Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012

Transkriptio

1 Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, dos. Stm/STO/tepa Sidonnaisuudet: PVK:n sivutoiminen asiantuntijalääkäri

2 Terveydenhuoltolaki: 61 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta hankkeille. STM määrittelee yhteistyössä ERVOjen tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella.

3 Terveydenhuoltolaki: HE:n yleisperustelut Yleisperustelut: todetaan tutkimusevon tason absoluuttinen lasku ja monet selvitykset VTV 108/2005: kritisoi ohjauksen vähäisyyttä tai puuttumista kokonaan, rahankäytön läpinäkyvyyden ja yhtenäisen tutkimusstrategian puuttumista. Pisteytyksestä ei haluttu luopua, mutta eri alojen tutkimus asettuu täysin eri asemaan riippuen siitä, minkälaiset pisteet alan parhaissa lehdissä julkaista tutkimus tuottaa. STM selvityksiä 2006:34: kansallinen neuvottelukunta, tulossopimukset, uudet tuloksellisuusmittarit ja 1/3 tutkimustoiminnan edellytysten ylläpitoon

4 HE:n yksityiskohtaiset perustelut Tavoite: suuntaaminen ja läpinäkyvyys Painoalueiden valmistelussa otetaan huomioon ervojen erilaiset painotukset Jakoperuste määritellään nelivuotiskaudeksi; absoluuttinen summa / v riippuu valtion TA:sta Tutkimustoimikunnassa tulee olla monitieteinen edustus alueen toimintayksiköistä Evo-rahoitusta voi saada vakiintunut ja korkeatasoinen terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa myös lääkärikoulutusta ja jonka toiminnalla on valtakunnallista merkitystä terveyspalvelujärjestelmän kannalta Tutkimustoimikunta voi jakaa rahaa myös tavoitteiden ja painoalueiden ulkopuolisiin tutkimushankkeisiin

5 Eräitä terveydenhuoltolain yksityiskohtia 37, 42 : yleistä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta 65 : tilojen käyttö ja henkilöstön asema 63 : korvauksen maksamiseen ja muuhun menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvissä asioissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtionavustuslain (688/2001) 20 :n 1 momentissa, 21, ja 28 :ssä, 29 :n 2 momentissa sekä 30 ja 34 :ssä säädetään 64 : sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava selvitys siitä, miten se on käyttänyt saamansa koulutuskorvauksen. 64 : erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan on annettava selvitys siitä, mille tutkimushankkeille ja painoalueille rahoitusta on osoitettu..

6 Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus vuosina 2011 ja 2012 Hallinnonala / organisaatio KAIKKI HALLINNONALAT YHTEENSÄ Sosiaali- ja terveysministeriö T&k-rahoitus Milj. / 2011 Milj. / 2012 Muutos / Milj. Muutos / Nim. % 2065,0 2010,1-54,9-2,7-5,3 142,9 131,4-11,5-8,0-10,5 Muutos / Reaal. % Tutkimuslaitokset 64,6 57,5-7,1-11,0-13,4 Yliopistolliset keskussairaalat 40,0 36,0-4,0-10,0-12,5 Muu 38,2 37,9-0,4-1,0-3,7 Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012, Tilastokeskus

7 Valmistelun asiakokonaisuudet Rahoitettavan tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet HE perustelut tutkimustoimikuntien kuuleminen substanssikysymykset Jakamisen muut perusteet ja menettelyt tavoitteiden ja painoalueiden toteutuminen laatu, määrä, tuloksellisuus ja tietojenantovelvollisuus vos-säädösten mukaisuus (miten todennetaan) palveluntuottajuus; tutkimustoimikuntien toiminta Arviointiryhmän asettaminen, kokoonpano ja tehtävät asiantuntemus; synkronointi nelivuotiskauteen vastuu asetuksen toimeenpanosta

8 Terveyden tutkimuksen toimialat (Suomen Akatemia) biolääketiede eläinlääketiede farmasia hammaslääketiede hoitotiede kansanterveystiede kliiniset lääketieteet liikuntatiede ravitsemustiede työ ja ympäristölääketiede sekä edellä mainittuihin liittyvä biokemia, perinnöllisyystiede, mikrobiologia, biotekniikka, molekyylibiologia, solubiologia, biofysiikka ja bioinformatiikka.

9 Yksi ehdotus: Terveystieteellisen tutkimuksen alojen määrittely Perustutkimus Kliininen tutkimus Translationaalinen tutkimus (Kansanterveystutkimus) (Terveystaloustieteellinen tutkimus) > Terveydenhuoltotutkimus EVO-tutkimusrahoituksen jakoperusteiden uudistaminen. Työryhmän raportti. STM:n selvityksiä 2006:34

10 Mahdollisia painoalueita I Terveydenhuollon menetelmien terveystaloustieteellinen ja vaikuttavuustutkimus Lääke-epidemiologinen, lääkepolitiikkaan liittyvä ja lääketaloustieteellinen tutkimus Terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen terveystaloustieteellinen ja vaikuttavuustutkimus Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen interventio- ja vaikuttavuustutkimus Toimintakäytäntöjen muuttamiseen, osaamisen johtamiseen, varhaisiin interventioihin ja hoitosuositusten toimeenpanoon liittyvä tutkimus

11 Mahdollisia painoalueita II Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tutkimus erityisesti suurissa kansansairauksissa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmissa uusien palvelukokonaisuuksien toimivuus, turvallisuus ja taloudelliset vaikutukset insentiivit ja ohjattavuus Henkilökohtaisen lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkilain toimeenpanoon liittyvä tutkimus Erityisen vaativan hoidon ja harvinaisten sairauksien hoidon järjestämiseen liittyvä terveydenhuoltotutkimus

12 Mahdollisia painoalueita III Ns. pienten erikoisalojen tutkimus, esim. lasten ja nuorisopsykiatria, ympäristöterveydenhuoltoon liittyvä kliininen tutkimus Erityisvastuualueen väestökohorttien kliinisepidemiologiset seurantatutkimukset Alueella toteutettaviin Kaste-hankkeisiin ja muihin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä terveydenhuoltotutkimus

13 research evidence better health care decision making Performance assessment as evidence (how does it work in practice?) jos sääntöjä ei noudateta, kansalaisten pitää voida valittaa etc.

14 Valmistelun toteutus ja aikataulu Asetusluonnos nelivuotiskaudeksi valmistellaan keväällä 2012 Neuvottelu tutkimusjohtajien kanssa Biomedicumissa ja tutkimustoimikuntien kanssa STM:ssä Painoalueet ja tavoitteet arvioitaviksi huhtikuun alussa pyritään arvioimaan vaikutukset hakemuksiin ja ervojen tutkimusstrategioihin kesällä-syksyllä 2012 Asetusluonnos lausunnolle toukokuussa Uusi asetus tulisi voimaan syksyllä 2012