Biopankkilain tavoitteet



Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista

Ajankohtaista Biopankkilaista

Suomalaiset vahvuudet

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura

Suostumus biopankkitutkimukseen

Pohjois-Suomen biopankki

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri

Biopankkilaki ja asetukset

Biopankit selkätutkimuksen tukena

Biopankki: ideasta käytäntöön

Sote-tietojen hyödyntämisen mahdollistava regulaatio. Hannu Hämäläinen

Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

BIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Tietohallinnon kansallinen ohjaus

Terveysalan test bedejä Suomessa. Maarit Lahtonen, Business Finland

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

EU TIETOSUOJA- ASETUS

Sote viidellä järjestäjällä. Kirsi Varhila ylijohtaja STM , Oulu

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Suomesta genomi-edon hyödyntämisen mallimaa

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014

Sote-tietojen hyödyntämisen mahdollistava regulaatio. Hannu Hämäläinen

Isaacus hyvinvoinnin palveluoperaattori mitä se tarkoittaa lääkealalle? Projektijohtaja Jaana Sinipuro, Sitra

Biopankkilain ohjaus ja valvonta

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari Johtaja Sirkka Jakonen

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?

Turun Biopankki Uusia mahdollisuuksia kliiniseen tutkimukseen. Prof. Tarja Laitinen Keuhkosairauksien klinikka, TYKS

Julkaistu klo 10.57, päivitetty klo Helppoa osallistumista?

Kudosluvat Valvirassa Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Genomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

Muutos on mahdollisuus

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen

Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)

Potilaan asema ja oikeudet

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira Jari Petäjä

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Biopankkitutkimus ja tutkittavan suostumus. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Teija Horsma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tilannepäivitys. Jorma Penttinen Esko Vanninen

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Yhteistyöllä eteenpäin. Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ

Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne

Biopankit ja lainsäädäntö Suomessa 2006 Ihmisperäisten näytekokoelmien hyödyntämistä selvittävän työryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle. Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Sote-tiedon tietoturvallinen toissijaiskäyttö. Yhteenveto liittyvistä hankkeista

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Laitetutkimukset terveydenhuollossa Minna Kymäläinen Tarkastaja

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula

AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN YHTEISTYÖ - MISSÄ OLLAAN, MIHIN PYRITÄÄN?,ANNE PITKÄRANTA, HUS TUKIMUSJOHTAJA, HY PROFESSORI

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Healthtech Finland Genomiteollisuusjaosto. Yritysyhteistyö Finngen hankkeen kanssa. Jari Forsström jaoston pj, Abomics Oy CEO

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Aluehallintovirasto. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien valvonta Ank. Asia

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012

Kuntayhtymän hallitus Osuuskunnan perustaminen Suomen biopankkien yhteiseen palvelutoimintaan

Talousvaliokunta Kehittämispäällikkö Asta Wallenius Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Toisiolain ja osaamiskeskusten/osaamiskeskittymien. kokonaisuus YKSILÖLLISTETTY LÄÄKETIEDE

Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Transkriptio:

Biopankkilaki 688/2012 Biopankkilain tavoitteet Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2013 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Miksi biopankkilaki? Biopankki = näytteiden ja tiedon koonti- ja säilytyspaikka tietyn tutkimusalan tulevaa tutkimusta varten Suomessa ei ollut kattavaa lainsäädäntöä ihmisperäistä materiaalia sisältävien näytteiden keräämisestä ja käsittelystä biolääketieteellistä tutkimusta varten. Näytteet on kerätty pääosin julkisin varoin. Oikeudellinen epävarmuus koskien näytteiden ja niihin liittyvän tiedon sekä suostumuksen hallintaa - tutkimushankkeet; kliininen taudinmääritys ja hoito Tarkoitus: tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus näytteitä käsiteltäessä.

Lain valmistelun vaiheet (HE 86/2011) Tutkimus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset 2003- Kansallinen tutkimusinfrastruktuuri 2007 / 2012-3 Stm:n työryhmä 2006-7; lausuntokierros v. 2010 http://lib.eduskunta.fi/resource.phx/kirjasto/oike udellinentieto/tietopaketit/biopankkilaki.htx tausta-aineisto, valiokuntien mietinnöt, lakimuutokset, oikeusvertailevaa ja tutkimusaineistoa Laki astui voimaan 1.9.2013; ensimmäiset biopankit aloittanevat toimintansa vielä v. 2013 aikana Eduskunta: seuranta ja tarvittaessa säädöstarkistus

Toimeenpanovaihe Stm:n tehtävänä on lain toimeenpanon seuranta, arviointi ja ohjaus Biopankkilainsäädännön ohjausryhmä 2012-2017 Tehtävänä on seurata ja arvioida lain vaikutuksia ja biopankkitoiminnan infrastruktuurin rakentamista yhteistyössä tutkijoiden, rahoittajien, terveydenhuollon palvelujärjestelmän, asiantuntijalaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa näytteiden antajien oikeuksien toteutumista ja väestön asenteita biopankkitutkimusta kohtaan kv tutkimusyhteistyötä, Suomen edellytyksiä osallistua siihen selvitys ja väliraportti 2014

Toimeenpanon tuki stm.ssä Stm:n vastaus eduskunnan lausumaan 7.1.2013 Stm antaa yleisohjeet lain täytäntöönpanosta Operatiivinen toimeenpano kuuluu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Virkamiestyöryhmä stm:ssä valmistelee alemmanasteiset säädökset ja ohjeistuksen toimii biopankkiuudistuksen täytäntöönpanon tukena: näytteen antajan asema; biopankkien lukumäärä jne. BBMRI.fi kansallinen yhteistyö: yliopistot, shp:t ja tutkimuslaitokset + ministeriöt, THL, SA, FIMM kansallinen infrastruktuuri, EU- yhteistyö (BBMRI/ERIC) biopankkilaki on välttämätön kansainväliselle yhteistyölle

HUS VSSHP Data and sample request PSHP National Hub (BBMRI.fi) Biobank ID Sample ID Consent Availability data base PSSHP THL PPSHP university

Diagnostisten näytteiden riittävyyden turvaaminen (stm:n kirje 3634/2013) Diagnostisten näytteiden siirtäminen biopankkiin on vapaaehtoista eikä se missään olosuhteissa saa vaarantaa näytteen alkuperäistä käyttötarkoitusta (diagnostiikkaa, hoitoa, kuolemansyyn selvittämistä) Näytteillä on dualistinen luonne: alkuperäisen tarkoituksensa lisäksi tutkimuskäyttö on mahdollinen joko biopankkiin siirtäen tai muulla (kudoslaissa säädetyllä) tavalla Siirrettäessä näytteitä biopankkiin riittävyys sekä alkuperäiseen tarkoitukseen että kudoslain mukaiseen tutkimukseen tulee turvata kaikissa tilanteissa 09.11.2010 Anneli Törrönen

Lopuksi Lain perimmäinen tarkoitus on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen uuden tiedon avulla Paljon uusia toimijoita, rooleja ja toiminnan opettelua Laista hyötyvät erityisesti translationaalisen tutkimuksen harjoittajat ja uusien (lääke)hoitojen kehittäjät Merkittävät ulkomaiset investoinnit ovat mahdollisia Miten tieto voi muuttaa kliinistä päätöksentekoa? Käytäntö osoittaa, tarvitaanko lakiin muutoksia Sujuvat prosessit ja kaikkien osapuolten luottamus toimintaan tukevat lain tarkoituksen toteutumista 09.11.2010 Anneli Törrönen