4 2012 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Muutosten veturina pääjohtaja Kuuntele, ohjaa ja kannusta Bloggaan siis olen
Teksti niko saatsi/ark Lääninmaanmittauskonttoreiden historia alkaa vuodesta 1725. Konttoreissa kopioitiin, muunnettiin karttojen mittakaavoja ja jaettiin maanmittarien työpiirit. Isäntinä toimivat lääninmaanmittarit persoonia monesti. Maanmittauslaitos 200 vuotta Viileän asiallista Katsaus lääninmaanmittauskonttoreiden toimintaan Että tärkeät kartat ja muut maanmittausasiakirjat olisivat kaikkien maaseudulla asuvien tarpeisiin käytettävissä ja että niiden, jotka tarvitsevat saada niistä tietoja, ei olisi pakko tehdä pitkää ja mahdollisesti turhaa matkaa, on jokaisessa maaherran virkatalossa varattava maanmittarille sopiva huone, jossa hänen on hyvässä järjestyksessä säilytettävä kaikki konseptikarttansa ja niiden selitykset sekä muut maanmittausasiakirjat. Edellä oleva lainaus on peräisin lääninmaanmittauskonttoreiden perustamismääräyksestä vuodelta 1725. Vaikka määräys ei ensi alkuun toteutunutkaan jokaisessa läänissä, säilyi perusajatus konttoreiden tehtävistä samana niiden koko olemassaolon ajan. Maanmittauslaitoksen perustamisvuonna 1812 läänejä ja myös lääninmaanmittauskonttoreita oli maassamme seitsemän. Maanmittauskonttoreissa oli tilavat piirustussalit. Kuva Maanmittausmuseo Aluksi yksin Lääninmaanmittari työskenteli konttorissaan aluksi ilman apulaisia. Tehtäviin kuului maanmittaustoiminnan johtaminen, jakotoimitusten valvominen, niistä kirjoitettujen laskujen tarkastaminen sekä arkistosta huolehtiminen. Konttorin päivystysaika oli alussa kolme tuntia päivässä. 1800-luvun puolivälissä työntekijämäärä kaksinkertaistui, kun konttoreihin saatiin sihteerit. Minä sanoin että jaha, täytyy mennä konttoriin lunttaamaan noita vanhoja maanmittaustoimituksia. Maanmittausinsinööri Viljo Puhalainen 29.5.1971 Lääninmaanmittauskonttori jakoi lääninsä alueen maanmittareille työpiireiksi. Suurin osa työstä konttorissa oli kopiointia ja karttojen mittakaavojen muuntamista pitäjän, kihlakunnan ja läänin kartoiksi. Sitä mukaa kun maanmittaustoimitusten määrä lisääntyi, lisääntyi myös uudistusten tekemiseen tarvittu aika. Tehtävien lisääntyessä konttorirakennuksia ryhdyttiin uudistamaan 1800-luvun lopulla. Vanhat puurakennukset korvattiin kivirakennuksilla, ja uusiin rakennuksiin suunniteltiin suuret arkisto- ja piirustushuoneet. 1930-luvulla useat konttorit saivat kylkeensä laajennusosat. Itsenäistä Suomen itsenäistyminen ei muuttanut maanmittauskonttoreiden asemaa, mutta ajan henki näkyi eri konttoreissa eri tavoin. Esimerkiksi Turussa läänininsinööri Malmberg ei ollut toimitusinsinöörien kanssa hyvissä väleissä. Syyksi tiedettiin se, että hän oli 2 4/2012
Arkistotilaus ennen ARKKI-järjestelmää: Oulun maanmittauskonttorissa säilytettyyn alkuperäiseen toimituskarttaan on nuolilla rajaten kirjoitettu tilaus tästä. saanut virkansa venäläisvallan aikana liittämällä hakemukseensa todistuksen ryssänkielen taidosta. Tilanne kärjistyi niin, että lopulta kommunikointi hoidettiin vahtimestarin välityksellä kirjelappusin. Maanmittaushallitus ohjasi konttoreiden toimintaa kiertokirjeillä eräänä tavoitteenaan toiminnan yhtenäistäminen. Tästä huolimatta toimintakulttuuriin muodostui eri lääneissä omat ominaispiirteensä. Oulun lääninkonttoria johti 1900-luvun alkupuolella värikkäänä hahmona pidetty Juho Haataja, joka vaati alaistensa käyvän konttorissa säännöllisin väliajoin. Erästä ka- Kuva arkistokeskus jaanilaista toimitusinsinööriä hän ehti kaipailla konttorikäynnille pidemmän aikaa, ja kun insinööri lopulta Ouluun saapui, kerrotaan Haatajan ärähtäneen tuntemalleen miehelle: Kukas te olette? Lisää työvoimaa Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä kaikissa konttoreissa oli lääninmaanmittausinsinöörin lisäksi sihteeri ja vahtimestari, kirjaaja sekä useita puhtaaksikirjoittajia ja kartanpiirtäjiä. Lähes kaikissa konttoreissa oli lisäksi apulaislääninmaanmittausinsinöörin, tarkastajan, apulaistarkastajan ja arkistonhoitajan virka. Viipurin ja Vaasan läänissä oli lisäksi apulaisarkistonhoitaja. Konttoreissa saattoi työskennellä myös ylimääräisiä viranhaltijoita. Sotien aikana konttoreissa työskenneltiin kovan paineen alaisina. Työt olivat ruuhkautuneet, asutustoiminta ja peruskartoitus työllistivät. Viipurissa toiminut konttori muutettiin vuonna 1955 Kymen läänin maanmittauskonttoriksi. Lapin läänin maanmittauskonttorin perustamiseen saatiin varat seuraavana vuonna. Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen lääninmaanmittauskonttorit aloittivat toimintansa vuonna 1960. Talouskasvu mahdollisti hallinnon laajentamisen ja virkojen lisäämisen. Konttorissa ja kentällä Tavalliselle maanmittarille tyypillisin syy vierailla konttorissa oli arkistotutkimusten teke- 4/2012 minen. Toimitusinsinöörin asuinpaikka vaikutti käyntien tiheyteen. Samassa kaupungissa asuvalle tutkimusten tekeminen oli helppoa, mutta jos konttori sijaitsi kaukana omasta piiristä, meni pelkästään matkantekoon helposti kokonainen päivä. Usein tutkimukset tehtiin etukäteen talvella. Kentältä saattoi kiireellisissä tapauksissa tilata konttorin vahtimestarilta kirjeitse kuultopiirroksen. Läänininsinööri Arvi Juusela kuvaili kenttämiesten ja konttorin välistä suhdetta hyväksi: Aina kun kenttämies tuli konttoriin, niin se oli minun käsittääkseni konttorilaisillekin semmoinen pikemminkin juhlanpoikanen, että näkivät maaseudulta tulijoita ja saivat tietää kuulumisia. Konttorilaiset kun olivat muuten niin kuin orpoina siellä kaupungissa. Hankaluuksiltakaan ei aina vältytty. Maanmittausinsinööri Kauko Korjus muisteli kiusaantuneensa pikkumaisuudesta ja yksityiskohtien korostamisesta kokonaisuuden kustannuksella. Byrokratia aiheutti Korjuksen mielestä turhan paljon tyhjäkäyntiä ja asioiden viipymistä. Lääninmaanmittauskonttorit lakkautettiin organisaatiouudistuksessa vuonna 1991. Kirjoittaja työskentelee amanuenssina Maanmittauslaitoksen Arkistokeskuksessa. Lähteet: Tekniikan museo, muistitiedon keräys; Mikko Huhtamies: Maan mitta; Maanmittaus Suomessa 1633 1983; Suomen maanmittauksen historia. Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Keskusviraston perusti keisari Aleksanteri I, joka vahvisti Päämaanmittauskonttorin johtosäännön 14.11.1812. 3
Teksti pirkko heli ursin/mmk yliselä/mmk Kuvassa kokouksen osallistujat, etualalla Arvo Kokkonen, kutsuttu alustaja Esko Aho ja EuroGeographicsin presidentti Ingrid Vanden Berghe. Euroopan maanmittauslaitosten johtajat koolla Helsingissä Maanmittauslaitos isännöi Euroopan maanmittauslaitosten yhteisjärjestö EuroGeographicsin vuosikokousta 2. 5.9.2012 Grand Marina -konferenssikeskuksessa Helsingissä. Maanmittauslaitos ja sen eurooppalaiset sisarorganisaatiot kokoontuvat EuroGeographicsin puitteissa kerran vuodessa. Vastaava kokous on järjestetty Suomessa viimeksi vuonna 1993. Nelipäiväisessä tapahtumassa keskusteltiin maanmittausalan tulevaisuudennäkymistä ja esimerkiksi YK:n paikkatietojen hallintaan liittyvästä aloitteesta (United Nations Global Geospatial Information Management Initiative). Kutsuttuina alustajina esiintyivät Esko Aho ja Paul Cheung YK:sta. Kokouksen osallistujille tarjottiin myös mahdollisuus tutustua Maanmittauslaitokseen. Virallisen kokouksen päätyttyä noin 50 henkilöä käyttikin tilaisuutta hyväkseen ja saapui Pasilaan kuuntelemaan esityksiä sähköisestä kiinteistönvaihdannasta, avoimesta datasta ja Suomen paikkatietoinfrastruktuurista. Kuva antero aaltonen Vuosikokouksessa Ingrid Vanden Berghe Belgiasta (National Geographic Institute) valittiin jatkamaan presidenttinä, ja samalla valittiin myös uusia jäseniä järjestön hallitukseen. EuroGeographicsin toimintaan kuuluvat vuosikokousten lisäksi työryhmätoiminta ja erilaiset yhteisprojektit, joissa Suomikin on mukana. Esimerkiksi EuroGlobalMap- ja EuroRegionalMap-hankkeissa kukin maanmittauslaitos tuottaa omasta maastaan paikkatietoaineistoja eri mittakaavoissa. Näin varmistetaan aineistojen yhteensopivuus eri maiden kesken. Eurooppalaiset yhdessä EuroGeographicsin jäsenet ovat eurooppalaisia kartta- ja kiinteistötiedoista sekä kiinteistöjä koskevista rekistereistä vastaavia viranomaisia. Järjestössä on nyt 56 jäsenorganisaatiota 45 maasta. Helsingissä järjestettyyn vuosikokoukseen osallistui yli 140 henkilöä, jäsenorganisaatioiden ylintä johtoa lähes jokaisesta Euroopan maasta. Suomesta mukana oli Maanmittauslaitoksen lisäksi myös Geodeettinen laitos, joka on järjestön liitännäisjäsen. Maanmittauslaitos on varsinainen jäsen, jolla on oikeus osallistua järjestön hallintoon liittyviin äänestyksiin ja jonka edustaja voi toimia järjestön hallituksessa. Järjestön tavoitteisiin kuuluu paikkatiedon käytön lisääminen sekä vaikuttaminen paikkatietoalan kehitykseen. EuroGeographicsin seuraava vuosikokous pidetään Varsovassa syys-lokakuun vaihteessa 2013. Kirjoittaja työskentelee kansainvälisten asioiden päällikkönä Keskushallinnossa. 4 4/2012
juurelta relta jutun jutun juurelta juurelta jutun jutun juur ju tun juurelta jutun juurelta jutu jutun juurelta JUtun Juurelta 2 Maanmittauslaitos 200 vuotta 4 Euroopan maanmittauslaitosten johtajat koolla Helsingissä 6 Muutosten veturi pääjohtajana 8 Bloggaan siis olen 9 Kuuntele, ohjaa ja kannusta 10 Minun työpäiväni 11 Yhteistyökumppanit vaihtoivat virkoja 12 Nykyaikaiset toimintaprosessit työtilat paperikaudelta 14 Oma kynä 15 Taloutta johdetaan myös ihmisten kautta 16 Kaunissaaren vanhin vaalii historiaa 17 Näkymiä ikkunassa 18 Pellonlaidalla 19 Lue ainakin tämä, sanoi myyntimies 20 Muutokseen on syy 21 SASI käy sähköisen asioinnin kimppuun 22 Maanmittauslaitos on houkutteleva työnantaja 23 90 % päivästä verkossa 24 Menoa ja meininkiä Vuokatissa 25 Lähtölaukaus uuteen organisaation on annettu 26 Maanmittauslaitoksen perintätiimi asiakaspalvelutyötä tämäkin 27 Kirgiisian maanmittauslaitoksen liikelaitostaminen epävarmaa 27 Open Source ratkaisuksi Ghanassa 28 Lakipalsta 28 Näin JAKO syntyi 29 Uutisia 30 Verkonkokijan veneessä 31 Syyskuva KANSIKUVA suvi Weckman, KUVASSA egga-vuosikokouksen järjestelyryhmä Heli ursin, ritva asplund, johanna ujainen, Suvi kärkkäinen,pekka jussila, pirkko yliselä ja päivi varis. KUVASTA PUUTTUU ARVO KOKKONEN. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY joulukuussa, AINEISTO TOIMITUKSEEN VIIKOLLA 45. 441 763 Painotuote Asennemuutosta ja muuttumisleikkejä Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Sopisiko se brändi-kuvan tekstiksi? Lähdin googlaamaan tuota sanontaa. Eipä ollut suomalainen kansansatu vaan kreikkalaista alkuperää, satusetä Aisopoksen kirjoittama 2500 vuoden takaa. Tarina, jossa raa at viinirypäleet ovat pohjoisen kansan suussa vaihtuneet pihlajanmarjoiksi, kertoo tietojen ja asenteiden ristiriidasta. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi ammattitermeillä. Kettukin pyrki siitä eroon muokkaamalla mielikuvaansa marjoista. Asenteista ja niiden muokkaamisesta oli myös kyse toimitilakonseptin työpajoissa. Elokuussa ensi tapaamisesta tähän päivään työpajalaisten asenteita erilaiseen työtilaan ja tapaan tehdä töitä muualla kuin omassa huoneessa on pöllyytetty. Aika näyttää, paljonko asenteet muuttuivat ja miten tämä näkyy esimerkiksi puheen tasolla: mitä työpajalaiset kertovat tulevasta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua työpajatyöhön ja niiden avulla työstää muutosta. Organisaatiomuutos on myös tällainen iso ponnistus, johon tarvitaan erityisesti henkistä työpajaa, asennemuutosta nähdä ja ymmärtää asiat eri lailla. Maanmittauslaitoksen organisaatio rakennetaan uusiksi. Sisustussuunnitelma syntyy vähitellen eri työpajoissa, joita tässä leikissä kutsutaan osaprojekteiksi. Henkistä työpajaa tarvitaan vaikkapa siihen, että 14 kuukauden kuluttua ei ole enää maanmittaustoimistonimisiä työpaikkoja. Minkä nimisiä ne ovat, sen aika näyttää. Miten saisimme mahdollisimman paljon omaa väkeä keskusteluun, osallistumaan? Viisautta ei edelleenkään ole pelkästään Pasilan virastokolossissa. Intralla tulee olemaan iso rooli. Nyt ei ole tarkoitus perustaa uusia verkkosivuja kuten KIRSI-projektissa, kun meillä kerrankin on uusi sivusto käytettävissä. Nyt intra saa tuhannen taalan paikan osoittaa, mihin kaikkeen se taipuu. Lisää MML2014-projektin sivut intrassa omiin suosikkeihin siellä tavataan. Viisari tervehtii uutta pääjohtajaa. Arvo on kolmas pääjohtaja lehden 40-vuotisen taipaleen aikana. Arvon mietteitä voit lukea sekä tästä lehdestä että tämän vuoden ajan Kulmapeili-blogista. Syysterveisin Pirkko Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 40. vuosikerta JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, 00521 HELSINKI TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh 040 504 3684, toimitussihteeri Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh 040 759 7020, Mervi Laitinen, puh 0400 618 297, Iina Lehto, puh 040 673 4363, taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh 040 801 7712 SÄHKÖPOSTI: pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä- Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT, Harri Lehtimäki ESUOMI OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh 040 561 2498 PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2012 ISSN 0356-1461 4/2012 5 Kuva kotialbumi
Teksti pirkko yliselä/mmk Muutosten veturi pääjohtajana Pääjohtaja Arvo Kokkonen vastaa puhelimeensa. Ei, ei, nyt ei ole kampasimpukoita tässä numerossa. Puhelut menevät sekaisin aika ajoin kalatukkuri-nimikaiman kanssa, mutta sekaannus on niin ilmeinen, että molemmat ohjaavat soittajat oikean arvokokkosen puheille. Muita sekaannuksia uuden pääjohtajan uran alussa ei juuri ole odotettavissa. Pääjohtajan 7-vuotinen kausi alkoi syyskuun alussa. Arvo valittiin tehtävään ylijohtajan tehtävistä ja parinkymmenen vuoden aika Maanmittauslaitoksessa on tehnyt talon tekemiset ja ihmiset tutuiksi. Arvo muistetaan monista isoista projekteista: JAKO, UKTJ, KIRSI, pääasiassa johtoryhmien nokkahahmona ja strategiatyöstä niin meillä kuin eri ministeriöissä. Laihat ja lihavat vuodet Pääjohtajakausi on määräaikainen. Seuraavat seitsemän Kokkosen vuotta eivät käynnisty taloudellisesti hyvänä aikana. Maanmittauslaitoksen talous on toki kunnossa, mutta elämme niukkenevien resurssien aikaa. Uudella organisaatiolla haetaan niin toiminnallista tehokkuutta kuin mahdollisuuksia toimia kiristyvässä taloudessa. Uusi toimitilakonsepti mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön sekä yhteistyön prosessien välillä. Samalla säästämme vuokrissa. Muutoksen tuulet puhaltavat juuri nyt kirjaamisasioissa. Lähiaikoina kirjaamisasiat ovat suurimman muutoksen kohteena, sanoo Arvo. Lainhuutojen kirjaaminen ei ole fyysisesti sidottu maahan, eikä maanmittaustoimistoon. Kirjaaminen voidaan tehdä Lohjalla vaikka kiinteistö olisikin Ivalossa. Julkishallinnon tavoitteena on tuottaa hyvää ja hyvinvointia tälle yhteiskunnalle, toteaa Arvo. Sen maksimointi on julkisen palvelun tehtävä tässä yhteiskunnassa. Maastotietoaineiston vapauttaminen on osa tätä työtä. Tärkeimmät tavoitteet Organisaatiouudistuksen rinnalla kulkee monia muitakin uudistuksia. Prosessien uudistaminen tulee eteen vuosina 2015 2016. JAKO-perhekin alkaa ikääntyä. Tietojärjestelmien elinkaari päättyy ja uudistamishanke käynnistyy ja kestää vuoteen 2020 saakka. Sähköisen asioinnin kehittäminen kulkee tässä rinnalla ainakin seuraavat seitsemän vuotta. Sähköisten palvelujen rakentamisessa on onnistumisen eväät. Haluamme olla ykkösiä myös tällä alueella, sanoo Arvo ja viittaa Maanmittauslaitoksen hyviä mainintoja niittäneisiin hankkeisiin ja toimintatapoihin. Viimeisimpänä saatiin KAIKU-palkinto valtion parhaasta työyhteisöstä. Viime vuodet on rakennettu pohjaa sähköisille palveluille eli kiinteistörekisterin, Maastotietokannan sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietoja on perusparannettu. Kiinteistökaupan verkkopalvelut mahdollistavat aikanaan omien tietojen tarkistamiset netissä. Omilla tiedoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa kaikkia omaan kiinteistöön liittyviä tietoja, jotka näkyvät meidän rekistereistämme. Seuraavat seitsemän vuotta Maanmittauslaitos kulkee uusiin haasteisiin Arvo Kokkosen johdolla. Arvo vetää Keskushallinnon TYHYpäivillä letkaa, jossa ovat Matti Lisitsin, Tuomas Lukkarinen, Pirkko Yliselä, Maija-Liisa Niskala, Matti Hyytinen, Marketta Rosti ja Ari Tella. Taitajien työpaikka Kokkonen linjaa, että hänen kaudellaan yhtenä tavoitteena on osaamisen pohjan vakiinnuttaminen. Kun asiaa katsoo Maanmittauslaitoksen kannalta, se tarkoittaa, että teknologia on pidettävä kunnossa. Maanmittausala kiinnostaa. Pelko alalle saatavista henkilöistä ei ole enää akuutti. Tällä vuosikymmenellä on pidettävä huolta osaamisesta, tarkentaa pääjohtaja. Osaamisen kehittäminen ja eläköityminen elävät rinta rinnan. Moni henkilöstöstä jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Tuovatko uudet prosessit vuonna 2015 uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja lainsäädännölle, on vielä avoinna. Kokkonen nostaa esille tietoturvan. Jokisen Olli on opettanut organisaatiolle tietoturvan merkitystä. Hän on opettanut ajattelemaan, mitkä meidän järjestelmistämme on toimittava aina. Pakottanut miettimään, mitä tapahtuu, jos järjestelmä on kaksi viikkoa pois käytöstä. Tähän pohjautuu myös tietojärjestelmien omistajuuteen liittyvät selvitykset. Myös meidän jokaisen suorittama tietoturva-ajokortti liittyy isompaan tietoturvakuvioon. 6 4/2012
toteutettu. Vasta kesällä 2013 käynnistyy uuden organisaation miehittäminen. Organisaatiouudistus on hallinnollinen uudistus laitoksen sisällä. Asiakkaan ei pitäisi varautua mitenkään muutoksiin, korostaa Arvo. Muutos pyrkii edistämään sähköisiä asiointipalveluja niin, että asioita voisi hoitaa suoraan verkon kautta. Organisaatiouudistus luo paremmat lähtökohdat sähköiselle asioinnille. Kentällä tehdään äärettömän arvokasta työtä, muistuttaa Arvo. Sitä työtä ei voida tehdä missään muualla kuin siellä, missä ne maat ovat. Kuva mervi laitinen/mmk Hyvä halutaan pilkkoa Maanmittauslaitos kehittää toimintaansa ja organisaatiotaan aktiivisesti. Silti saamme vähän väliä lukea, mitä kaikkea laitoksen kehittämiseksi tai pilkkomiseksi on suunniteltu muualla. Suunnitelmat on tehty tupatyönä, usein jopa meitä kuulematta niin kuin ehdotus ilmakuvatuotannon ja paikkatiedon infratiimin yhdistämisestä Geodeettisen laitoksen kanssa. Pääjohtaja korostaa moneen otteeseen, että Maanmittauslaitos on tuotantolaitos, ei tutkimuslaitos. Toiminnan kehittäminen ei ole tutkimustyötä. Me tuotamme maanmittaustoimituksia, karttatietoa, lainhuutoja ja kiinnityksiä. Rekisterinpito, joka on se kuuluisa kruununjalokivemme, ei myöskään edellytä meiltä tutkimustyötä. Innovatiivista kehittämistä tarvitaan edelleen, kuten sitä on tähänkin asti löytynyt erityisesti Kehittämiskeskuksesta. Tuotanto tehdään prosesseissa, kehittäminen projekteissa Organisaatiomuutos viedään läpi projektina. Siitä meillä on hyviä kokemuksia, ja pääjohtaja viittaa kirjaamisasioiden siirron suunnitteluun ja toteuttamiseen eli KIRSI-projektiin. Ylimenokausi hoidetaan määräaikaisilla järjestelyillä kuten Kainuun-Koillismaan ja Etelä-Suomen maanmittausjohtajien tai maanmittausneuvoksen viranhoidot on nyt 4/2012 Miten minusta tuli maanmittari Maanmittari tuli 40 vuotta sitten pyytämään talosta apupoikaa. Kun isoveli ei ollut paikalla, nuorempikin kelpasi. Arvo pääsi itselleen mieluiseen työhön, ulos riehumaan vesurin kanssa ja kääntämään kiviä. Siitä se kipinä sitten syttyi. Nuoruuden haave ulkotöistä on vaihtunut tiiviiksi sisätyöksi. Mutta voiko sitä pitää uralla epäonnistumisena? 7
Teksti iina lehto/mmk Bloggaan siis olen Pöytälaatikosta kaikelle kansalle Maanmittauslaitoksen uuden intran myötä blogin kirjoittaminen on saattanut tulla eteen monelle sellaisellekin laitoksen työntekijälle, joka ei bloggaamista ole aiemmin edes harkinnut. Vaikka blogin kirjoittaminen voi olla uutta, useimmat meistä ovat varmaankin joskus ainakin lukeneet jonkun blogitekstin. Blogi on yksinkertaisesti määriteltynä verkkosivusto, johon epäsäännöllisen säännöllisesti lisätään lyhyehköjä, päivättyjä merkintöjä. Jos ennen kirjoitettiin päiväkirjaan, joka pidettiin visusti lukkojen takana, nyt halutaan näkyä koko maailmalle. Blogia kutsutaankin joskus verkkopäiväkirjaksi, mutta läheskään kaikki bloggaajat eivät kirjoita omasta elämästään päiväkirjanomaisesti, vaan blogilla on useita alalajeja. Monet blogit liittyvät kirjoittajansa harrastukseen tai ammattiin. On muun muassa sisustus-, matkailu-, ruoka-, käsityö- ja tekniikkablogeja. Lista tuntuu jatkuvan loputtomiin. Yhdistävänä tekijänä blogeissa on se, että niiden kirjoittaja on aidosti kiinnostunut kirjoittamastaan aiheesta ja näin ollen tuntee asian usein paremmin kuin ammattikirjoittaja. Sana blogi tulee englannin kielen sanasta weblog, verkkoloki. Uusin kirjoitus tulee blogissa ylimmäksi, mutta vanhat kirjoitukset säilyvät kävijöiden saatavilla. Blogilla voi olla yksi tai useampia päivittäjiä. Blogi voi olla avoin kaikille tai suljettu jollekin ryhmälle. Suljettuja blogeja ovat esimerkiksi työyhteisöjen sisäiset blogit. Bloggaaja, muista nämä: Muista että Internetissä ei lueta, vaan silmäillään. Tiivistä. Otsikko on tärkeä. Jos otsikko on huono, lukija saattaa ohittaa koko kirjoituksen. Kuvien käyttö on osa blogien viestintää. Kuvat jäsentävät tekstiä ja kiinnittävät lukijan huomion haluttuihin asioihin. Sinäkin osaat kirjoittaa blogin Teknisesti blogin kirjoittaminen on helppoa. Kuka tahansa, joka osaa käyttää tietokonetta, osaa julkaista blogin. Tämän ovat mahdollistaneet helppokäyttöiset ja ilmaiset blogialustat, joita on netissä useita. Merkinnät eivät välttämättä ole tekstejä. Blogeja käytetään paljon myös kuvien sekä ääni- ja videotiedostojen jakamiseen yleisölle. Tavanomaista on sekoittaa eri elementtejä. Yleensä blogissa on kommentointimahdollisuus. Oleellista blogissa onkin juuri vuorovaikutuksellisuus. Internetin reaaliaikaisen luonteen ansioista sana leviää nopeasti vaikka toiselle puolelle maapalloa. Blogi osana työtehtäviä Blogikirjoittamisen ottamista osaksi viestintää mietitään yhä pienemmissä yrityksissä ja yhteisöissä. Yhä useampi suomalainen kirjoittaakin blogia osana työtehtäviään. Yritysblogeja voidaan ajatella persoonallisina kirjeinä asiakkaille ja henkilökunnalle tai ihan kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Avoin blogi parantaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä. Toisaalta blogi antaa yrityk- selle kasvot. Tuttua ja ihmisläheistä yritystä on helpompi lähestyä kuin tuntematonta ja persoonatonta. Monissa perinteisemmissä viestintävälineissä yritys puhuu, mutta ei kuuntele. Blogi antaa mahdollisuuden viestintään myös toiseen suuntaan, mikä tietysti vaatii yritykseltä avoimuutta ja rohkeutta. Blogi on hyödyllinen viestintäväline myös työyhteisön sisällä. Sähköpostitulva vähenee, kun kysymykset ja vastaukset ovat blogissa kaikkien nähtävillä, eikä samaa asiaa tarvitse kysyä moneen kertaan. Uudet työntekijät pääsevät blogimerkintöjen avulla helposti perille vaikkapa projektin vaiheista. Isoissa yhteisöissä työntekijät voivat myös oppia tuntemaan toisensa paremmin blogikirjoitusten kautta. Laitoksen intra tarjoaa hyvän tilaisuuden kokeilla blogin kirjoittamista. Muotoseikkoja tärkeämpi vinkki bloggaamisessa lopulta on: Ole rohkeasti oma itsesi. Maanmittauslaitoksen julkiset blogit ovat Maastotiedot auki <http://maastotiedotauki.blogspot.fi/> Kulmapeili <http://maanmittauslaitos200vuotta.blogspot.fi/> 8 4/2012
Teksti sami huippa/esuomi Kuuntele, ohjaa ja kannusta Johtaminen ja esimiestyö tiiminvetäjän näkökulmasta Maritta Yläranta pyysi minua kirjoittamaan johtamisesta ja esimiestyöstä tiiminvetäjän näkökulmasta. Ajattelin ensin, että eipä minussa taida olla paljon kirjoittajan vikaa, mutta toisaalta aina minulla on tähänkin saakka ollut asiasta kuin asiasta jotain kommentoitavaa ja sanottavaa, joten ei muuta kuin rohkeasti uusille urille. Johtamista ja esimiestyötä miettiessäni minun on pakko puuttua heti siihen, että tiiminvetäjä ei ole esimiesasemassa Maanmittauslaitoksessa. Niinpä tehtävä ei ole varsinaisesti esimiestyötä. Johtajuus sinällään on käsite, joka ei ole riippuvainen esimiesasemasta, vaan koen johtajuuden enemmänkin ominaisuudeksi. Henkilöllä joko on se tai sitten ei ole. Johtamista ja johtajuutta voi harjoittaa, itseään voi kouluttaa ja parantaa ominaisuuksia, joita johtaminen ja esimiestyö edellyttävät, mutta hyväksi johtajaksi ei tulla ilman luontaisia kykyjä. Esimieheksi ja tiiminvetäjäksi voi kylläkin tulla. Esimiestyö Tiiminvetäjän tärkeimpiä ominaisuuksia työssään on tiimin jäsenten kuuleminen ja ennen kaikkea kuunteleminen sekä kuullun ymmärtäminen. Tiiminvetäjältä puuttuu virallinen esimiesasema, joten tärkeiksi ominaisuuksiksi nousevat tasapuolisuus, tiimin jäsenten yhdenvertaisuus ja kaikkien työn arvostaminen. Esimerkillään ja toiminnallaan tiiminvetäjä saavuttaa luottamuksen ja arvostuksen tiimin jäsenten silmissä. Asemansa saavuttanutta tiiminvetäjää kuunnellaan ja hänen Asemansa saavuttanutta tiiminvetäjää kuunnellaan ja hänen ajatuksensa, mielipiteensä ja opastuksensa otetaan huomioon. Kuva kristiina heikkinen ajatuksensa, mielipiteensä ja opastuksensa otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, mikä helpottaa tiiminvetäjän työtä. Tiiminvetäjän haasteet Suuria haasteita johtamiselle ja esimiestyölle asettaa se, että tiimi valitsee tiiminvetäjän eikä tiiminvetäjä tiimiä. Mikäli tiimien rakentaminen aloitettaisiin aivan alusta ja tiiminvetäjä voisi enemmän vaikuttaa tiimin kokoonpanoon, johtamisen ja esimiestyön haasteet eivät olisi niin kovat. Tiiminvetäjäksi va- 4/2012 litaan usein se henkilö, joka on halukas tiiminvetäjäksi, eikä välttämättä siihen parhaiten kykenevä. Tällaiseen tilanteeseen on käsittääkseni usein jouduttu, koska tehtävään ei ole ollut kuin yksi halukas. Tällaisessa tapauksessa tiiminvetäjän haasteet ovat vielä suuremmat, koska valituksi tulevalla henkilöllä ei välttämättä ole minkäänlaisia kykyjä johtaa tiimiä. Tällainen tiimi ei välttämättä toimi kovin hyvin. Johtamiselle ja esimiestyölle erityisiä haasteita saattavat tuoda tiimin jäsenten työtehtävät ja henkilöstörakenne. Toimitustuotantotiimeissä suurin osa tiimin jäsenistä toimii keskenään samanlaisissa työtehtävissä. Erilaisia toimenkuvia on vain muutamia. Käsittääkseni normaalisti tiiminvetäjä pyrkisi hyödyntämään eri henkilöiden erilaisia vahvuuksia. Tiimin eri jäsenillä teetettäisiin niitä tehtäviä, joissa heillä olisi parhaat ominaisuudet ja vahvuudet. Tuotantotiimeissä näin ei käytännössä voi tehdä, koska kaikki ovat samankaltaisissa työtehtävissä. Itse asiassa tiimin jäsenten ominaisuuksien ja vahvuuksien pitäisi olla jalostettu samankaltaisiksi. Tässä asetelmassa tiiminvetäjän tärkein rooli on saada kannustamalla ja ohjaamalla tiimin jäsenet suoriutumaan tehtävistään yhtäläisen tehokkaasti. Nykyiset varsinaisessa esimiesasemassa olevat prosessipäälliköt työskentelevät paikoin eri toimipisteessä kuin työntekijät. Tämä korostaa entisestään tiiminvetäjän vastuuta ja lisää tiiminvetäjän työtä. Kirjoittaja työskentelee toimitusinsinöörinä ja tiiminvetäjänä Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. 9
6.8. Maanantai Måndag Kuva virpi lönnström/tipa Herään klo 6.00. Totean, että on vielä vähän liian aikaista nousta ylös. Näin olympiakisahuuman aikaan luomia painoi edellisillan kisatapahtumien seuraaminen televisiosta. Ajatukset kuitenkin karkaavat jo tulevaan työpäivään, ensimmäiseen kolmen viikon kesälomajakson jälkeen. Mitäs olisikaan taas tarjolla? Klo 8.45 aikaan huutelen vienosti hyviä huomenia kadehdittavan ripeästi työskenteleville työkavereille. Klo 9.00 ihmettelen kahvihuoneessa väen vähyyttä; onneksi joku oli keittänyt vahvaa kahvia, jolla saan aivot viritettyä työasentoon. Aloitan työpäiväni päivittämällä itseni Intran ja sähköpostien avulla: Mitä kuuluu Maanmittauslaitos 200 vuotta juhlavuoden järjestelyihin? Onko jotain akuuttia, johon juhlavuoden järjestelyiden rukkastyöryhmäläisenä pitäisi reagoida? Klo 10.00 soitan Koko perheen Metsäpäivän yhteistyökumppanille. Varmistan, pidetäänkö seuraavan viikon viimeistelypalaveri. Tapaamisessa keskustelemme kaikkien näytteilleasettajien kesken muun muassa siitä, mihin aikaan messuosastojen pitää olla valmis tapahtumapäivänä 15.9. ja millaisia faciliteetteja itse kukin osastolleen tarvitsee. Sovimme myös yhteisestä sekä omatoimisesta tiedottamisesta ja tapahtumapäivän ohjelman läpiviemiseen liittyvistä vastuista. Mutta tuo on vasta jäävuoren huippu. Ennen kuin pääsemme rakentamaan osastoamme, on pohdittava, millaisella konseptilla olemme esillä tapahtumassa. Sen mukaan kerään mukaan esitteitä ja karttamalleja, käteen jaettavaa ja suuhun makeaa laitettavaa. On myös varmistettava läppärien toimivuus tapahtumaympäristössä sekä mietittävä, millaiset sermit, pöydät ja muut tykötarpeet otamme mukaan. Onneksi saan pohdinnoissa apua kollegoilta sekä graafikoilta. Saan sovittua vahtimestarin kanssa tavaroiden kuljetuksesta messuille ja hyvässä järjestyksessä myös takaisin. Sitten on aika tehdä raakavedos Maanmittauslaitoksen verkkosivuille tulevasta messu-uutisesta. Klo 11.30 olisi ruoka-aika ja kiidän taukotilaan lämmittämään kalasoppaa, Nilakan itse ongituista ahvenista tietenkin! Klo 12.15 nyt otan työn alle toisen, isomman messukeikan järjestelyt. Vien Maanmittauslaitoksen yhteys- ja muut perustiedot sähköiseen Messusaittiin kaikkien saataville. Varmistin, että Maanmittauslaitoksen edustajien ohjelmalavahaastattelut toteutuvat ja kaikki tekniset tilaukset on hoidettu. Lykkään esittelytekstin kirjoittamista syyskuuhun, sillä METSÄ2012 messut ovat vasta marraskuussa. Kolmepäiväiset messut vaativat monien eri tahojen synkronoimista. Klo 14.00 kahvihetken jälkeen alan kerätä tavaroita ensinnä eteen tulevaan messutapahtumaan. Montako mallikarttaa, millaisia ja mistä päin? Mitkä ovat tärkeimmät esitteet ja missä ovat viivaimet ja karkkipussit, muistilehtiöt ja ilmaisjakelukartat Entä olisivatko jotkut juhlavuoden tuotteet oivallisia täkyjä messuvieraille? Kun on jotain innostavaa keskustelun avaamiseksi, niin arempikin messuvieras saa suunsa auki. Sen jälkeen hänen onkin helpompi udella ihan oikeaa asiaakin, vaikkapa kadonneen pyykin saattamista takaisin maastoon. Ja ilman oivallisia Karttapaikan tulostemalleja asiakkaan on vaikea päättää, onko kartta juuri sellainen, kuin mitä hän tarvitsee ja haluaa ostaa. Klo 15.30 tuumaan, jotta tämä jumppa saa riittää ja loput tavarat saadaan lähtevien joukkoon myöhemmin! Olemme pian valmiit vastaanottamaan pääkaupunkiseudun metsänomistajia messuosastollamme, Espoon Oittaan ulkoilukeskuksessa. Toivomme, että he ovat tyytyväisiä metsänomistajia viimeistään sen jälkeen, kun ovat vierailleet osastollamme messupäivän teeman mukaisesti! Ulla Mikkanen työskentelee asiakaspalvelusihteerinä Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. 10 4/2012
Teksti marjut partanen/kesu Kuva marjut partanen/kesu Juha Kantasen, Timo Takasen, Marjo Lohikaisen ja Jukka Syrjälän hymyt kielivät onnistuneesta virkamiesvaihdosta. Yhteistyökumppanit vaihtoivat virkoja Uskomatonta, mutta totta, että on tällainen mahdollisuus, toteaa Jyväskylän kaupungin toimitusinsinööri Marjo Lohikainen virkamiesvaihdosta Keski-Suomen maanmittaustoimistossa (KESU). Valmistumisestaan asti KESUssa työskennellyt toimitusinsinööri Timo Takanen antoi työpaikallaan viestiä, että haluaisi laajentaa osaamistaan kaupunkipuolen tehtäviin. Maanmittausjohtaja Tuula Manninen ja perustoimituspäällikkö Jukka Syrjälä tarttuivat viestiin ja asiaa pohdittuaan keksivät ratkaisun: virkamiesvaihto! Ajatus esiteltiin Jyväskylän kaupungin edustajille ja kiinteistöinsinööri Juha Kantanen lupasi viedä asiaa eteenpäin kaupungin tonttituotannossa. Räätälöity ohjelma Kuullessani ensimmäisen kerran virkamiesvaihdosta, en innostunut, Marjo muistelee. Ajattelin, että vaihto tapahtuisi suoraan toimitusinsinöörin tehtäviin, ja että maastotöiden opettelu ei hyödyttäisi minua työssäni. Vaihtoparia ei toimitusinsinöörin tehtäviin löytynyt ja tämän vuoksi päätettiin suunnitella ohjelma, joka vastaisi kaupungin tarpeita. Räätälöidystä ohjelmasta kuultuaan Marjo oli valmis vaihtoon. Ohjelma oli tehty sellaiseksi, että hän voi hyödyntää oppimastaan lähes kaikkea omassa työssään. Kun tahtotila oli suuri, pystyttiin virkamiesvaihto järjestämään entiset edut säilyttäen raskaista henkilötietojärjestelmistä huolimatta. Olen tällä hetkellä KESUn palkkalistalla ja noudatan KESUn sääntöjä, muun muassa joustavaa työaikaa. Kesälomaa pidin neljä viikkoa, Marjo kertoo. Oppia moneen asiaan Jyväskylän kaupungilla Marjo ylläpitää kiinteistörekisteriä ja on KTJ-sovelluksen aktiivikäyttäjä. Työtä tehdessään hänelle on usein tullut mieleen, osaakohan tehdä Virkamiesvaihdossa tuskin kukaan häviää vaan kaikki voittavat. asiat helpoimmalla mahdollisella tavalla ja oikein. Näihin kysymyksiin lähdin hakemaan oppia RETI-tehtävistä (säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessista) ja oppia olen jo saanutkin esimerkiksi kiinteistörekisterin perusparannusta tehdessäni, Marjo iloitsee. Omassa työssään Marjo törmää silloin tällöin asiakkaisiin, jotka ovat tulossa KESUsta ja vakuuttavat saaneensa sieltä erilaisia ohjeita kuin kaupungilta. Tämänkin vuoksi Marjo halusi perehtyä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Tämä kokemus auttaa takaamaan asiakkaille yhdenmukaisen palvelun molemmissa paikoissa. Asiakaspalvelu on ollut myös hyvä näköalapaikka kirjaamisasioihin. Marjo uskoo, että vaihdosta saatu todellinen hyöty näkyy vasta muutaman kuukauden päästä siitä, kun hän on palannut työhönsä. Tarkoitus on, että jaan oppimaani kaikille omassa tiimissäni. Olen saanut varmuutta muun muassa rekisterinpitosovelluksen käyttöön, joten opastaminen muille helpottuu, Marjo pohtii. Nämä yllättivät Pahimpana uhkakuvana näin etukäteen sen, että en pysty työskentelemään itsenäisesti ja että minusta tulee riesa muille, kertoo Marjo peloistaan. Toisin kuitenkin kävi. KESUssa vallitseva korkea neuvomisen ja auttamisen kulttuuri yllättivät minut. Yllättävää oli myös järjestelmien, salasanojen ja käyttäjätunnusten viidakko. Oppimisessa olen välillä ollut äärirajoilla ja epäillyt, pystynkö sulattamaan kaiken, Marjo huokaa. Onneksi vuoden vaihdosta on kuitenkin vielä reilu kolmannes oppimisaikaa jäljellä. Vaihto kannatti Jos teille tarjotaan vastaavanlaista mahdollisuutta, tarttukaa siihen, kehottaa Marjo. Hän voi jo tähänastisen kokemuksensa pohjalta sanoa, että vaihdossa tuskin kukaan häviää vaan kaikki voittavat. Vaihdon myötä olen ymmärtänyt, että kiinteistönmuodostaminen on ihan yhtä arvokasta työtä niin Maanmittauslaitoksessa kuin kaupungillakin tehtynä. Ja vielä kun teemme sitä yhteen hiileen puhaltaen, ovat kaikki osapuolet asiakkaat mukaan lukien tyytyväisiä, lopettaa Marjo. Kirjoittaja työskentelee hallintosihteerinä Keski-Suomen maanmittaustoimistossa. 4/2012 11
Teksti seppo sulku/mmk Pääosin hämeenlinnalaisista koostunut porukka mietti työpajoissa työntekotapoja eli työmoodejaan, aikamatkaili viiden vuoden päähän sekä Kuvat Anna Salonen / Mottowasabi Nykyaikaiset toimintaprosessit työtilat paperikaudelta Toimitilastrategia valmistui kaksi vuotta sitten ja nyt selvitetään, millaisella työtilamallilla tulevia uudistuksia tehdään. Tavoitteena on saada tarkoituksenmukaiset työtilat kaikille työntekijöille. Maanmittauslaitoksen toimintatavat ja työprosessit ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana huimasti; toimimme tiimeissä, hyödynnämme tietotekniikan uusimpia mahdollisuuksia ja pyrimme paperittomaan työympäristöön. Työtilat ovat kuitenkin pääosin vielä siltä aikakaudelta, jolloin ei ollut tietokoneita ja olimme sidottuja lankapuhelintekniikkaan. Ajalta jolloin kiinteistötoimitukset, kartat, toimintaohjeet sekä hallinnolliset päätökset kirjoitettiin paperille. Tilat toiminnan tukena Maanmittauslaitoksen toimitilastrategia hyväksyttiin kaksi vuotta sitten. Se noudattaa Valtion toimitilastrategian periaatteita ja valtiovarainministeriön antamia täydentäviä ohjeita. Toimitilojen tulee tukea toimintaa ja olla turvalliset, terveelliset ja viihtyisät. Tilaratkaisuilla on saatava säästöjä kokonaiskustannuksissa. Maanmittauslaitoksessa työtilojen tilatehokkuutta ja soveltuvuutta nykyaikaisiin työtapoihin tarkastellaan viimeistään silloin, kun vuokrasopimus on päättymässä. Tällöin on mahdollisuus tehdä tilojen perusteellinen saneeraus tai jopa siirtyä uusiin tarkoituksenmukaisiin tiloihin samalla paikkakunnalla. Toimitilakonsepti apuna Useissa toimipisteissä on nyt suunnitteilla toimitilojen saneeraushankkeita, joilla tehostetaan ja nykyaikaistetaan tilankäyttöä. Tämän vuoksi viime keväänä käynnistettiin kehittämishanke, jossa laaditaan Maanmittauslaitokselle toimitilakonsepti. Tavoitteena on työtilamalli, johon käynnistettävät toimitilamuutokset perustuvat. Tähtäin on asetettu viiden vuoden päähän. On järkevää miettiä yhden kerran perusteellisesti henkilökunnan kanssa yhdessä, millaisia työtiloja eri tehtävissä tarvitaan. Vaihtoehto olisi, että sama asia pohdittaisiin yhä uudestaan jokaisen muutoshankkeen yhteydessä. Tämä nostaisi myös kustannuksia. Taustatietoja on kerätty haastattelemalla eri toimintaprosessien avainhenkilöitä tekemällä nettikysely Hämeenlinnan, Oulun ja Rovaniemen toimipisteiden henkilökunnalle sekä tutustumalla työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) ja Microsoftin toimitiloihin. Syyskuussa pidettiin kolme kehittämis- 12 4/2012
askarteli ja sisusti 150 neliön tilaa kymmenelle hengelle. työpajaa, joissa ideoitiin toimitilojen tarvetta ja luonnetta. Toimitilakonsepti on valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Hämeenlinnan toimipisteen tilat saneerataan konseptin mukaisesti, ja pilotin kautta kerätään käyttökokemuksia, joita hyödynnetään seuraavissa hankkeissa. Paperikauden aikaiset työtilat uudistuvat uudelle aikakaudelle tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kirjoittaja toimii toimitilakonseptihankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Toimitilakonseptin tekijät Toimitilakonseptihankkeen suunnitteluvastuun kantavat toimitilojen kehittämiseen erikoistuneet Workspace ja MottoWA- SABI. Hankkeen etenemistä suunnitellusti valvoo Senaatti-kiinteistöt. Lue lisää muista tekijöistä ja työn etenemisestä MML Toimitilakonsepti-työhuoneesta. Teksti Pirkko Yliselä/MMK Uusia ideoita etsimässä Monipaikkainen toimitila, nimeämättömät työpisteet, nimetyt työtilat. Ai, että avokonttori? Ei lainkaan. Monipaikkainen toimitila voi olla kahden tai kuuden hengen tila, jossa tiimi työskentelee ja jossa on pieni neuvottelutila sekä tila (lue: huone) puhua rauhassa joko puhelimessa tai kasvokkain. Työ- ja elinkeinoministeriössä, Tekesissä ja Microsoftilla vieraillessamme opimme, että eri tiimeillä on erilaiset tarpeet ja niin myös työtilojen pitää olla erilaiset ja muuntuvat. Jokaiselle pöydälle sopii litteä näyttö, näppis ja kannettava. Pöytiä ja tuoleja voi säätää, jotta 150- senttinen voi työskennellä saman pöydän ääressä kuin kaksimetrinenkin. Nimeämätön työpiste edellyttää, että pöytä raivataan päivän päätteeksi, jolloin Pirkko voi istua Mervin paikalla seuraavana päivänä ja jossain muualla toiste. Kenenkään huone ei ole niin pyhä tai lukittu, ettei sinne voisi mennä työskentelemään. Poikkeuksiakin on. Toisilla on tarve isolle näytölle tai kahdelle. Voisi tietysti miettiä, eikö kirjaamissihteeri voisi työskennellä vapaana olevalle ESPA-työasemalla? Siinähän on isot näytöt ja säädettävä pöytä. Mutta entä tiimin tuki? Omaa huonetta tärkeämpi on ehkä kuitenkin tiimityötila. Pasilan neljännessä kerroksessa on haettu tätä uutta toimitila-ajatusta. Pitkät käytävät ja nauhamaisesti sijoitetut tiimihuoneet eivät kuitenkaan mahdollista ongelmanratkomisnurkkauksia tai pohdiskelupöytiä. Ehkä Hämeenlinnassa sitten. 4/2012 13
oma kynä Julkishallinto myllerryksessä Kuva juhani jokelan kotialbumi Väitetään, että Suomen kansantalous tahkoaa parasta tulosta kautta aikojen. Meillä menee hyvin, vai meneekö? Pari vuotta sitten kuulutettiin työvoiman kohta loppuvan. Nyt sen sijaan suuret yhtiöt laittavat työvoimaa kilometritehtaalle ja miltei samanaikaisesti ilmoittavat tuotannon siirroista alikehittyneisiin maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alemmat. Olemmekohan hinnoitelleet itsemme ulos tarjouskilpailuista? Vaihtotaseemme on kääntynyt miinukselle parinkymmenen vuoden positiivisen kehityksen jälkeen varsinkin viennin osuus on heikentynyt. Euron pelastustalkoisiin osallistuminen ei takuulla helpota talousnäkymiemme tuskaa. Näinä päivinä ei todellakaan ole helppoa toimia pääministerinä. Kansantalouden vajetta paikkaamaan on pääministeri Katainen hallitusohjelmassaan asettanut julkishallinnon säästötavoitteeksi 10 miljardia euroa. Tavoitetta on rukattu sen jälkeen useasti jopa kahden miljardin tavoitteesta on viime päivinä puhuttu. Taitavat syksyn kunnallisvaalit vaikuttaa näihin arviointien heilahteluihin. Jotta säästöjen mittaaminen julkishallinnossa olisi edes mahdollista, tulisi hallinnon taloudellisia ja tuotannollisia johtamisjärjestelmiä kehittää merkittävästi niin kunta- kuin valtiosektorillakin. Kuntasektorilla voidaan toistaiseksi seurata vain lähinnä kassavirtoja. Yksikkökustannukset, tuottavuus ja taloudellisuus ovat kunnille vielä kaukainen utopia toiminnan suunnittelussa. Edellä kerrottu koskee myös valtaosaltaan valtionhallinnon yksiköitä. Maanmittauslaitos on ollut jo pitkään positiivisena esimerkkinä sekä tuotannollisten että hallinnollisten järjestelmien kehittäjänä. Muun muassa niiden ansiosta olemme järkevöittäneet sekä tehostaneet tuotantoamme merkittävästi. Tästä olemme saaneet kiitosta viimeksi ministeri Jari Koskiselta Jarmo Ratian läksiäistilaisuudessa. Kuntasektorin kehittäminen on Kataisen hallituksen säästötalkoissa ollut ensimmäisenä suurennuslasin alla. Maan hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti alle sataan. Kuntien lakisääteisten palvelujen järjestäminen on rahoituksen puolesta suurissa vaikeuksissa. Päätavoitteeksi on konkretisoitunut kuntien määrän supistaminen. Se on mielestäni vasta lähtökohta. Toinen vaihe eli todellinen toiminnan uudistaminen on se toimenpide, jolla säästöjä on vasta mahdollisuus saada aikaan. Minusta kunnallinen uudistus on jumiutunut täysin ykkösvaiheeseen. Kuntasektorin positiivisena signaalina on sairaanhoitopiirien uudistushanke, ja siihen liittyen erityissairaanhoidon keskittäminen. Nämä ovat tiikerinloikkia parempaan tulevaisuuteen. Maan hallituksen huomio kohdistunee jatkossa myös valtionhallinnon sektorille. Toki nytkin on jo havaittavissa kiristyksiä Maanmittauslaitoksen toiminnassa, kuten budjettirahoituksen supistuminen, Inspire-kompensaation puuttuminen, tilusjärjestelyjen tukemismomentin puolittuminen jne. Monet valtionhallinnon yksiköt ovat kuntien kanssa samalla kehitysasteella. Luullaan liian helposti, että kun eri yksikköjä lyödään yhteen, niin saadaan ikään kuin itsestään toiminnallisia säästöjä. Näinhän ei todellakaan tapahdu. Pelkkä yksiköiden yhdistäminen ilman toiminnallisia uudistuksia on karhunpalvelus yhteiskunnalle siinä sitä rahaa vasta palaakin. Positiivisia esimerkkejä, joissa valtionhallinnon yksiköt ovat innovatiivisesti kehittäneet toimintaansa ja saaneet todellisia säästöjä aikaan, ovat mielestäni Verohallinto, Autorekisterikeskus, entinen Valtion Tietokonekeskus ja tietenkin oma Maanmittauslaitoksemme. Julkishallinnon myllerrys tulee jatkumaan lähivuodet tiiviinä. Johtaako se esimerkiksi tsaarinvallan ajalta peräisin olevan kaksoishallinto-järjestelmän (valtio/kunnat) poistamiseen aika näyttää. Juhani Jokela työskentelee maanmittausjohtajana Pohjanmaan maanmittaustoimistossa. 14 4/2012
Teksti mervi laitinen/mmk Talousjohtaja, laskentaekonomi Matti Hyytinen aloitti Maanmittauslaitoksessa kesäkuun alussa. Selkeä näkemys laitoksen taloudesta on jo syntynyt, ja suuret linjat tuntuvat olevan selvillä. Matti siirtyi meille Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) talousjohtajan tehtävästä. Taloutta johdetaan myös ihmisten kautta Viihdyin erittäin hyvin Evirassa. Maanmittauslaitokselle hakeuduin muun muassa siksi, että laitos on tunnettu edelläkävijänä ja talouden rooli on virastossa poikkeuksellisen vahva. Talouden johtamisen näkökulmasta tuleva työ vastaa erittäin hyvin omaa toivetilaani, Matti kertoo. Laitos on tullut ennestään tutuksi myös valtionhallinnon talousyhteyshenkilötapaamisissa. Taloutta ei voi Matin mukaan johtaa ainoas taan lukujen perusteella, tarvitaan myös ihmisten kautta johtamista. Luvut syntyvät ihmisten teoista. Moni henkilöstöstä on ehkä jo tavannutkin Matin, sillä hän on kesän alusta asti kiertänyt toimistoissamme tutustumassa niin ihmisiin kuin paikallisiin asioihin. Ydinprosesseihin sekä valtakunnallisten tuotanto- ja palveluyksiköiden toimintaan tutustuminen ovat myös listalla. Matti tuntuu olevan oikealla tiellä talouden johtajana. Kauppatieteiden opinnot veivät miehen uravalinnassa voiton, kun vaihtoehtona taloudelle olivat koneinsinöörin opinnot. Mielenkiinnolla odotan tätä työtä. Minulla on Matin elämänmotto: Ihmeitä tapahtuu, kun uskaltaa siirtyä pois omalta mukavuusalueeltaan. suuret saappaat täytettävänä, sillä olen kahden vahvan talousjohtajan seuraaja. En ole kuitenkaan heidän klooninsa, vaan tulen tekemään asiat omalla tavallani, Matti toteaa. Hyvältä pohjalta on hyvä ponnistaa Valtion taloudessa tiukat ajat jatkuvat. Silti Matti suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteemme. Valtiolla on tulossa lisää säästöjä, ja ne voidaan valitettavasti kohdistaa aiheuttamisperiaatteesta poiketen paremmassa taloustilanteessa oleviin virastoihin. Esimerkkinä tästä ovat julkisten menojen atk-säästöt, jotka kohdennettiin merkittäviltä osin hallinnonalamme osalta juuri Maanmittauslaitokseen, Matti kuvailee tulevaisuuden näkymiä. Virastossamme iso kysymys on myös, miten kykenemme sopeutumaan maanteiden rajaamistulojen loppumiseen. Näistä haasteista selviäminen olisi paljon vaikeampaa, elleivät meidän talouden johtamisen perusrakenteet olisi kunnossa. Matin mukaan Maanmittauslaitoksessa on jo toteen näytetyt keinot pärjätä tiukassa tilanteessa, sillä osaamme suunnitella ja pitää taloutta kunnossa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainon saavuttamisen kannalta olennaista on keskittyä tulorahoituksen hallintaan, henkilöstösuunnitteluun sekä tietojärjestelmien hallittuun kehittämiseen projektisalkun avulla. Toimitilojen käytön suunnittelu ja muiden kustannusten hallinta on myös tärkeää. Talouden johtaminen on johdon vastuulla, mutta se ei onnistu ilman koko henkilöstön sitoutumista. Tuloksen teossa ei voi ajatella, että minä teen vain omat juttuni, vaan meillä on yhteiset tavoitteet. Saavutamme tavoitteet yhdessä omaa roolia tai panosta vähättelemättä, Matti sanoo. Työ ja vapaa-aika tasapainossa Vapaa-aikani vietän perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu puoliso sekä 8-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Haluan olla arjessa aidosti läsnä. Luonnollisesti koen jos- Kuva jani liimatta Tuloksen teossa ei voi ajatella, että minä teen vain omat juttuni, vaan meillä on yhteiset tavoitteet, Matti sanoo. kus riittämättömyyden tunteita, vaikka työhuoneessani ei pala valot iltamyöhään kuin poikkeustapauksissa, Matti toteaa. Harrastuksiin kuuluvat lenkkeily, pyöräily ja hiihto. Tänä vuonna Matti on juossut Helsinki City Runin ja syksyllä 2011 Vantaan maratonin. Helsinki City Maraton jäi tänä vuonna väliin Vuokatin henkilöstöjuhlan takia. Ihmisellä on unelmia, eikä Mattikaan ole poikkeus. Hänen unelmansa on hankkia mökki Pasilan vieressä olevasta Kumpulan siirtolapuutarhasta, kävelymatkan päästä työpaikalta. Toteutus on vielä suunnitteluasteella, mutta unelmilla on taipumus muuttua tahdon avulla todeksi. 4/2012 15
Teksti mervi laitinen/mmk Saaristolaismuseon hoitaja Veli- Pekka Rekonen Pyhtään Kaunissaaresta vastaanotti kesäkuussa Maanmittauslaitoksen hopeisen ansiomerkin Kaakkois- Suomen maanmittaustoimiston johtaja Tage Westmanilta. Kuva mervi laitinen/mmk Veli-Pekka Rekonen on perustanut Pyhtään Kaunissaareen saaristolaismuseon. Museossa on oma paikkansa myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvalle Struven ketjulle. Kaunissaaren vanhin vaalii historiaa Maanmittauslaitoksen hopeisen ansiomerkin kesäkuussa Rekoselle luovuttanut maanmittausjohtaja Tage Westman Kaakkois-Suomen maanmittaustoimistosta toteaa, että Struven ketjun esiintuominen näyttelyssä on erittäin arvostettava teko. Maanmittarit ovat tottuneet mittakaavoihin. Siitä näkökulmasta näyttely saattaa näyttää pieneltä. Mutta maailmanlaajuisessa mittakaavassa näyttely on suuri ollen osa pitkää ketjua, onhan kysymys UNESCOn maailmanperintökohteesta. Struven ketju liittyy tiiviisti Kaunissaareen, sillä ketjun rakentamisessa olivat apuna saarella asuvat luotsit ja se kulkee saaremme läpi. Silloisilla välineillä ketjun rakentamistyössä joutui näkemään paljon vaivaa, Rekonen kertoo. Ketjun lähimmät pisteet, joiden kautta ketju rantautui manner-suomeen, ovat lähistöllä Ristisaaressa ja Mustaviirisaaressa. Saarelaiselämän monet kasvot Rekonen tuntee saaren historian kuin omat sormensa. Kiinnostukselle museotoimintaan hänellä on oma ja hyvin henkilökohtainen syy, joka juontaa juurensa lapsuuteen. Museoharrastus alkoi jo pienenä poikana. Alpo Kantolan kanssa löydettiin pirtistä laatikoita, joissa oli lasisia valokuvia. Kisattiin, kumpi saa vasaralla enemmän rikki. Torujahan siitä tuli, mutta vanhat valokuvat jäivät mieleen, Rekonen muistelee. Liekö omatunto kolkuttanut vai mikä, mutta Kaunissaaren museo on todella monipuolinen ja näkemisen arvoinen. Monet esineet on saatu vaihtamalla. Esillä on muun muassa pienoismalleja majakoista ja veneistä sekä eri ammattien edustajien työkaluja Struven ketjun esittelyn lisäksi. Yllättävin on erään saaren kissan saamista ruseteista koottu taulu. Kissa ylti palkinnoille joka kerta, kun näyttelyyn asteli. Luopumisen hetki Nyt kohta 89-vuotiaana, 50 vuotta museotoimintaa hoitanut Rekonen on luopumassa museonhoitajan tehtävästä. Äkkinäinen voisi päätellä, että Rekosen ammatti liittyy jotenkin historiaan. Näin ei kuitenkaan ole. Hän on tehnyt elämäntyönsä pitsialalla ja muun muassa keksinyt koneen, jolla voi kutoa 32 pitsiä samanaikaisesti. Kaunissaari ja sen asukkaat muuttuvat ajan virrassa. Mantereelta tulleen silmin on kuitenkin asioita, jotka pysyvät. Yksi niistä on Struven ketju, joka kulkee edelleenkin saaren lävitse. Itse herra Struvekin olisi ylpeä omasta osastostaan museosta sekä luotsien avusta ketjun rakentamisessa. Toinen lienee punamultamaali, jolla saaren talot maalataan idylliseen saareen sopiviksi. Kolmas on toivottavasti Rekosen vaalima ja huolella hoitama saarelaismuseo, jonka esineet kertovat konkreettisesti ihmisten työstä ja arjesta. Kun yhteysalus irtoaa saaren laiturista, tuntuu että jotain ainutlaatuista jäi taakse. Ja se tunne on totta. Sinne jäi keskiajalta asti asuttu saari, Struven ketju ja lukemattomat tarinat ihmiselämän iloista ja koettelemuksista. 16 4/2012
Teksti jani kylmäaho/keke Vieras virkamies Kaunissaarelaiset vierastivat hallintoviranomaisia, kuten vallesmannia, verovoutia ja maanmittaria. Toivottiin, että tulisi kova myrsky, kun virkamies oli tulossa saarelle. Omaan vapauteen tottuneet saarelaiset eivät halunneet sääntöjä, Rekonen muistelee. Saarelle tultiin ennen vanhaan purjehtien tai soutaen. Jos maanmittari onnistui saarelle pääsemään, hänen sanansa oli kyllä laki, eikä päätöksistä riidelty. Tunnetuin maamittari Kaunissaarella oli Einar Tuhkunen. Verovoudillakin saattoi huonon sään vallitessa olla vaikeuksia rantautua, ja niinpä saari luokiteltiin joskus autioksi, eikä veroa kannettu. Saarella oli myös omia talonpoikaisvirkailijoita ja oma koulu. Rekosen äiti oli kansakoulunopettaja ja isä veistonopettaja. Saarelaisia monessa polvessa Itse olen tällä hetkellä saaren vanhin, 89. vuosi menossa. Vaimoni kanssa asumme täällä kesäisin, talvet Helsingissä. Saarella asuu nykyään väkeä neljännessä polvessa. Kesällä saarella on paljon asukkaiden jälkeläisiä, myös turisteja. Ajat ovat muuttuneet eivätkä ihmiset jaksa asua hiljaisella saarella eristyksissä syys- ja talviaikoina, Rekonen kertoo. On tällä saarella presidentti Kekkonenkin vaimonsa Sylvin kanssa käynyt. Hyvin viihtyivät. Kotkan seudulla puhutaan usein pirtun salakuljetuksesta. Siihen kaunissaarelaiset eivät ole ikinä tunnustaneet ryhtyneensä. Sen sijaan Viron kanssa on tehty sepra- eli ystävyyskauppoja. Viroon vietiin tynnyri silakoita ja tilalle saatiin kaksi tynnyriä viljaa ja/tai perunoita, aina samalta tutulta maanviljelijältä. Lisätietoja Kaunissaaresta: kaunissaari.fi Struven ketjusta: karttakaaro.fi > Maailmanperintö Näkymiä ikkunassa Palsta tarjoaa makupaloja Paikkatietoikkunan uutuuksista. Karttaikkunasta paikkatiedon palvelualustaksi Paikkatietoikkunaa ollaan kehittämässä paikkatiedon näyteikkunasta ja Inspire-tukisivustosta kohti yleiskäyttöistä paikkatiedon palvelualustaa. Palvelualustan idea on, että viranomaiset, yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt voivat helposti määritellä tarpeensa mukaisen karttakäyttöliittymän lisätoimintoineen. Määrittelyyn käytetään palvelualustan karttajulkaisutoimintoa. Karttajulkaisutoiminnon avulla voi jatkossa määritellä hyvin monipuolisia toimintoja sisältävän karttaikkunan, jonka voi upottaa toiselle verkkosivulle ja jota voi käyttää osana esimerkiksi viranomaisen tarjoamaa verkkopalvelua. Upotetussa karttaikkunassa käyttäjä voi esimerkiksi merkitä kartalle kohdan, josta haluaa antaa viranomaiselle palautetta. Karttaikkunassa voi myös tehdä vaikkapa tietystä kunnasta valitusta kohteesta tilastollisia analyyseja ja nähdä tuloksia teemakarttoina. Avoimuudella yhteistyöhön Paikkatietoikkunaa ja palvelualustaa on alusta lähtien kehitetty avoimen ohjelmakoodin pohjalle. Palvelualustaa varten tehty ohjelmakoodi on kenen tahansa ladattavissa ja hyödynnettävissä oskari.org-sivuston kautta. Tämän vuoden kuluessa ohjelmakoodia on parannettu siten, että sen laajentaminen uusilla toiminnoilla on entistä helpompaa. Paikkatietoikkunan ja palvelualustan avointa ohjelmakoodia hyödyntäviä hankkeita on tämän vuoden loppuun mennessä käynnistymässä vielä kymmenkunta. Ohjelmakoodia laajennetaan uusilla toiminnoilla muun muassa SADe-ohjelmaan kuuluvissa Rakentamisen lupapalvelut- ja Harava-hankkeissa. Lisäksi koodia käytetään ja kehitetään edelleen Euroopan karttalaitosten yhteisessä ELFI-hankkeessa. Yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä työaika- ja kustannussäästöjä, kun jokaiseen verkkopalveluun ei toteuteta samoja karttatoimintoja useaan kertaan. Suurin haaste Karttajulkaisutoiminnolla voi jatkossa määritellä hyvin monipuolisia toimintoja sisältävän karttaikkunan. onkin eri hankkeiden välisen työnjaon sopiminen siten, että syntyy mahdollisimman vähän päällekkäisiä tuloksia. Tiesitkö, että kirjautuneena käyttäjänä voit tallentaa rakentamasi karttanäkymän kamerapainikkeella jos eksyt kartalla, voit käyttää työkalupalkin Paluu oletusnäkymään -painiketta Maanmittauslaitos toimii palvelualustan lähdekoodin portinvartijana, eli valvoo, että toteutettu ohjelmakoodi täyttää laatuvaatimukset, ja että se on sovellettavissa edelleen muissa käyttötarkoituksissa palvelualustan kautta. Kirjoittaja toimii Kehittämiskeskuksessa johtavana asiantuntijana ja Paikkatietoikkunan tuoteomistajana. 4/2012 17
Teksti sari putkonen Suomessa on 1 100 000 peltojen peruslohkoa ja 8 600 000 peltolohkojen reunaviivaa. Tarkistettavaa riittää, kertoo kartoittaja Timo Koskinen Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta. MAPE2:n projektipäällikkö Tuomo Lusa uskoo, että Mavin ja Maanmittauslaitoksen työaikataulujen synkronointikin saadaan vielä ratkaistua. Kuva sari putkonen Pellonlaidalla Pellonreunojen sijaintitiedot yhteneviksi peltolohkorekisterissä ja Maastotietokannassa Eroon päällekkäisestä työstä Jos Maanmittauslaitos ja Mavi yhdistävät tiedonkeruun, vältetään päällekkäinen työ julkishallinnon tietojen ylläpidossa. Samalla tietokantojen laatu ja yhteensopivuus paranisivat merkittävästi geometriatietojen sijaintitarkkuuden ja ajantasaisuuden parantuessa. Säästöjä syntyisi varmasti viimeistään silloin, kun olisimme käyneet kaikki peruslohkot läpi. Sen jälkeen rekisterin tiedot olisivat riittävän laadukkaita EU:n maataloustukijärjestelmien vaatimuksiin ja yhteensopivia Maastotietokannan kanssa, Koskinen hahmottelee. Olisihan se järkevää, että geometriatietoja keräisi vain yksi viranomainen. Maaseutuviraston (Mavi) peltolohkorekisterin pellonreunojen sijaintitiedot pitäisi saada kohdilleen, mutta voitaisiinko työ tehdä Maanmittauslaitoksessa Maastotietokannan ajantasaistuksien yhteydessä? Tätä oli muiden mukana testaamassa MAPE2- projektissa kartoittaja Timo Koskinen Etelä- Suomen maanmittaustoimistosta. Koskisen loppukommentti työn sujumisesta maamittaustoimistoissa on melkoisen myönteinen: Kyllä me saadaan homma toimimaan, pitää vain sopia pelisäännöistä Mavin kanssa. Viivat kohdilleen Peltolohkorekisteri on paikkatietokanta, johon on tallennettu maatalouskeskusten ja peltojen peruslohkojen ominaisuustietoja sekä sijaintitiedot. Mukana ovat ne maatilat, jotka ovat hakeneet pinta-alaperusteista maataloustukea. Rekisterin tietojen taustalle tarvitaan kartta tai ilmakuva, pelkät peltojen reunaviivat eivät sano mitään kenellekään. Kun tietoja sitten katsoo päällekkäin, huomaa, että paikoitellen reunat ovat eri kohdissa eri aineistoissa. Rekisteritietojen epätäsmällisyys ei anna kovin luotettavaa kuvaa tietojen oikeellisuudesta eikä se näytä hyvältä vaikkapa Paikkatietoikkunassa. MAPE2:ssa selvi- MAPE niin kuin Maastotietokanta ja peltolohkorekisteri. tettiin, voitaisiinko peltojen reunaviivat tarkistaa ja korjata maanmittaustoimistoissa maastotietojen määräaikaisten ajantasaistuksien yhteydessä. Haasteet voitettavissa Koskinen kertoo, että kokemukset tietojen ajantasaistamisesta ovat olleet melko yhteneviä projektiin osallistuneiden kesken. Esimerkiksi JAKOmtj-sovellukseen haluttiin parannuksia, jotka on nyt tehty. Koska kartoittajilla oli edessään vieraan tuottama aineisto, siihen tottuminen vei oman aikansa. Emme tunne lähtöaineistoa kovin hyvin; että miksi jokin viiva on laitettu niin kuin se on. Meidän etumme on kuitenkin se, että teemme työtä kolmiulotteisilla työasemilla, Koskinen toteaa. MAPE2 kerää kokemuksia Ensimmäisen kerran Maaseutuviraston omistaman peltolohkorekisterin sijaintitietojen korjaamista testattiin Maanmittauslaitoksessa vuoden 2011 MAPE/pilottiprojektissa, nyt tehtiin jatkoselvityksiä MAPE2/ sovelluskehitysprojektissa. Testialueena oli Etelä-Suomen, Pirkanmaan-Satakunnan, Pohjanmaan ja Pohjois- Karjalan maanmittaustoimistojen maastotietotuotannon alueet. Vuoden 2011 projektiin verrattuna testi alueella oli moninkertainen määrä mahdollisimman erityyppisiä peltolohkoja. Tavoitteena oli saada lisää tunnuslukuja työmäärien ja kustannusten parempaan arviointiin. Projektissa selvitettiin myös teknisiä kysymyksiä tietokannoista ja ajantasaistuksessa käytettävästä JAKOmtj-sovelluksesta. Vaikka MAPE2-projekti onnistui erinomaisesti eikä teknisiäkään esteitä ole, Maaseutuvirasto ilmoitti syyskuun lopussa yllättäen, ettei se resurssisyistä käynnistäkään peltolohkorekisterin perusparannusta vuonna 2013. 18 4/2012
Teksti olli savo/ark Lue ainakin tämä, sanoi myyntimies Ahake siirtää hallinnolliset asiakirjat sähköisen arkistoinnin piiriin ja sujuvasti käyttäjien saataville. Hallinnollisten asioiden asianhallinta ja sähköinen arkistointi -projektin pihvi on lyhyesti tämä: AHAKE/st-projektissa toteutetaan hallintodiaarin korvaava asianhallintajärjestelmä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa 2013. Eikä siinä vielä kaikki! Asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä hallinnollisen asiakirjan elinkaari muuttuu sähköiseksi. Uusi järjestelmä on sähköisen arkiston ARKKI-järjestelmän kylkeen liitettävä diaarisovellus, jonka perusidea on sama kuin JAKO- ja KIRdiaareissa. Asianhallinnan käyttöönoton jälkeen asiakirjat asuvat ARKKI-järjestelmässä ja asiat, joihin asiakirjat liittyvät, asianhallinnassa. Asiakirjat ovat käytettävissä sekä asianhallinnan että ARKKI-järjestelmän käyttöliittymien kautta. Nykyisinhän asiat asuvat hallintodiaarissa ja asioihin liittyvät asiakirjat säilytetään paperisina hallintoarkistossa. Vuonna 2013 tapahtuvien KIRdiaarin ja asianhallinnan käyttöönottojen jälkeen Maanmittauslaitoksen kaikki prosessit ovat sähköisen arkistoinnin piirissä. Miten asianhallintajärjestelmää käytetään? Myös jatkossa asianhallinnan vastuuhenkilöt avaavat asiat. Toimipisteiden vastuuhenkilöt skannaavat saapuvat asiakirjat järjestelmään. Peruskäyttäjien eli asiakirjoja laativien työntekijöiden tehtäväksi jää asiakirjojen tallentaminen asianhallintaan. Asiakirjat tallennetaan suoraan toimisto-ohjelmasta. Tallentamisen yhteydessä käyttäjä nimeää asiakirjan ja valitsee asiakirjatyypin sekä asian ja toimenpiteen, joihin asiakirja liittyy. Valmiiksi merkitystä asiakirjasta järjestelmä muodostaa arkistokelpoisen PDF/Atiedoston, jonka voi tarvittaessa allekirjoittaa sähköisesti. Mistä aineistoja viedään asianhallintaan? Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ei muuta olennaisesti hallinnollisten asioiden käsittelyyn liittyviä periaatteita, toimintatapoja kylläkin. Käyttäjien velvollisuudet ja vastuut pysyvät ennallaan. Käyttäjien tulee myös jatkossa pitää huoli siitä, että kirjattavat asiakirjat tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Asianhallintaan tallennetaan pitkälti samat asiakirjat, jotka nyt toimitetaan kirjaamoon ja hallintoarkistoon. Näitä aineistoja ovat kaikki pysyvästi säilytettävät asiakirjat, kirjattavat määräajan säilytettävät asiakirjat sekä kaikki oikeudellisesti saapuneiksi tai lähteviksi todennettavat asiakirjat. Uusina aineistoina asianhallinnan piiriin tulevat nyt U- levyllä olevat tulosohjausasiakirjat. Asianhallintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen A4-saaste vähenee, Olli Savo lupaa. Uudistuksen jälkeen asiakirjat asuvat ARKKI-järjestelmässä ja asiat, joihin asiakirjat liittyvät, asianhallinnassa. Intran H-levy ja asianhallinta Asiakirjat tallennetaan vain yhteen paikkaan. Asiakirja julkaistaan ja jaetaan alkuperäiseen asiakirjaan linkittämällä. Asianhallinnassa olevia aineistoja ei siirretä julkaisua varten Intran H-levylle vaan intrasta tehdään suorat linkit asianhallinnassa olevaa asiakirjaan. Intran H-levylle kuuluvat määräajan säilytettävät asiakirjat, joita ei tarvitse kirjata. Näitä aineistoja ovat muun muassa projektien ja prosessien aineistot, tiimien muistiot, Maanmittauslaitoksen sisäinen työaineisto ja toimintayksiköiden töiden organisointiin liittyvät ohjeet. Tervetuloa kahville! Projektipäällikössä pitää olla rahtunen myyntimiestä. Ainakin, jos projektin lopputulos pitää saattaa koko henkilökunnan tietoisuuteen. Autoja myydään kahvilla, miksei siis myös asianhallintajärjestelmää. Alfa liikkeessä tarjotaan Espressot ja Nissania houkutellaan katsomaan pullakahvilla. AHAKE/st-projektin projektipäällikkö tarjoaa Pasilan laajasta automaattikahvirepertuaarista sumpit kaikille asianhallintajärjestelmän käytöstä kiinnostuneille. Tervetuloa kahville tarjoilu pelaa aina, kun automaatti suo! Kirjoittaja on AHAKE/st-projektin projektipäällikkö. 4/2012 19
rin lumisia kuulumisia UKIRIN UKIRIN kuulumisia kuulumisia isia UKIRIN kuulumisia UKIRINkuu UKIRIn kuulumisia UKIRIN kuulumisia ki n kuulumisia ukirin kuulumisia teksti jorma turunen/keke ja lea kujanpää/keke Muutokseen on syy KIRRE ja SIKKE tulevat, järjestelmä muuttuu, uutta rakennetaan. Mutta tiedätkö oikeasti, miksi? Kukapa meistä suhtautuu muutokseen joka kerta avoimin ja iloisin mielin? Yhden mielestä muutoksia on yhtenään, jos ne tapahtuvat viiden vuoden välein, kun taas toinen elää muutoksessa joka päivä. Yhteistä meille kaikille on: mitä sopeutuvampia olemme, sen helpompi muutos on meille. Sopeutumista edesauttaa huomattavasti, kun ymmärtää muutokseen johtaneet syyt. Nykyisellä kirjaamisjärjestelmällä ei ole tulevaisuutta Nykyisen kirjaamisjärjestelmän korvaaminen KIRREllä on välttämätöntä. Parikymmentä vuotta vanhan nykyjärjestelmän tekniikka on vanhentunut, eikä sen ylläpito tulevaisuudessa ole yksinkertaisesti mahdollista. Kyseistä tekniikkaa ei ole ollut IT-alalla enää vuosiin. Jos jatkaisimme vanhalla ratsulla, yhteiskunnalle elintärkeä kiinteistörekisteri lakkaisi jonkin ajan päästä toimimasta. Siksi vaihdamme kirjaamisjärjestelmän ensi maaliskuussa. Nykyaikaisin menetelmin toteutettu kirjaamisjärjestelmä ei ole vapaa valinta vaan edellytys, jotta voimme hoitaa velvollisuutemme viranomaisena. Järjestelmän vaihtoa voisi verrata vaikka laskun maksuun. Ennen mentiin pankkiin maksamaan, sitten tulivat kortit ja maksuautomaatit. Aluksi niistä nuristiin, kun oli niin kylmä se pankin eteinen eikä sitä tunnuslukuakaan muistanut. Nyt laskun voi maksaa nettiyhteydellä missä tahansa. Vanhaan maailmaan ei liene hevin paluuta, mutta eipä moni sinne tässä asiassa haikailekaan. Uskomme, että näin tulee olemaan myös KIRREn ja SIKKEn kanssa. Skannaustehtävät vähenevät KIRREn myötä arkistointi ja laskutustehtävät nopeutuvat. Yksi skannaustehtävä tulee uutena, mutta kolme skannaustyötä jää pois. Määräalojen lainhuutojen saantokirjoja ei enää skannata saantolevylle, koska asiakirjat näkyvät ARKKIsta. Asiakirjoja ei tarvitse skannata laskutukseenkaan, sillä KIRRE lähettää asiakirjat Sonet-laskutusjärjestelmään automaattisesti. Myöskään ilmoitusta vuokraoikeuksien siirrosta ei tarvitse skannata kunnille, koska ne näkevät muutokset Kiinteistötieto- tai Eräajopalvelun kautta. KIRREn tultua muut viranomaiset voivat tulevaisuudessa tehdä merkintänsä, esimerkiksi ulosottoilmoitukset, rekisteriin itse. Myöhemmin toimitustuotannon ilmoituksetkin menevät sinne suoraan. Suurasiakkaat käyttävät SIKKEä, joten niiden kirjaamishakemuksia ei tarvitse laittaa vireille, eikä niiden asiakirjoja skannata. Myös kiinteistökauppa sähköistyy Vuoden kuluttua valmistuu myös SIKKE. Sieltä uuden kirjaamishakemuksen tiedot kulkevat automaattisesti uudistettuun, moderniin kirjaamisjärjestelmään. Myös hakemukset tulevat automaattisesti vireille, koska ne on jo asiatarkastettu SIKKEssä. Nämä pitkään ja huolellisesti suunnitellut muutokset takaavat sen, että toimintamme jatkuu elinvoimaisena. Pystymme palvelemaan asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa myös kymmenen vuoden kuluttua. Kohta ne ovat täällä Uusilla järjestelmillämme on paljon liittymiä muihin järjestelmiin, ja nyt rakenteilla olevat ovat myös toisistaan riippuvaisia: SIKKEä ei voi rakentaa ilman KIRREä. Sekä KIRRE että SIKKE tarvitsevat paljon hiomista, viimeistelyä ja testausta, koska haluamme varmistua, että ne ovat ehdottoman hyviä. KIRREä pääsee kokeilemaan marraskuussa. SIKKEstä saa maistiaisia samoihin aikoihin, kun projektipäällikkö Jussi Immonen kiertää maanmittaustoimistoja. Jäädään odottamaan muutosta. Siitä on meille hyötyä. Kolumni perustuu UKIR-hankkeen päällikkö Jorma Turusen haastatteluun. Lea Kujanpää toimii asiantuntijana ja tiedottajana Kehittämiskeskuksessa. SKV Sähköinen kiinteistönvaihdanta -projekti KIRRE Uusi kirjaamisjärjestelmä SIKKE Kiinteistökaupan verkkopalvelu 20 4/2012