Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto pieneni 18 %. Tässä julkaisussa luvut esitetään vuoden 216 kuntajakoluokituksen mukaisesti. Lahteen on rakennettu enemmän asuin- kuin toimitiloja vuodesta 21 lukien. (Kuvat 1 ja 2). Lahden kaupungin rakennusvalvonnan mukaan vuonna 215 valmistuneista 386 rakennuksesta oli pientaloja 154, asuinkerrostaloja 18, rivitaloja 15 ja vapaaajan rakennuksia 11. Toimitilarakennuksia valmistui 39 ja muita rakennuksia 149. (Taulukko 1). Valmistuneista rakennuksista 6 oli laajennus- ja muutoshankkeita. Vuoden 215 rakennustuotanto oli yhteensä 12 729 kerrosneliömetriä. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna tuotannosta 29 % oli asuinkerrostaloja, 2 % pientaloja ja 13 % opetusrakennuksia. Edellisvuoteen verrattu- na rakennuksia valmistui vain yksi vähemmän, mutta kerrosneliömäärältään tuotanto oli 1 % edellisvuotta pienempi. Vuosina 211-215 valmistui yhteensä noin 2 2 rakennusta vuosittaisen tuotannon ollessa keskimäärin runsas 4 rakennusta. Viiden vuoden aikana valmistuneista rakennuksista lähes tuhat oli pientaloja, runsas 9 asuinkerrostaloja, noin 8 rivitaloja ja liki 6 vapaa-ajan rakennuksia. Toimitilarakennuksia valmistui noin 2 ja muita rakennuksia yli 8. Viiden vuoden kokonaistuotanto oli liki 68 k-m². Tuotannosta asuinkerrostaloja oli 27 %, erillispientaloja 23 % ja liikerakennuksia 12 %. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.
rakennusten lkm k-m² 2 45 4 35 3 12 1 8 25 6 2 15 4 1 2 5 27 28 29 21 211 212 213 214 215 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä vuosina 27-215. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Kuva 2. Valmistuneiden rakennusten kerrosneliömetrimäärä vuosina 27-215. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Valmistuneet rakennukset, kpl 211 212 213 214 215 215 % Valmistuneet rakennukset, k-m² muutos yht. 214-215 211-215 211 212 213 214 215 215 % muutos 214-215 yht. 211-215 Yhteensä 533 477 414 387 386 1, -1 2 197 179 826 14 169 1 631 134 382 12 729 1, -13 653 675 737 Asuinrakennukset 294 272 225 2 198 51,3-2 1 189 95 22 72 266 6 87 78 485 65 575 54,3-12 91 371 435 erilliset pientalot 244 218 19 156 154 39,9-2 962 4 389 34 562 29 514 26 9 24 236 2,1-1 854 154 791 rivi- ja ketjutalot 19 21 13 11 15 3,9 4 79 7 326 8 98 5 297 5 76 4 744 3,9-332 31 351 asuinkerrostalot 2 16 14 24 18 4,7-6 92 46 41 27 279 24 671 46 671 35 376 29,3-11 295 18 47 vapaa-ajan asuinrak. 11 17 8 9 11 2,8 2 56 897 1 517 65 648 1 219 1, 571 4 886 Liikerakennukset 3 7 5 4 7 1,8 3 26 42 915 15 585 7 449 7 82 6 832 5,7-25 79 863 Toimistorakennukset 2 3 1 1,3 1 7 3 81 19 714 545 7 638 6,3 7 638 3 978 Liikenteen rakennukset 4 3 4 6 5 1,3-1 22 134 171 2 4 21 274 742,6-2 532 24 361 Hoitoalan rakennukset 7 5 1 3 6 1,6 3 22 4 2 14 676 427 3 758 9 477 7,8 5 719 32 34 Kokoontumisrakennukset 3 1 3 3 2,5-1 12 874 3 179 8 877 3 662 261,2-3 41 16 853 Opetusrakennukset 5 1 4 1 4 1, 3 15 4 652 47 3 792 15 965 13,2 15 965 24 879 Teollisuusrakennukset 13 7 11 14 6 1,6-8 51 11 418 1 637 7 19 8 267 1 984 1,6-6 283 3 496 Varastorakennukset 1 8 7 4 8 2,1 4 37 7 61 4 358 3 11 473 3 825 3,2 3 352 19 376 Palo- ja pelastustoim. rak. 3 2 1, -1 6 1 381 159 5 14, -5 14 6 644 Muut rakennukset 189 168 153 151 149 38,6-2 81 8 737 7 954 7 114 6 277 8 43 7, 2 153 38 512 Taulukko 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä ja kerrosala käyttötarkoituksen mukaan 211-215. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Kolmannes uusista rakennuksista Launeelle Rakennustoiminnan alueellisen sijoittumisen selvittämiseksi tehtiin Lahden paikkatietojärjestelmä Trimblestä poiminta vuonna 215 valmistuneista uusista rakennuksista. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin pois sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset. Tulokseksi saatiin 181 uutta rakennusta, joista 122 (67 %) oli pientaloja, 14 (8 %) rivitaloja, 12 (7 %) asuinkerrostaloja ja 9 (5 %) vapaa-ajan-asuntoja eli tuotannosta 87 % oli asuinrakennuksia. Pientalorakentaminen keskittyi Launeen, Kolava- Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Pientaloista noin kolmannes rakennettiin Launeelle ja noin viidennes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Asuinkerrostalotuotannosta yli puolet sijoittui Launeelle. (Kuva 3). Uusien rakennusten 18 951 kerrosneliömetristä 21 % sijoittui pientaloihin, 32 % asuinkerrostaloihin, 4 % rivitaloihin ja prosentti vapaa-ajanasuntoihin. Rakennustuotannosta asuintalojen osuus oli 59 %, opetusrakennusten 13 % ja liikerakennusten 12 %.
asuntojen lkm 3 6 5 11 4 7 1 3 2 1 4 12 1 2 3 6 1 5 5 26 27 39 1 4 1 9 21 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki / Trimble Kuva 3. Valmistuneet uudet rakennukset talotyypin mukaan suuralueittain tarkasteltuna vuonna 215. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Tarkastelussa eivät ole mukana sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojta ja yksinomaan maatalouskäytössä olevat rakennukset. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Asuntotuotanto jatkuu kerrostalopainotteisena Lahden kaupungin rakennusvalvonnan tietojen mukaan vuoden 215 asuntotuotanto oli yhteensä 766 asuntoa, joista 762 valmistui varsinaisiin asuinrakennuksiin ja neljä asuntoa ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muihin kuin asuinrakennuksiin (kuva 4). Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelutaloja. Valmistuneista asunnoista 65 sijoittui laajennus- ja muutoskohteisiin. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 215 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 75 %, pientaloasuntoja 17 % ja rivitaloasuntoja 8 %. Pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli vielä vuonna 213 yli 25 %, mutta parin viime vuoden aikana se jäänyt alle 2 prosentin. Syinä ovat muun muassa taloudellinen taantuma ja myynnissä olevien vanhojen pientalojen suuri määrä. Asuntoja valmistui kerrostaloihin 571, pientaloihin 13, rivitaloihin 61 ja muihin rakennuksiin neljä. Vuoteen 214 verrattuna supistui pientaloasuntojen tuo- tanto -2 % ja kerrostaloasuntojen -8 %. Valmistuneiden rivitaloasuntojen määrä sen sijaan kasvoi 17 %. Edellisvuoteen verrattuna koko asuntotuotanto pieneni -18 %. Vuosina 211-215 aikana rakennettiin yhteensä liki 3 9 asuntoa, joista 2 4 rakennettiin kerrostaloihin, yli 8 pientaloihin, runsas 3 rivitaloihin ja noin 3 muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin 778 asuntoa vuodessa. Uusista kerrostaloasunnoista liki puolet Launeelle Lahden paikkatietojärjestelmästä tehdyn poiminnan mukaan vuonna 215 valmistui uusiin rakennuksiin yhteensä 712 asuntoa. Niistä 515 oli kerrostaloasuntoja, 129 pientaloasuntoja ja 67 rivitaloasuntoja. Kerrostalojen asuntotuotannosta liki puolet sijoittui Launeelle ja runsas viidennes sekä Keskustaan että Mukkulaan. Uusista pientaloasunnoista yli kolmannes rakennettiin Launeelle ja noin viidennes Kolava- Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Rivitaloasuntoja valmistui eniten Ahtialaan ja Kolava-Kujalan suuralueelle. (Kuva 4).
asuntojen lkm asuntojen lkm 4 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 94 128 4 37 546 11 1 579 9 137 617 571 322 177 32 311 137 154 8 89 68 63 53 297 271 52 61 178 171 211 194 16 132 13 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 4. Lahteen vuosina 27-215 valmistuneet asunnot talotypin mukaan. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. 3 25 2 15 246 1 5 12 112 6 3 1 27 19 26 28 6 44 37 4 1 22 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: Lahden kaupunki / Trimble Kuva 5. Valmistuneet uudet asunnot talotyypin mukaan suuralueittain tarkasteltuna vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble.
h-m² asuntojen lkm 5 Asuntojen keskikoko pienenee Vuonna 215 varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä (kuva 6). Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 48 h-m2, rivitaloasunnot 63 h-m2 ja pientaloasunnot 12 h-m2. Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Vuonna 215 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli yhdeksän neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Etenkin pientaloasuntojen keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Niiden keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt viidessä vuodessa noin 3 h-m2. Joka neljäs asunto valtion tukemaa asuntotuotantoa Vuonna 215 valmistuneesta 766 asunnosta 18 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja, jotka kaikki rakennettiin Lahteen. Koko asuntotuotannosta 24 % oli valtion tukemaa. (Kuva 7). Asuntotuotanto Lahdessa ja vertailukaupungeissa Tuhatta lahtelaista kohti valmistui 6,5 asuntoa vuonna 215. Suhdeluku oli 6,3 vuonna 214, jolloin Lahden suhteellinen asuntotuotanto oli hieman alle suurien kaupunkien keskitason. Tämä johtui osittain kaupungin keskimääräistä alhaisemmasta väestönkasvusta. Asukaslukuun suhteutettuna rakentaminen oli vuonna 214 vilkkainta Vantaalla ja Oulussa, joissa valmistui yli yhdeksän asuntoa tuhatta asukasta kohti. Suhteellinen asuntotuotanto oli alhaisin Kouvolassa, Turussa ja Helsingissä. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 761 875 83 86 363 174 312 243 Kuva 7. Valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto vuosina 27-215. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. 62 362 59 462 18 142 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Valtion tukema Vapaarahoitteinen 541 388 586 18 Lähde: Lahden kaupunki 2, 18, 16, 14, 12, 154,4 15,5149,2 145,8 148,3 15,8 14,8 125,4 119,5 1, 8, 6, 4, 84,8 81,8 83,3 77,5 76,1 76,4 78,8 62,8 56,4 87,4 66,4 63,6 64, 59,8 56,5 51,9 46, 47,9 2,, Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Lahden kaupunki Kuva 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina 27-215. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta.
6 Kuntaliitos kasvatti rakennuskantaa 4 % Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten lukumäärä kasvoi noin 4 % ja kerrosala noin 18 %. Lahdessa oli vuoden 215 lopussa 24 139 rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 84 % (2 255) oli asuinrakennuksia, 3 % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. Asuinrakennuksista oli pientaloja 77 % (15 561), rivitaloja 5 % (1 72), kerrostaloja 9 % (1 836) ja vapaa-ajan rakennuksia 9 % (1 786). (Taulukko 2). Rakennuksia oli eniten Nastolan suuralueella, jossa sijaitsi 28 % koko kaupungin rakennuskannasta. Muihin suuralueisiin verrattuna Nastolassa oli eniten asuin-, teollisuus- ja kokoontumisrakennuksia sekä liikenteen rakennuksia. Asuinrakennuksiin luokiteltavista vapaa-ajan asunnoista valtaosa sijaitsi Nastolas- sa. Launeen suuralueella sijaitsi eniten liike- ja varastorakennuksia sekä hoitoalan rakennuksia. Toimistorakennuksia oli eniten Keskustassa. Asuinkerrostaloista 27 % sijaitsi Keskustassa, rivitaloista viidennes Launeella ja pientaloista neljännes Nastolan ja Launeen suuralueilla. Oikean kuvan saamiseksi rakennusten lukumäärän lisäksi tulee tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä 11 19 689 k-m². Kerrosneliöistä 57 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 11 % liikerakennuksissa, 4 % varastorakennuksissa ja 3 % toimisto- ja opetusrakennuksissa. (Taulukko 3). Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Nastola Yhteensä 24 139 1 54 1 137 2 186 3 723 693 5 492 2 175 989 6 69 Pientalot 15 561 71 746 1 145 2 968 486 3 947 1 439 693 4 66 Rivitalot 1 72 29 92 7 173 41 216 152 117 182 Kerrostalot 1 836 493 11 358 97 4 397 212 68 97 Vapaa-ajan rakennukset 1 786 26 7 194 53 1 1 1 1 476 Liikerakennukset 574 95 42 62 41 12 15 35 9 128 Toimistorakennukset 132 43 4 17 3 5 28 9 1 22 Liikenteen rakennukset 772 1 23 95 61 19 173 6 35 26 Hoitoalan rakennukset 123 17 2 18 14 1 38 1 3 2 Kokoontumisrakennukset 176 3 13 15 9 2 27 25 2 53 Opetusrakennukset 1 25 3 12 5 2 11 11 7 24 Teollisuusrakennukset 767 27 7 164 55 28 176 66 5 239 Varastorakennukset 447 8 6 72 32 18 148 56 2 15 Pelastustoimen rakennukset 9 1 1 1 1 1 4 Muut rakennukset 784 115 63 15 7 22 17 89 37 68 Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Asuin-, toimisto-, liike- ja opetusrakennusten sekä liikenteen rakennusten kerrosneliöitä oli eniten Keskustan suuralueella. Launeelle sen sijaan oli sijoittunut eniten varastorakennusten pinta-alasta. Teollisuuskäytössä olevien rakennusten kerrosala oli suurin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Hoitoala- ja kokoontumisrakennuksia oli eniten Kärpäsen suuralueella. k-m² % Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Nastola Yhteensä 11 19 689 2,7 4,6 16,2 6,4 2,3 22,7 1, 3,4 13,6 Pientalot 2 333 361,7 5,3 7, 19,3 3,7 25,6 9, 5,3 24,1 Rivitalot 533 255 3,4 9,7 6,6 12,7 3,3 19,2 13,4 13,8 17,9 Kerrostalot 3 298 448 35,8 7,1 19,3 2,5,1 18,6 8,5 3,8 4,5 Vapaa-ajan rakennukset 74 171, 1,3,2 1, 3,4,7 1,1 1, 82,4 Liikerakennukset 1 166 2 37, 3,6 8,8 1,3 3,7 33,2 3,7,7 8,1 Toimistorakennukset 315 19 57,3 1,4 15,3,9,5 13,7 5,1,1 5,5 Liikenteen rakennukset 193 167 22,7 4, 11,5 3, 13,2 14,5 18,9,8 11,5 Hoitoalan rakennukset 259 88 2,7,3 6,8 4,7,2 12,4 38,2 9,3 7,3 Kokoontumisrakennukset 234 651 28,8 5,8 5, 1,6,3 15,9 29,2,4 12,9 Opetusrakennukset 353 36 39,6 4, 14,6 4,4 2,5 9,9 11,7 3,5 9,9 Teollisuusrakennukset 1 799 15 7,9,2 33,1 1,6 1,7 25,6 9,8,1 2, Varastorakennukset 428 965,9 2,8 22,7 3,4 7,1 38,3 13,3,2 11,3 Pelastustoimen rakenn. 9 689 52,7, 12,2 3,3, 4,4 4,2, 23,4 Muut rakennukset 2 76 11,4 7,2 24,6 5,9 4,6 33,5 4,2 1,4 7,2 Taulukko 3. Rakennusten kerrosala (k-m²) käyttötarkoituksen mukaan vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble.
7 198-luku rakentamisen vilkkain vuosikymmen Lahden kaikista rakennuksista 62 % ja asuinrakennuksista 6 % on rakennettu vuoden 197 jälkeen. Opetus- ja kokoontumiskäytössä olevista rakennuksista peräti yli puolet ja rakennettu ennen 197-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset, joista yli 8 % on rakennettu 2-luvulla. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi etenkin 198- luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa. 198-luvulla valmistui sekä asuinrakennuksia että muita rakennuksia enemmän kuin muilla vuosikymmenillä. Kerrostalorakentaminen sen sijaan painottui vuosiin 196-1979, jolloin rakennettiin yli 4 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin syntyivät useimmat kaupungin lähiöistä. Kuntaliitoksen myötä asuntojen määrä kasvoi 13 % Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungissa sijaitsevien asuntojen määrä kasvoi noin 13 % eli 8 35 asunnolla. Vuoden 215 lopussa Lahden asuntokanta oli 71 78, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 64 % (45 655), omakotitaloasuntoja 24 % (17 222) ja rivitaloasuntoja 8 % (5 412). Lisäksi 14 asuntoa oli vapaa-ajan rakennuksissa ja 2 685 muissa kuin asuinrakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa. (Kuva 8). Liki neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, viidennes Launeella, 16 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella ja 11 % Nastolan suuralueella. Lahden asuntokannasta kaksi kolmasosaa on kerrostaloasuntoja. Suurista kaupungeista Lahtea kerrostalovaltaisempia ovat ainoastaan Helsinki, Turku ja Tampere. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli keskustassa 91 %, Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi -suuralueella 83 %, Mukkulassa 63 %, Kärpäsessä ja Launeella 6 % ja Jalkarannassa 52 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (68 %), Ahtialan (61 %) Nastolan (54 %) suuralueilla. Kolava-Kujalan asunnoista joka neljäs ja Jalkarannan asunnoista viidennes oli rivitaloasuntoja. asuntojen lkm 2 4 6 8 1 12 14 16 Keskusta 195 146 15436 1172 Mukkula 834 446 389 545 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 1427 339 9159 166 Ahtiala 3152 771 1153 1969 Kolava-Kujala 58 179 2 4 36 Laune 4552 191 899 4 3 Kärpänen 175 749 444 3 193 Jalkaranta 779 639 1611 3 69 Nastola 47 152 2234 71 239 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset Kuva 8. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble
8 Yhteenveto Tässä julkaisussa luvut esitetään vuoden 216 kuntajakoluokituksen mukaisesti eli entisen Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan luvut on laskettu yhteen. Vuonna 215 Lahdessa valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto pieneni 18 %. Valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 5 % asuinkerrostaloja, 4 % rivitaloja, 1 % toimitilarakennuksia ja 39 % muita rakennuksia. Uusien rakennusten tuotannosta yli kolmannes sijoittui Launeen suuralueelle, jonne rakennettiin yli puolet uusista asuinkerrostaloista ja noin kolmannes pientaloista. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 215 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 75 %, pientaloasuntoja 17 % ja rivitaloasuntoja 8 %. Vuoteen 214 verrattuna pientaloasuntojen tuotanto supistui parilla prosentilla ja kerrostaloasuntojen liki kymmenellä prosentilla. Rivitaloasuntojen määrä sen sijaan kasvoi 17 %. Edellisvuoteen verrattuna koko asuntotuotanto pieneni -18 %. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten lukumäärä kasvoi noin 4 % ja niiden kerrosala noin 18 %. Lahdessa oli vuoden 215 lopussa 24 139 rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 84 % oli asuinrakennuksia, 3 % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. 2 255 asuinrakennuksesta oli 77 % pientaloja, 5 % rivitaloja, 9 % kerrostaloja ja 9 % vapaa-ajan rakennuksia. Rakennuksia oli eniten Nastolan suuralueella, jossa sijaitsi lähes 3 % koko kaupungin rakennuskannasta. Muihin suuralueisiin verrattuna Nastolassa oli eniten asuin-, teollisuus- ja kokoontumisrakennuksia sekä liikenteen rakennuksia. Asuinrakennuksiin luokiteltavista vapaa-ajan asunnoista valtaosa sijaitsi Nastolassa. Launeen suuralueella sijaitsi eniten liike- ja varastorakennuksia sekä hoitoalan rakennuksia. Toimistorakennuksia oli eniten Keskustassa. Liki neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, viidennes Launeella, 16 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella ja 11 % Nastolan suuralueella. Vuonna 215 varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 48 h-m2, rivitaloasunnot 63 h-m2 ja pientaloasunnot 12 h-m2. Valmistuneesta 722 asunnosta 18 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valmistuneet rakennukset Valmistuneet asunnot Yhteensä 386 766 Asuinrakennukset 198 762 erilliset pientalot 154 13 rivi- ja ketjutalot 15 61 asuinkerrostalot 18 571 vapaa-ajan asuinrakennukset 11 Liikerakennukset 7 1 Toimistorakennukset 1 Liikenteen rakennukset 5 Hoitoalan rakennukset 6 Kokoontumisrakennukset 2 Opetusrakennukset 4 Teollisuusrakennukset 6 1 Varastorakennukset 8 Muut rakennukset 149 2