Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 201
Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 201
Helsingin seudun kauppakamari Taitto ja ulkoasu: Marianne Holm, Helsingin seudun kauppakamari Kuvat: Pixhill.com Paino: Savion Kirjapaino Oy ISBN 978-952-246-249-7 (PAINETTU) ISBN 978-952-246-251-0 (PDF)
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 7 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 8 2.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 8 2.2 Tutkimuksen sisältö... 8 2. Tutkimuksen toteutustapa ja kohderyhmä... 8. HAASTATELTUJA PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT... 9 4. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET, TEHOKKUUS, ESTEET JA HIDASTEET... 11 4.1 Sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkitys... 11 4.2 Sähköinen liiketoiminta yrityksen toimintojen tehostajana... 11 4. Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet... 12 5. VERKKOMYYNTI... 14 5.1 Verkkomyynnin muodot... 14 5.2. Verkkomyynnin integroituminen yrityksen tietojärjestelmiin... 14 5. Verkkomyynnin osuus liikevaihdosta... 15 6. ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS... 17 6.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus... 17 6.2 Sovellusvuokrauspalvelujen käyttö... 18 Vastaajien mainintoja sovellusvuokrauksen tulevaisuudennäkymistä... 19 7. TIETOTURVA... 20 8. ETÄTYÖ... 21 8.1 Etätyön osuus tuotetusta työstä ja kasvunäkymät... 21 8.2 Etätyön kannustimet... 22 Vastaajien mainintoja etätyön kannustimista... 2 8. Etätyön esteet... 24 Vastaajien mainintoja etätyön esteistä... 24 9. SOSIAALINEN MEDIA LIIKETOIMINNASSA... 25 9.1 Sosiaalisen median hyödyntäminen tällä hetkellä... 25 9.2 Kokemuksia sosiaalisesta mediasta ja hyödyntämisen kehitysnäkymät... 27
10. VERKOSTOTYÖKALUT... 29 11. PILVIPALVELUT... 0 11.1 Pilvipalveluiden käyttö yrityksissä tällä hetkellä... 0 11.2 Pilvipalveluiden käytön edut vs. syyt olla käyttämättä pilvipalveluja... 2 Vastaajien mainintoja pilvipalvelujen käytön eduista... 2 12. ICT-INVESTOINTIEN KANNATTAVUUDEN MITTAAMINEN... 4 1. VERKKOLASKUTUS... 6 14. TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AJANKOHTAISET AIHEET... 8 15. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 16. TUTKIMUSKYSYMYKSET... 4
1. JOHDANTO Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista toteutettiin viidennen kerran. Tietotekniikan ja siihen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien merkitys yritysten kilpailukykyyn on hyvin ratkaiseva, sillä tuottavuudesta valtaosa syntyy uuden teknologian hyödyntämisen kautta. Tänä päivänä käytännössä jokaisella pk-yrityksellä on mahdollisuus hankkia itselleen uusinta teknologiaa ilman, että kustannukset tai tietotekniikan saatavuus muodostavat merkittävää estettä. Vuoden 201 selvityksen teemat noudattelevat suurelta osin vuosien 2001, 200, 2006 ja 2011 selvitysten rakennetta. Teknologian kehityksessä vuosikymmen on hyvin pitkä aika, mutta selvityksessä on pyritty pitämään mukana vertailukelpoisuutta eri selvitysten välillä. Tämän vuoksi sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja esteet, tietotekniikan ajankohtaiset kehittämiskohteet, verkkomyynti, sovellusvuokraus, tietoturva ja Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset. verkkolasku ovat edelleen tutkimuksen keskeistä sisältöä. Uusina teemoina ja entistä syvempinä näkökulmina on nostettu esiin muun muassa sosiaalinen media, tietotekniikan tuottavuus, pilvipalvelut ja etätyö. Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset. Vastaajat olivat pääasiassa yritysten päättäjiä, jotka edustavat monipuolisesti eri toimialoja. Selvityksen aineisto kerättiin marraskuussa 2012. Selvityksen tiedonkeruun ja tulosten analysoinnin hoiti kauppakamarin toimeksiannosta Taloustutkimus Oy, jossa toteutuksesta vastasi johtaja Kari Roose. Kauppakamarissa toteutuksesta ja selvityksen ohjauksesta vastasi asiamies Markku Lahtinen. 7
2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Selvitys on toteutettu aiemmin vuosina 2001, 200, 2006 ja 2011. Nyt selvitys toteutettiin viidennen kerran. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa aiempien vuosien tapaan sähköiseen liiketoimintaan liittyviä tarpeita, valmiuksia, mahdollisuuksia ja esteitä pk-yritysten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa. 2.2 Tutkimuksen sisältö Selvitys etsi vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: y Millaisia tietoteknisiä sovellusratkaisuja ja niihin liittyviä tukipalveluita yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena? y Miten sähköinen liiketoiminta vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja mitataanko ICT-investointien kannattavuutta? y Millaisina koetaan sähköisen liiketoiminnan luomat uudet mahdollisuudet? y Millaisia esteitä/hidasteita sähköiseen liiketoimintaan liittyy? y Mikä on verkkomyyntikanavien asema pk-yritysten keskuudessa? y Missä määrin sosiaalista mediaa hyödynnetään liiketoiminnassa? 2. Tutkimuksen toteutustapa ja kohderyhmä Tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna internetkyselynä 12. 28.11.2012. Tutkimuksen tilasi Helsingin seudun kauppakamari ja sen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kysymyslomake suunniteltiin aiempien vuosien lomakkeen pohjalta yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin ja Taloustutkimuksen kanssa. Tutkimuksen kohderyhmä oli Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset kokoluokassa 1 499 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 168 miljoonaa euroa. Otos muodostettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenrekisteristä. Perille menneiden tutkimuskutsujen määrä oli 955 kpl ja vastausprosentiksi muodostui 10. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen vastasi siten 95 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Selvitys toteutettiin viidennen kerran. 8
. HAASTATELTUJA PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT y Tutkimukseen osallistui 95 pk-yrityksen edustajaa y Vastaajista suurin osa on toimitusjohtajia (52 %) tai yrittäjiä/omistajia (9 %) y Tutkimukseen vastanneista valtaosa (82 %) harjoittaa yritysten välistä kauppaa y Suomessa toimintaa harjoittaa 96 %, muissa EU-maissa 21 % ja EU:n ulkopuolella 14 % y 89 %:lla tutkituista yrityksistä henkilöstön koko on alle 50 työntekijää y 71 % yrityksistä toimii yhdellä toimipaikalla y 44 % yrityksistä tuottaa palveluja liike-elämälle, 26 % toimii kaupan alalla ja 22 % jalostuksessa Taustatiedot 1/2 Kaikki vastaajat, n=95 ASEMA YRITYKSESSÄ: Toimitusjohtaja Yrittäjä/omistaja Muu johtaja Päällikkötaso Asiantuntija Muu YRITYKSEN LIIKEVAIHTO 0-0, milj.eur 0,4-1,7 milj.eur 1,8-16,8 milj.eur 16,9-168 milj.eur 168+ milj.eur TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ: Yksi Kaksi Kolme Neljä tai useampi HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ: 1-4 hlöä 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä 100-199 hlöä 200+ hlöä 1 2 1 6 6 5 9 14 15 16 22 25 4 5 5 9 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 52 71 9
Taustatiedot 2/2 Kaikki vastaajat, n=95 MILLAISTA KAUPANKÄYNTIÄ HARJOITTAA: B2B eli yritysten välinen kauppa 82 B2C eli kuluttajille suunnattu kauppa 1 B2G eli julkishallinnolle suunnattu 22 YRITYKSELLÄ ON LIIKETOIMINTAA: Suomessa 96 muissa EU-maissa 21 EU:n ulkopuolella 14 YRITYKSEN PÄÄTOIMIALA: Alkutuotanto Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) 22 Kauppa 26 Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) 44 Julkiset palvelut 6 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Vastaajat olivat pk-yritysten ylintä johtoa tai omistajia. Tutkimukseen vastanneista henkilöistä 52 % on toimitusjohtajia, 9 % yrittäjiä/omistajia. Vuoden 2006 tutkimuksessa näiden yhteenlaskettu osuus oli 61 %. Muiden johtajien, päällikköjen ja asiantuntijoiden tai muuta sellaista osuus jää yhteensä 9 prosenttiin. Tutkimuksen vastaajina on täten ollut pääasiassa pk-yritysten ylin johto. Yritysten liikevaihto on 94 %:lla yrityksistä pienempi kuin 16,9 Meuroa. Hieman useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta edustaa 0,4 16,8 Meuron liikevaihdon omaavia yrityksiä. Henkilöstön määrää tarkastellessa, yli puolet vastaajista on 1 9 henkilön organisaatiosta. Vähintään 50 henkilön organisaatioita on mukana 11 % kaikista vastaajista. Toimipaikkojen määrää kysyttäessä 29 %:lla yrityksistä on enemmän kuin yksi toimipaikka ja 9 %:lla neljä tai useampia toimipaikkoja. Useimmin vastaajien organisaatioiden toimiala kuuluu markkinapalveluihin (45 %). Kaupan alan yrityksiä vastaajissa oli noin neljännes ja jalostuspuolen yrityksiä hieman tätä vähemmän. Kaupankäynnin muotoa koskevista tuloksista nähdään, että valtaosa (82 %) harjoittaa yritysten välistä kauppaa ja kuluttajille suunnattua kauppaa harjoittaa vajaa kolmannes. Julkishallintoon päin toimintaansa suuntaa reilu viidennes yrityksistä. Suomessa liiketoimintaa on 96 %:lla yrityksistä ja muissa EU-maissa noin viidenneksellä. EU:n ulkopuolella liiketoimintaa on 14 %:lla tutkituista yrityksistä. 10
4. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET, TEHOKKUUS, ESTEET JA HIDASTEET Sähköisen liiketoiminnan koetaan synnyttävän mahdollisuuksia etenkin yrityskuvan vahvistamisessa sekä asiakaspalvelun parantamisessa. Käytännössä sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen etenkin taloushallintoa sekä ulkoista viestintää. Suurimmat esteet sähköiselle liiketoiminnalle löytyvät yhteistyökumppanien valmiuksissa sekä tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannuksista. 4.1 Sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkitys Yrityskuvan vahvistuminen koetaan pk-yrityksissä sähköisen liiketoiminnan merkittävimmäksi mahdollisuudeksi yhdessä asiakaspalvelun parantumisen ja uusien asiakasryhmien tavoittamisen kanssa. Nämä kolme mahdollisuutta ovat olleet merkittävimpien sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien joukossa myös edellisellä kerralla vuoden 2011 tutkimuksessa. Taustaryhmittäin tarkasteltuna ko. mahdollisuudet ovat merkityksellisimpiä etenkin kaupan alan yrityksille ja ennen kaikkea yrityksille, joilla on muita enemmän verkkomyyntiä. Ylipäätään verkkomyynti yhtenä sähköisen liiketoiminnan ilmentymänä tuntuu korreloivan vahvasti sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkityksen kanssa kautta linjan. Sen avulla voi pa- rantaa yrityskuvaa, asiakaspalvelua, tavoittaa uusia asiakasryhmiä, parantaa kannattavuutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaprosesseja jne. Vähiten sähköisen liiketoiminnan nähdään synnyttävän mahdollisuuksia liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Tässä kohtaa on kuitenkin huomattava, että tämä näkemys vallitsee lähinnä niiden yritysten vastaajien keskuudessa, jotka edustavat yrityksiä, joilla on toimintaa lähinnä vain Suomessa. EU:ssa ja etenkin ulkopuolella liiketoimintaa harjoittavien yritysten vastaajat pitävät sähköisen liiketoiminnan synnyttämiä mahdollisuuksia merkittävinä myös liiketoiminnan kansainvälistämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa miten pk-yrityksissä arvioidaan sähköisen liiketoiminnan tehostaneen yrityksen eri toimintoja. Eniten sähköisen liiketoiminnan koetaan eri toiminnoista tehostaneen taloushallintoa; 59 % vastaajista arvioi sen tehostuneen yrityksessään vähintään melko paljon. 4.2 Sähköinen liiketoiminta yrityksen toimintojen tehostajana Tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa miten pk-yrityksissä arvioidaan sähköisen liiketoiminnan tehostaneen yrityksen eri toimintoja. Eniten sähköisen 11
liiketoiminnan koetaan eri toiminnoista tehostaneen taloushallintoa; 59 % vastaajista arvioi sen tehostuneen yrityksessään vähintään melko paljon. Seuraavaksi useimmin sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen ulkoista viestintää, asiakaspalvelua sekä markkinointia. Nämä toiminnot ovat niitä samoja, jotka vaikuttavat niissä prosesseissa, jotka useimmiten mainittiin myös sähköisen liiketoiminnan synnyttämissä mahdollisuuksissa. Voidaan siten hyvin todeta, että sangen moni pk-yritys on jo kapitalisoinut niitä hyötyjä, joita sähköisen liiketoiminta voi niille tarjota toiminnan kehittämisessä. Vähiten sähköisen liiketoiminnan katsotaan tehostaneen yrityksen tuotantoa, hankintaa ja varastointia, joskin niissäkin reilu viidennes vastaaja ilmoitti tapahtuneen sähköisen liiketoiminnan avulla vähintäänkin melko paljon tehostumista. liiketoiminnan kehittämiseen. Verrattuna vuoden 2011 syksyn tutkimukseen, näiden merkittävämpien esteiden merkitys on hieman laskenut mainintojen prosenttiosuuksia tarkasteltaessa (muutamalla prosenttiyksiköllä), mutta käytännössä ne ovat edelleen lähes yhtä usein mainittuja kuin aikaisemminkin. On mielenkiintoista havaita, että vuosienkaan kuluessa sähköisen liiketoiminnan haasteet eivät tunnu muuttuvan tai poistuvan. Toki esimerkiksi ajanpuute on yleismaailmallinen ilmiö aina kehitystyössä mutta voisi kuvitella esimerkiksi yhteistyökumppanien valmiuksissa tai tietotekniikan ratkaisujen hinnoissa voivan tapahtua suotuisaa kehitystä sähköisen liiketoiminnan esteiden ja hidasteiden poistumisen auttamiseksi. Näin ei kuitenkaan tunnu tapahtuneen pk-sektorilla. 4. Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet Sähköisen liiketoiminnan neljä merkittävintä estettä ja hidastetta ovat samat kuin vuosien 2006 ja 2011 tutkimuksissa; yhteistyökumppanien valmiudet, tietotekniikan korkeat kustannukset, yhteensopivuuskysymykset (tekniset ratkaisut/standardit) sekä ajan puute sähköisen Vähiten sähköisen liiketoiminnan katsotaan tehostaneen yrityksen tuotantoa, hankintaa ja varastointia. 12
Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle Kaikki vastaajat, n=95 1 ei merkitystä 2 vähäinen merkitys en osaa sanoa 4 kohtalainen merkitys 5 suuri merkitys KA Miten paljon sähköinen liiketoiminta on tehostanut yrityksen toimintoja viimeisen 2 vuoden aikana Kaikki vastaajat, n=95 1 ei lainkaan 2 hyvin vähän vähän 4 en osaa sanoa 5 melko paljon 6 paljon 7 erittäin paljon KA Yrityskuvan vahvistuminen 9 9 51 28,9 Taloushallinto 7 9 18 7 2 18 9 4,8 Asiakaspalvelun parantuminen 1 4 50 0,91 Ulkoinen viestintä 5 9 21 9 2 16 9 4,5 Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa Liiketoimintaprosessien tehostuminen 4 5 5 16 16 18 4 10 10 44 51 47 2 19 21,86,6,61 Asiakaspalvelu Markkinointi Myynti Tilaus ja toimitus 7 7 8 12 9 14 1 1 26 24 28 21 6 6 8 12 0 29 27 2 18 1 11 14 5 7 5 4 4,18 4,05,85,79 Kannattavuuden parantuminen 6 19 15 9 22,5 Resurssien hallinta 11 17 20 15 25 10,65 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen keskittyminen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen 7 2 8 17 14 26 24 8 44 16 4 17 2 1 19,45 15,9 4 28 10 12 2,99 2,82 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Sisäinen viestintä 1 15 27 1 20 9 4,54 Henkilöstöhallinto 18 16 2 14 18 9,4 Tuotekehitys 2 15 2 17 17 5 2,11 Hankinta ja varastointi 21 20 21 16 14 6 2,07 Tuotanto 27 14 19 18 14 8 1,06 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Sähköisen liiketoiminnan esteiden/hidasteiden merkitys yritykselle Kaikki vastaajat, n=95 1 ei merkitystä 2 vähän merkitystä melko vähän merkitystä 4 en osaa sanoa 5 melko paljon merkitystä 6 paljon merkitystä 7 erittäin paljon merkitystä KA Yhteistyökumppaneiden valmiudet 8 14 17 14 27 15 5 4,02 Tietotekniikan perustamis-/ylläpitokustannukset 10 16 18 8 28 15 4,89 Yhteensopivuuskysymykset 11 15 14 20 25 11,81 Aika ei riitä sähköisen liiketoiminnan kehitystyölle 14 15 14 12 26 15 4,80 Sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute Ulk. palv. tuottajat eivät perehtyneet pk-yritysten näkökohtiin Sähköisen liiketoiminnan osaamisen puute 1 1 12 1 14 17 22 19 21 17 21 1 22 21 25 11 9 9 2,64,62 2,55 Tietoturva- ja virusongelmat 1 2 19 9 21 12 4,54 Yrityksen liikeidea ei sovellu sähköiseen liiketoimintaan Asiakaskunnan koko Pelko tietotekniikkaprojektin epäonnistumisesta Maksuliikenteen epävarmuus Henkilöstön muutosvastarinta Yrityksen avainhenkilöiden muutosvastarinta Kuluttajasuojaan liittyvät asiat Tekijänoikeus- ja patenttiasiat 22 21 21 16 18 19 19 2 19 26 27 29 1 2 22 20 16 18 1 12 18 8 6,4 11 17 8,24 17 16 6 2,1 18 18 19 19 17 12 1 1 15 12 12 5 2 2,90 7 1 2,85 5 2 2,80 2 7 1 2,71 2 5 1 2,59 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Eniten sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen taloushallintoa.
5. VERKKOMYYNTI 5.1 Verkkomyynnin muodot Oma verkkokauppa löytyy 11 %:lta tutkituista pk-yrityksistä. Osuus on samaa tasoa kuin vuoden 2011 tutkimuksessa, 12 %. Kaiken kaikkiaan verkkomyyntiä harjoittaa 25 % pk-yrityksistä. Näiden yritysten osuus ei näytä olleen merkittävässä kasvussa aikaisempaan tutkimukseen verrattuna vaikka kysymysasettelu olikin tänä vuonna hieman aikaisemmasta poikkeava, tarkentunut, eikä siten täysin vertailukelpoinen. Taustaryhmittäin tarkasteltuna verkkomyynti on joka tapauksessa sitä yleisempää mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Verkkomyyntikanavat ovat myös yleisempiä b2c-sektorin pk-yrityksissä; näistä jo 40 prosentilla on jonkin verkkomyyntikanava käytössä, ja 21 %:lla on oma verkkokauppa. Tulos ei ole yllättävä ottaen huomioon kuluttajien verkko-ostamisen yleistymisen esimerkiksi vuosina 2010 2012 kuluttajien verkko-ostoksiin käyttämä rahasumma on kasvanut suomenkielisten verkkokauppojen osalta noin 0 % (lähde: Web & Mobile Tracking, Taloustutkimus Oy). Taustaryhmittäin tarkasteltuna verkkomyynti on selvästi yleisempää suuremmissa, 1,8 16,8 Meuron liikevaihdon pk-yrityksissä. Näistä 17 %:lla on oma verkkokauppa ja lisäksi 18 %:lla jokin muu oma sähköinen markkinapaikka. Kaiken kaikkiaan puolella tämän kokoluokan pk-yrityksistä on jokin verkkomyyntikanava mikä jättää vielä toisen puoliskon ilman verkkomyyn- tikanavaa. Oma verkkomyyntikanava on keskimääräistä yleisempi kaupan alalla toimivilla ja kuluttajille suunnattua kauppaa tekevillä pk-yrityksillä; näistä 21 prosentilla on oma verkkokauppa. Kaiken kaikkiaan kuluttajille kauppaa tekevistä pk-yrityksistä 60 prosentilla on jokin verkkomyyntikanava käytössä ja lisäksi 20 % näistä yrityksistä harkitsee sellaista. 5.2 Verkkomyynnin integroituminen yrityksen tietojärjestelmiin Vain viidennes tutkituista pk-yrityksistä on integroinut verkkomyyntikanavassa tehtävät toimenpiteet kuten tilaamisen ja maksamisen suoraan yrityksen tietojärjestelmiin. Etenkin pienemmissä, alle 10 hengen yrityksissä toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä (noin puolessa näistä yrityksistä). Mutta kun yrityskoko kasvaa, lisääntyy osittainen automaatio eli vain osa kirjaamistoimenpiteistä on manuaalista. Verkkomyynnin osuus yrityksen liikevaihdosta on aika hyvä mittari manuaalisen työn osuuden tarkastelussa. Pk-yritykset, joilla verkkomyynnin osuus on vähintään 10 % liikevaihdosta, enää 25 % kirjaa verkkomyyntikanavassa tehdyt toimenpiteet manuaalisesti tietojärjestelmiin. 44 prosentilla näistä yrityksistä työ on osin 14
Onko yrityksellä käytössä verkkomyyntikanava Kaikki vastaajat, n=95 Oma verkkokauppa 11 Muu oma sähköinen markkinapaikka 15 Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten keskuudessa verkkomyynnin osuus liikevaihdosta on selvästi suurempi. Tuotteet/palvelut esillä yhteisverkkokaupassa/-tori Tuotteet/palvelut esillä toimialan yhteisellä sähköisellä markkinapaikalla Ei ole verkkomyyntikanavaa, mutta harkitsemme sellaista Ei ole verkkomyyntikanavaa, emmekä edes harkitse sellaista Ei osaa sanoa 5 9 21 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 51 5. Verkkomyynnin osuus liikevaihdosta manuaalista ja osin automatisoitua, ja 27 prosentilla näistä yrityksistä toimenpiteiden kirjaaminen on kokonaan automatisoitua. Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, verkkomyyntikanavan toimenpiteiden kirjautumisen täysi automatisointi ei ole yleistynyt mutta täysin manuaalisen toiminnan osuus on hieman vähentynyt (4 % 8 %). Aikaisempaa hieman suurempi osa toimenpiteistä kirjataan siis nyt yrityksen tietojärjestelmiin osin manuaalisesti, osin automaattisesti. Verkkomyynnin osuus niiden pk-yritysten liikevaihdosta, jotka verkkomyyntiä harjoittavat, on keskimäärin 19 %. Koska verkkomyyntiä harjoittavia pk-yrityksiä on tutkittavien yritysten joukossa suhteellisen vähän, 120 kpl, ei niistä voi tehdä mitään kovin tarkkaa profilointia. Selvää on kuitenkin se, että kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten keskuudessa verkkomyynnin osuus liikevaihdosta on selvästi suurempi, yli 0 % liikevaihdosta, kuin pelkästään Suomessa liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten keskuudessa. Tämä on hyvin ymmärrettävää sillä verkko tarjoaa sekä luontevan myynti- että markkinointikanavan valtioiden rajojen ylitse. 15
Kahdessa vuodessa verkkomyyntikanavan toimenpiteiden automatisointi on edistynyt hitaasti. Kirjautuvatko asiakkaan verkkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet (esimerkiksi tilaaminen ja maksaminen) suoraan tietojärjestelmiin Ei, toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120 8 Toimenpiteet vaativat osittain manuaalista käsittelyä Kyllä, toimenpiteet ovat automatisoituja 20 En osaa sanoa 8 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Verkkomyynnin prosentuaalinen osuus yrityksen liikevaihdosta Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120 0 % 8 Keskiarvo 19,2 % (0-100 %) 1-20 % 54 21-40 % 7 41-60 % 6 61-80 % 6 81-100 % Ei osaa sanoa 16 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 16
6. ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS 6.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus Useimmiten pk-yritykset ovat ulkoistaneet tietoturvaan sekä järjestelmien käyttötukeen (help desk) liittyviä tukipalveluita (lähes puolet yrityksistä ulkoistanut). Myös IT-henkilöstön on ulkoistanut sangen moni yritys ja siinä on myös tapahtunut selvää kehitystä ulkoistuksen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana (5 % 41 %). Esimerkiksi koneita ja laitteita ulkoistetaan sen sijaan edelleen melko vähän, 21 prosentin osuus yrityksistä on sama kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Tällä hetkellä eniten ulkoistusaikeita on verkkotiedostojen tallennuspaikoissa, joiden ulkoistusta suunnittelee 1 % tutkituista yrityksistä. Verkkomyynnin prosentuaalinen osuus yrityksen liikevaihdosta Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120 Koneita ja laitteita ulkoistetaan edelleen melko vähän. 0 % 1-20 % 21-40 % 7 8 54 Keskiarvo 19,2 % (0-100 %) 41-60 % 6 61-80 % 6 81-100 % Ei osaa sanoa 16 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 17
6.2 Sovellusvuokrauspalvelujen käyttö Sovellusvuokrauspalveluista käytetyimpiä ovat taloushallinnon ohjelmistot, työryhmäohjelmistot sekä henkilöstöhallinnon ohjelmistot. Tämä kolmen kärki on sama kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Sovellusvuokraus on silti nyt selvästi yleisempää kuin mitä se oli kaksi vuotta sitten. Taloushallinnon ohjelmistoissa kasvua on 11 %-yksikköä, työryhmäohjelmistoissa 5 %-yksikköä ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoissa 6 %-yksikköä. Tietämyksenhallintaohjelmistoja lukuun ottamatta kaikissa eri ohjelmistotyypeissä on tapahtunut sovellusvuokrauskäytön kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Tutkimuksessa kysyttiin myös sovellusvuokrauksen tulevaisuudesta eli millaisena vastaajat näkevät sen. Suurin osa vastaajina näkee sovellusvuokrauksen tulevaisuuden hyvänä ja alan kasvavana. Mitä sovellusvuokrauspalveluita yritys käyttää Kaikki vastaajat, n=95 kyllä suunnitteilla ei en osaa sanoa Taloushallinnon ohjelmistot 47 5 45 4 Työryhmäohjelmistot (sähköposti, kalenteri, arkisto) 4 4 58 4 Henkilöstöhallinnon ohjelmistot 24 69 4 Asiakkuuden hallinnan ohjelmistot (CRM) 19 5 70 5 Toimisto-ohjelmistot (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta jne.) Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) Materiaalihallinnon ohjelmistot (SCM) Tietämyksenhallinnan ohjelmistot (päätöksenteon tukijärjestelmät) 19 1 9 1 5 2 75 77 81 84 7 9 9 Sovellusvuokraus on nyt selvästi yleisempää kuin kaksi vuotta sitten. 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 18
Vastaajien mainintoja sovellusvuokrauksen tulevaisuudennäkymistä: Tulevaisuuden ala. Järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat niin nopeasti, että omiin sovelluksiin tai laitteisiin ei kannata investoida. Kapasiteettitarve kasvaa koko ajan. Suuntaus on koko ajan siihen suuntaan. Ongelmana on ohjelmien nopea vanheneminen ja palvelutuottajien rahastuksen ahneus. Sovellukset tulevaisuudessa ostetaan töpselistä. Uskoisin sovellusvuokrauksen kasvavan hallitsevaksi tavaksi levittää sovelluksia. Mahdollisuuksia on, paitsi jos hinnoittelevat itsensä ulos (kipuraja ei ole kaukana). Kasvaa todennäköisesti, mutta eräs ongelma/ pelko on jos tulee tarve vaihtaa sovelluksia tai toimittajaa, niin miten käy tietojen ja tiedostojen. Lisäksi hinnoilla on taipumus nousta, kun asiakas on saatu koukkuun ja siksi kustannusten hallinta on selvempää kun ostaa eikä vuokraa. 19
7. TIETOTURVA Luottavaisuus yrityksen tietoturvaan osa-alueiden kohdalla Kaikki vastaajat, n=95 1: erittäin epävarma 2 4: erittäin luottavainen Ei osaa sanoa KA virustorjunta 1 6 7 54 1,46 Useimmiten toteutuneet tietoturvariskit ovat liittyneet varmuuskopiointiin, viruksiin, haittaohjelmiin ja poikkeustilanteisiin. tietomurtojen ehkäisy tiedostojen varmuuskopiointi varautuminen poikkeustilanteisiin 2 2 5 10 12 24 46 44 52 40 24 2,27 2,6 5 2,90 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Tietoturva-asioihin liittyen tässä tutkimuksessa selvitettiin vastaajayritysten luottavaisuutta organisaatioidensa tietoturvaan neljän eri osa-alueen kohdalla. Osa-alueita olivat virustorjunta, tietomurtojen ehkäisy, tiedostojen varmuuskopiointi sekä varautuminen poikkeustilanteisiin kuten sähkökatkokset, tulipalot, vesivahingot yms. Eniten luottavaisuutta on virustorjunnan ja tiedostojen varmuuskopioinnin kohdalla; näissä yli puolet vastaajista on erittäin luottavainen yrityksensä toimintaan. Eniten epävarmuutta esiintyy sen sijaan poikkeustilanteisiin varautumisen kohdalla lähes kolmannes vastaajista kokee tässä kohtaa epävarmuutta yrityksensä tietoturvan osalta ja vain neljännes vastaajista on erittäin luottavainen yrityksensä toiminnan suhteen. Eniten epävarmuutta yrityksensä tietoturvaan esiintyy kaikkein pienimmissä, enintään 4 hengen yrityksis- sä, riippumatta tutkitusta tietoturvan osa-alueesta. Ja kaikkein eniten epävarmuutta esiintyy juurikin poikkeustilanteisiin (sähkökatkokset, tulipalot, vesivahingot yms.) varautumisessa. Vastaajilta kysyttiin myös onko heidän yrityksissään lauennut tietoturvariskejä viime vuosina ja jos on, niin millaisia. Suurimmalla osalla vastaajista ei ole ilmennyt realisoituneita tieturvariskejä mutta osalla riskejä on lauennut. Useimmiten lauenneet tietoturvariskit ovat liittyneet toimimattomaan varmuuskopiointiin tai varmuuskopioinnin puutteeseen, viruksiin ja haittaohjelmiin, koneiden varastamiseen tai poikkeustilanteisiin (sähkökatkokset, vesivahingot, kaapeliviat jne.). Myös henkilöstöön liittyvät riskit mainittiin useissa vastauksissa, erityisesti yrityksestä pois lähtevien henkilöiden osalta, jotka voivat viedä luottamuksellisia tai arvokkaita tietoja mennessään. 20
8. ETÄTYÖ 8.1 Etätyön osuus tuotetusta työstä ja kasvunäkymät Etätyön (käytetään myös termejä hajautettu työ tai läsnätyö) osuus tutkituissa pk-yrityksissä on keskimäärin noin 16 % kaikesta henkilöstön tuottamasta työstä. Osuuden vaihteluväli yrityskoon mukaan tarkasteltuna on käytännössä keskimäärin 10 20 prosentin välissä. Mitä suuremmasta yrityksestä on henkilöstömäärällä mitattuna kyse, sitä pienempi etätyön osuus on kaikesta tuotetusta työstä. Merkille pantavaa on myös se, että sellaisia yrityksiä, joissa etätyötä ei tehdä lainkaan, on ainoastaan 16 % kaikista tutkituista pk-yrityksistä. Suurimmassa osassa yrityksiä etätyön osuus on jossain 1 ja 20 prosentin välissä kaikesta henkilöstön tuottamasta työstä. Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä pienempi etätyön osuus on kaikesta tuotetusta työstä. Kaikki vastaajat (n=95) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kuinka suuri osuus kaikesta yrityksen henkilöstön tuottamasta työstä tehdään etätyönä 16 n=kaikki vastaajat 0 % 1-20 % 21-40 % 41-60 % 61-80 % 81-100 % Ei osaa sanoa KA (0-100 %) 55 9 7 2 7 16,20 1-4 hlöä (n=140) 2 8 14 14 6 20,68 5-9 hlöä (n=88) 19 52 14 1 1 9 15,44 10-19 hlöä (n=61) 15 64 8 15,6 20-49 hlöä (n=62) 8 7 6 5 2 2 5 12,7 50 + hlöä (n=44) 5 82 5 9 9,8 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 21
Onko etätyön tekeminen yrityksessä lisääntymässä vai vähenemässä seuraavan vuoden aikana n=kaikki vastaajat 1 vähenee selvästi 2 vähenee hieman ei muutosta 4 lisääntyy hieman 5 lisääntyy selvästi Ei osaa sanoa KA Kaikki vastaajat (n=95) 11 44 40 11,61 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 1-4 hlöä (n=140) 1 2 46 2 12 6,55 5-9 hlöä (n=88) 48 40 11 1,6 10-19 hlöä (n=61) 2 46 44 5,54 20-49 hlöä (n=62) 2 2 40 45 11,6 50 + hlöä (n=44) 2 52 14 2,81 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Etätyön osuutta ollaan lisäämässä eniten niissä yrityksissä, joissa tälläkin hetkellä tehdään eniten etätöitä. Etätyön tekeminen on lisääntymässä seuraavan vuoden aikana suurimmassa osassa tutkittuja yrityksiä. Kasvua on odotettavissa kaikissa yrityskokoluokissa mutta ehkä eniten kuitenkin suuremmissa kokoluokissa, 20 49 ja vähintään 50 hengen yrityksissä. Etätyön osuutta ollaan lisäämässä eniten niissä yrityksissä, joissa tälläkin hetkellä tehdään eniten etätöitä. Yrityksistä, joissa etätyön osuus on 10 49 %, peräti 72 % uskoo etätyön lisääntyvän edelleen seuraavan vuoden aikana. Myös niistä yrityksistä, joissa etätyön osuus on jo nyt 50 % tai enemmän, yli puolet uskoo etätyön osuuden kasvavan edelleen. Näistä tuloksista voi vetää sen johtopäätöksen, että etätyön koetaan usein olevan järkevä ja toimiva ratkaisu pk-yrityksille, ainakin niille, joille etätyön tekeminen on liiketoiminnan laatu ja muoto huomioiden mahdollista (tutk.huom.). 8.2 Etätyön kannustimet Vastaajilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä mitkä ovat suurimmat kannustimet etätyön lisäämiseksi yrityksessään. Useimmiten kannustimina mainitaan ajankäytön ja joustavuuden tehostuminen, ei kulu turhaa aikaa työmatkoihin jne. Toisaalta moni mainitsee myös, että etätyö itsessään on jo kannustin eli muita erillisiä kannustimia ei tarvita, sekä työntekijä että yritys hyötyvät. 22
Vastaajien mainintoja etätyön kannustimista: Ajankäytön tehostuminen, matkustuksen väheneminen ja reaaliaikaiset tilannetiedot. Turha matkustaminen pois. Tällöin ei myöskään turhaan kuormiteta luontoa. Samoin matka-ajat tehokkaammassa käytössä. Verkostomainen rakenne pakottaa etätyöhön, kannustimia ei tarvita kun tekijät asuvat eri puolilla maailmaa. Ei tarvita muita kannustimia kuin että voi välttää turhaa liikkumista paikasta toiseen. Joustavuus, meillä ollaan töissä tuloksen, ei läsnäolon mittauksen perusteella. Joustavuus ja henkilöstötyytyväisyys. 2