Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla



Samankaltaiset tiedostot
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

HYDRO-POHJANMAA

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Hiidenveden vedenlaatu

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausjärjestelmä

TASO-mittausasemien kalibrointi

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kosteikot ja vesiensuojelu

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Prosessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta

Vesiensuojelukosteikot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

HYDRO-POHJANMAA

Liite (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen Heli Perttula

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

äärä ja laatu Suomessa

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Hulevesien suodatusarkku

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kannettavat Monitoimimittarit

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Mittausten jäljitettävyysketju

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Transkriptio:

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk

Automaattiset veden laadun mittarit Hyödyt mittaustiheyden kasvaminen voidaan saada yksityiskohtaisia tuloksia veden laatutekijöistä ja niissä tapahtuvista nopeista muutoksista havaitaan mahdollisia poikkeustilanteita ja arvioidaan niiden vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä tiedonsiirron ja tallennuksen varmuus lisääntynyt, nopea tiedon saatavuus Haasteet kaikkia tärkeitä veden laatua kuvaavia muuttujia ei pystytä vielä mittaamaan suoraan vesistöstä kohtuullisin kustannuksin lisäksi tarvitaan laboratorioanalyysejä mittalaitteiden asennus, kalibrointi, huolto ja puhdistus tulosten säännöllinen seuranta ja nopea reagointi virhetilanteisiin aineiston luotettava käsittely, laadunvarmistus ja tulosten tulkinta vaatii paljon työtä

Veden laadun mittaaminen ja analysointi Mankilanjärvellä Tavoitteet Testataan automaattisen laitteiston toimivuutta ja mittaustulosten luotettavuutta humuspitoisissa vesissä Verrataan mittaustuloksia laboratorioanalyysien tuloksiin Selvitetään mittauslaitteiston huollon ja kunnossapidon tarvetta Laaditaan ohjeistus automaattisen mittauslaitteiston käytöstä 3

Mittauskohteena Mankilanjärven veden laatu Metsä 5 % Mankilanjärven typpikuormitus WSFS-VEMALA -mallin mukaan 2006-2011 Laskeuma Pistekuormitus 2 % 0 % Hulevesi 0 % Haja-asutus 0 % Peltoviljely 8 % Ihmisperäinen kuormitus 15 % Luonnonhuuhtou ma (Metsä) 68 % Luonnonhuuhtou ma (Pelto) 2 % Mankilanjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnassa järven pinta-ala on 260,5 ha ja sen keskisyvyys on noin 1,5 m pintavesityypiltään lyhytviipymäinen (Lv) ja matala runsashumuksinen järvi valuma-alue 201,84 km², jonka peltoala 5,08 km² järven ympäristössä merkittävä turvepeltojen keskittymä 4

Mittauskohteena Mankilanjärven veden laatu Luonnonhuuhtouma (Pelto) 1 % Mankilanjärven forforikuormitus WSFS-VEMALA -mallin mukaan 2006-2011 Haja-asutus 1 % Laskeuma 2 % Pistekuormitus 0 % Hulevesi 0 % Ihmisperäinen kuormitus 25 % Metsä 8 % Peltoviljely 16 % Luonnonhuuhtouma (Metsä) 47 % 5

Veden laadun analysointi Mankilanjärvellä Toimenpiteet (2013 2014) Mittauslaitteiston hankinta Mittauslaitteiston asentaminen järvelle sijoitetulle lautalle Verkostoituminen laitteistotoimittajien, tutkijoiden ja viranomaisten kanssa Vertailunäytteiden ottaminen ja analysointi laboratoriossa (Oamk ja SYKE) Mittaustulosten raportointi ja analysointi Seminaari ja työpaja Julkaisu tulossa: Automaattinen veden laadun seuranta pilottitutkimus humuspitoisella järvellä 6

Mittausanturit ja parametrit Parametri Mittausyksikkö Anturityyppi Mittausperiaate ph ph 1-14 phd sc differentiaali, Ryton, DPD1R1, Hach Lange Sähkön johtokyky (johtokyky) ms/m 3412 sc Sensor, Hach Lange Differentiaalianturi Perinteinen sähkönjohtavuus Sameus FNU SOLITAX sc Ts- line infrapunavalon sironta 90 kulmassa Kiintoaine mg/l SOLITAX sc Ts- line infrapunavalon sironta 90 kulmassa 7

Automaattinen vedenlaadun mittausjärjestelmä, datapalvelu ja tietokone 8

Laitteiston hankinnassa ja käytössä huomioon otettavat asiat Kohteenmukainen laitteisto Laitteiston asennus, käyttöönotto ja kalibrointi vie aikaa Seuranta, huoltotoimet ja antureiden puhdistus on tehtävä säännöllisesti Käytännön ongelmat ja työolosuhteet lautalla Luonnonolojen vaikutukset Mittaustulosten käsittelyn haasteet 9

Mankilanjärven veden ph arvon mittaukset automaattianturilla, Oamkin laboratoriossa ja SYKE:n vertailulaboratoriossa 10

24.6.-14 30.6.-14 7.7.-14 16.7.-14 21.7.-14 29.7.-14 4.8.-14 11.8.-14 19.8.-14 28.8.-14 9.9.-14 1.10.-14 8.10.-14 C Mankilanjärven veden lämpötila-arvot mitattuna automaattianturilla Oamkin laboratoriossa ja SYKE:n vertailulaboratoriossa 27 Veden lämpötilavertailu, C 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Päivämäärä autom.asema Oamk SYKE 11

24.6.-14 30.6.-14 7.7.-14 16.7.-14 21.7.-14 29.7.-14 4.8.-14 11.8.-14 19.8.-14 28.8.-14 9.9.-14 25.9.-14 1.10.-14 8.10.-14 ms/m Mankilanjärven veden johtokykyarvot mitattuna automaattianturilla, Oamkin laboratoriossa ja SYKE:n vertailulaboratoriossa Johtokykyvertailu, ms/m 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Päivämäärä autom.asema Oamk SYKE 12

24.6.-14 30.6.-14 7.7.-14 16.7.-14 21.7.-14 29.7.-14 4.8.-14 11.8.-14 19.8.-14 28.8.-14 9.9.-14 18.9.-14 25.9.-14 1.10.-14 8.10.-14 mg/l Mankilanjärven veden kiintoainearvot mitattuna automaattianturilla, Oamkin laboratoriossa ja SYKE:n vertailulaboratoriossa 14 Kiintoainevertailu mg/l 12 10 8 6 4 2 0 Päivämäärä autom. asema Oamk SYKE 13

16.6.-14 24.6.-14 30.6.-14 7.7.-14 16.7.-14 21.7.-14 29.7.-14 4.8.-14 11.8.-14 19.8.-14 28.8.-14 9.9.-14 18.9.-14 25.9.-14 1.10.-14 8.10.-14 FNU Mankilanjärven veden sameusarvot mitattuna automaattianturilla, Oamkin laboratoriossa ja SYKE:n vertailulaboratoriossa 10 9 8 7 6 Sameusvertailu, FNU 5 4 3 2 1 0 Päivämäärä autom. asema Oamk SYKE 14

Sameus [FNU] Kiintoaine [mg/l] Sameus ja kiintoaine Mankilanjärvellä automaattinen mittaus ja SYKE:n laboratorioanalyysit 16,0 Sameus ja kiintoaine (20.7-8.8. 2014, päiväkeskiarvot ) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sameus [FNU] Kiintoaine [mg/l] Sameus [FNU] SYKE 29.7 Kiintoaine [mg/l] Syke 29.7 15

Kiintoaine [mg/l] Kiintoaine [mg/l] Sameuden ja kiintoaineen välinen riippuvuus Mankilanjärvellä heinä- ja elokuussa 2014 Kiintoaine- ja sameusarvojen välinen riippuvuus 1.7. - 31.7. Kiintoaine- ja sameusarvojen välinen riippuvuus 1.8. - 31.8. 16,0 16,0 14,0 12,0 y = 1,205x + 0,6668 R² = 0,9785 14,0 12,0 y = 1,0404x + 2,4766 R² = 0,6929 10,0 10,0 8,0 8,0 6,0 6,0 4,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Sameus [FNU] 4,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Sameus [FNU] 16

KIITOS! 17