KOULULAUTAKUNTA Erkki Seitajärvi, sivistysjohtaja Tulot 789 281 35,6 418 53,0 726 92,1 812 102,9 Menot -13699-3238 23,6-6670 48,7-10138 74,0-13 731 100,2 Netto -12910-2957 22,9-6252 48,4-9412 72,9-12920 100,1 Kouluverkkotyöryhmä selvitti syksyllä kaupungin kouluverkon tilannetta. Muutoksia kouluverkkoon ei tehty. Varhaiskasvatus Rauni Siirtola, päivähoidon ohjaaja Tulot 363 83 22,8 140 38,4 188 51,8 291 80,1 Menot -4109 899 21,9-1940 47,2-2935 71,4-3990 97,1 Netto -3746-817 21,8-1798 48,0-3746 73,3-3699 98,8 Varhaiskasvatus kokonaisuutena toteutunut hyvin. Hoitomaksutuloja on arvioitua vähemmän. Hoitomaksut perustuvat perheiden tuloihin sekä lasten hoitoon varattujen päivien määrään Menoissa on ollut säästöä mm. henkilöstökuluissa ja yksityisen hoidontuen kuntalisässä. Kiinteistömenojen osalta menot hieman ylittyivät mm. Ahjolan ja Minttulan piharemonttien vuoksi. Varhaiskasvatus TA 2015 TP 2015 hoitopäiviä 34400 31586 alle kouluikäisiä lapsia 680 668 lapsia päivähoidossa 250 240 Kunnallista varhaiskasvatusta järjestettiin Haapavedellä Ahjolan ja Onnimannin päiväkodeissa, Metsätähdet- ja Minttula- ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatuspalveluita pystyttiin tarjoamaan perheille hyvin, kysynnän suurehkoista vaihteluista huolimatta. Varhaiskasvatukseen osallistuneita lapsia vuoden aikana on ollut n. 340. Varhaiskasvatusta kehitettiin toteuttamalla koko varhaiskasvatuksen kattavat uudet varhaiskasvatussuunnitelma- sekä hoitosopimuslomakkeet hoidon ja kasvatuksen tueksi. Toimintaa tuettiin vastaamaan mm. lisääntynyttä vuorohoidon sekä lasten erityisen tuen tarvetta henkilöstön koulutuksen ja osittaisella henkilöstörakenteen muutoksen avulla. Yhteistyötä perheiden, esi- ja perusopetuksen, sosiaalityön ja eri asiantuntijoiden kanssa on jatkettu tiiviisti. Yhteistyötä kehitettiin mm. Lapset puheeksi -toimintamalliin perehtymisen ja henkilöstön kouluttamisen avulla. Ahjolan päiväkodissa toimintamalli onkin otettu vähitellen käyttöön. Erityisvarhaiskasvatuksen
osalta mm. kolmiportaisen tuen käyttö on tehostanut varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä lasten ja perheiden parhaaksi. Perhepäivähoito oli varsinkin pienten lasten osalta toivottu hoitomuoto. Uudet valtakunnalliset työehtomääräykset paransivat jonkin verran hoitajien työehtoja. Uusia perhepäivähoitajia pyrittiin saamaan lisää mm. tukemalla perhepäivähoitajien koulutusta järjestämällä opiskelijoille harjoitteluja näyttökoepaikkoja sekä ohjausta eri varhaiskasvatusyksiköissä. Haapaveden kaupunki tuki lapsiperheitä yksityisenhoidon tuella sekä kuntalisällä. Yksityinen päiväkoti Taikapuisto tarjosi varhaiskasvatuspalveluja noin 40-60 lapselle. Moni perhe palkkasi myös hoitajan omaan kotiinsa yksityiseksi perhepäivähoitajaksi. Peruskoulutus Erkki Seitajärvi, sivistysjohtaja Tulot 369 162 43,7 231 62,6 441 119,5 446 120,7 Menot 8124 1997 24,6-4050 49,9-6140 75,6-8330 102,5 Netto 7754 1836 23,7-3819 49,2-5698 73,5-7884 101,7 Erillisiä valtionavustuksia ja AVI:n rahoitusta tullut erilaisiin hankkeisiin n. 120 000 euroa budjetoitua enemmän. Ko. avustukset näkyvät myös menopuolella palkkakustannusten kasvuna. Sisäiset kiinteistökulut n. 50 000 euroa budjetoitua suuremmat. Perhekodin opetusryhmälle vuokrattu oma opetustila Teknologiakylästä ja palkattu oma opettaja. Vaikutus n. 50 000 euroa. Oppilaat TA2015 TP2015 Alakoulut 631 630 Yläkoulu 329 328 esikoulu koulussa 50, päiväkodit 30 ja yksit.päiväkoti 13 Haapaveden kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua avustusta kaikkiaan 114 500 euroa. Tällä summalla on pystytty merkittävästi lisäämään opetusta ja pienentämään opetusryhmiä suurimmissa ja eniten tukea tarvitsevissa ryhmissä. Summa on pienentynyt alle puoleen siitä, mitä se suurimmillaan on ollut. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen saatiin valtionavustusta 16 500 euroa sekä erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yhteensä 21 300 euroa. Näillä avustuksilla on pystytty rahoittamaan sellaista kehittämistoimintaa, jota ilman valtion lisärahoitusta olisi ollut vaikea toteuttaa. Opettajien täydennyskoulutuksessa on tehty yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa OSAAVAhankkeissa. Vuoden 2015 aikana on tehty perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016.
Lukio Erkki Seitajärvi, rehtori Tulot 36 8 23,1 15 41,0 56 157,5 41 114.4 Menot -1020 221 21,6-464 45,4-729 71,5-968 95 Netto -985 213 21,6-449 45,6-673 68,4-928 94,3 Tulopuolella näkyy OPH:n hanketuki tietotekniikan kehittämiseen. Menopuolella sisäiset kiinteistökulut n. 55 000 euroa budjetoitua pienemmät. Lukiossa on varauduttu lähestyvään sähköiseen ylioppilastutkintoon tukemalla opiskelijoiden henkilökohtaisen tietokoneen hankintaa. ATK-luokka on varustettu sähköisten kurssikokeiden tekemiseen ja sähköisiä kokeita tehtiinkin vuoden aikana jo varsin paljon. Opiskelijamäärä on laskenut vuosia, mutta kääntynee nousuun syksyllä 2016. Oppilaat TA2015 TP2015 Lukio 128 105 Kirjastotoimi Sari Seitajärvi, kirjastonjohtaja Talousarvi o Tulot 20 28 138,1 33 40 197,5 34 167,5 Menot -446 121 27,1-218 49,1-334 75-442 99,2 Netto -425-92 21,7-186 43,8-294 69,1-408 95,9 Kirjasto TA2015 TP2015 Lainojen määrä/pääkirjasto 100 000 89134 Lainojen määrä/kirjastoauto 50 000 48876 Lainan Hinta 3 3,1 Lainat/asukas 21 19,3 Hankintojen määrä 4000 4234 fyysiset käynnit/asukas 10 8,5 aukiolotunnit 3000 2976,05
Kirjaston aukioloaikoja laajennettiin. Kesätyöntekijöiden avulla kesällä kirjasto oli auki 9.00-19.00 maanantaista perjantaihin. Syksyllä kirjaston aukioloaikoja muutettiin siten, että ovet avataan kello 10.00 ja ovet suljetaan kello 19.00 joka päivä maanantaista perjantaihin. Aukioloajat siis jatkuivat seitsemän tuntia viikossa entiseen talviaukioloaikaan verrattuna. Lauantaiaukioloja järjestettiin lastenkulttuuriviikkojen ym. tapahtumien takia ja harjoittelijoiden avulla yhteensä yhdeksänä lauantaina. Muita poikkeavia aukioloaikoja olivat Kirjastopyhä ja Taiteiden yö. Myyntipalvelut ovat jatkuneet entisellään. Kävijämäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna, mutta lainausmäärät nousivat lähes prosentin. Erityisesti lasten tietokirjallisuuden lainaus kasvoi, mihin selvästi vaikutti Mistä löytyy eläinkirjoja hankkeen toimesta tehty lasten- ja nuortenosaston tietokirjojen uudelleenryhmitys ja kyltitys. Fyysisen aineiston lisäksi asiakkaiden käytössä on myös e-kirjoja, Naxos e-musiikkitietokanta ja Epress-kotimainen sanomalehtitietokanta. Naxoksen käytössä oli selkeää kasvua ja muitakin e- aineistoja käytetään. Aikuisten lukutaito-hankkeesta pysyvinä käytäntöinä jatkuvat lukuhetket hoitolaitoksissa ja lukupiiri kirjastossa. Kirjastossa kävivät kirjailijavieraina Antti Tuuri, Piia Kaikkonen, Janne Nevala, Ilkka Mattila, Eira Pättikangas, Markus Hotakainen ja Markku Ropponen. Lisäksi kirjasto järjesti yläkoululle vieraaksi Tuija Lehtisen. Kirjastossa järjestettiin neljä kertaa pelikerho keväällä ja syksyllä Pelipäivä. Marraskuussa pidettiin Kirjahetki ja joulukuussa Eila Telinkangas piti runoillan. Kouluyhteistyötä toteutettiin pitämällä 7. luokille kirjastonkäytönopetukset ja lukion aloittaville tiedonhaunopetukset sekä kirjavinkkaukset 8.luokille. Lisäksi vinkattiin lukuviikon puitteissa osalle alakouluista. Kirjastossa oli 13 näyttelyä, joista osa järjestettiin yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa.