Talouden luotonsaantia lisätään: EIP:n pääomanlisäyksen ja komission ja EIP:n yhteisten aloitteiden täytäntöönpano Komission ja EIP:n yhteinen kertomus Eurooppa-neuvostolle 27. ja 28. kesäkuuta 2013
Talouden luotonsaantia lisätään: EIP:n pääomanlisäyksen ja komission ja EIP:n yhteisten aloitteiden täytäntöönpano TIIVISTELMÄ Eurooppa-neuvoston vuonna 2012 hyväksymän pääomanlisäyksen jälkeen Euroopan investointipankki (EIP) on lisännyt huomattavasti toimintaansa, jolla on suhdanteita tasoittavia vaikutuksia Euroopan taloudessa. Selkeitä tuloksia on jo saavutettu, vaikka EIP:n toimien lopulliset vaikutukset voidaan arvioida vasta muutaman vuoden kuluttua. Allekirjoitettujen lainasopimusten huomattava kasvu, uudet laina-aloitteet sekä voimakkaampi keskittyminen pkyrityksiin ja haavoittuviin maihin lisää investointeja ja parantaa työllisyyttä juuri siellä missä tarve on suurin. Yhteisiä toimia jatkamalla on varmistettava, että käytettävissä olevat resurssit ohjataan tehokkaasti reaalitalouden käyttöön. Tämän vuoksi Euroopan komissio ja EIP laativat tiiviissä yhteistyössä uusia yhteisiä aloitteita pk-yritysten tukemiseksi. EU:n varojen ja EIP:n resurssien yhdistäminen vahvistaa EIP:n lainanannon vaikutuksia suurimmassa tarpeessa olevien keskuudessa. Tausta Eurooppa-neuvoston vuonna 2012 tekemän päätöksen johdosta toteutettu pääomanlisäys on osoittautumassa tehokkaaksi mekanismiksi, jolla lisätään EIP:n suhdanteita tasoittavaa sijoitustoimintaa. Tämä auttaa osaltaan palauttamaan kasvua ja työllisyyttä tukevan lainanannon talouteen. EIP voi tarjota edullisia lainaehtoja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, koska sillä on parhaan mahdollisen liikkeeseenlaskijan asema pääomamarkkinoilla. Tämä auttaa keskeisellä tavalla tasapainottamaan EU:n finanssimarkkinoiden pirstaloitumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa. EIP:n lainanantoa EU:ssa lisätään kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineen puitteissa enintään 60 miljardia euroa vuosina 2013 2015. Tämä merkitsee 49 prosentin kasvua verrattuna suunniteltuun lainanannon määrään ennen pääomanlisäystä. Lainanannon lisäys edellyttää jatkuvaa ja laajaa pääsyä pääomamarkkinoille, joiden on pystyttävä pidemmällä aikavälillä kattamaan sekä EU:n että sen ulkopuolisten sijoittajien tarpeet. EIP:n lisääntyneen lainanannon myötä lisäinvestointeihin odotetaan vapautuvan EU:n alueella noin 180 miljardia euroa. Lisälainoilla tuetaan elinkelpoisia hankkeita kaikissa jäsenvaltioissa. Painopiste on i) innovoinnissa ja osaamisessa, ii) pk-yritysten rahoituksensaannissa, iii) resurssitehokkuudessa ja iv) strategisessa infrastruktuurissa. EIP:n kasvaneen lainanantokapasiteetin, Euroopan investointirahaston (EIR) erikoistuneiden toimien sekä komission ja EIP:n yhteisten rahoitusvälineiden (mukaan lukien seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvat uudet aloitteet) yhteisvaikutus vauhdittaa merkittävästi talouden ja työllisyyden kasvua tulevina kausina. 1
EIP:n toimien tulokset vuoden 2013 alkupuoliskolla Vuoden 2013 viiden ensimmäisen kuukauden aikana on voitu selvästi havaita, kuinka pääomanlisäys on vapauttamassa EIP:lle ylimääräistä lainanantokapasiteettia. Allekirjoitettujen lainasopimusten määrä on kasvanut jäsenvaltioissa keskimäärin 66 prosenttia (mukaan lukien erityistoimet ohjelmamaissa) verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2012. Lainanannon lisäämistä täydennetään uusilla välineillä. Esimerkiksi Kreikassa uuden tuontirahoitusvälineen, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin kesäkuun alussa, odotetaan vapauttavan investointeihin 1,5 miljardia euroa, ja Kreikan takuurahaston puitteissa toteutettavien ensimmäisten toimien sopimukset allekirjoitettiin tammikuussa 2013. Vahvistunut pääomapohja on antanut EIP:lle mahdollisuuden sopeuttaa riskinsietokykyään, jonka odotetaan edelleen kehittyvän taloustilanteen mukaan. Omalla riskillä EU:ssa toteutettavia korkeamman riskin toimia (erityistoimet) on tarkoitus lisätä 7,8 miljardiin euroon vuonna 2013. Kyseisestä määrästä 5,5 miljardia euroa kirjataan EIP:n taseeseen (1,5 miljardia euroa vuonna 2012). Lainanannon lisäämisessä on keskitytty erityisesti pk-yritysten tukemiseen, koska ne ovat Euroopan talouskasvun ja työllisyyden tärkein veturi: pk-yrityksille vuonna 2013 myönnettävien lainojen alkuperäistä 13,6 miljardin euron tavoitetta on tarkistettu 15,9 miljardiin euroon, kun vuonna 2012 lainoja myönnettiin 10,7 miljardia euroa. Yhdessä EIR:n kanssa EU:ssa on tarkoitus allekirjoittaa pk-yritysten lainoittamiseksi sopimuksia yli 19,1 miljardin euron arvosta. Tällä on huomattava vaikutus pyrittäessä luomaan uusia työpaikkoja ja turvaamaan entiset. EIP arvioi, että sen myöntämät lainat infrastruktuurin rakentamiseen sekä resurssitehokkuuden ja osaamistalouden edistämiseen auttavat suoraan työllistämään noin puoli miljoonaa henkilöä. Lisäksi EIP:n lainoista hyötyvät pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset työllistävät vuosittain arviolta kaksi miljoonaa henkilöä. Komission ja EIP:n yhteiset aloitteet Komissio ja EIP ovat tiiviissä yhteistyössä kehittäneet ja ottaneet käyttöön riskinjakovälineitä, joiden avulla voidaan vivuttaa EU:n budjettivaroja EIP:n lainanannon kanssa. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä on hankejoukkolainoja koskeva aloite, jonka puitteissa on jo hyväksytty yhdeksän hanketta kuudessa maassa. Yhteistyössä EIR:n kanssa on otettu käyttöön vastaavia välineitä, joilla tuetaan pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä. Rahoitusvälineiden käytön ennustetaan lisääntyvän seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana useissa ohjelmissa (esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -väline, COSME ja Horisontti 2020) sekä Euroopan rakenne ja innovaatiorahastoissa (ERI-rahastot). Kaikki edellä mainitut toimet on aloitettu viime vuoden aikana, ja ensimmäiset merkit tilanteen parantumisesta ovat jo havaittavissa. Suurempien vaikutusten odotetaan näkyvän taloudessa tulevien vuosien aikana. Miten voidaan tehostaa toimien vaikutuksia? EIP:n aloitteella Taidot ja työpaikat panostetaan nuoriin parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia, kun ne investoivat koulutukseen, työelämässä tarvittaviin taitoihin ja työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Yhdessä komission nuorisotyöllisyysaloitteen etupainotteisen toteuttamisen sekä Euroopan sosiaalirahastosta nuoriin kohdennettavien investointien kanssa tämän odotetaan entisestään edistävän nuorten työllisyyttä Euroopassa. 2
Komissio ja EIP tutkivat parhaillaan uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia yhteisiä riskinjakomekanismeja, joiden avulla jäsenvaltiot voisivat vapaaehtoisesti osoittaa osan rakennerahastojen varoista tähän tarkoitukseen. Lisälainoituksen myöntämiseksi pkyrityksille ehdotetaan erityisesti yhteistä välinettä, johon yhdistettäisiin COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmista saatavia varoja ja ERI-rahastojen 10 miljardin euron varat yhteistyössä EIP:n ja EIR:n kanssa. Komissio on ehdottanut kolmea toimintavaihtoehtoa, joilla voitaisiin kaudella 2014 2020 vivuttaa enimmillään 100 miljardia euroa. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, kuinka laajasti jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin, millaisia muutoksia ERI-rahastoja koskevaan ehdotettuun lainsäädäntöön tehdään sekä finanssimarkkinoiden reaktioista ja niiden ajoituksesta. EIP ja EIR analysoivat parhaillaan yhdessä komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa parhaita tapoja, joilla voidaan parantaa pk-yrityksen rahoituksen saatavuutta, elvyttää arvopaperistamismarkkinat käytettävissä olevia resursseja lisääväksi kanavaksi ja jakaa riskejä uudelleen taloudessa kestävällä tavalla. 3
Komission ja EIP:n yhteinen kertomus Eurooppa-neuvostolle Talouden luotonsaantia lisätään: EIP:n pääomanlisäyksen ja komission ja EIP:n yhteisten aloitteiden täytäntöönpano 1. Johdanto Eurooppa-neuvosto sopi kesäkuussa 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksesta. Kyseessä on politiikkayhdistelmä, jolla tuetaan älykästä, kestävää, osallistavaa, resurssitehokasta ja työpaikkoja luovaa kasvua. Talouden luotonsaannista on huolehdittava, joten yksi sopimukseen sisältyvistä Eurooppaneuvoston sopimista toimenpiteistä oli EIP:n pääoman kasvattaminen 10 miljardilla eurolla. Pääomanlisäyksen tarkoituksena on vahvistaa EIP:n pääomapohjaa ja lisätä sen lainanantoa jopa 60 miljardilla eurolla vuosina 2013 2015. Näin lisäinvestointeihin vapautuu jopa 180 miljardia euroa. Lainanantoa lisätään koko Euroopan unionin alueella, myös haavoittuvimmissa maissa. EIP:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) välisiä synergioita on tehostettu osana tätä merkittävää pyrkimystä lisätä talouden rahoitusta. EIR panostaakin toimintansa kehittämiseen yhteistyössä jäsenvaltioiden julkisten rahoituslaitosten kanssa tarkoituksenaan edistää pääomasijoituksia ja tukea arvopaperistamismarkkinoiden uudelleen käynnistämistä. EIP:tä ja komissiota on myös pyydetty kehittämään uusia välineitä, joilla EIP:n tukea kasvulle ja työpaikkojen luomiselle kaikkialla Euroopassa voidaan vivuttaa. Kesäkuussa 2013 kokoontuva Eurooppa-neuvosto aikoo nopeavaikutteisten kasvutoimenpiteiden mahdollistamiseksi arvioida sopimuksen täytäntöönpanoa erityisesti niiden toimenpiteiden osalta, joiden tavoitteena on luoda työpaikkoja ja lisätä talouden rahoitusta. Komissiota ja EIP:tä on pyydetty esitelmöimään siitä, miten sopimusta EIP:n pääomanlisäys mukaan lukien voitaisiin käyttää. 2. Talous- ja rahoitusympäristö Vaikka Euroopassa on otettu merkittäviä edistysaskelia kriisin ratkaisemiseksi ja instituutioiden vahvistamiseksi, talouden tila on edelleen haasteellinen. Finanssimarkkinoiden stressi on hellittänyt, mutta se ei näy kaikilta osin reaalitaloudessa. Investoinnit EU:ssa ovat supistuneet seitsemän viimeisen vuosineljänneksen ajan, ja vuoden 2012 lopussa supistuminen oli voimakasta. Samaan aikaan tarve huolehtia velanmaksukyvystä rajoittaa kansallisen suhdannepolitiikan liikkumavaraa pahasti velkaantuneissa jäsenvaltioissa. Työmarkkinaolosuhteet EU:ssa ja euroalueella ovat huonontuneet edelleen vuoden 2012 lopusta talouden heikon toimeliaisuuden ja työmarkkinoiden sopeuttamistoimien johdosta. Luottomarkkinat ovat yhä hajanaiset, ja finanssialan ulkopuolisille yrityksille myönnetyt luottomäärät ovat viime vuosina supistuneet monissa jäsenvaltioissa, tosin maiden välillä on merkittäviä eroja. Antolainauskorkojen marginaaleihin vaikuttaa lainansaajan luottokelpoisuuden lisäksi maantieteellinen sijainti, mikä viittaa siihen, että yritysten rahoitusehdoissa on sisämarkkinoilla suuria eroja. Sen lisäksi, että pankkien antolainauskorot vaihtelevat maittain, pienille ja suurille yrityksille myönnettyjen lainojen korkoerot ovat nekin kasvaneet vuoden 2011 lopusta. Kasvu- ja työllisyyssopimus on merkittävä pyrkimys korjata näitä ongelmia EU:ssa. Sopimuksen tärkeimpiä menestystekijöitä ovat EIP:n pääomanlisäys, komission ja EIP:n 4
yhteisten riskinjakovälineiden käytön tehostaminen sekä EIP:n ja EIR:n erikoistuneiden toimien väliset synergiat. Kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineen käyttöönoton myötä EIP on entistä sitoutuneempi seuraamaan rahoittamiensa hankkeiden vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun. Lisäksi EIP raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolleen näiden hankkeiden tuloksista. EIP jatkaa rahoituksensa keskittämistä hankkeisiin, joilla on korkea taloudellinen tuottoaste, millä varmistetaan, että yksittäiset investointihankkeet edistävät talouskasvua merkittävästi. Investointien välillisiin vaikutuksiin perustuva laajempi vaikutus EU:n talouteen tulee olemaan huomattavasti suurempi, ja sen uskotaan olevan voimakkain jäsenvaltioissa, joissa on tällä hetkellä erittäin korkea työttömyys. Esimerkkejä hankkeista Innovointi ja osaaminen Uusiutuvia energialähteitä, erityisesti aurinkoenergiaa, hyödyntävän teknologian espanjalainen maailman markkinajohtaja hyötyy komission ja EIP:n yhdessä perustamasta innovatiivisesta luottoriskinjakojärjestelystä. EIP:n rahoituksen avulla yritys voi kehittää seuraavaa laitesukupolvea, jolla tehostetaan talteen otetun energian säilyttämiskapasiteettia ja muuttamista sähköksi. Hanke työllistää suoraan noin 750 T&K-työntekijää Espanjassa ja siinä on mukana suuri määrä toimittajia kaikkialla EU:ssa. EIP tukee Irlannissa hanketta, jossa on mukana 49 koulua ja jonka tavoitteena on lisätä koulupaikkoja ja parantaa koulutusmahdollisuuksia eri puolilla Irlantia. Hanke hyödyttää suoraan yli 30 000:ta koululaista ja parantaa opiskelumahdollisuuksia tätä eniten tarvitsevissa kohteissa. Uudet rakennukset noudattavat tiukimpia energiatehokkuusnormeja. Hanke lisää työvoiman kysyntää noin 2 400 henkilötyövuoden verran, mistä hyötyvät pääosin pienet rakennusalan yritykset. Investoiminen koulutukseen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan vastata Irlannin väestöhaasteisiin ja tarjota lapsille perustaidot, joita tarvitaan kehittyvässä talousympäristössä. Ranskassa EIP on antanut rahoitusta suurelle autovalmistajalle sähköajoneuvoteknologiaan tehtäviä investointeja varten. Teknologian avulla vähennetään matkustamisen vaikutusta ympäristöön. EIP:n rahoituksella tuetaan T&K-työtä ja kehitetään tehokkaiden ja edullisten sähkö- ja hybridiajoneuvojen uutta sukupolvea. Uudessa alustassa on aiempaa yksinkertaisempi ja merkittävästi halvempi käyttövoimajärjestelmä (moottori ja vaihteisto) sekä kevyt kori. Investoinnin ansiosta erittäin ammattitaitoisten insinöörien ja tutkijoiden työvoiman kysyntä kasvaa suoraan noin 3 200 henkilötyövuotta. Suomessa EIP tukee uusien opetus- ja tutkimusrakennusten rakentamista sekä käytössä olevien tilojen remontointia ja kunnostamista suur-helsingin ulkopuolella kymmenessä korkeakoulussa, joissa on noin 100 000 opiskelijaa. Hankkeessa pyritään mullistamaan opetus suunnittelemalla uudenlaisia tiloja, jotka tukevat oppimista, opiskelua ja uuden tiedon luomista parhaiten. Olemassa olevien tilojen nykyaikaistamiseen kohdistetuilla erilaisilla hankkeilla voidaan myös parantaa 5
käytettävyyttä ja vähentää käyttökustannuksia. Kunnostuksen tuloksena hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 10 prosenttia. EIP antaa Italian johtavalle kemikaalialalla toimivalle energia-alan konsernille tukea Sardiniassa sijaitsevan vanhan ja tappiollisen petrokemian laitoksen muuttamiseen nykyaikaiseksi ja ympäristöä kunnioittavaksi kemian alan tuotanto- ja tukimuslaitokseksi. Hankkeen avulla voitaisiin säilyttää 676 työpaikkaa alueella, jolla työttömyysaste on tyypillisesti korkea, ja vähentää teollisuustoimintaa asteittain. Samalla luotaisiin ulkoishyötyjä. Kyseessä on lippulaivahanke, joka perustuu innovatiivisten prosessien ja tuotetekniikoiden, myös kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian, käyttöön. Hankkeella vahvistetaan markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten tukijan kilpailukykyä, edesautetaan osaltaan Euroopan työllistämismahdollisuuksien säilymistä ja lujitetaan Euroopan asemaa merkittävänä teknologian tuottajana. Pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuudet Ranskassa EIP ja BPI France (Banque Publique d Investissement) ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jolla vivutetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteistä tukea pkyrityksille. Tuki Ranskassa kanavoidaan laajan, lähellä asiakkaita toimivan paikallisverkoston kautta. EIP kehitti Kreikkaan ensimmäisen tuontirahoitusvälineen, jolla lisätään likviditeettia, palautetaan kauppavirrat ja vähennetään kreikkalaisten pk-yritysten rahoituskuluja tuonti- ja vientialalla. Tällä lyhytaikaista lainaa tarjoavalla välineellä tuetaan noin 1,5 miljardilla euron liiketoimia vuosittain aikana, jolloin kaupalla on merkittävä rooli Kreikan talouden elpymisessä. Portugalissa EIP ja Millennium bcp tekivät sopimuksen, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista kehittämistä. Tällä on myönteinen vaikutus Portugalin talouden toimeliaisuuteen ja työpaikkojen luomiseen, sillä sen kautta annetaan rahoitusta pieniin hankkeisiin teollisuuden, matkailun, palvelujen, tutkimuksen ja innovoinnin, energian ja ympäristönsuojelun aloilla. Euroopan investointirahaston EIR:n riskipääomavaltuutukseen, jota EIP:n rahoittaa, annettiin miljardi euroa, jolla keskitytään erityisesti suuririskiseen välirahoitukseen. Tämä on osa EIP:n ja EIR:n yhteisiä toimia, joilla pyritään helpottamaan eurooppalaisten keskisuurten yritysten uusien innovointi- ja kasvusuunnitelmien rahoitusvaikeuksia. EIR on allekirjoittanut Italiassa BancoPopolaren ja Cassa di Risparmio di Centon kanssa kaksi sopimusta, joiden kautta pk-yritysten saataville tulee lainarahoitusta jopa 160 miljoonaa euroa. Tämä on osa riskinjakovälinettä koskevaa aloitetta, joka on EIR:n, EIP:n ja Euroopan komission (tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston) yhteisen takausjärjestelmän pilotti. Tavoitteena on kannustaa pankkeja lainaamaan pk-yrityksille ja pienehköille markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille (joissa on alle 500 työntekijää) varoja investointeihin ja/tai käyttöpääomaan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa varten. 6
Resurssitehokkuus Luottojärjestelyllä Slovenian kehityspankille osarahoitetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistäviä hankkeita. Sekä yksityisen että julkisen sektorin rahoittajien pienimuotoisista investoinneista saadaan suurta taloudellista hyötyä, ja niillä on merkittäviä paikallisia työllistymisvaikutuksia koko maassa. EIP:n rahoitus on erittäin tärkeää julkisten avustusten supistamisesta johtuvan rahoituksen vajauksen paikkaamiseksi. Tuki suurelle 80 turbiinia käsittävälle tuulipuistolle, joka sijaitsee Saksalle kuuluvalla Pohjanmeren alueella, johtaa yhteensä 288 megawatin tuotantokapasiteettiin. Saksa tarvitsee merituulipuistoja voidakseen täyttää kunnianhimoiset suunnitelmansa vihreän sähköntuotannon lisäämiseksi. Pankki myöntää tukea Varsovan uuden metrolinjan keskeisen osan rakentamiseen ja edistää näin kestävän julkisen liikenteen kehittämistä yhdessä Euroopan ruuhkaisimmista kaupungeista. Tukemalla Varsovan metroa parannetaan julkisen liikenteen laatua, sen nopeutta, mukavuutta ja luotettavuutta. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 42 000 tonnilla vuodessa. Ympäristöhyödyn lisäksi tällä EIP:n tukemalla hankkeella luodaan myös lisää työpaikkoja, kun suunnitellun metron laajentamisen vuoksi tarvitaan lisää kuljettajia sekä huolto- ja toimistohenkilöstöä. EIP tukee sellaisen yhdennetyn kiinteän jätteen jätehuoltojärjestelmän käyttöönottoa Sofiassa Bulgariassa, joka käsittää kaatopaikan, mekaanisen biologisen käsittelylaitoksen sekä biojätteen ja vihreän jätteen kompostointilaitokset. Strateginen infrastruktuuri EIP rahoittaa uuden konttiterminaalin kehittämistä Savonan satamassa (Italiassa). Se on yksi suurimmista eurooppalaisista satamahankkeista. Uusi terminaali on tarkoitettu suurille globaaleille varustamoille, jotka harjoittavat toimintaansa Välimerellä, ja on eduksi Euroopan kaupalle. Sen työllistävä vaikutus on rakennusvaiheessa noin 2 400 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa se luo suoraan noin 400 työpaikkaa Italiaan. Lisäksi se helpottaa kauppaa ja logistista toimintaa Euroopassa ja vähentää näin alan tuotanto- ja jakelukustannuksia. EIP rahoittaa investointeja uuteen raiteilla liikkuvaan kalustoon Lontoossa (London Overground, LO), mikä tukee työllisyyttä 1 300 henkilötyövuodella nykyisissä tuotantolaitoksissa. Se parantaa huomattavasti julkisen liikenteen laatua, vähentää ruuhkia Suur-Lontoon alueella ja lisää näin alueen saavutettavuutta talouden eduksi laajemminkin. Liettualle elintärkeälle rautatieliikennekäytävälle myönnettävän taloudellisen tuen ansiosta voidaan hankkia 590 uutta tavaravaunua ja 9 uutta matkustajajunaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti (vuonna 2012 matkustajia oli 4,8 miljoonaa), ja 9 uuden matkustajajunan hankinnalla tuetaan tätä suuntausta käyttää julkista liikennettä. 590:tä uutta tavaravaunua käytetään lähinnä rajatylittävässä liikenteessä Liettuan ja sen idässä olevien naapurimaiden välillä. Ne ovat myös hiljaisempia ja kevyempiä kuin vanha kalusto, josta luovutaan. Liettuan rautatieverkossa kuljetettiin vuonna 2012 yhteensä 49,5 miljoonaa tonnia rahtia. 7
mrd. euroa 3. EIP:n pääomanlisäyksen ja EU:n ja EIP:n yhteisten riskinjakovälineiden täytäntöönpano 3.1 EIP:n pääomanlisäyksen täytäntöönpano Vuoden 2012 loppuun mennessä EU:n jäsenvaltiot olivat yksimielisesti hyväksyneet pääomanlisäyksen EIP:n valtuustossa. Pääomanlisäys paransi huomattavasti riskisuhteita 1, mikä osaltaan vahvisti EIP:n luottoluokitusta ja siihen perustuvaa parhaan mahdollisen liikkeeseenlaskijan asemaa pääomamarkkinoilla. Tämä on tärkeää EIP:lle, jotta se voi jatkaa rahoituksellisen lisäarvon tarjoamista sen osakkaiden talouksille. Liiketoiminnan näkökulmasta pääomanlisäys mahdollisti antolainaustavoitteiden nostamisen 62 miljardiin euroon EU:ssa vuoden 2013 osalta (+/-10 %) ja lainanannon kokonaistavoitteiden nostamisen 182 miljardiin euroon vuosien 2013 2015 osalta. EIP:n lainananto-ohjelman kehitys 80 70 Pääomanlisäyksen mahdollistama lisäkapasiteetti 60 50 40 39 11 45 29 22 49 52 12 55 3 45 20 63 61 61 20 20 Allekirjoitetut sopimukset, jotka ylittävät kriisiä edeltävän tason 30 20 10 0 41 41 41 41 41 41 42 40 40 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Allekirjoitettujen sopimusten perustaso vuosien 2012 2014 toimintasuunnitelmassa Maksut, 2007 2012 todelliset määrät ja 2013 2015 enimmäismäärät Koska kaikki lisälainaus on suunnattu EU:hun, EU:lle asetetut lainanantotavoitteet kasvavat vuosien 2013 2015 kolmivuotisjaksolla jopa 60 miljardia euroa (49 prosenttia) pääoman lisäystä edeltäneeseen liiketoimintasuunnitelmaan verrattuna. Vastaavanlainen tehostettu antolainausohjelma toteutettiin talous- ja finanssikriisin alussa. Keskimääräisten yhteisrahoitusosuuksien perusteella tällä lisäkapasiteetilla voidaan tukea noin 180 miljardin euron investointeja. EIP tekee komission ja jäsenvaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä toteuttaakseen pääomanlisäyksen painopistealoilla, jotka tukevat Eurooppa 2020 tavoitteita ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisia suosituksia. Pääomanlisäyksen mahdollistamilla, kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineen puitteissa myönnettävillä lisälainoilla tuetaan elinkelpoisia hankkeita kaikissa jäsenvaltioissa. Painopiste on i) innovoinnissa ja osaamisessa, ii) pk-yritysten rahoituksensaannissa, iii) resurssitehokkuudessa ja iv) strategisessa infrastruktuurissa. Jotta pankki voisi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tilanteessa, jossa EU-maiden taloudet ovat voimakkaasti 1 Pääomanlisäyksen ansiosta EIP:n vakavaraisuussuhde kasvoi vuoden 2012 lopun 23,1 prosentista 28,0 prosenttiin maaliskuussa 2013 ja velkaantuneisuusaste laski samalla ajanjaksolla 976 prosentista 821 prosenttiin. 8
eriytymässä, se laatii räätälöityjä rahoitusstrategioita niitä alueita ja aloja varten, joilla rahoitusvaikeudet ovat suurimpia ja joilla investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti. EIR kehittää ja tarjoaa kohdennettuja rahoitustuotteita (mm. vakuudet, pääomasijoitukset ja mikrorahoitus) ja parantaa siten pk-yrityksille elintärkeän rahoituksen saantia kaikkialla EU:ssa. Se myös lisää työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä yrittäjyyden, innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen avulla. EIP:n lainananto jakautuu oheisessa taulukossa esitellyille politiikanaloille. Taulukossa annetaan myös allekirjoitettavien lainasopimusten ohjeelliset määrät 2 tuleville kolmelle vuodelle. EIP:n ohjeellinen lainananto EU:ssa politiikanaloittain (miljardia euroa) Poliittiset tavoitteet (EU:n sisällä) 2012 toteutunut Suunnitellut 2013 2014 2015 2013-2015 keskiarvo Tuki pk-yrityksille 10,7 13,6 13,3 13,3 13,4 Osaamistalous 8,9 11,1 10,6 10,6 10,7 Liikenne (TEN-verkot, kestävyys) 9,3 12,5 11,8 11,8 12,0 Energia (TEN-verkot, uusiutuva energia ja energiatehokkuus) 7,2 12,5 12,5 12,5 12,5 Kaupungit ja terveys 2,3 2,9 2,7 2,7 2,8 Ympäristö sekä ilmasto- ja lähentymistoimet, joilla ei rinnakkaistavoitteita* 6,1 9,5 9,1 9,1 9,3 Yhteensä (EU:n sisällä) 44,7 62,0 60,0 60,0 60,7 * Hankkeet, joita ei voida tukea mistään toimintasuunnitelman päätavoitteesta mutta jotka voidaan hyväksyä pelkän standardeihin lähentymistä tai ilmastotoimia koskevan tukikelpoisuuskriteerin perusteella EIP:n vuoden 2013 alusta allekirjoittamat lainasitoumukset olivat 13,8 miljardia euroa 31. toukokuuta 2013 (66 prosenttia enemmän kuin 31. toukokuuta 2012). EIP olettaa, että vuotuiset lainanantotavoitteet täyttyvät hyvin. Oheisessa taulukossa esitetään EIP:n allekirjoitettujen lainasopimusten kehitys niissä jäsenvaltioissa, jotka saavat tällä hetkellä rahoitustukea ja jotka ovat sopineet makrotalouden sopeutusohjelmasta komission kanssa. Vaikeasta finanssi- ja taloustilanteesta huolimatta EIP jatkoi toimintaansa ohjelmamaissa. On odotettavissa, että EU:n 62 miljardin euron kokonaistavoitteesta yli 3,5 miljardia euroa investoidaan ohjelmamaihin vuonna 2013. EIP:n allekirjoittamat lainat ohjelmamaissa (milj. euroa, omat varat) 2011 2012 2013 (oletus) Kreikka 860 550 1 500 Irlanti 475 505 650 Portugali 1 970 871 1 200 Kypros 180 398 200 2 Taulukon vuosia 2013 2015 koskevat luvat ovat puhtaasti ohjeellisia, koska ne on johdettu EIP:n operaatioista Euroopassa (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat mukaan lukien) käytettävissä olevista ennusteista soveltamalla niihin suhteellista vähennystä, joka perustuu i) EU:ssa toteutettavan lainanannon suhteeseen ii) lainanannon kokonaismäärään Euroopassa. 9
Vuoden 2013 alkupuoliskolla nykyisiin ja entisiin ohjelmamaihin 3 suoritettujen maksujen kokonaistaso nousi vastaavaan vuoden 2012 ajanjaksoon verrattuna (1,4 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon); kokonaisnousu oli noin 36 prosenttia. EIP on toteuttanut joukon toimenpiteitä vuonna 2012 tehtyjen pääomanlisäystä koskevien ehdotusten jälkeen helpottaakseen uusien lainanantotavoitteiden saavuttamista mahdollisimman paljon vaikeassa talousympäristössä. EIP on toteuttanut toimenpidekokonaisuuden riskinsietokykynsä ja hinnoittelunsa sovittamiseksi muuttuneeseen ympäristöön ja voidakseen jatkaa toimintaansa kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi EIP panee lainanantonsa painopisteet uusiksi suosimalla hankkeita, joilla on suuri vaikutus työllisyyteen. EIP on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille myöntämänsä tuen lisäämiseksi. o Se on lisännyt pk-yrityksille EU:ssa myöntämiään lainamääriä huomattavasti. Pk-yritysten kanssa vuonna 2012 allekirjoitettujen lainasopimusten määrä kasvoi 10,7 miljardiin euroon. Pk-yritysten kanssa vuonna 2013 allekirjoitettavien lainasopimusten tavoite on 13,6 miljardia euroa. Tämänhetkinen ennuste on sitäkin suurempi, noin 15,9 miljardia euroa, mikä merkitsisi noin 49 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna. EIR:n toiminnot ja ulkopuoliset varat mukaan lukien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten tukemiseen tänä vuonna myönnettävän rahoituksen määrän odotetaan olevan kaikkiaan noin 19,1 miljardia euroa. o Se kehittää uusia turvallisuusrakenteita ja tuotteita ja käynnistää uusia aloitteita. Se on esimerkiksi suunnitellut ja ottanut käyttöön 500 miljoonan euron kaupan alan rahoitusjärjestelmän, jota se käytti ensimmäisen kerran toukokuussa 2013 ja jonka puitteissa tuetaan vuosittain arvoltaan 1,5 miljardin euron suuruista tuontikauppaa Kreikassa. Pankki myös selvittää vastaavien järjestelmien käyttöönottomahdollisuutta muissa maissa, joissa rahoitusta ei ole tarjolla muista lähteistä kohtuullisin ehdoin. o Vastauksena institutionaalisten sijoittajien vetäytymisestä syntyneeseen tyhjiöön riskipääomavaltuutusta vahvistettiin, ja siitä tehtiin kestoltaan rajoittamaton 7 miljardin euron käyttöpääomarahasto, jota EIR hallinnoi EIP:n puolesta. o Eurooppa-neuvoston kasvu- ja työllisyyssopimuksesta antamien päätelmien johdosta EIR vahvistaa kumppanuuksia kansallisten instituutioiden kanssa tarjotakseen erityyppisiä oman pääoman ehtoisen ja velkarahoituksen ratkaisuja mitä erilaisimpien EU:ssa toimivien rahoitusalan kumppaneiden kautta. - EU:ssa EIP on lisännyt erikoistuneita toimia 4 koskevaa vuoden 2013 lainanantotavoitettaan 7,8 miljardiin euroon, mistä 5,5 miljardia euroa kirjataan EIP:n taseeseen. 3.2 EIP:n ja EU:n yhteiset riskinjakovälineet Komissio ja EIP ovat tehneet tiivistä yhteistyötä riskinjaon yhdistelmävälineiden eteen vivuttamalla EU:n talousarviovaroja EIP:n lainanannolla erikoistuneiden toimien rahoittamisen jatkamiseksi EU:n painopistealoilla. Tällaiset välineet ovat erittäin vaikuttavia haavoittuvissa maissa ja ohjelmamaissa tai korkean riskin aloilla, kuten tutkimuksessa ja 3 Irlannin, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin lisäksi niihin kuuluvat Latvia, Romania ja Unkari. 4 Erikoistuneilla toimilla tarkoitetaan operaatioita, joihin sisältyy EIP:n sisäisissä säännöksissä tarkoitettua tavanomaista luottoriskiä korkeampi luottoriski. 10
kehityksessä, joilla rahoittajilla on vaikeuksia pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtoisten lähteiden löytämisessä. Esimerkkejä tällaisista välineistä ovat riskinjakorahoitusväline, TENliikenneverkkoja koskeva lainatakuu ja EIR:n hallinnoima riskinjakoväline. Komissio ja EIP käynnistivät marraskuussa 2012 hankejoukkolainoja koskevan aloitteen, jolla pääomamarkkinoita tuetaan pitkäaikaisen infrastruktuuri-investointien rahoittamisessa. EIP:n hallintoneuvosto on jo hyväksynyt tämän innovatiivisen aloitteen puitteissa yhdeksän TEN-T- ja TEN-E-hanketta, jotka toteutetaan kuudessa eri jäsenvaltioissa. Näitä ovat muun muassa moottoritiehankkeet (SK, DE, BE ja UK), verkkoyhteydet merituulipuistoihin (DE ja UK) ja kaasunvarastointi (ES ja IT.) Osa näiden hankkeiden rahoituksesta on määrä saattaa loppuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Rakennerahastoasetuksen muuttamista koskevan komission ehdotuksen hyväksyminen ja sitä seurannut uudelleenohjelmointi johti uuden järjestelyn luomiseen pk-yritysten tukemiseksi Kreikassa (edellä kuvatun tuontikaupan rahoitusjärjestelmän lisäksi). Järjestelyn puitteissa rakennerahastojen käyttämättömiä varoja käytettiin EIP:n pk-yrityksille myöntämille lainoille tarkoitetun takuurahaston perustamiseen. Rahastosta katetaan koko salkkuun kohdistuvat alkuvaiheen tappiot tiettyyn prosenttiosuuteen asti. Ensimmäiset rahastosta tuettavat operaatiot allekirjoitettiin vuoden 2013 alussa. Komissio on antanut täydentävän ehdotuksen tietyistä ohjelmamaita koskevista varainhoitosäännöksistä. Yhteisten riskinjakovälineiden käytön odotetaan lisääntyvän seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, esimerkiksi Verkkojen Eurooppa välineessä, Horisontti 2020 - ohjelmassa ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI). 4. Jatkotoimet 4.1 Pk-aloitteet Komissio ja EIP tekevät myös yhteistyötä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa laatiessaan EU:n strategiaa, jolla lievitetään pk-yritysten rahoitusvaikeuksia. Keskusteluissa keskitytään keinoihin elvyttää strukturoitujen luottojen markkinoita pk-yrityksille tarkoitetun luotonannon tukemiseksi varsinkin (mutta ei ainoastaan) haavoittuvimmissa jäsenvaltioissa. Yhteistyön on tarkoitus kattaa i) pankkisektorin toiminnan riittävä rahoitus varsinkin pkyrityksille myönnettävien lainojen osalta ja ii) pk-yritysten olemassa olevien tai uusien lainapoolien lisävakuusjärjestelyt, jotta voidaan kaventaa vääristyneitä luottomarginaaleja ja houkutella institutionaalisia sijoittajia suuriin pk-yrityksille tarkoitettuihin lainapooleihin, mikä helpottaisi investointien rahoituksen tarjontapuolella olevia merkittäviä rajoitteita. Sen lisäksi, että komissio ja EIP harkitsevat lyhytaikaista omaisuuseriin perustuvan EIP:n ja EKP:n aloitteen toteuttamista, ne selvittävät yhteistä riskinjakomekanismia, joka voitaisiin kehittää uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa yhdistämällä EU:n budjettivaroja (COSME, Horisontti 2020) ja ERI-varoja EIP:n, EIR:n ja kansallisten kehityspankkien lainanantokapasiteettiin. Voimien yhdistäminen tällä tavoin tuottaisi EU:n laajuisten järjestelyjen ansiosta mittakaavaetuja ja loisi suuremman vipuvaikutuksen kaikissa niihin osallistuvissa jäsenvaltioissa. Välineet suunniteltaisiin niin, että niiden avulla saataisiin varmuus siitä, että tietyn jäsenvaltion ERI-rahastojen ohjelmista myöntämän rahoituksen määrä johtaisi arvoltaan moninkertaisten lainojen myöntämiseen pk-yrityksille kyseisessä jäsenvaltiossa rahastoista tuettavien ohjelma-alojen hyödyksi. Tällaisten yhteisten välineiden vipuvaikutuksen syntymisen avaintekijä on jäsenvaltioiden mahdollisimman laaja osallistuminen. Vaikka osallistuminen ERI-rahastojen ohjelmista myönnettävällä rahoituksella olisi luonnollisestikin vapaaehtoista, kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan rahoittamaan yhteisiä välineitä ERI-määrärahoistaan, koska niiden panos tukisi 11
pk-yritysten lainansaannin lisääntymistä niiden alueella samalla kun vipuvaikutus kasvaa kaikkien osalta. Komissio on laatinut yhteisiä välineitä varten kolme laaja-alaista vaihtoehtoa 5. Koska EU:n yhteisen välineen, jolla olisi vipuvaikutus EU:n ja EIP:n varoihin ja joka mahdollisesti sidottaisiin EKP:n päätöksiin, tueksi tarvitaan kriittinen massa, jäljempänä esiteltävät ratkaisut ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tällaista välinettä käytettäisiin luonnollisestikin rinnakkain ERI-varoista tuettavien monenlaisten alue- ja maatason aloitteiden kanssa eikä se estäisi uusien yhteisten välineiden luomista muille EU:n politiikanaloille, kuten ERIrahastoihin liittyvässä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa kaavaillaan. Alustavasti ehdotetut 10 miljardia euroa 6 on murto-osa ERI-rahastojen 400 miljardin euron kokonaisbudjetista ja suhteellisen pieni prosenttiosuus niiden ERI-varojen kokonaismäärästä, jonka jäsenvaltiot ja alueet aikovat osoittaa pk-yritysten tukitoimiin. Ehdotettujen välineiden vaikutuksesta on tarkoitus laatia yksityiskohtaisempi arvio ennen niiden täytäntöönpanoa. On hyvä muistaa, että pelkästään vuosina 2007 2011 jäsenvaltiot käyttivät 23 miljardia euroa pk-yrityksiä suoraan tukeviin toimintaohjelmiin ja toiset 25 miljardia euroa pk-yritysten tukemiseen välillisesti. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aikomuksestaan lisätä rahoitusvälineistä myöntämäänsä tukea varsinkin pkyrityksille. Välineen täytäntöönpano ja varojen hyödyntäminen riippuu muiden politiikanalojen kehityksestä, jota seurataan ja johon tarvittaessa puututaan samanaikaisesti. Rahoitusalan sääntely voi vaikuttaa varsinkin arvopaperistamismarkkinoiden kehitykseen Euroopassa, ja sitä käsitellään komission vihreään kirjaan liittyvässä kuulemisessa, joka päättyy 25. kesäkuuta. 1) Yhteinen pk-vakuusväline, johon liittyy uusien lainojen yhteinen arvopaperistamisväline Tähän välineeseen koottaisiin varoja COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista ja ERIrahastoista ja ne yhdistettäisiin EIP:n ja EIR:n varoihin, minkä tuloksena a) yhteisestä lainavakuusvälineestä voidaan myöntää vakuus rahoituksen välittäjien pkyrityksille myöntämille uusille lainoille; b) myönnettäisiin vakuudet uusien pk-lainasalkkujen takaamiseen arvopaperistamistarkoituksessa. Pankkien olisi muodostettava tällaiset lainasalkut sovitussa määräajassa (2 3 vuotta) niiden arvopaperistamisen varmistamiseksi. Tässä vaihtoehdossa, joka yhdistää vakuuksia (75 %) ja arvopaperistamista (25 %), 10 miljardia euroa ERI-rahastoista ja 420 miljoonaa euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista osoitettaisiin arviolta 55 58 miljardin euron lainanantoon pk-yrityksille (vipuvaikutus noin 1:5, edunsaajina 580 000 pk-yritystä). Tämä vaihtoehto ei edellytä muutosten tekemistä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. 2) Yhteinen arvopaperistamisväline mahdollistaa sekä uusien että olemassa olevien pk-lainasalkkujen arvopaperistamisen Yhteisessä arvopaperistamisvälineessä julkisia varoja (ERI, COSME, Horisontti 2020, EIR, EIP ja kansalliset kehityspankit) yhdistettäisiin pk-lainasalkkujen arvopaperistamista varten. Rahoituksen välittäjältä vaadittaisiin uusien pk-yrityksille myönnettävien lainojen 5 Yksityiskohtaisempi kuvaus liitteessä. 6 Muiden ehdotettujen yhdistelmävälineiden (PBI-aloite, riskinjakorahoitusväline, riskinjakoväline jne.) lisäksi. 12
rahoittamista määrällä, joka on suhteutettu yhteisen välineen kattamaan määrään. Olemassa olevien lainasalkkujen arvopaperistaminen lisäisi tämän välineen vaikutusta ja välittömyyttä vaihtoehtoon 1 verrattuna. Tässä vaihtoehdossa 10 miljardia euroa ERI-rahastoista ja 420 miljoonaa euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista osoitettaisiin arviolta 65 miljardin euron lainanantooon pkyrityksille (vipuvaikutus noin 1:6, edunsaajina noin 650 000 pk-yritystä). Tässä tapauksessa yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen pitäisi tehdä pieni muutos, jolla pk-yrityksille myönnettävien lainojen tukikelpoisuus laajennettaisiin koskemaan olemassa olevia lainoja ja käyttöpääoman tukikelpoisuutta arvioidaan uudelleen, mikä helpottaisi välineen kehittämistä ja käyttöä. 3) Yhteinen arvopaperistamisväline mahdollistaa uusien ja olemassa olevien pklainasalkkujen arvopaperistamisen ja riskien yhdistämisen Tämä vaihtoehto olisi vaihtoehdon 2 kaltainen, mutta sisältäisi mahdollisuuden riskien yhdistämiseen. Lisäksi tukikelpoisuusehtoja väljennettäisiin kattamaan olemassa olevat pkyritysten lainat ja käyttöpääoman tukikelpoisuutta tarkasteltaisiin uudelleen. Samalla varmistettaisiin, että jälleenlainausta harjoittava rahoituksen välittäjä myöntäisi pk-yrityksille uusia lainoja arvoltaan moninkertaisen määrän kyseisen jäsenvaltion tukea saavien ohjelmaalojen hyväksi varaamaan määrään nähden. Riskien yhdistäminen mahdollistaa lainasalkun monipuolistamisen, minkä ansiosta vipuvaikutus on paljon suurempi kuin edeltävissä vaihtoehdoissa. Lisäksi se mahdollistaa pankeille asetettujen vakavaraisuusvaatimusten keventämisen ja likviditeetin tarjoamisen välittömästi, mikä tukee uusien lainojen nopeaa myöntämistä pk-yrityksille. Tässä vaihtoehdossa 10 miljardia euroa ERI-rahastoista ja 420 miljoonaa euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista osoitettaisiin arviolta 100 miljardin euron lainanantoon pkyrityksille (vipuvaikutus noin 1:10, edunsaajina noin 1 000 000 pk-yritystä). Tämä vaihtoehto edellyttäisi samoja muutoksia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen kuin vaihtoehdossa 2. EIP tekee komission kanssa yhteistyötä ehdotetun välineen kehittämiseksi ja tarvittavien muutosten valmistelemiseksi ja hyödyntää siinä markkina- ja yritystoimintaosaamistaan. Vipuvaikutus riippuu jäsenvaltioiden lopullisista valinnoista ja yksityissektorin rahoituslaitosten mukaantulosta. 4.2 Nuorisotyöllisyys Eurooppa-neuvosto kokoontui 7. ja 8. helmikuuta 2013 ja sopi komission joulukuussa 2012 esittelemän nuorisotyöllisyyspaketin johdosta nuorisotyöllisyysaloitteen luomisesta. Aloitteen määrärahat ovat 6 miljardia euroa vuosiksi 2014 2020. Aloitteella tuettaisiin erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia 15 24-vuotiaita nuoria sellaisilla unionin alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste oli vuonna 2012 yli 25 prosenttia. Tuen avulla nuoret on tarkoitus saada työmarkkinoille. Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet lanseeraavansa myös muita aloitteita. Nuorisotyöllisyysaloite täydentää komission muita koulutus- ja sosiaalialan välineitä, joilla nuorisotyöttömyyttä on mahdollista vähentää merkittävästi. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotetaan uusia rahoitusvälineitä, jotka liittyvät opintolainoihin (Yhteinen Erasmus ohjelman opintolainojen takaukset), mikrorahoitukseen (vakuudet, mikroluotot ja pääoma investoivien instituutioiden tai yrittäjille varsinkin työmarkkinoilta kauimpana oleville yrittäjille lainaa myöntävien instituutioiden välityksellä) ja yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseen. 13
Tulevaa Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen komissio julkaisi 19. kesäkuuta 2013 erillisen tiedonannon nuorisotyöllisyydestä. Siinä asetetaan välittömät tavoitteet nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, mukaan lukien sopimus seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sen oheisohjelmista, nuorisotyöllisyysaloitteen etupainotteinen toteutus sekä maakohtaisten suositusten ja nuorisotakuun toteuttaminen kansallisella tasolla. EIP ehdottaa, että se täydentää yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa komission ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä Taidot ja työpaikat panostetaan nuoriin ohjelmalla korkean ja kasvussa olevan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Ohjelma on osoitus pankin sitoutumisesta käyttämään lisääntyneitä varojaan ja kohdentamaan ne EU:n poliittisiin painopisteisiin. EIP:n ohjelma on kaksiosainen: i) Työpaikkoja nuorille pk-yritysten rahoituksensaannin parantaminen; ja ii) Taitoihin panostaminen lainojen myöntäminen hankkeisiin, joissa investoidaan nuorten taitoihin, mukaan lukien investoinnit koulutusinfrastruktuuriin, ammattikoulutukseen, opintolainoihin ja liikkuvuuteen. Työpaikkoja nuorille osassa EIP selvittää yhdessä kumppanipankkien kanssa mahdollisuuksia tukea työllisyyttä lisäämällä lainanantoaan pk-yrityksille, jotka ovat nuorten pääasiallisia työllistäjiä. Taitoihin panostaminen osassa tehtävät investoinnit sisältävät EIP:n nykyisen rahoituksen kouluihin ja yliopistoihin tehtäville investoinneille sekä monenlaisia koulutusjärjestelyjä, erityisesti ohjelmia, joilla parannetaan ammattikoulutuksen laatua Euroopassa. Sillä, että työelämässä tarvittavia taitoja painotetaan myös kolmannen asteen koulutuksessa, voidaan eniten vaikuttaa nuorten työllistettävyyden parantamiseen, ja se toimii myös parhaana suojana työttömyyttä vastaan. Toimenpiteisiin sisältyy myös tuki opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuusohjelmille ympäri EU:ta. Sen lisäksi, että pankki tukee komissiota nuorisotyöllisyysaloitteen ripeässä täytäntöönpanossa, se keskittyy auttamaan omilla varoillaan jäsenvaltioita vauhdittamaan niiden kansallisia ja alueellisia nuorisotyöttömyyden torjuntaohjelmia. Samalla kun näiden aloitteiden oletetaan keskittävän EIP:n investoinnit aloille, joilla on suuri vaikutus nuorisotyöllisyyteen ja ammattikoulutukseen, se, että EU:n varoja on entistä paremmin saatavilla alan yhdistelmävälineissä käytettäviksi, saattaa auttaa kohdentamaan ja tehostamaan EIP:n lainanannon vaikutusta merkittävästi. 4.3. Tavoitteena vaikutuksen tehostaminen Jäsenvaltiot, komissio ja EIP harkitsevat lisätoimenpiteitä, jotta EIP voi jatkossakin hoitaa tärkeää tehtäväänsä niillä markkinoilla ja aloilla, joilla lainansaanti on hankalaa ja joilla varoja ei ole saatavilla muista lähteistä kohtuullisin ehdoin. Toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että EIP voi niiden ansiosta huomattavasti laajentaa toimintaansa pk-yritysten tukemiseksi samoin kuin haavoittuvissa maissa ja ohjelmamaissa, joissa EIP:n lainanantoa olisi kehitettävä edelleen. Yhtenä mahdollisena lisätoimenpiteenä EIP harkitsee EIR:n vahvistamista, jotta uusia, EIP:n puolesta toteutettavia aloitteita voitaisiin tukea EIR:n erityisosaamista hyödyntäen. EIP:n ja EIR:n välillä on sovittu erityisvaltuutuksesta 4,5 miljardin euron suuruisten lainojen myöntämiseksi ABS-välineestä vuosina 2013 2015. Lisäksi harkitaan Kreikassa käytössä olevan tuontikaupan rahoitusjärjestelmän ulottamista muihin maihin. 14
Jos yleinen taloustilanne EU:ssa ja rahoitusvakaus euroalueella paranevat, EIP voisi selvittää keinoja lisätä voimakkaasti lisäarvollista toimintaa siellä missä EIP:n tukea kaivataan kipeimmin, moitteettoman varainhoidon asettamissa rajoissa. EIB tarkastelee myös muita keinoja vahvistaa lainananto- ja neuvontatoimintojaan voidakseen tukea hankkeiden täytäntöönpanoa, nopeuttaa maksuja ja reaali-investointeja ja parantaa jäsenvaltioiden kykyä hyödyntää niille tarjolla olevia EU-varoja. Komissio ja EIP jatkavat yhteistyötä ja verkottumista eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten julkisten investointilaitosten, pankkien ja yksityissektorin kanssa tavoitteenaan maksimoida synergiat ja valmiudet, joita tarvitaan komission ja EIP:n alulle panemien ja osarahoittamien lainananto- ja lisävakuusoperaatioiden toteuttamiseen ja vivuttamiseen lisäresursseilla. 5. Päätelmät Kasvu- ja työllisyyssopimus on yksi keskeinen toimi, jolla EU torjuu kriisiä. EIP:n pääomanlisäys on olennainen osa sopimusta; sen ansiosta pankki voi merkittävällä panoksella osallistua kestävän kasvun ja työllisyyden tukemiseen tilanteessa, jossa talouden haasteet ovat erittäin vakavia. Komission, EIP:n ja jäsenvaltioiden yhteisten rahoitusvälineiden kehittämisellä pyritään stimuloimaan yksityissektorin ja pääomamarkkinoiden investointeja pk-yrityksiin ja infrastruktuuriin, mikä puolestaan vähentäisi tällaisten ensisijaisten investointien riippuvuutta valtioiden (takaamasta) rahoituksesta. Lainamarkkinoiden pirstaloituminen ja suuret vaihtelut pankkien yrityksille myöntämien lainojen koroissa jäsenvaltioiden kesken rapauttavat pankkien ja rahoitusjärjestelmien kestävyyttä ja vähentävät pääoman saatavuutta ja lisäävät pääomakustannuksia yritysten ja kuluttajien näkökulmasta. Tilanne muodostaakin merkittävän esteen kasvulle ja työllisyydelle. Koska EIP on yksi niistä harvoista laitoksista, joka laskee liikkeeseen lainoja Euroopan tasolla AAA-rahoitusehdoin, se voi auttaa lievittämään pirstaloitumisesta johtuvia ongelmia EU:n finanssimarkkinoilla. Pitkäaikaisen rahoituksen kohdistaminen pankeille pk-yritysten rahoituksensaannin tukemiseksi on merkittävä toimi, johon keskuspankit eivät pysty ja joka helpottaisi investointien rahoituksen tarjontapuolella olevia huomattavia rajoituksia. Taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisilla infrastruktuurihankkeilla voi olla merkittävä suhdanteita tasaava vaikutus, ja niillä on rakennusvaiheessa ratkaiseva rooli työllisyyden luomisessa erityisesti kriisin pahiten koettelemissa työvoimaryhmissä. Markkinoillepääsyä parantamaan tarkoitettu infrastruktuuri tukee myös vientiä. EIP:n toimii jatkossakin alullepanijana rahoituksen houkuttelemiseksi pääomamarkkinoilta EU:n pitkän aikavälin rahoitustarpeiden tyydyttämiseen. Se myös lujittaa yhteistyötään jäsenvaltioiden julkisten investointipankkien kanssa, koska yhteistyö auttaa EIP:tä laajentamaan toimintaansa jakeluverkkojen suurentumisen ja kansallisten pankkien takaaman riskinottokyvyn lisääntymisen ansiosta. Nämä toimet tukevat ja täydentävät työtä, jolla komissio tukee pitkäaikaisia investointeja Euroopassa komission 25. maaliskuuta 2013 antamassa, Euroopan talouden pitkäaikaista rahoitusta käsittelevässä vihreässä kirjassa esitetyn mukaisesti. Jotta EIP:n toimet olisivat tuloksellisia, on tärkeää, että olosuhteiden kehittyminen suotuisaan suuntaan jatkuu EU:ssa ja kansallisella tasolla. Rakenneuudistuksista voi olla apu pyrittäessä puuttumaan sisäisen ja ulkoisen epätasapainon perimmäisiin syihin, ja niillä voidaan tehostaa EIP:n investointien työllistämisvaikutusta. 15
Koska talous- ja rahoitusolosuhteet vaihtelevat suuresti EU:ssa, EIP kehittää tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tulossuuntautuneita investointistrategioita, jotka on asianmukaisesti sovitettu kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin kasvutavoitteisiin, ja ottaa huomioon komission vuotuisen kasvuselvityksen ja EU-ohjausjakson horisontaaliset painopisteet. Tulevat kuukaudet ja vuodet ovat taatusti haasteellisia. Komissio ja EIP ovat kuitenkin erittäin sitoutuneita kokeilemaan uusia keinoja kasvun ja työllisyyden elvyttämiseksi unionissa. 16
Liite Yhteistä pk-yritysaloitetta koskevat vaihtoehdot 1) Yhteinen pk-vakuusväline, johon liittyy uusien lainojen yhteinen arvopaperistamisväline Tähän välineeseen koottaisiin varoja COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmista ja ERIrahastoista, ja ne yhdistettäisiin EIP:n ja EIR:n varoihin, minkä tuloksena voidaan myöntää a) vakuus rahoituksen välittäjien pk-yrityksille myöntämille uusille lainoille. Välineestä myönnettäisiin vakuudet pankeille, jotka puolestaan myöntävät lainoja pk-yrityksille. Pankit hyötyvät uusia lainoja koskevasta vakavaraisuusvaatimusten osittaisesta kevennyksestä rajaamattomien portfoliotakausten ansiosta. Pankkien olisi kuitenkin otettava vastuulleen vähintään 20 prosenttia riskeistä intressien tasapainon varmistamiseksi. b) vakuus uusien pk-lainasalkkujen takaamiseen arvopaperistamistarkoituksessa. Pankkien olisi muodostettava tällaiset lainasalkut sovitussa määräajassa (2 3 vuotta) niiden arvopaperistamisen varmistamiseksi. Vakavaraisuusvaatimusten kevennys ja lisälikviditeetti materialisoituisivat sitten, kun salkut on kokonaisuudessaan luotu ja arvopaperistettu. On huomionarvoista, että näitä kahta välinettä käytetään rinnakkain eikä kumulatiivisesti, jotta voidaan välttää kaksoisrahoitus ERI-rahastoista. Ehdotettu osuus on 75/25 prosenttia määrärahojen käytön tasoittamiseksi. Vipuvaikutus (2014 2020) 10 mrd. euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI) + 420 milj. euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista => tukee pk-yritysten lainansaantia 55 58 mrd. euron edestä, edunsaajina 580 000 pkyritystä (vipuvaikutus noin 1:5) Hyödyt kannustimet uuteen lainanantoon pk-yrityksille keventämällä uusien pklainasalkkujen vakavaraisuusvaatimusta osittain voidaan toteuttaa ilman merkittäviä muutoksia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen jäsenvaltioiden ERI-varoja voitaisiin käyttää yksinomaan lainojen myöntämiseen pk-yrityksille ja siitä aiheutuneiden tappioiden kattamiseen niiden alueella asianomaisissa ohjelmissa kahden välineen yhdistäminen helpottaisi pk-yrityksiä ja auttaisi elvyttämään pk-yritysten lainoihin perustuvat arvopaperistamismarkkinat noin kolmessa vuodessa Haitat arvopaperistaminen voi toteutua ainoastaan 2 3 vuoden kuluessa sen jälkeen, kun uudet pk-lainasalkut on saatu valmiiksi 17
molempien välineiden osalta pankkien pitäisi myöntää lainoja pkyrityksille omista pääomistaan. Nykytilanteessa, jossa luotonantoa vähennetään ja pankit siistivät taseitaan YVM:n ja pankkiunionin valmistelemiseksi, tämä hillitsee sitä vauhtia, jolla uusia lainasalkkuja voidaan muodostaa yksityisille/institutionaalisille sijoittajille ei ole sijaa seuraavien 2 3 vuoden aikana, joten julkisten varojen tarve on suuri alueryhmittäin tapahtuvan kohdentamisen osalta teknisesti monimutkainen yhteistyössä hallinnoitavaksi se, että riskejä ei yhdistetä, rajoittaa lainasalkun monipuolistamista ja sen seurauksena vipuvaikutusta 2) Yhteinen arvopaperistamisväline mahdollistaa sekä uusien että olemassa olevien pk-lainasalkkujen arvopaperistamisen Yhteisessä arvopaperistamisvälineessä julkisia varoja (ERI, COSME, Horisontti 2020, EIR, EIP ja kansalliset kehityspankit) yhdistettäisiin pk-lainasalkkujen arvopaperistamista varten. Tämä tarkoittaa sitä, että pk-yrityksille myönnettävät lainat niputettaisiin ja taattaisiin, jotta välittäjien vakavaraisuusvaatimuksia voitaisiin keventää, jos kyseessä on takauksen luonteisen luottosuojan sisältävä arvopaperistaminen. Jos erät myydään institutionaalisille sijoittajille (vastikkeellisen luottosuojan sisältävä arvopaperistaminen), myös pankit saisivat välittömästi uutta likviditeettiä myöntää uusia lainoja pk-yrityksille. Rahoituksen välittäjien edellytettäisiin rahoittavan pk-yrityksille suunnattavia uusia lainoja suhteessa yhteisestä välineestä katettuun määrään. Olemassa olevien lainasalkkujen arvopaperistaminen lisäisi tämän välineen vaikutusta ja välittömyyttä ykkösvaihtoehtoon verrattuna. Vipuvaikutus (2014-20) 10 mrd. euroa ERI-rahastoista + 420 milj. euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista => tukee pk-yritysten lainansaantia 65 mrd. euron edestä, edunsaajina 650 000 pk-yritystä (vipuvaikutus noin 1:6) Hyödyt yhteistyöpankkien ei tarvitsisi ottaa käyttöön uutta pääomaa uusia lainoja varten. Tämä nopeuttaisi uusien lainojen myöntämistä pkyrityksille houkuttelee yksityistä rahaa arvopaperistettuja omaisuuseriä hankkivilta institutionaalisilta sijoittajilta. Tämä vähentää julkisen rahan kysyntää, jolloin julkista rahaa jäisi enemmän muihin käyttötarkoituksiin. Se myös vähentäisi eurooppalaisten pk-yritysten riippuvuutta pankeista rahoituksensa suhteen jäsenvaltioiden ERI-varoja voitaisiin käyttää uusien lainojen myöntämiseen pk-yrityksille ja pk-yrityksille myönnetyistä lainoista aiheutuneiden tappioiden kattamiseen niiden alueella tämä elvyttäisi kaupallisia arvopaperistamismarkkinoita, minkä myötä pankkirahoituksesta lähes täysin riippuvaisille pk-yrityksille avautuisi muita rahoituslähteitä 18
Haitat olemassa olevien pk-lainasalkkujen arvopaperistaminen edellyttäisi muutosten tekemistä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen perustaminen monimutkaista ja kuten vaihtoehdossa 1 yhteistyössä hallinnointi lisää teknistä monimutkaisuutta entisestään se, että riskejä ei yhdistetä, rajoittaa lainasalkun monipuolistamista ja sen seurauksena vipuvaikutusta 3) Yhteinen arvopaperistamisväline mahdollistaa uusien ja olemassa olevien pklainasalkkujen arvopaperistamisen ja riskien yhdistämisen Tässä vaihtoehdossa olisi kaikki vaihtoehdon 2 hyödyt ja vaatimukset. Lisäksi se tarjoaisi mahdollisuuden riskien yhdistämiseen ja sen varmistamiseen, että jälleenlainoittava välittäjä tarjoaisi pk-yrityksille uusia lainoja, joiden määrä on monta kertaa suurempi kuin määrä, jonka kyseinen jäsenvaltio on varannut kyseistä ohjelmaa varten. Vipuvaikutus (2014-20) 10 mrd. euroa ERI-rahastoista + 420 milj. euroa COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmista => tukee pk-yritysten lainansaantia 100 mrd. euron edestä, edunsaajina 1 000 000 pk-yritystä (vipuvaikutus noin 1:10) Hyödyt yhteistyöpankkien ei tarvitsisi ottaa käyttöön uutta pääomaa uusia lainoja varten. Tämä nopeuttaisi uusien lainojen myöntämistä pkyrityksille houkuttelee yksityistä rahaa arvopaperistettuja omaisuuseriä hankkivilta institutionaalisilta sijoittajilta. Tämä vähentää julkisen rahan kysyntää, jolloin julkista rahaa jäisi enemmän muihin käyttötarkoituksiin riskien yhdistäminen mahdollistaa lainasalkun monipuolistamisen ja suuremmat vipuvaikutukset keskitetysti hallinnoitu rakenne tarjoaa mittakaavaetuja maksujen ja kustannusten osalta ja vähentää monimutkaisuutta yhteistyössä hallinnointiin verrattuna jäsenvaltioiden EIR-varoilla saadaan vähintään vaihtoehdon 2 veroinen vähimmäisvipuvaikutus. Sen sijaan lainamäärät jäsenvaltioiden alueilla kasvavat entisestään EU:n tasolla tapahtuvan riskien yhdistämisen ansiosta Haitat ERI-varojen käyttö olemassa olevien pk-lainasalkkujen, joissa on osallisina toisia jäsenvaltioita, arvopaperistamisvakuuksiin edellyttäisi lisämuutosten tekemistä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen välineen potentiaalin saavuttaminen riippuu siitä, miten laajasti jäsenvaltiot osallistuvat siihen 19