Uudistuva vammaispalvelulaki INVALIDILIITON JÄRJESTÖPÄIVÄT Ikaalinen 1.2.2009 lakimies Jaana Huhta, STM
Esityksen sisältö Vammaislainsäädännön muutosten lähtökohtia ja taustoja Vammaispalvelulain muutoksen pääkohdat Palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa sekä viivytyksetöntä päätöksentekoa koskevat säännökset Henkilökohtainen apu vammaispalvelulaissa Lainsäädännön yhteensovittaminen Ihmisoikeusnäkökulma suunnan näyttäjänä (YK:n vammaissopimus) 2 4.2.2009 Jaana Huhta
Vammaispalvelulain tarkoitus ja palvelujen järjestäminen edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 ) kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (3 ) vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VpA 1 2) 3 4.2.2009 Jaana Huhta
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet Vaikeavammaisille henkilöille: kuljetuspalvelut saattajapalveluineen tulkkipalvelut (v.2010 siirto Kelan järjestettäväksi) päivätoiminta palveluasuminen asunnonmuutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Kunnan on järjestettävä edellä mainitut palvelut ja tukitoimet niihin oikeutetuille riippumatta tarkoitukseen varaamiensa määrärahojen riittävyydestä erityinen järjestämisvelvollisuus vrs. subjektiivinen oikeus Tavoitteena turvata vaikeavammaisten henkilöiden mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään ja tasavertaiseen asemaan riippumatta asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa 4 4.2.2009 Jaana Huhta
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet II Muille kuin vaikeavammaisille henkilöille: Yleinen järjestämisvelvollisuus vrs. määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista kustannukset päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja ja laitteiden hankinnasta ylimääräiset vaatekustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset Kunta järjestää määrärahojen rajoissa 5 4.2.2009 Jaana Huhta
Vammaislainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi Vanhasen I hallituksen ohjelman mukaisesti; runsaasti valmistelun pohjatyötä, selvityksiä ym. v. 2007 vammaispalvelulain muutokset tulkkipalveluista ja säännökset vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnasta vammaisjärjestöt pitäneet henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämistarpeita esillä yli 10 vuotta; esillä myös em. lakiuudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa nyt hallitusohjelman mukaisesti jatkettu vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä sekä kehitetty vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestelmää vaiheittain 6 4.2.2009 Jaana Huhta
Uudistuksen tavoitteet lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin konkretisoida suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, oikeus osallisuuteen sekä oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin toteuttaa vaikeavammaisten henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaalipalveluihin, yhteys myös muihin perusoikeuksiin vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta 7 4.2.2009 Jaana Huhta
Uudistuksen tavoitteet II lisätä vaikeavammaisten henkilöiden keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta lisätä palvelujen ja tukitoimien suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta selkeyttää vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kokonaisuutta sekä niiden suhdetta kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin 8 4.2.2009 Jaana Huhta
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Palvelutarpeen selvittäminen, 3 a 1 Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (SHL 40 a ) Palvelutarpeen selvittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton jälkeen Kunnan selvittämisvelvollisuus koskee kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia Yhteydenoton voi tehdä vammaisen henkilön lisäksi laillinen edustaja, omainen, muu henkilö tai viranomainen Yhteydenotto voi olla suullinen, henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto taikka kirjallinen hakemus tai tiedustelu 9 4.2.2009 Jaana Huhta
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Palvelusuunnitelman laatiminen, 3 a 2 Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa siten kuin asiakaslain 7 :ssä säädetään, myös muut asiakaslain säännökset otettava huomioon Suunnitelmasta käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan 10 4.2.2009 Jaana Huhta
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Asian viivytyksetön käsittely, 3 a 3 Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä Koko prosessi päätöksineen saatettava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun asiakas tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen Määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan tällöinkin huolehdittava ettei päätöksenteko viivästy aiheettomasti 11 4.2.2009 Jaana Huhta
Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun mikä muuttuu? Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunta ei voi määrärahojen puutteen vuoksi evätä palvelua, jos laissa mainitut edellytykset sen saamiselle täyttyvät edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta 12 4.2.2009 Jaana Huhta
Välttämätön apu Perustuslain mukaisen välttämättömän huolenpidon turvaaminen laajassa merkityksessä mitä on ihmisarvoinen elämä? Oikeus koskee myös välttämätöntä mutta määrällisesti vähäisempää avun tarvetta, joka on toistuva Järjestämistavat monipuolistuvat - työnantajuus voi olla toisaallakin 13 4.2.2009 Jaana Huhta
Henkilökohtaisen avun sisältö, 8 c Vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä henkilökohtainen apu on apua niissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä 14 4.2.2009 Jaana Huhta
Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan laissa tarkoitetuissa toiminnoissa, edellyttää että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan lähtien omista valinnoistaan eikä ulkopuolisen tahon määrittämänä Päätöksenteossa oltava riittävä valmius ja sosiaalityön ammattitaito ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiassa; tarvittaessa käytetään esim. tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä Myös omaisten ja läheisten asiantuntemus voi auttaa henkilön tahdon selvittämisessä. 15 4.2.2009 Jaana Huhta
Oikeus henkilökohtaiseen apuun vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista avun tarve ei ole seurausta pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista ero ammattihenkilön antamaan hoitoon ja hoivaan tai valvontaan toiminnan luonteen kokonaisharkinta 16 4.2.2009 Jaana Huhta
Henkilökohtaisen avun määrä Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä tarvetta vastaava määrä arviointi ihmisarvoisen elämän edellytysten näkökulmasta palvelujen riittävyyden lähtökohtana taso, joka luo edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä Muita laissa tarkoitettuja toimintoja varten tuntimäärä rajoitetumpi, vähintään 10h/kk vuosina 2009-2010 ja vähintään 30 h/kk vuodesta 2011, jollei vähäisempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta Henkilökohtaisen avun järjestämistapa ja avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa 17 4.2.2009 Jaana Huhta
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 1. Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (vaikeavammainen työnantaja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamiseksi) 2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten 3. Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa Järjestämistavan valinta yhteisymmärryksessä vaikeavammaisen henkilön kanssa 18 4.2.2009 Jaana Huhta
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin Esim. asumiseen liittyviä palveluita voidaan täydentää henkilökohtaisella avulla, jos nämä palvelut eivät riittävästi turvaa vaikeavammaisen henkilön tarvitsemia palveluita asumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella Vaikeavammaisen henkilön tarvitseman avun kokonaisuutta voidaan täydentää sosiaalihuoltolain mukaisilla kotipalveluilla tai kotihoidolla sekä omaishoidolla 19 4.2.2009 Jaana Huhta
Omainen avustajana Avustajan työsuhteeseen palkattava pääsääntöisesti muu kuin vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei ko.henkilön palkkaamista erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Omainen tai muu läheinen henkilö voidaan palkata avustajaksi, jos esim. äkillinen avun tarve, ulkopuolisen avustajan löytäminen vaikeaa tai vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt esimerkkiluettelo avoin Voimassa olevia vakiintuneita työsuhteita voidaan jatkaa, jos tilanne vaikeavammaisen henkilön edun mukainen Ero omaishoidon ja avustamisen välille 20 4.2.2009 Jaana Huhta
Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammalakiin verrattuna, 4 1 Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät voimaan Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseen sisältyviä tehtäviä ei ole tarkoitus siirtää vammaispalvelulain nojalla kunnan järjestettäväksi eikä muutoinkaan puuttua erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille järjestettävien erityishuoltopalvelujen järjestämiseen Kehitysvammaiselle henkilölle voitaisiin edelleen järjestää palveluita kehitysvammalain nojalla, jos vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät olisi asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia. 21 4.2.2009 Jaana Huhta
Lain toimeenpano ja seuranta Toimintamallit - miten lakia luetaan ajattelutavan muutos kaikilta toimijoilta, vahvaa vuorovaikutusta tarvitaan Koulutus STM:n koordinoimana (STM, THL, lääninhallitukset, Kuntaliitto, kunnat, järjestöt) Tulossa aineistoa soveltamisen tueksi Avustajapalveluiden kehittäminen; avustajakeskukset ym. Sosiaali- ja terveysministeriö teettää erillisseurannan uudistuksen toimeenpanosta ja vaikutuksista vuosina 2009 2013 (THL) Seurannan perusteella arvioidaan lainsäädännön toimivuutta kokonaisuudessaan sekä mahdollisia täsmennystarpeita 22 4.2.2009 Jaana Huhta
KIITOKSIA MIELENKIINNOSTA! 23 4.2.2009 Jaana Huhta