Kiimingin kunta Sivistyslautakunta

Siv.ltk. 28.10.2008 Liite 2. Kiimingin kunta Sivistyslautakunta Talousarvio ja tavoitteet vuodelle 2009

VISIO 2015 Kiimingissä on seudullisesti kilpailukykyiset ja kaikkien saavutettavissa olevat sivistys- ja vapaa-ai kapalvelut. Palveluiden tuottamisessa korostuu asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, yhteistyö ja kiiminkiläinen arvoperusta. TOIMINTA-AJATUS Sivistyspalvelutuotantoalue järjestää ja kehittää laadukasta oppimista ja koulutusta sekä edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä toimintamahdollisuuksia.

Sivistyspalvelutuotantoalueen strategiset päämäärät vuoteen 2015 Sivistyspalvelutuotantoalue vastaa kunnan kahdesta keskeisestä prosessista: 1. Lapsen kasvun ja kehitysprosessi 2. Kansalaispääoman kehittäminen

Palvelutuotannon organisaatio rakennetaan vastaamaan näitä prosesseja. Strategiset päämäärät vuoteen 2015 ovat seuraavat: 1. Asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelutuotantoalueen palveluihin, jotka järjestetään yhä useam min yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja pyritään palvelujen mahdollisimman hyvää saavutettavuuteen. Palveluissa korostuu asiakaslähtöisyys, tuloksekkuus, kustannustehok kuus, monipuolisuus, valinnan mahdollisuus ja TVT:n mahdollisuudet. Asiakkaan omaa vas tuuta pyritään tarkoituksenmukaisesti lisäämään. 2. Kiimingin sivistyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä seudullisesti ja on haluttu yhteistyökump pani. Paikkakunnan sivistyspalvelutuotantoalueen jokainen palvelualue tunnetaan positiivi sesti myös seudulla. 3. Palvelutuotantoalueella on riittävät resurssit ja ne on tuotannossa kohdennettu optimaalises ti. 4. Palvelutuotantoalue huolehtii laadukkaasti elinikäisen oppimisen edellytyksistä sekä

koulu tus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisesta. 5. Palvelutuotantoalue luo kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen, virikkeelliseen, elä mään. 6. Palvelutuotantoalueelle hakeutuu osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. 7. Palvelutuotantoalue on alansa rohkea edelläkävijä ja yhteistyö on sen keskeinen elementti. Sivistyspalvelutuotantoalueen yhteiset, kriittiset menestystekijät: Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Asiakaslähtöisyys ja yhteistyö 2. Laadukkaat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut 3. Palvelut tukevat virikkeellistä ja tasapainoista elämää 4. Elinikäisen oppimisen tukeminen Prosessit ja rakenteet

5. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin 6. Toimiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä 7. Kilpailukykyinen ja laadukas palvelutuotanto 8. Ennaltaehkäisevät toimintamallit käytössä 9. Saavutettava, kustannustehokas palveluverkko ja palvelujen tuottamismallit kunnossa 10.Yhteistyö ja tiimirakenteet 11. Markkinointi ja viestintä Talous ja resurssit VISIO 2015 TOIMIN- TA-AJA TUS 12. Optimaalinen resursointi 13.Tilat tehokkaassa, tarkoituksenmukaisessa, käytössä 14. Palvelut taloudellisesti tuotettuina 15. Hanke- ja tapahtumaosaaminen

16. Perustehtävän osuus kokonaiskustannuksista saadaan kasvuun Henkilöstö 17. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 18. Muutosjohtaminen ja esimiestyö 19. Avoin ja houkutteleva rekrytointijärjestelmä 20. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 21. Uudistusmyönteisyys 22. Optimaalinen henkilöstön mitoitus ja tarkoituksenmukainen käyttö 22. Muutosjohtaminen ja esimiestyö

Opetuspalvelut: Opetuspalvelut jaetaan kolmeen palveluyksikköön, Kirkonkylän, Jäälin sekä lukion palveluyksikköön. Perus tetut palveluyksiköt ovat yhteneväiset päivähoidon palveluyksiköiden aluejaon kanssa ja mahdollistavat osal taan luontevan yhteistyön päivähoidon ja perusopetuksen kesken. Valtuuston hyväksymän kouluverkkoselvityksen 2007 ja esiopetusselvityksen 2008 mukaisesti siirrytään pe rusopetuksessa yhtenäisen perusopetuksen malliin ja opetus keskitetään isompiin kouluyksiköihin turvaa malla samalla lähikoulut pienille oppilaille. Koulukuljetukset minimoidaan ja kuljetukset järjestetään ensisijai sesti palvelu- ja joukkoliikennettä käyttäen. Toimiva, yhtenäinen perusopetus, turvataan kaikille kunnan pe rusopetuksen oppilaille. Aineenopettajien, luokanopettajien ja lastentarhanopettajien yhteistyö on tiivistä ja saumatonta. Opetuksen nivelvaiheessa on riittävä tuki ja tiedonsiirto. Jatko-opintopaikan saavuttaa Kiimingin kunnan perusopetuksen oppilaista 100% ja koulupudokkaiden seu rantaa jatketaan 2. asteelle. Varhaiskasvatus siirtyy sivistyspalvelutuotantoalueelle 1.8.2009 alkaen ja koko kunnan perusopetuksessa siirrytään vaiheittain joustavan alkuopetuksen toteutusmalliin. Palvelutuotannon organisaatio rakennetaan kunnan sopimusohjausjärjestelmän mukaiseksi siten, että siitä muodostuu tiimityö tä korostava ja tehokas. Seudullista yhteistyötä tehostetaan oppilaan ja kunnan kannalta tarkoituksenmukai sella tavalla. Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaisten kustannusten kehitys vakautetaan seudulliselle tasolle ja perustehtävän osuus kokonaiskustannuksista saadaan kasvuun. Yksikköhinnat saadaan seudullisesti kil pailukykyiselle tasolle saman aikaisesti hyvien oppimis- ja kasvatustulosten kanssa. Opetuksen laatua, oppi mistuloksia ja opetuksen osuutta kokonaiskustannuksista seurataan säännöllisesti. Luonnos opetuspalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä

palveluso pimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa. 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Laadukas ja asiakaslähtöinen perusopetus ja lukiokoulutus Opetussuunnitelman toteutuminen Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Asiakastyytyväisyys ja saavutettavuus Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset - 2. lk oppilaat - 2. lk oppilaiden vanhemmat - 5. lk oppilaat - 5. lk oppilaiden vanhemmat - 8. lk oppilaat - 8. lk oppilaiden vanhemmat - lukion 2. vk opiskelijat - lukion 2. vk opiskelijoiden vanhemmat Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,8 Vastausten keskiarvo: vähintään 4,0 vähintään 3,8 vähintään 3,8 vähintään 3,8 vähintään 3,6 vähintään 3,6 vähintään 3,6 vähintään 3,6 Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Turvallisuus ja koulukiusaaminen Oppimistulokset Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Valtakunnallisten kokeiden tulokset Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,8 Keskiarvo vähintään valtakunnan keskitasoa

- 6 lk. matematiikka - 9. lk matematiikka Keskiarvo vähintään valtakunnan keskitasoa - 9. lk englanti Keskiarvo vähintään Oulun läänin keskitasoa Oppimisen tuki Erityinen tuki ja oppilashuolto Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely, joka mittaa oppimistuloksia laajemmin kuin em. kokeiden tulokset (MAKE- KO) 1, 3, 5 ja 8 lk:t Hojks- oppilaiden määrä Jakotuntien määrä/vuosiluokka/koulu Virheitä 30%, 90% oppilaista Virheitä 50%, 2% oppilaista. Laaja-alainen erityisopetus: - oppilaita - tuntia/oppilas Tukiopetustunnit - oppilaita - tuntia/oppilas Koulukuraattori (vvh)/ oppilas Terveydenhoitajan (vvh)/ oppilas Oppilashuoltoryhmän kokoontumisten määrä / koulu Kustannustehokkuus Opetusryhmän koko Opetusryhmän ka. ko-

Ap/Ip ja koulujen kerhotoiminta (ka.) Toimintaan osallistuneiden lasten ja ohjaajien määrä ko/vsl/koulu Aamupäivätoimintaa osallistuneet/koulu Iltapäivätoimintaan osallistuneet/koulu AP/IP- ohjaajien määrä AP/IP- ohjaajien määrä/ryhmä Vuosisuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutuminen Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Toimiva seuranta ja raportointimalli Lasten ja vanhempien asiakastyytyväisyys Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Toimiva seuranta ja raportointimalli Seurantajärjestelmät Arvosanamuutokset opiskelun nivelvaiheissa Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely: - 2-3 luokka - 4-5 luokka / 5-6 luokka Muutoksen ero korkeintaan vertailukuntien tasolla / 6-7 luokka (koulusta riippuen) Sijoittuminen jatkoopintoihin Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet/ edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet 100% peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksissa Ensimmäisen vuoden ai-

Opintojen keskeyttäminen Lukio-opinnot keskeyttäneet/lukio-opis-kelijat kana opintonsa keskeyttäneitä 5% Enintään 5 % keskeyttää opinnot Kiimingin lukiossa 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Henkilöstö Poissaolot Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin ja yksiköittäin Ohjaus ja johtamisjärjestelmät Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Toimiva seuranta ja raportointimalli Tiimirakenteet ja niiden toiminta Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Toimiva seuranta ja raportointimalli Oppimista tukevat tilat ja opetusvälineet Tyytyväisyys fyysisiin olosuhteisiin Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Kyselyiden vastauspro-

sentti vähint. 90 % Tilaaja-tuottaja- malli Palvelusopimuksen toteutuminen Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Luodaan palvelusopimuksen toteutumista arvioiva järjestelmä Luodaan järjestelmä koulukohtaisten, vuosittaisten, avainalueiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointiin Seurantajärjestelmät Hankkeiden ja projektien vaikuttavuus Hankerahoitus euroa/oppilas Laaditaan hankkeille yhteismitallinen palaute ja arviointimittaristo

3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Osaavat ja uudistumiseen motivoituneet työyhteisöt Ammattitaito Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä Määräaikaisten osuus ammattiryhmästä Syyslukukaudella 2009 väh. 98 % opettajista ja 100% koulunkäyntiavustajista ja kerho-ohjaajista täyttää vaaditut kelpoisuusehdot Työtyytyväisyys Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Kehityskeskustelut Palkkausjärjestelmän toimivuus Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset (yhdenmukainen ja mitattavissa oleva) Kehityskeskustelut käydään kaikissa yksiköissä vuosittain (100%) Kehitetään työn vaativuuden arviointia Kannustava palkkaus Osaaminen Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma Muutosjohtaminen ja esimiestyö Esimiestaidot Alaistaidot Yhteistyötaidot Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,5

Henki ohjelmalla 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Riittävät taloudelliset resurssit Opetustuntien määrä Viikkotuntimäärä/oppilas Säilytetään vähintään lukuvuoden 2008 2009 laskennallinen taso kuitenkin huomioiden rakenteellisten ratkaisujen vaikutukset Opetusryhmien keski-koko Eron pienentäminen Oulun läänin kaupunkimaisten kuntien keskikokoon nähden Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen Kouluverkko Organisaatiomalli Kouluverkko- ja esiopetusselvityksen mukainen eteneminen kouluverkko ja johtamisjärjestelyis-

Koulukuljetus sä Taloudellisuus Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista Käyttökustannukset suhteutettuna kuntakohtaiseen yksikköhintaan - perusopetus - lukio-opetus Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista Käyttökustannusten ja kuntakohtaisen yksikköhinnan eron pienentäminen. vuonna 2009 60% Tilojen optimaalinen käyttö Talousosaaminen ja kustannustietoisuus Talouden seuranta Koulutilojen käyttö Yksikkökohtainen KS 2009 Kehitetään raportointijärjestelmä toimivaksi Yksikkökohtaiset kustannukset eivät vuoden 2009 aikana ylity Yksikkökohtaiset kustannukset seurattavissa ja raportoitavissa Tilankäyttö optimoidaan Kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisena Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Varhaiskasvatus osaksi sivistyspalvelutuotantoaluetta 1.8.2009 alkaen Perustetaan työryhmä valmistelemaan varhaiskasvatuksen siirtoa osaksi sivistyspalvelutuotantoaluetta, joustavan alkuopetuksen sekä erityisen tuen tarpeita, esiopetuksen ja

perusopetuksen opetussuunnitelmien yhteensovittamiseen ja päivittämiseen sekä hallinnollisten ratkaisujen valmisteluun. Joustavaan alkuopetukseen siirtyminen aloitetaan alkuluokkatoiminnan pilottivaiheella Välikylän uu dessa päiväkodissa (2010) Kouluverkko ja johtamisjärjestelmä toteutuu kouluverkkoselvityksen 2007 esiopetusselvityksen 2008 mukaisena ja vaiheittainen siirtyminen investointiohjelman kautta kustannustehokkaaseen kouluverk koon toteutuu koulutuksen saavutettavuuden kärsimättä. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opiskelumahdollisuudet turvataan. Lahjakkaiden lasten erityis tarpeiden huomioiminen opetuksessa. Oppilashuollon ja oppilaanohjauksen toimintakyky vastaa muuttuvia tarpeita Oppilaan oppimisedellytykset huomioidaan - Riittävät opetuksen tukipalvelut Oppilashuollollisten palvelujen saavutettavuus omassa kunnassa (psykologit ja kuraattorit, kouluter veydenhoito) Tilojen tarkoituksenmukainen ja tehokas yhteiskäyttö Aluejohtajajärjestelmä Palaute ja arviointijärjestelmien kehittäminen Koulujen ja oppilasryhmien keskikokoa kasvatetaan Oulun seudun kaupunkimaisten kuntien keskiko koa vastaavaksi Oppilaskerhotoiminnan vakiinnuttaminen Koulusihteeripalveluiden varmistaminen (uusi toimi) Laaditaan tasa-arvosuunnitelma vuoden 2009 aikana Oppimisen tuen strategia päivitetään vuoden 2009 aikana Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelma tarkistetaan Seutulukion 1. vaiheen mukanaolosta hankitaan tarvittavat tiedot ja kokemukset seutu lukion mahdolliseen 2. vaiheen mukanaoloon Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yksityiskohtaisesti yhteisten hyvinvointipalveluiden sivis tyspalveluiden palvelutuotantoalueen strategiassa 2008-2015.

Opetuspalvelut Lukio-opetus TULOSLASKELMA Perusopetus budjetoitu budjetoitu muutos budjetoitu budjetoitu muutos 2008 2009 % 2008 2009 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot (sis.) 14 827 670 15 702 137 5,9 1 424 956 1 594 128 11,9 Myyntituotot (ulk.) 37 700 31 950-15,3 Maksutuotot 46 500 53 000 14,0 15 100 16 500 9,3 Tuet ja avustukset 8 700 Muut toimintatuotot 1 300 13 500 938,5 Toimintatuotot yhteensä 14 913 170 15 809 287 6,0 1 440 056 1 610 628 11,8 ULKOISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -9 531 150-9 828 835 3,1-1 049 440-1 125 280 7,2 Palvelujen ostot -844 300-781 250-7,5-29 400-37 600 27,9 -josta koulukuljetukset -680 600-590 000-13,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -386 600-395 850 2,4-11 400-11 550 1,3 Avustukset -12 000-13 000 8,3 Muut toimintakulut -55 170-50 350-8,7-7 350-7 600 3,4 Säästötavoite 50 000 Ulkoiset toimintakulut yhteensä -10 767 220-11 056 285 2,7-1 109 590-1 195 030 7,7 SISÄISET PALVELUJEN OSTOT Taloushallinnon palvelut -32787-30 352-7,4-3 003-2 571-14,4 Henkilöstöhallinnon palvelut -93 604-72 264-22,8-8 652-8 155-5,7 Tiedonhallinta- ja toimistopalvelut -96 057-272 271 183,4-9 720-49 133 405,5 Kiinteistöpalvelut -2 816 505-3 043 567 8,1-213 995-230 493 7,7 Vahtimestaripalvelut -112 165-9 347 Yhdyskuntatekniset ylläpitopalv. -36 891-33 626-8,9 Ateriapalvelut -981 073-1 001 289 2,1-93 350-98 660 5,7 Sisäiset korkomenot -4 121-279 Sisäiset toimintakulut yhteensä -4 056 917-4 569 655 12,6-328 720-398 638 21,3 Toimintakulut yhteensä -14 824 137-15 625 940 5,4-1 438 310-1 593 668 10,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 89 033 183 347 1 746 16 960 Valtionosuudet VUOSIKATE 89 033 183 347 1 746 16 960 Poistot ja arvonalentumiset -39 033-37 057-1 746-1117

TILIK. TULOS ennen vyörytyksiä 50 000 146 290 0 15 843 Vyörytykset -146 290-15 843 TILIKAUDEN TULOS 0 0

SUUNNITELTU PALVELUTILAUS Opetuspalvelut (1000 ) TA 2009 Ostot omalta tuotannolta 17 296 Ostot ulkoa 108 Opetuspalvelujen ostot yht. 17 404

Kirjastopalvelut: Kirjasto on aikaansa seuraava ja asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa toimiva virkistys-, oppimis-, kult tuuri ja tietopalvelukeskus, joka tarjoaa asiakkailleen ihmisläheistä ja ammattitaitoista kirjastopalvelua asian mukaisissa kirjastotiloissa sekä riittävää ja ajan tasalla olevaa kirjastoaineistoa. Kirjastopalvelut ovat kaik kien helposti saavutettavissa. Painopistealueena ovat erityisesti lapset ja nuoret. Luonnos kirjastopalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa.

1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Asiakastyytyväisyys Asiakaspalvelun laatu Asiakaskysely kaikissa yksiköissä säännöllisesti vuoden välein Kyselyn tuloksen tavoitetaso vähintään keskiarvon mukainen Saavutettavat kirjastopalvelut Asiakaskäynnit: fyysiset käynnit ja www-käynnit Kokonaislainaus/as. luku Kasvua ed. vuoteen 2 % Fyysiset käynnit / toimipiste vähint. ed. vuoden taso Yhteistyö Kokoelmat Tapahtumat ja tilaisuudet Kokoelmien määrä ja laatu Verkkokäynnit / toimipiste Kasvua ed. vuoteen 5 % Tapahtumaa / kk Koulujen ja päiväkotien käyntien määrää lisätään Osallistujia / tapahtuma >2% Kirjaa/asukasluku 7,40 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Henkilöstö Poissaolot Sairauspoissaolot yksiköittäin Enintään kunnan keskitasoa Ohjaus ja johtamisjärjestelmät Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Tulos vähintään kunnan keskitasoa Tiimirakenteet ja niiden toiminta Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Kyselyn tulokset huomioidaan toiminnassa Tilat ja välineet Tyytyväisyys fyysisiin olosuhteisiin Työpaikkakohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Tilaaja-tuottaja- malli Palvelusopimuksen toteutuminen Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Luodaan palvelusopimuksen toteutumista arvioiva

järjestelmä 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Ammattitaitoinen ja uudistushaluinen henkilöstö Kehityskeskustelut Kyselyjen vastaukset (yhdenmukainen ja mitattavissa oleva) Käydään kaikissa yksiköissä vähintään kerran vuodessa (100%) Kirjastoammatillinen koulutus Työtyytyväisyys Palkkausjärjestelmän toimivuus Koulutus lukumäärä / henkilötyövuosi Itsearviointi Hyvä Henki -kyselyn avulla Työn vaativuuden arviointia kehitetään 2 pv / henkilötyövuosi Työtyytyväisyys vähintään kunnan keskitasoa KVTES:n mukaiset korotukset 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Riittävät taloudelliset resurssit Kirjaston käyttöaste / Henkilökunnan määrä Kokonaislainaus / Henkilötyövuodet (Kirjaston palk.) Säilytetään vuoden 2008 taso Aukioloajat/henkilötyö-vuodet (Kirjaston palk.) Lainan hinta Käynnin hinta Säilytetään vuoden 2008 taso Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason

Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Kunnan sisäisen yhteistoiminnan lisääminen kirjastojen, koulujen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin kanssa. Lastenkirjastotyötä kehitetään yhdessä koulujen, esikoulun ja päivähoidon kanssa. Kirjastopalvelut tukevat kouluja opetussuunnitelman mukaiseen koulukirjaston käyttöön. Rajapintaa kirjastopalvelujen ja kulttuuripalvelujen tarjoamien tilaisuuksien välillä tarkis tetaan ja yhteistyötä tiivistetään. Kirjastolla voidaan järjestää pienimuotoisia musiikin opiskelijoiden konsertteja ym. tapahtumia. Pääkirjastorakennuksen tilojen tehokkuuden parantaminen ja Jäälin kirjastotilojen rakentaminen investointiesityksen mukaisesti. Seudullisen kirjastojen yhteistoiminnan kehittäminen OUTI-kirjastoyhteistyötä kehitetään ja yhteisiä, pienimuotoisia, kulttuuritapahtumia jär jestetään säännöllisesti yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yksityiskohtaisesti yhteisten hyvinvointipalveluiden sivis tyspalveluiden palvelutuotantoalueen strategiassa 2008-2015. KIRJASTOPALVELUIDEN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA budjetoitu budjetoitu muutos

2008 2009 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot (sis.ltk) 645 717 692 529 7,2 Myyntituotot (sis.muut) 200 Maksutuotot 18 000 18 900 5,0 Muut tuet ja avustukset 3 550 Toimintatuotot yhteensä 663 717 715 179 7,8 ULKOISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -335 230-357 210 6,6 Palvelujen ostot -30 510-32 450 6,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -126 000-132 350 5,0 Muut toimintakulut -1 100-1 100 0,0 Ulkoiset toimintakulut yhteensä -492 840-523 110 6,1 SISÄISET PALVELUJEN OSTOT Taloushallinnon palvelut -3 959-2 941-25,7 Henkilöstöhallinnon palvelut -4 128-3 430-16,9 Tiedonhallinta- ja toimistopalvelut -38 230-38 324 0,2 Kiinteistöpalvelut -121 587-133 240 9,6 Logistiikkapalvelut Vahtimestaripalvelut -1 864 Työllistämispalvelut Sisäiset korkomenot -639 Sisäiset toimintakulut yhteensä -167 904-180 438 7,5 Toimintakulut yhteensä -660 744-703 548 6,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 2 973 11 631 291,2 VUOSIKATE 2 973 11 631 291,2 Poistot ja arvonalentumiset -2 973-4 971 67,2 TILIK. TULOS ennen vyörytyksiä 0 6 660 Vyörytykset -6 660 TILIKAUDEN TULOS 0 0

SUUNNITELTU PALVELUTILAUS Kirjastopalvelut (1000 ) TA 2009 Ostot omalta tuotannolta 693 Ostot ulkoa 9 Kirjastopalvelujen ostot yht. 702

Kulttuuripalvelut Kiiminki on alueellisesti tunnettu lasten ja nuorten kulttuurista. Kulttuuritarjonta on kaikkien saavutettavissa ja se lisää kuntalaisten hyvinvointia. Alueen monipuolinen kulttuuritarjonta on yksi sen vetovoimatekijöistä. Ta voitteena on tyytyväiset, kiinnostuneet ja osallistuvat kuntalaiset, jotka ovat kulttuurimyönteisiä. Kulttuuripalvelut tukee ja edistää vapaaehtoista järjestöjen ja yhteisöjen kulttuurityötä.

Kaikessa toiminnassa panostetaan yhteistyöhön ja etsitään uusia yhteistyömuotoja sekä kunnan organisaa tion että ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa Kiimingissä ja Oulun seutukunnassa. Taidekasvatusta toteutetaan yhteistyössä koulujen, Kiiminkijoen opiston ja muiden tahojen kanssa Kiimingin kunnan sivistyspalvelut ostaa kansalaisopisto ja taiteen perusopetuksen palvelut Kiiminkijoen Opis to Oy:ltä 15.12.1999 tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Tehtyä sopimusta on tarkennettu 18.12.2000 ja sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti tilaajan ja palvelun tarjoajan välille laaditaan vuosittain toiminnan määrää, hintaa ja laatua ohjaava palvelusopimus. Palvelusopimuksessa määritellään täsmällisemmin toimin nan tavoitteet ja arviointi. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on synnyttää lapsille ja nuorille myönteinen asenne taideharrastusta kohtaan, herättää luovuus elämänasenteeksi, opettaa työskentelemään ja kehittämään itseään yksin ja ryh mässä ja siten saamaan onnistumisen kokemuksia itsensä toteuttamisessa. Opetuksen tavoitteena on myös tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen ke hittymistä. Kansalaisopistopalvelut antavat mahdollisuuden yksilöiden persoonallisuuden ja yhteisöissä toimimiskyvyn monipuoliseen kehittymiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumisen edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa O. Jauhiaisen museo on nimetty yhdeksi Oulu 15 hankkeen kehittämiskohdaksi. Museo on mukana myös Matka Kulttuuriin -hankkeessa. Luonnos kulttuuripalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa. Yleiset kulttuuripalvelut ja O. Jauhiaisen museopalvelut 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky)

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Palvelun vaikuttavuus Kävijämäärä hlöä/tapahtuma Tapahtumaa/kk tapahtumaa/kk Monipuolinen kulttuuritapahtumatar-jonta Asiakaspalaute Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely (1-5 asteikko) 3,5 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Yhteistyö Toimiva yhteistyö kunnan omien toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa Seudullinen yhteistyö 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009

Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Laadukas ja monipuolinen opetus Toteutunut tuntimäärä/kalenterivuosi Monipuolinen kurssivalikoima kuntalaisille Kans.opetus ~ 6 800 opetustuntia/vuosi Opiskelijamäärä/kalenterivuosi Kurssilaisten määrä/lukuvuosi Hakijoiden ja kurssille valittujen suhdeluku Opiskelijapalaute Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely (1-5 asteikko) Taiteen po. ~ 2200 opetustuntia/vuosi 3,5 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Toiminnan kehittäminen Kehittämistoiminta ja kysyntään vastaaminen. Kehityskeskustelut Käydään kaikissa yksiköissä vähintään kerran vuodessa (100%) Toimintatilastot ja kurssitarjonnan muutoskyky tarvelähtöiseksi. Kysyntä ~ tarjonta 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Ammattitaito Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä 85% päteviä

4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Kustannustehokkuus Kunnan osuus euroa/opetustunti Talousarvion toteutuma Toteutumavertailu Omavaraisuuden paraneminen Kulttuuripalvelut Kiimingin kunnassa eivät ole oman tuotannon palvelualue ja näin kustannukset näkyvät si vistyslautakunnan menona. Kulttuuripalveluiden suunniteltu palvelutilaus käsitellään erikseen, eikä sitä kirja ta talousarviokirjaan samalla tavalla kuin kunnan oman tuotannon palvelualueita. Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yhteisten hyvinvointipalveluiden sivistyspalveluiden pal velutuotantoalueen strategiassa 2008-2015.

SIVISTYSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMAESITYS 2009 TILI Tuloslaskelma 2008 2009 Muutos % 4000 Toimintakulut ( ulkoiset ) 4002 Palkat ja palkkiot 4000 Luottamushenkilöiden palkkiot 7 000 7 000 4009 Viranhaltijain kokouspalkkiot 2 000 2 000 4125 Eläkekulut 36 500 4150 Ke- ja sv-maksut 400 350 4160 Työttömyysvakuutusmaksut 250 250 4165 KuEL-maksut 1 500 2 450 4180 Muut 100 300 Henkilöstökulut yhteensä 11 250 48 850 334,2 4300 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 4301 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 61 000 108 500 4305 Asiakaspalvelujen ostot muilta 55 500 50 000 Asiakaspalvelujen ostot yhteensä 116 500 158 500 36

Muiden palvelujen ostot 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 8 000 45 500 4430 Sosiaali- ja terveyspalvelut 12 800 15 700 4435 Koulutus 500 2 500 4461 Muut rahoitusosuudet 4 000 44801 Sis. taloushallinnon palvelut 262 8 456 44802 Sis.henkilöstöhallinnon palvelut 416 44803 Sis. tiedonhallinta- ja toimistopalv. 8 781 33 538 44805 Sis.kiinteistöpalvelut 27 175 27 446 44824 Sis. vapaa-aikapalvelut 44809 Sis.ateriapalvelut 350 44810 Sis.opetuspalvelut 16 252 628 17 296 265 44812 Sis.kirjastopalvelut 645 717 692 529 Muiden palvelujen ostot yhteensä 16 955 863 18 126 700 6,9 4700 Avustukset 4730 Avustukset kotitalouksille 3 500 3 000 4740 Avustukset yhteisöille 130 000 148 700 Avustukset yhteensä 133 500 151 700 13,6 4800 Muut toimintakulut 4940 Muut kulut 1 600 600 Muut toimintakulut yhteensä 1 600 600-62,5 Toimintakulut yhteensä 17 218 713 18 486 350 7,4