TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ

Inhimillinen työ osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ Kirjallisuuskatsaus Tutkimusosio 2 Kimmo Oinonen Markku Aaltonen

Esipuhe Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu osana Työterveyslaitoksen vuosina 2005 2007 tehtyä tutkimushanketta "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen". Kirjallisuuskatsaus kuuluu hankkeen tutkimusosioon nro. 2. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internetsivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa www.tyosuojelutietopankki.fi/tuottavuus. Enemmän tietoa tämän sivuston kehittämisestä on tutkimushankkeen osaraportissa nro 6. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä ja sen on kirjoittanut tekniikan ylioppilas Kimmo Oinonen. Katsaus on osa hänen diplomityötään, jonka hän on laatinut Tampereen teknillisen korkeakoulun Turvallisuustekniikan laitokselle. Kimmo Oinosta on työssään ohjannut tekniikan tohtori Markku Aaltonen, joka toimii tiimipäällikkönä Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä. Tutkimuksen "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, sosiaali ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen ohjaukseen ovat osallistuneet myös työmarkkinajärjestöt EK ja SAK sekä seuraavat tapaturmavakuutuslaitokset: Pohjola, If, Tapiola ja Fennia. 2

Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman 2001 2005 toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tämä raportti kuvaa tutkimusosion 2 toteuttamisen koskien kirjallisuusselvitystä tuottavuudesta, sen kytkeytymisestä työympäristöparannuksin, sekä huonon työterveyden ja työturvallisuuden aiheuttamista kustannuksista. Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Kirjallisuuskatsaus perustuu laajaan kotimaiseen ja ulkomaiseen julkaisuaineistoon, joka on kerätty erilaisten tietohakujen kautta. Siinä on pyritty huomioimaan myös uusin tutkimuskirjallisuus aiheesta. Katsaus koostuu viidestä eri luvusta, jotka käsittelevät tuottavuutta ja sen yhteyttä työympäristöparannuksiin, mittaamista ja seurantaa, sekä huonon työympäristön aiheuttamia kustannuksia. Raportissa on myös käsitelty yritysten yhteiskuntavastuuta, joka luo yleisen pohjan aiheen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsaus sisältää käsiteluettelon ja laajan lähdeluettelon, joka koostuu lähes 200 julkaisusta. Kirjallisuusselvityksen pohjalta kirjoitettiin sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki www sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Internetsivuston tarkoitus oli kerätä hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, jotta yritykset voisivat sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Yritysten kansainvälistymisen ja koventuvan kilpailun myötä työturvallisuuden kustannus ja tehokkuusajattelu tulee yhä enemmän lisääntymään työpaikoilla. 3

Sisällysluettelo ESIPUHE...2 TIIVISTELMÄ...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 KÄSITTEET JA LYHENTEET...6 1. JOHDANTO...8 1.1 Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia...8 1.2 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys...10 2. TUOTTAVUUS...11 2.1 Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys....11 2.2 Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät...13 2.3 Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät...14 2.4 Tuottavuutta heikentävät tekijät...16 2.5 Tuottavuuden parantamisen edut...16 3. TYÖYMPÄRISTÖPARANNUKSET JA TUOTTAVUUS...18 3.1 Johdanto...18 3.2 Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi...18 3.3 Hyvät johtamiskäytännöt...22 3.4 Ergonomia...24 Ergonomia, työturvallisuus ja tuottavuus...24 3.5 Työjärjestelyt ja suunnittelu...26 3.6 Työajat...27 3.6.1 Vuorotyö ja yötyö...27 3.6.2 Määräaikaiset ja epävakaat työsuhteet ja niiden ongelmat...30 3.6.3 Joustavat työajat...30 3.7 TYKY toiminta...32 3.8 Henkilöstön kehittäminen...36 3.8.1 Perehdyttäminen ja työnopastus...36 3.8.2 Koulutus...37 3.9 Siisteys ja järjestys...38 3.10 Laatu...39 3.11 Tulospalkkaus...41 3.12 Innovatiivisuus...44 4. MITTAAMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI...45 4.1 Turvallisuuden ja suorituskyvyn mittaaminen...45 4.2 Henkilöstövoimavarojen hallinta...48 4.3 Yritysten yhteiskuntavastuu...51 5. KUSTANNUKSET...54 5.1 Johdanto...54 5.2 Yritykselle aiheutuvat kustannukset...56 5.2.1 Yritystaloudellinen näkökulma...56 5.2.2 Tapaturma ja ammattitautikustannukset...57 5.2.3 Sairauspoissaolokustannukset...58 5.2.4 Ennenaikainen eläköityminen ja työkyvyttömyys...62 5.2.5 Vaihtuvuuskustannukset...63 4

5.2.6 Vakuutusmaksut...65 5.3 Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset...65 5.3.1 Kansantaloudellinen näkökulma...65 5.3.2 Tapaturma ja ammattitautikustannukset...66 5.3.3 Sairauspoissaolojen vaikutukset kansantalouteen...67 5.4 Yksilölle aiheutuvat kustannukset...68 5.4.1 Yksilötason seuraukset...68 6. LÄHTEET...70 5

Käsitteet ja lyhenteet Bruttokansantuote EANPC Ergonomia Jäävuoriteoria Kannattavuus Tuottavuus Tapaturmataajuus Turvallisuuskulttuuri Tyky toiminta Työkyvyttömyys Yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä kuvataan tunnusluvulla, jota kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). Euroopan kansallisten tuottavuuskeskusten liitto Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi. Heinrichin jäävuoriteorian mukaan suurin osa tapaturmien kustannuksista on niin sanottuja epäsuoria kustannuksia, jotka jäävät piiloon tai ovat vaikeasti havaittavia. Usein käytetty kannattavuuden tunnusluku, voittoprosentti, saadaan suhteuttamalla tulos liikevaihtoon tai tuotantoon ja kertomalla sadalla. Tuottavuudella (tuottavuussuure) tarkoitetaan yleiskäsitteenä kulloinkin tarkasteltavan kohteen, järjestelmän, valitun ajanjakson tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi järjestelmään sijoitettujen, käytettyjen, panosten suhdetta eli output per input. Työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan yrityksen tapaa toimia turvallisuusasioissa. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työkyvyttömyys tarkoittaa tapaturman, sairauden tai taudin seurauksena syntyvää tilaa, joka täysin estää henkilöä tekemästä työtään tai jotakin muuta sellaista tehtävää tai palkkatyötä, jota hän olisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kohtuudella kyennyt tekemään. 6

Työmatkatapaturma Tapaturma, joka on sattunut matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Työsuojelun tietopankki Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomekieliset sivut, joiden tarkoituksena on levittää uutta työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää tietoa Työtapaturma Työturvallisuus /työsuojelukustannukset Vaihtuvuus Työtapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Sisältävät kaikki huonosta työympäristöstä aiheutuneet kustannukset ja menetykset sekä työturvallisuuden/työsuojelun parantamiseen käytetyt panoskustannukset. Henkilöstövaihtuvuus on työsuhteensa aloittaneiden ja lopettaneiden työntekijöiden määrä suhteutettuna keskimääräiseen henkilöstömäärään tietyn ajanjakson aikana. Välilliset/epäsuorat kustannukset Välillisillä tai ns. piilokustannuksilla tarkoitetaan yritykselle tapaturman yhteydessä aiheutuvia kustannuksia joita muodostuu mm. seuraavistatekijöistä: töiden häiriintyminen, menetetty työaika, töiden uudelleen järjestely, aineelliset kustannukset, laatutappiot. Välilliset kustannukset ovat yleensä vakuuttamattomia kustannuksia. Välittömät/suorat kustannukset Välittömiä kustannuksia yritykselle ovat esimerkiksi tapaturmavakuutukset, ensiapu, tapaturmien tutkinta sekä omaisuus ja materiaalivahingot. 7

1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia Tutkimus, jonka yhteydessä tämä kirjallisuuskatsaus valmistuu, liittyy valtakunnallisen työtapaturmaohjelman 2001 2005 toimenpiteisiin 139. Kirjallisuuskatsaus on osa Työterveyslaitoksen tutkimushanketta: Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietoa ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotetaan työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internet sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa http://fi.osha.europa.eu/tuottavuus (kts. oheinen kuva). Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan 79. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä 8

on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Ajanjaksolla 1996 2002 on keskimäärin korvattu työtapaturmia ja ammattitauteja n. 119 500 kappaletta. Näistä noin 60 % johti vähintään kolmen päivän ja lähes 10 % vähintään kuukauden poissaoloon. Vuosittain vakuutuslaitokset maksavat korvauskuluja työtapaturmista ja ammattitaudeista noin 0,5 miljardia euroa 139. Tämän lisäksi yritykset joutuvat maksamaan välillisiä vakuuttamattomia kustannuksia tapaturmien aiheuttamien tuotantohäiriöiden vuoksi. Välilliset kustannukset voivat olla monikertaiset verrattuna välittömiin kustannuksiin. Monilla aloilla alihankinta ja erilaiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä oman toiminnan ohella. Alihankkijoiden toiminta vaikuttaa myös oman toiminnan tehokkuutteen. Yritykset ovat alkaneet kiinnittämään yhä enenmmän huomiota myös alihankkijoiden toiminnan turvallisuuteen. Monikaan yritys ei halua toimia yhteistyökumppanin kanssa, jonka tapaturmat ja poissaolot haittaavat toimintaa. Tapaturmat ja huonot työolot tuovat myös huonoa mainetta yritykselle ja sillä saattaa olla merkitystä sopimusten syntymiseen ja työntekijöiden rekrytointiin. Yrityksen turvallisuustoiminnan kriittisiä tekijöitä ovat sen johdon motiviit ja toimenpiteet. Jos johto on tietämätön tapaturmien ja yleensä huonojen työolojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, torjuntatoimet nähdään helposti vain kannattamattomina menoina. Tapaturmavakuutusmaksut voivat olla tehokas motivointikeino silloin, kun yritys voi vaikuttaa niihin omilla toimenpiteillään. Nykyisin korostetaan entistä enemmän turvallisten työolojen merkitystä tuottavuuden ja laadun parantamisessa samalla kun säästetään vahinkokuluissa. Tampereen teknillinen korkeakoulu tutki yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa työympäristön ja tuottavuuden välistä suhdetta Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa vuosina 1999 2002. Fyysisen työympäristön kokonaislaadukkuuden ja järjestyksen merkitys tuottavuuden kasvun edellytyksenä tuli esiin kaikissa osatutkimuksissa. Rakennustyömailla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hyvän työympäristön ja tuottavuuden välillä. Tutkijoiden mukaan huono fyysinen työympäristö, erityisesti huono järjestys, aiheuttaa etsimistä, ajanhukkaa ja resurssien hukkakäyttöä. Sotku heikentää suoraan työn tuottavuutta. Toisaalta taas hyvä fyysinen työympäristö, erityisesti järjestys, on näkyvä merkki työmaajohdon onnistuneesta toiminnasta, minkä seurauksena myös työmaan taloudellinen tulos on hyvä. Rakennusalalla hyvää työmaan turvallisuustasoa voidaan käyttää jopa ennusteena työmaan tulevalle kannattavuudelle 74. Nykypäivänä työturvallisuuden ja työterveyden voidaan katsoa olevan hyvää bisnestä 60. Hyvä työterveys ja työturvallisuus kuuluu jokaisen yrityksen perusliiketoimintaan. Silti monissa yrityksissä on tietämättömyyttä työterveyden ja työturvallisuuden taloudellisesta puolesta ja tapaturmien, sairauspoissaolojen ja työympäristöpuutteiden kustannuksia ei ymmärretä 28. Työsuojelun taloudellisten vaikutusten arviointi on tärkeää ja vuosina 2002 2006 EU:N työsuojelun strategiana ovat juuri taloudelliset vaikutukset. Strategian tavoitteena on vahvistaa riskien ehkäisyä ja yhdistää poliittisia välineitä 39. 9

1.2 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen periaatteena on kuvan 1. mukainen malli. Kuva 1. Työsuojelutoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset 36. Mallin teorian mukaan onnistunut työsuojelutoimenpide parantaa työpaikan turvallisuustasoa ja vähentää sitä kautta tapaturmia, poissaoloja ja työperäisiä sairauksia. Tätä kautta saadaan pienennettyä turhia kustannuksia, mikä parantaa työpaikan tuottavuutta. Kuitenkin tällä samalla työsuojelutoimenpiteellä voi olla suoria vaikutuksia tuotannon tehostumiseen, esim. parempi järjestys ja siisteys parantaa tuotannon läpimenoaikoja ja vähentää varastotilan tarvetta, jotka siten vaikuttavat suoraan työpaikan tuottavuuteen. Mallia on hieman diplomityöhön laajennettu ja mukaan on otettu mittaus ja raportointitoimenpiteet. Näin myös viitekehys osaltaan noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta. Jatkuvan parantamisen periaate on esitetty kohdassa 3.2 työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi, kuva 9. 10

2. Tuottavuus 2.1 Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys. European productivity agency on määritellyt tuottavuuden Rooman konferenssissa vuonna 1958 seuraavasti: " Tuottavuus on sitä, mitä ihminen saa aikaan materiaalilla, pääomalla ja teknologialla. Tuottavuus on ennen kaikkea henkilökohtainen asenne" 180. Tuottavuuden kehittäminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Se vaikuttaa kansantalouden kilpailukykyyn, sekä kehittymiseen ja määrittelee kansalaisten suhteellisen hyvinvointitason. Tuottavuuden paraneminen auttaa lisäämään taloudellista kasvua ja antaa edellytyksiä elintason nousuun. Se myös parantaa kilpailukykyä ja vähentää osaltaan hintojen nousupaineita 180. Yleiskäsiteenä tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi sijoitettujen panosten suhdetta (kuva 2.) TUOTTAVUUS = TUOTOS PANOS Kuva 2. Kaava tuottavuuden laskemiseen Tuottavuuden mittaus perustuu erilaisten tuotos panossuhteiden mittaamiseen. Se voi perustua seuraaviin tuotos panossuhteisiin 180 : 1. Tuotos kasvaa, panos pienenee 2. Tuotos kasvaa, panos pysyy vakiona 3. Tuotos kasvaa, mutta panos kasvaa hitaammin kuin tuotos. 4. Tuotos pysyy vakiona, panos pienenee 5. Tuotos pienenee, mutta panos pienenee nopeammin kuin tuotos. Yritystasolla tuottavuus on kyky yhdistää erilaisia panostekijöitä mahdollisimman hyvän tuotantotuloksen aikaansaamiseksi 64. Yritysmaailmassa puhutaan erilaisista tehokkuuksista ja niitä ovat ulkoinen, sisäinen, markkina ja strateginen tehokkuus. Yrityksissä tuottavuus, sen mittaaminen ja analysointi liitetään yleensä sisäisen tehokkuuden parantamiseksi tähtääviin toimenpiteisiin 139. Tämä ajattelutapa liittyy myös työympäristössä tehtäviin parannuksiin ja toimenpiteisiin. Koska tuottavuus kuvaa yrityksen sisäistä suorituskykyä ja kannattavuus ulkoista, voidaan yrityksen muilla suorituskyvyn osa alueilla tapahtuvan kehityksen voidaan katsoa edesauttavan myös kannattavuuden kehittymistä. Yritystoiminnan perimmäisenä tavoitteena on kannattavuus 120. 11

Kuvassa 3. esitetään kannattavuuden muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Kuva 3. Kannattavuuden muutostekijät 33. Tuottavuutta kehitettäessä pääpainona on, paljonko panoksia yritys käyttää tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi, koska pitkällä aikavälillä panosten ostohintoihin yritys ei voi juurikaan vaikuttaa. Työvoima, materiaali, energia ja muut työpanokset maksavat saman verran kuin kilpailijoillakin 139, 129. Yritys ei voi juurikaan vaikuttaa markkinoiden hintasuhteisiin, joten tuottavuutta on 33,41,177 kehitettävä muilla keinoin. Tällöin vaikutetaan panosten määrään ja laatuun, jolloin kyseeseen tulee yrityksen henkilöstö ja työympäristö 33.Yritys voi myös vaikuttaa tuottamiensa tuotteiden laatuun ja määrään 129. Jos hintasuhteet eivät muutu, tuottavuuden paraneminen parantaa aina kannattavuutta 139. 12

EANPC:n malli: Tuottavuus ja sen taustatekijät Kuva 4. Tuottavuus ja sen taustatekijät. Tuottavuudella on tärkeä merkitys yritystoiminnalle. Tuottavuutta on jatkuvasti kehitettävä, jotta yritys pysyy kannattavana 135. Kannattavuus on yrityksen toimintatapojen ja henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon seurausta 127. 2.2 Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät Perinteinen keino parantaa tuottavuutta on investoida uusiin koneisiin ja laitteisiin, mutta se ei riitä jos työntekijät eivät ole motivoituneita hoitamaan työtehtäviään tai työympäristössä on puutteita, jotka haittaavat toimintaa. Esimerkiksi tapaturmat ja poissaolot heikentävät omalta osaltaan tuottavuutta. Jokainen keskeytys ja häiriö tuotannossa haittaa tuottavuuden kehittymistä ja syö yrityksen tulosta. Nykypäivänä kun maailmanmarkkinat määräävät suurelta osin hinnat ja laiteinvestoinneilla ei voida tuottavuutta määrättömästi nostaa on yrityksen kyettävä vaikuttamaan tuottavuuteen 33,41,177 muilla keinoilla. Keinoja tuottavuuden parantamiseen löytyy monia ja yksi niistä on työturvallisuuteen ja työterveyteen panostaminen. Työympäristöön liittyvillä parannuksilla pyritään siihen, että tuottavuutta voidaan nostaa pidentämättä työaikaa tai lisäämättä isoja määriä pääomaa. Turvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tekee yrityksistä tuottavampia. Turvallisuuden ja tuottavuuden välinen linkki näkyy myös turvallisuutta parannettaessa. Kun korjataan turvallisuusongelmia löydetään ja korjataan myös yleisesti tuotantoon liittyviä ongelmia ja pullonkauloja 60. Kuvassa 5. on esitetty työympäristön ja tuottavuuden väliset vaikutuskanavat. 13

Kuva 5. Työympäristö tuottavuus vaikutuskanavat 139. Vaikka tuottavuutta voidaan parantaa monin eri keinoin on syytä muistaa, että yrityksen taloudellisten tavoitteiden ei tulisi olla ristiriidassa sen työolosuhteita koskevien tavoitteiden kanssa vaan niiden tulisi tukea ja täydentää toisiaan. Yritysten tulisi toteuttaa toimintatapoja, jotka hyödyttävät jokaista osapuolta. Samanaikaisesti tulisi parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä myös yrityksen työprosessien tehokkuutta ja tuottavuutta 41. Yrityksen sisäisten toimintojen yhteydessä tuottavuuden käsitettä voisi laajentaa ja mieltää siihen kuuluvaksi esimerkiksi palveluiden tuottamisen, suhteiden luomisen, innovaatiokyvyn, osaamisen parantamisen, luovuuden/kekseliäisyyden, luotettavuuden ja kyvyn toimia tiimissä. 2.3 Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Tuottavuuden kehittämiseen vaikuttavat monet eri seikat ja se ei rakennu vain yhden tekijän tai toimenpiteen varaan. Työnkulun ja organisaation kehittäminen, sekä tiedon ja osaamisen lisääminen ovat avainasemassa tuottavuutta parannettaessa. Voimavaroja voidaan kohdentaa uudelleen tai tuotantotekniikkaa voidaan kehittää. Tuottavuutta kehitettäessä pyritään asiat tekemään paremmin, helpommin ja myös kustannustehokkaammin. Mitä pienemmillä panoksilla tuotteet tai palvelut saadaan aikaan sitä tuottavampaa toiminta on, 127 89. Tuottavuuden kasvuun keskeisimmin vaikuttavat seikat 50,92,112,129,179 : Fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö Työmenetelmät Investoinnit Palkkaustapa Työn sujuvuus Työn sisältö Sisäinen yhteistyö ja kehittäminen Tuotteiden kysyntätilanne Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön kouluttaminen Monitaitoisuuden ja yhteistyötaitojen lisääminen Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Teknologia Markkinatilanne 14

Kuvassa 6. on esitetty erilaisten työympäristöparannusten tuottavuusvaikutuksia. Kuva 6. Työympäristöparannusten vaikutus yritysten tuottavuuteen viimeaikaisten tutkimusten mukaan 137. 15

2.4 Tuottavuutta heikentävät tekijät Tuottavuutta parannettaessa pyritään sellaiset toimenpiteet ja työvaiheet poistamaan, jotka eivät lisää tuotteen tai palvelun arvoa, mutta aiheuttavat turhia kustannuksia 127. Tuottavuutta heikentäviä tekijöitä 41, 180 : Työtapaturmat ja poissaolot Liian suuri vaihtuvuus Puutteet työympäristössä Riitaisa ilmapiiri Yleinen epäjärjestys Pitkä läpäisyaika Reklamaatiot Virheelliset tuotteet ja työn uudelleen tekeminen Tarpeettomat kuljetukset ja materiaalin käsittely Alhainen kapasiteetin käyttöaste Konehäiriöt Korkeat laatukustannukset Jäännösraaka aineet ja jätteet 2.5 Tuottavuuden parantamisen edut Tuottavuuden paranemisesta on yritykselle monia erilaisia etuja, mutta sen hyödyt ulottuvat myös kansantalouden ja yksittäisen työntekijän tasolle. 41,127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys yrityksessä : Yrityksen kustannuskehitys hidastuu Hintakilpailukyky paranee Palkanmaksukyky paranee Työpaikat ovat turvallisemmalla pohjalla Työn luonne voi muuttua Rakenteellisia muutoksia yrityksessä Enemmän lisäarvoa asiakkaalle vähemmällä resurssikäytöllä Tuottavuuden paraneminen parantaa yleensä kannattavuutta, edellyttäen että hintasuhteet eivät muutu. Mahdollistaa jatkuvan kasvun ja selviytymisen markkinoilla 127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys kansantaloudelle : Korkeampi elintaso Parempi kilpailukyky ja kehittyminen Auttaa lisäämään työllisyyttä Auttaa ylläpitämään sosiaalisia järjestelmiä (esim. sairaanhoito ja kuntoutus) Tuottavuuden paranemisen hyödyt ulottuvat myös yksittäisen työntekijän tasolle. Tuottavuuden kasvun merkitys yksilölle 180, 127 : Työpaikat turvallisemmalla pohjalla Mahdollisuus parempaan ansiotasoon 16

Työntekijöihin ja työympäristöön panostamalla yritys voi saada säästää kustannuksissa ja nostaa samanaikaisesti tuottavuutta. Miksi työntekijöihin ja työympäristöön kannattaa panostaa 113 : Työympäristön ja sen turvallisuuden parantaminen tuovat säästöjä ja kustannustehokkuutta. Henkilöstön hyvä fyysinen kunto vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa sitä kautta tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet parantavat tuottavuutta. Monitaitoisuus ja koulutus lisäävät tuottavuutta. Työhyvinvointi pienentää eläkekustannuksia. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä on esitetty kuvassa 7. Yrityksen menestyksen taustalla ja tuottavuuden parantamisessa on kyse sidosryhmien huomioon ottamisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Kuva 7. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä 141. 17

3. Työympäristöparannukset ja tuottavuus 3.1 Johdanto Työympäristön kehittämisen perusperiaatteet ovat työhön liittyvien terveyshaittojen ja tapaturmien ehkäiseminen, sekä myös turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen. Koska taloudellinen menestys ja kilpailukyky ovat tärkeitä yritykselle ja sen henkilöstölle on 28,33,179 näiden asioiden rinnalla otettava huomioon myös työolojen taloudelliset vaikutukset. Nykypäivänä globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä yritysten on karsittava kustannuksia. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja tulokseen pääsemistä mahdollisimman pienin kustannuksin. Etenkin työvoimavaltaisessa työssä yrityksen tulos perustuu työntekijöiden suoritusten varaan, jolloin tärkeäksi tekijäksi nousee työympäristö ja siihen liittyvät tekijät 137. Työsuojelu voidaan perinteisesti mieltää pelkäksi kustannusrasitteeksi 192, mutta panostaminen työsuojeluun ja työympäristön parantamiseen eivät ole pelkästään kustannus vaan hyvä työympäristö on keskeinen osatekijä tuloksen tekemisessä ja panostus on investointi tulevaisuuteen 108. Toimiakseen tuottavasti yritykset tarvitsevat päteviä, motivoituneita ja tehokkaita työntekijöitä. Terveellisten ja turvallisten olosuhteiden takaaminen työntekijöille on tärkeä edellytys sujuvalle ja tuottavalle toiminnalle. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen, mikä käsittää myös terveyden ja turvallisuuden ja henkilöstön terveyden on erittäin tärkeää tuottavuuden kehitykselle 32, 192. Työympäristöparannukset lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja vaikuttavat näin yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen 179. On arvioitu, etteivät työympäristön aiheuttamat sairauspoissaolo ja tapaturmakustannukset ole välttämättä tärkein lisäkustannus. Työympäristön vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen voivat olla merkittävämpi tekijä 108. Yhdysvalloissa on arvioitu työympäristön parannustoimenpiteillä saavutettavan 18 47 kertaisia hyötyjä kustannussäästöjen ja tuottavuuden kasvun kautta verrattuna niistä aiheutuviin kustannuksiin 43.Taloudellisen näkökulman avulla voidaan työpaikkoja motivoida ja kannustaa kehittämään työoloja ja se on usein tehokkaampaa kuin lakiin vetoaminen 108. Luvussa kolme on esitetty esimerkkejä työympäristöparannuksista ja niiden tuottavuusvaikutuksista. Luvussa on pyritty listaamaan tutkimusten mukaan merkittävimmin tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. 3.2 Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi Työyhteisön kehittäminen ja sen vaikutukset tuottavuuteen. Työn haasteet ja vaatimukset muuttuvat koko ajan ja tämän takia yritykset joutuvat jatkuvasti tehostaman toimintaansa ja etsimään uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. 18

Teknologian kehitys on monin tavoin vähentänyt ihmisen haitallista kuormittumista ja tapaturmariskejä työssä. Samaan aikaan kun fyysiset kuormitustekijät ovat vähentyneet ovat henkinen työnkuormitus ja osaamisen ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kasvaneet 122. Tämä tarkoittaa johdon ja koko yrityksen jatkuvaa oppimista ja kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin. Menestyksen taustalla on henkilöstön osaamisen taso sekä kyky sovittaa osaaminen ja oma toimintatapa muuttuvaan työympäristöön 113. Aina korkea ammatillinenkaan koulutus ei riitä takaamaan työntekijän tehokkuutta, jos hän ei ole motivoitunut työhönsä 74. Työyhteisön jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittäminen on ensisijaista jokaiselle yritykselle, jonka menestys perustuu työntekijöiden henkiseen pääoman ja osaamiseen 113. Yrityksen jokaisen yksilön on sitouduttava yhteisen toimintamallin ja strategian kehittämiseen ja ylläpitämiseen, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Työyhteisön kehittämisen tarpeita ja lähtökohtia tulee miettiä tarkkaan ja kehittämisen tulisi aina lähteä työpaikan ja sen henkilöstön tarpeista. Kehittämistoiminnassa on painotettava sellaisia tekijöitä, jotka edistävät työntekijöiden terveyttä ja osaamista, sekä työpaikan toimivuutta ja tehokkuutta 91. Monissa yrityksissä suoritetaan erilaisia riskien kartoituksia, mutta ne kattavat yleensä vain laitteisiin, koneisiin, kemikaaleihin ja rakenteisiin liittyvät riskit. Työhyvinvointiin liittyvien riskien kartoitus jää yleensä vähemmälle, vaikka niitä tulisi tarkastella kuten tavanomaisiakin liiketoimintariskejä. Työhyvinvointi ja henkilöriskejä kartoitettaessa on hyvä huomata, että riskin sattuessa korvaava toimenpide voi olla vaikea tai aikaa vievä toteuttaa. Rikkoutuneen koneen tai väärän laiteinvestoinnin korvaaminen voi olla helpompaa kuin henkilöstön. Työhyvinvointiriskejä 187, 113 : Väsyminen ja uupuminen Huono työilmapiiri Heikko johtaminen ja esimiestyö Tapaturmat ja sairastumiset Työntekijöiden ikääntyminen Osaamisen vanheneminen Henkilö tai työsuhderiidat Työhön liittyvät epävarmuustekijät (esim. lomautus, pätkätyöt) Väkivalta, häirintä, työpaikkakiusaaminen Tahattomat inhimilliset virheet Tietovuodot tai varkaudet 19

Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät koostuvat monesta eri asiasta. PALKKAUS TALOUS TILANNE TYÖHYVINVOINTI TYÖ SOPIMUS YKSILÖ TYÖ YMPÄRIS TÖ YKSITYIS ASIAT PERHE ASIAT TYÖ YHTEISÖ TYÖ SUHDE ELÄMÄN MUUTOK SET Kuva 8. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 136. Toimivan ja terveen työyhteisön tunnusmerkkejä 172 : Yhteistyö sujuu, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti Esimiestyö on osallistuvaa ja kuuntelevaa Työnjako toteutuu oikeudenmukaisesti ja selkeästi Kommunikointi ja tiedotus toimii Työntekijöiden riittävät vaikutusmahdollisuudet oman työhön Toimiva työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto Vähän poissaoloja ja alhainen vaihtuvuus Terveessä työyhteisössä myös stressitaso on alhainen ja työyhteisö omaa tehokkaat muutoksen hallintavalmiudet. Ongelmanratkaisukyky työyhteisössä toimii ja työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä. Työyhteisön kehittäminen tulisi perustua siihen, että tavoitteena olisi terve ja osaava työyhteisö, joka toimii tuottavasti. Kehittämisen perusperiaatteina on, että toiminta edistää työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää samanaikaisesti organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä. Pääpaino tulisi olla pitkän aikavälin tulevaisuuden kehittämistoimenpiteissä 173. Kiinnittämällä huomiota työympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseen yritys voi saada huomattavia liiketaloudellisia hyötyjä. Välitön talousvaikutus näkyy yrityksen toiminnoissa seuraavina tekijöinä 113 : Sairaus ja tapaturmakulut vähenevät Vaihtuvuus vähenee Tehokas työaika lisääntyy Yksilötuottavuus paranee Työprosessit paranevat ja turha työ jää pois 20