Selkäkipupotilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa



Samankaltaiset tiedostot
Niskakipupotilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Ohjataan omatoimisesti toteutettavaksi tarvittaessa kipuhoitoja kuten kylmä-, lämpö- ja/tai TNS-hoito.

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

KUNTOUTUSTUTKIMUS JA ALUEELLINEN HOITOKARTTA

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Lääkärien ja sairaanhoitajien perehdytys TULESvastaanottotoimintaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Olkapään sairauksien kuntoutus

Learning cafen yhteenveto. Tampere

LONKKAKIPUPOTILAAN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA. 1. Lonkan nivelrikon tutkimukset ja hoidot perusterveydenhuollossa

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2014

Moniammatillinen kipuselvitys

Jyväskylän kehitysvammapalvelut

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

40 vuotta potilaan parhaaksi

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Työterveyshuollon muutokset

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

MIELENTERVEYSTALO.FI JA NETTITERAPIAT

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua?

Hyvä työ pidempi työura Kokemuksia lähikuntoutuksesta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Yhdessä työkyvyn tukena

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

IHE Demo / Tampere. toimivien järjestelmien välillä osallistujiksi ovat tulossa tällä hetkellä Mylab, Commit, Carestream, EMC, GE

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Koulutus on tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka ovat aloittamassa tai ovat aloittaneet fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan.

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina /2018

Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

SELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian ylilääkäri Tulosaluejohtaja

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Alueellinen näkökulma kuntoutusohjaamiseen

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Terveydenhuolto Suomessa

Kuntoutus osaksi hoitoketjua onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty?

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Esitelmä saattohoidosta

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus

SYDÄNPOTILAAN KUNTOUTUS, HOIDON OHJAUS JA KOKONAISVALTAINEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN SYDÄNTAPAHTUMAN JÄLKEEN

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Maija Pirttijärvi

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Transkriptio:

Selkäkipupotilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Päivitetty kokonaisuudessaan 1.6.2015 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jari Ylinen Tavoite 1 Tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa 2 Läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon 3 Ohjeet kiireettömän selkäkipupotilaan lähetteestä erikoissairaanhoitoon Tavoite sivun alkuun Tehokas hoito välttäen tarpeettomia tutkimuksia, jonotusta ja pitkiä sairauslomia. Päällekkäisyyksien aiheuttamien resurssien hukkakäytön välttäminen; kirjoitetaan lähete oikeaan paikkaan ja samanaikaisesti niitä ei kirjoiteta usealle erikoisalalle. 1 Tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa sivun alkuun 1.1 Akuutti selkäkipu, johon ei liity tapaturmaa (kesto alle 2 viikkoa) 1.1.1 Ensimmäinen käynti Fysioterapeutin suoravastaanotolle / lääkäriin trauman ollessa kyseessä. Perusteellinen kliininen status. Kerrotaan potilaalle selkäkivun yleisyys (esiintyy n. 80 %:lla) ja vaarattomuus tai iskiaskivun hyvä paranemistaipumus suurella osalla ilman leikkaushoitoa. Rohkaistaan potilasta jatkamaan normaaleja toimia oireista huolimatta. Ohjataan kipulääkityksen käyttö: Parasetamoli tai tulehduskipulääke käsikauppalääkkeenä, jos ei kontraindikaatioita. Kysytään lääkkeiden sopivuudesta ja mahdollisista vatsaoireista ja muista sairauksista. Tutkimuksia: o Laboratoriokokeet: La, CRP, pvk ja plv tarvittaessa. o Lannerangan röntgen traumoissa, joissa on murtuma epäily. Sairausloma: o Lievässä selkäkivussa ei tarvetta, kun kliinisessä tutkimuksessa ei poikkeavaa. o Keskivaikeassa selkäkivussa riittää usein parin päivän sairausloma Jos potilaalla on hankala iskiasoireisto, sairauslomaa kirjoitetaan viisi päivää. Sen jälkeen kontrolli mahdollisen pareesin kehittymisen varalta. Sairausloman jatkaminen tarvittaessa oireista ja työtehtävistä riippuen. 1.1.2 Uusintakäynnit oireiden jatkuessa

A. Status tarkistetaan. B. Kivun hoito: Lääkityksen sopivuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehostetaan. Jos kipu haittaa nukkumista, voidaan kombinoida esim. lihasrelaksantti yöksi. Kylmäpakkaus on hyvä vaihtoehto tai lisä kipulääkkeille. Fysioterapiaa ei yleensä määrätä akuuttiin selkäkipuun. Poikkeus on paikallinen selkäkipu ja jäykkyys, jolloin fasettinivelten manipulaatiohoito voi poistaa kiputilan. Lähete koulutuksen saaneelle manipulaatiohoidon ammattilaiselle (manuaaliseen terapiaan perehtynyt fysioterapeutti, kiropraktikko, naprapaatti tai osteopaatti). Tukiliivi voi helpottaa liikkumista ja työskentelyä pystyasennossa, mutta ei suositella istumatyöhön. Suositellaan kipuvaiheessa selän ollessa yliliikkuva. Elastinen tukiliivi ei heikennä lihastoimintaa! 1.2 Pitkittynyt selkäkipu (kesto 2 viikkoa 3 kk) Fysioterapeutin suoravastaanotolle (lääkäriin trauman ollessa kyseessä) 1.2.1 Tutkimukset kuten edellä akuutissa selkäkivussa. Laboratoriokokeet: La, CRP, pvk ja plv tarvittaessa. Hankalissa kiputiloissa, kun oireet eivät ole fysioterapian interventiosta huolimatta lievittyneet 6 8 viikon aikana, harkitaan erikoislääkärin konsultaatiota ja sitä varten otetaan yleensä lannerangan röntgenkuva. Lannerangan röntgenkuvia ei kuitenkaan tule ottaa fertiili-ikäisiltä naisilta. Vaikeissa iskiaskipuoireissa neuropaattisen kivun lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa. Vahvoja opiaatteja vain poikkeustapauksissa kotikäyttöön. Ne haittaavat kuntoutusta ja aiheuttavat usein riippuvuuden kehittymisen. 1.2.2 Työterveyshuollossa selvitetään kuormitustekijät Työergonomian kartoitus silloin, kun oireet ilmenevät työssä tai työpäivän jälkeen Nukkumisergonomian kartoitus, kun oireet liittyvät nukkumiseen tai aamulla ylösnousuun Muut kuormitustekijät (esim. ryhtiongelmat, omaisen hoito, harrastukset). 1.2.3 Lievissä oireissa fysioterapeutin ohjaus Lihaskireyksiä venytysharjoittelun ohjaus. Selän jäykkyyttä mobilisaatioharjoittelun ohjaus. Yliliikkuvuutta stabilointiharjoittelun ohjaus. Ryhti-, asennon- tai liikkeenhallinnan ongelmia asento, stabilointi ja liikeharjoittelun ohjaus Ohjataan vartalolihaksia aktivoivat harjoitteet. Ohjataan nukkumis- ja työergonomia em. tarpeen mukaan. 1.2.4 Hankalissa kipuoireissa terveyskeskuksen fysioterapiassa aloitetaan kuntoutus

(Jos potilas haluaa yksityissektorille tehdään SV3F-lähete). Ohjataan kylmäpakkauksen käyttö. Ohjataan nukkumis- ja työergonomia em. tarpeen mukaan. Huomattava rangan jäykkyys mobilisaatio tai manipulaatiohoito. Jännittyneet lihakset manuaalinen terapia. Lievä kipu TENS-laitteen lainaus kotiin. Hankala selkäkipu ja lääkityksestä ei ole riittävää apua akupunktio/pens. Ryhti-, asennon- tai liikkeenhallinnan ongelmia asento, stabilointi ja liikeharjoittelun ohjaus Ohjataan vartalolihaksia aktivoivat harjoitteet. Allaskävelyn tai selkäharjoittelun ohjaus erityisesti, jos potilaalla on liikkumisvaikeuksia tai on hyvin arka käyttämään selkää. Iskiasoireissa o ohjataan lanneselän liikeharjoittelu kivuttomaan suuntaan. o jos kivutonta liikesuuntaa ei löydy, voidaan kokeilla venytyshoitoa ja lainata esim. Back Track lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 1.2.5 Sairausloma Pitkiä sairauslomia (yli viikon) ei välilevytyräoireistoa lukuun ottamatta tule kirjoittaa ilman fysioterapia-/kuntoutuslähetettä, sillä se passivoi ja pitkittää usein oireilua. Lepo on tutkimusten mukaan kallista hoitoa. 1.2.6 Kuntoutustarveselvitys Kun sairausloman kesto ylittää 60 päivää, tulee B-lausunnossa ottaa kantaa kuntoutustarveselvityksen tarpeesta. Kannanoton voi tehdä A-todistukseen jo aikaisemminkin, jos ongelma todennäköisesti pitkittyy! Jos on tehty lähete erikoissairaanhoitoon, on B-lausunnossa päällekkäisten selvitysten välttämiseksi tärkeää mainita, että kuntoutustarveselvitystä ei tarvita. Kun sairausloman kesto ylittää 90 päivää, on sen maksamisen edellytyksenä, että työntekijä toimittaa Kelalle työterveyslääkärin B-lausunnon. 1.3 Krooninen tai tiheästi toistuva selkäkipu (kesto yli 3 kk) Fysioterapeutin suoravastaanotolle 1.3.1 Kuntoutus perusterveydenhuollossa Kuntoutus aloitetaan oman lääkärin lähetteellä: o ohjaus työterveyshuollon / terveyskeskuksen fysioterapiassa (priorisoidaan ryhmäkuntoutusta). o kun kipu vaikeuttaa harjoittelua tai kipu lisääntyy harjoittelun jälkeen, on se indikaatio kipuhoidoille terveyskeskuksen fysioterapiassa. Hoitoresurssien puuttuessa voidaan maksusitoumus kirjoittaa terveyskeskuksesta yksityissektorilla. Potilas voi halutessaan myös valita yksityissektorin, jolloin kirjoitetaan SV3F-lähete

15 krt Kelan korvausta varten ja lähetteen liitteeksi annetaan potilaalle kopio potilaskertomuksesta. o ylipainoisille fysioterapeutti antaa dieetti ja liikuntaohjauksen. Huomattavan ylipainoiset (BMI yli 30) ohjataan ravitsemusohjaukseen.: suuri ylipaino haittaa aktiivista kuntoutusta ja on merkittävä leikkausriski. o vaikea masennus- ja uupumusoireisto voi estää aktiivisen kuntoutuksen, joten oma lääkäri/työterveyslääkäri aloittaa hoidon ja/tai potilas ohjataan depressiohoitajalle, mielenterveystoimistoon tai psykiatrian poliklinikalle. Selän aktiivisempi kuntoutus aloitetaan, kun potilas omaa siihen riittävät psyykkiset voimavarat. o Alkoholismi ja/tai huumeriippuvuus ovat vasta-aiheita intensiiviselle fyysiselle kuntoutukselle. Kuntoutus aloitetaan ohjaamalla potilas terveyskeskuksen päihdehoitajalle tai SOVATEK, Jyväskylä, puh. 3337000. Selän kuntoutus tarkoittaa ohjausta intensiiviseen vartalolihasten ryhti- ja stabilointiharjoitteluun sekä vartalon ja alaraajojen voimanhankintaharjoitteluun progressiivisella kuormituksella ja lihashuoltoon. Ohjataan nukkumis- ja työergonomia em. tarpeen mukaan. Spinaalistenoosissa oireet lievittyvät kuntoutuksella yli puolella siedettäväksi tai ne häviävät vartalo- ja alaraajalihasten tehokkaalla kuntoutuksella. Fysioterapiassa potilaan edistymistä seurataan ja tuetaan ½-1 vuoden ajan (kipu- ja harjoituspäiväkirjat) tarvittaessa hoitava lääkäri kirjoittaa uuden lähetteen. Erikoissairaanhoidon konsultaatio on indisoitu, jos kuntoutus hankalien oireiden takia ei onnistu fysioterapian kipuhoidoista huolimatta. Pelkkä ohjaus ei ole hoidonporrastusohjeen mukainen riittävä kuntoutusinterventio ennen erikoissairaanhoidon konsultaatioon lähettämistä. 1.3.2 Lääkinnällinen laitoskuntoutus Laitoskuntoutus ei ole ensisijainen kuntoutusmuoto vaan yleensä edellytetään, että avokuntoutusta on ensin toteutettu. B-lausunto Kelan kustantamaa laitoskuntoutusta varten Kuntoutus Peurunkaan kirjoitetaan ensisijassa työterveyshuollosta, jossa kuntoutumista voidaan seurata laitoskuntoutusjaksojen välillä ja niiden jälkeen. Jos se ei ole mahdollista, seuranta tapahtuu terveyskeskuksen fysioterapiassa, jonne viimeiseltä laitoskuntoutusjaksolta lähetetään jakelu. Perusterveydenhuollossa ei odoteta Kelan päätöstä laitoskuntoutuksesta vaan kuntoutus aloitetaan aina mahdollisimman nopeasti (ks. edellä). Se aloitetaan aina avokuntoutuksena seuraavista syistä: Jonotusaika laitoskuntoutukseen on usein pitkä. Myöntäminen epävarmaa, sillä harkinnanvaraista kuntoutusta myönnetään määrärahojen puitteissa (TULES- ja psyykkisesti uupuneiden kurssit sekä yksilöllinen lääkinnällinen kuntoutus). TYK-kuntoutus on poikkeus, koska se toteutetaan lakisääteisenä yhteistyössä työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen kanssa, kun kuntoutustarve on todettu. ASLAK-laitoskuntoutusta ei vaikuttamattomaksi todettuna suositella. Lääkärin tulee aina varmistaa, että potilas on motivoitunut kuntoutukseen ennen B-lausunnon kirjoittamista. Laitoskuntoutushakemusta ei tehdä, jos potilas on hakemassa eläkettä.

1.3.3 Kuntoutustutkimus /ammatillinen kuntoutus Indikaatio: Työssä esiintyy toistuvaa kuormittavaa nostamista tai runsaasti staattisia etukumaria työasentoja ja selässä on merkittäviä degeneratiivisia muutoksia, instabiliteetti tai stenoosi, joka alentaa merkittävästi kuormituksensietokykyä fysioterapiasta huolimatta ja työkyky on uhattuna. Työterveyslääkäri kirjoittaa B-lausunnon työeläkelaitokselle (vakinainen työsuhde) tai omalääkäri kirjoittaa sen Kelalle (työtön tai ei ole ollut vakinaista työsuhdetta) suosittaen maksusitoumuksen myöntämistä kuntoutustutkimukseen / työkykyarvioon tai ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun Lääkinnällinen kuntoutustutkimus o Kuntoutus Peurunka, Laukaa. Puh. 020 751601 Kelan standardin mukaisesti mahdollisuus fysiatrin ja työterveyshuollon erikoislääkärin konsultaatioihin o Ammatillisia kuntoutustutkimus: Verve, Jyväskylä. Puh. 014 610211 Työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi, kun työkykyyn liittyvät rajoitteet ovat lausunnossa selkeät. Myös työvoimatoimistoon ohjattaessa täytyy potilaan saada maksusitoumus, jota varten kirjoitetaan B-lausunto työeläkelaitokselle tai Kelalle. 2 Läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon sivun alkuun Valtaosalla selkäkivuista- ja radikulaarisista oireista paranee 2 3 kuukauden kuluessa ja paranemista edistää potilaan tukeminen jatkamaan toimintojaan mahdollisimman normaalisti oireista huolimatta. Oireet uusivat helposti, jos kuntoutus jää kesken ja siten harjoittelun seuranta fysioterapeutin toimesta aina vuoteen asti on tärkeää. Jos on epäily vakavasta sairaudesta (red flags), lähete kirjoitetaan tutkimuslöydöksistä riippuen gynekologian, neurologian, ortopedian, sisätautien tai syöpätautien erikoisalalle. 2.1 Lähete päivystyspoliklinikalle (NOVA) Cauda equina-oireet. Laaja-alainen alaraajan parestesia tai pareesi, jossa päivystysleikkaus voi olla tarpeen. Kipulääkkeille reagoimaton kestämätön akuutti selkä- tai iskiaskipu, kun potilas ei ole omatoiminen ja tule kotioloissa toimeen lääkityksestä huolimatta. Korkeaenergiseen tapaturmaan liittyvä selkä- tai iskiaskipu. Akuutti infektioepäily (spondyliitti, spondylodiskiitti). 2.2. Lähete ortopedian poliklinikalle kiireellisenä (1 7 vrk) Vakavaan tautiin viittaavat oireet ja löydökset (halvausoireet, kasvain). 2.3 Lähete fysiatrian poliklinikalle

6 8 viikkoa jatkunut selkäkipu ja/tai iskiasoireisto, joka ei ole helpottunut lääkityksestä ja kuntoutuksesta huolimatta. Kuntoutuksen tukena tulee olla tarvittaessa kipuhoitoja fysioterapiassa. Spinaalistenoosin epäily alaraajaoireiden jatkuessa fysioterapiassa toteutetusta hoitointerventiosta huolimatta. 2.4 Lähete reumatologian poliklinikalle Selkäkipu, jota epäillään "tulehdukselliseksi". Tulehduksellisen selkäkivun määritelmä täyttyy, mikäli ainakin neljä seuraavasta viidestä piirteestä toteutuu 1. Selkäkipu on kestänyt vähintään kolme kuukautta. 2. Oire on alkanut alle 45-vuotiaana. 3. Oire on alkanut vähitellen. 4. Selkäkipu helpottuu liikkuessa. 5. Selän aamujäykkyys. Selkäkipu ja värikalvontulehdus on yhdistelmä, mikä viittaa tulehdukselliseen selkäsairauteen kuten myös s-i-nivelen kipu rotaatiotestissä. On tavanomaista, että potilaat ilmoittavat heräävänsä selkäkipuun (voi lokalisoitua muuallakin kuin ristiselässä), minkä takia on noustava ylös ja liikkeelle. Potilailla esiintyy usein ns. käynnistysvaikeutta myös päivisin. Tulehdusarvot (La, CRP) sijoittuvat usein viitealueelle. HLA-B27 antigeenin määritystä ei suositella tehtäväksi perusterveydenhuollossa (terveistä 15 % on antigeenin kantajia). Selkärankareuma on eri tauti kuin nivelreuma, eikä reumatekijää tule määrittää. 2.5 Lähete neurologian poliklinikalle Neurologisen sairauden epäily kliinisen tutkimuksen perusteella (esim. spastisiteetti, rigiditeetti, dyskinesia, positiivinen babinski, hyperrefleksia, laaja-alainen pareesi tai parestesia). 2.6 Lähete kipupoliklinikalle TULES-potilaita ei lähetetä kipupoliklinikalle vaan diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutuksen suunnittelua varten erikoisaloille, joista konsultoidaan tarvittaessa kipupoliklinikkaa. 2.7 Lähete kuntoutustutkimuspoliklinikalle Lähetettä kuntoutustutkimuspoliklinikalle ei kirjoiteta pelkästään TULE-sairauksien perusteella vaan silloin, kun keskeisenä ongelmana on useiden erikoisalojen alueelle kuuluvat ongelmat, jotka edellyttävät erikoissairaanhoidon tasoista lääketieteellistä diagnostiikkaa tai kuvantamistutkimuksia, joita ei sen takia ole mahdollista toteuttaa kohdan 1.3.3. paikoissa. Kun ongelmat ovat pelkästään tuki- ja liikuntaelimiin liittyviä, konsultaatio tehdään fysiatrian poliklinikalle.

3 Ohjeet kiireettömän selkäkipupotilaan lähetteestä erikoissairaanhoitoon sivun alkuun 3.1 Strukturoitu lähete Tehdään strukturoitu lähete (terveysportti lääkärin tietokannat selkälähete), jos STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 mukaisesti pistemäärä on vähintään 50 (strukturoidussa lähetteessä on automaattinen laskuri). Jos pistemäärä on alle sen, tulee harkita miten potilas voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa tai lähetteestä tulee käydä ilmi erityinen syy erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Strukturoitu lähete voidaan tulostaa tai kopioida lähetelomakkeelle. 3.2 Lähetteen liitteet Fysioterapiapalaute lähetetään liitteeksi silloin, kun sitä ei ole kirjattu alueelliseen Efficajärjestelmään. Palautteen puuttuminen viivästyttää lähetteen käsittelyä! Laitoskuntoutuksessa olleiden palaute tulee olla myös lähetteen liitteenä. Laboratoriotulokset silloin kun ne eivät ole Effica-järjestelmässä tai PACS:ssa; La, CRP, pvk ja plv sekä lanneselän natiivi rtg (ei fertiili-ikäisiltä naisilta). Selän taivutuskuvia ei oteta perusterveydenhuollossa. Yksityislääkäri ohjaa potilaan terveyskeskukseen hoitoon eikä erikoissairaanhoitoon, kun potilaalla ei ole varaa edellä mainittuihin perustutkimuksiin tai fysioterapiaan yksityispuolella. Yksityispuolella otetuista rtg- ja MRI kuvista ei riitä lausunto! Kuvia ei anneta potilaan mukana tuotavaksi vaan ne laitetaan kirjallisen lähetteen mukaan tai lähetetään sähköisesti PACS:iin. Niiden puuttuminen viivästyttää lähetteen käsittelyä! ENMG lausunto, jos se on tehty perusterveydenhuollossa. 3.6 Lähettävän lääkärin osoitetiedot palautetta varten Artikkeli tarkastettu 1.6.2015 Viimeisin muutos 1.6.2015 2015 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri