OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Yhdessä enemmän yhdessä kasvaminen Hyväksytty Yhtymähallituksessa 19.6.2014
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 1.1 Opiskeluhuolto 5 1.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat arvot 6 2 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEEN ARVIOINTI 6 2.1 Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut 7 2.1.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä 7 2.1.2 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä 7 2.2 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut 8 3 OPISKELUHUOLLON PALVELUT 9 3.1 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 9 3.2 Opiskeluterveydenhuoltopalvelut 9 3.3 Asuntola- ja vapaa-ajan palvelut 10 4 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN 11 4.1 Opiskelijoiden edustus Jedun toimielimissä 11 4.2 Oppilaskuntatoiminta 11 4.3 Tutortoiminta 12 5 YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA 13 6 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ 14 6.1 Kiusaamisen ehkäisy 14 6.1.1 Kiusaamisen tunnistaminen 14 6.1.2 Kiusaamiseen puuttuminen 15 6.2 Päihteiden käytön ehkäiseminen 15 6.3 Huumausainetestaus 16 6.4 SORA-lainsäädäntö 16 7 SALASSAPITO JA TIETOSUOJA 17 7.1 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset 18 7.2 Lastensuojeluilmoitus 19 8 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 20 9 OPISKELUHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ 21 OPISKELUHUOLLON TOIMINTAA OHJAAVIA JA TÄYDENTÄVIÄ ASIAKIRJOJA 22 OPISKELUHUOLTOA OHJAAVA JA SIIHEN VAIKUTTAVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ 23 2
Asiakirjan valmistelutyöryhmä: Sirkka Lohiniva Sirkka Veivo Helena Kinnunen Mari Rytky Sari Hietasaari Pertti Kuosmanen Pekka Tuomainen Soili Häkkilä Ritva Joki-Kolehmainen Painotalo: Painoykkönen Ky Painopaikka: Oulainen Painos: 100kpl 3
1 JOHDANTO Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Jedun linjaukset opiskelijahuollosta, kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä. Suunnitelma kattaa opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon, ja soveltuvin osin muun koulutuksen. Opiskeluhuollon tavoitteena on päästä korjaavasta työstä hyvinvoinnin kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Hyvinvoinnin edistäminen on päivittäisiä arjen pieniä valintoja ja tekoja. Opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut (kuraattori-, psykologi- ja kouluterveydenhuolto). Koulutuksen järjestäjä toteuttaa opiskeluhuollon toimintoja monialaisessa yhteistyössä opetustoimen, opiskelijoiden, huoltajien, muiden yhteistyötahojen ja sosiaali- ja terveystoimien kanssa (toteuttaa, kehittää, arvioi). Opiskeluhuollon palvelut yhtenäistetään yhteistyössä sijaintikuntien kanssa. Opiskeluhuollon palvelujen tarve arvioidaan, ja sopimuksilla sijaintikuntien kanssa sovitaan yhtenäiset ja tasapuoliset toimintatavat. Toimintaa arvioidaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti vuosittain. Koulutuksen järjestäjän oppilaitoskohtaisiin suunnitelmiin kirjataan (L1287/2013 13): arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). 4
1.1 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (L630/1998, L479/2003, L951/2011, L417/2007 L523/1999, A811/1998, L66/1972, L683/1983, A380/2009, A1032/2011, A1033/2011, L480/2003, L1287/2013). Tässä laissa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Koulutuksen järjestäjä toimii yhteistyössä palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tietoa näistä eduista ja palveluista. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan näitä etuja ja palveluita. Opintojen aloitusvaiheessa opiskelijoille tiedotetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä opintotuesta ja koulumatkatuesta (KELA). Opiskeluhuoltoa määräävässä lainsäädännössä ja muissa ohjeissa korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista, opiskelijalle / huoltajalle tiedottamista sekä opiskelijan ohjaamista opiskelijahuollon palveluihin. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää oppimista ja opintojen suorittamista, luoda turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö, edistää oppilaitosyhteisön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä viihtyisyyttä. Tavoitteena on opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä nuorten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen. Kuvio: Opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuollon ohjausryhmä koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä suunnittelee, kehittää, arvioi ja ohjaa opistot nimeää edustajat yksiköistä (monialaisuus, sidosryhmät) Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee, kehittää, arvio, toteuttaa ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän edustaja ammattiopiston rehtori nimeää ryhmän jäsenet kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana Yksilökohtainen opiskeluhuolto yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseen tarvittavat asiantuntijat (opiskelijan tai huoltajan suostumus) opiskelijalle on annettava tieto palveluun ohjauksesta vastuuhenkilön nimeäminen 5
1.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat arvot Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu koko henkilöstön ja opiskelijoiden yhteishengestä. Opiskelijan aito kohtaaminen, kuunteleminen ja kunnioittaminen lisäävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Hyvän opiskelun edellytyksenä on oppilaitosyhteisön myönteinen ilmapiiri ja toisesta välittämisen kulttuuri. Opiskeluhuollon palvelut edistävät kaikkien opiskelijoiden oikeutta oppia ja olla tasavertainen yhteisön jäsen. Opintojen eteneminen turvataan oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaisella tunnistamisella, ja niihin puuttumisella. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee kiinnittää huomiota siihen, että vuorovaikutus on opiskelijan itsetuntoa vahvistavaa ja kannustavaa. Jokaisen tehtäviin kuuluvat muun muassa opiskelijoiden hyvinvoinnin seuranta ja puuttuminen epäkohtiin, kuten koulukiusaamiseen tai ilkivaltaan. JEDUssa opiskelijan hyvinvointi on koko henkilöstön vastuulla. 2 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEEN ARVIOINTI Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoittamat suunnitelmat ja toimintaohjeet muodostavat opiskeluhyvinvointia edistävän kokonaisuuden, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät monialaista ja moniammatillista sopimista sekä yhteistyötä opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tarvittavaan tukeen osallistuvan henkilöstön kesken. 6
Koulutuksen järjestäjä arvioi paikallisen opiskeluhuollon kokonaistarpeen sekä käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut. Arviossa hyödynnetään kunnassa laadittua lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä viimeksi tehdyn kouluterveyskyselyn tai ammattiopiston oman hyvinvointikyselyn tuloksia. Koulutuksen järjestäjä toimii opiskelijoiden edunvalvojana varmistaen, että oppilaitosten sijaintikuntien vastuulla olevat palvelut on kirjattu kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja palvelut ovat saatavilla koulutuksen järjestäjän kaikille opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjä arvioi vuosittain opiskeluhuollon kokonaistarpeen saatujen palautteiden ja kyselyjen tulosten perusteella. Tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijamäärä, erityisen tuen ja ohjauksen tarve. 2.1 Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja nuorten kehityksen kokonaisvaltaisen tukemisen varmistamiseksi on suositeltavaa tehdä tiivistä yhteistyötä myös nuorisotoimen, kirkon oppilaitos- ja nuorisotyön ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen, ja ongelmien ennaltaehkäisy arjessa: - varaudutaan ennalta opintojen aloitukseen; lähiverkostoituminen peruskoulun, huoltajien, lastensuojelun sekä ammattiopistojen kanssa - varaudutaan ennalta kiusaamisen estämiseen; toimenpideohjelma opetuksessa, millä vahvistetaan psykososiaalisen hyvinvoinnin merkitystä sekä tunne- ja ihmissuhdetaitojen kehittämistä, hyvän yhteishengen nostattaminen - toisten huomioon ottaminen - opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen - opetuksen laatu ja monipuoliset opetusmenetelmät - opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvoinnin edistämistä ja opiskelijoiden varhaista tukea koskevat asiat Koulutuksen järjestäjällä on opiskeluhuollon ohjausryhmä ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Opiskeluhuoltoryhmiin osallistuu tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita. 2.1.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuollon ohjausryhmä on koulutuksen järjestäjä tasoinen. Ohjausryhmän muodostavat ammattiopistojen nimeämät edustajat ja sidosryhmien edustajat. Ohjausryhmän tehtävänä on opiskeluhuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi. Opiskeluhuollon ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. 2.1.2 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoskohtaista monialaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon opetuksen, opinto- 7
ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen ja terveydenhoidon ammattiryhmien edustajien kuuluminen ryhmiin. Mikäli koulutuksen järjestäjällä on asuntolatoimintaa, on suositeltavaa nimetä asuntolaohjaajien edustaja opiskeluhuoltoryhmään. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän nimeää koulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti ammattiopiston rehtori. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Suunnittelu- ja kehittämistyössä ryhmän on kuultava opiskelijoita. 2.2 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja erityisoppilaitosten ylläpitäjien järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Oppilaitoskohtainen yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän muodostaa tilannekohtaisesti koottu ryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella (kirjallinen suostumus). Mikäli täysi-ikäinen opiskelija tai alaikäisen opiskelijan huoltaja, kieltävät tapaamisen järjestämisen, sitä ei voida järjestää. Asia tulee kuitenkin kirjata opiskelijahuoltokertomukseen ja se on arkistoitava opiskelijahuoltorekisteriin. Yksilökohtaiset opiskeluhuollon tapaamiset dokumentoidaan. Kirjaamisessa noudatetaan koulutuksen järjestäjän ja ammattiopistojen ohjeistuksia. Ryhmälle määritellään käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite. 8
3 OPISKELUHUOLLON PALVELUT 3.1 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa, ja tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 :n mukainen kelpoisuus sekä psykologin palveluja (L630/1998, L479/2003, L951/2011, L417/2007 L523/1999, A811/1998, L66/1972, L683/1983, A380/2009, A1032/2011, A1033/2011, L480/2003, L1287/2013). Opiskelijalla on oikeus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa tapaaminen on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Keskustelumahdollisuus on järjestettävä myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella (L1287/2013, 15). 3.2 Opiskeluterveydenhuoltopalvelut Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla: 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (L1287/2013) mukaisesti opiskelijalla on oikeus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Terveydenhoitajan työ on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. (L630/1998, L479/2003, L951/2011, L417/2007 L523/1999, A811/1998, L66/1972, L683/1983, A380/2009, A1032/2011, A1033/2011, L480/2003, L1287/2013). Opiskelijoiden terveydenhuollossa on keskeistä ennaltaehkäisevä toiminta ja sairauksien hoidon lisäksi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä tukevien opiskeluolosuhteiden edistäminen sekä opiskelukykyä heikentävien tekijöiden korjaaminen ja hoitaminen. Terveydenhoitajan tarkastus järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja lääkärintarkastus erillisten toimintaohjeiden mukaan koulutuksen aikana. Terveystarkastettaville opiskelijoille tehdään terveyskysely, jonka pohjalta tarkastus voidaan tehdä yksilöllistetty- 9
nä. Opiskelijoille järjestetään myös ns. avovastaanottoja, joihin opiskelijat voivat tulla ilman ajanvarausta. Kuntien opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa on tarkemmat kuvaukset terveystarkastuksista, opiskeluympäristön seurannasta, terveyspalvelualueen oppilaitoksista sekä kuvaus järjestettävistä terveystarkastuksista. Näistä tiedotetaan ammattiopistojen oppaissa ja toimintaohjeissa. 3.3 Asuntola- ja vapaa-ajan palvelut Koulutuskuntayhtymän oppilaitokset (Haapajärvi, Piippola, Haapavesi, Nivala, Kalajoki) tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden maksuttomiin soluasuntoihin. Asuntolassa työskentelee ohjaajia, jotka auttavat ja tukevat opiskelijoita sekä järjestävät erilaista terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vapaa-ajantoimintoja. Ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden, opettajien, opiskeluhuollon ja muun henkilöstön kanssa. Yhteistyötä tehdään myös opiskelijan perheen tai muun verkoston kanssa. Vapaa-ajantoiminnan tarkoituksena on kannustaa harrastuksiin, lisätä sosiaalisia taitoja, tukea päihteettömyyttä ja luoda turvallisuutta. Mahdollisia vapaa-ajan harrastuksia ovat mm. liikunta eri muodoissaan, retket, kerhot, musiikki sekä erilaiset elämänhallintaan ja asumiseen liittyvät kurssit. Lisäksi opiskelijoita ohjataan käyttämään kuntien, järjestöjen ja seurakuntien vapaa-ajan palveluita. Tutkintojen perusteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti ohjattua harrastustoimintaa on opiskelijalla mahdollisuus sisällyttää opintoihin. Aktiivinen harrastustoiminta ja mielekkäät vapaa-ajanviettomahdollisuudet edistävät terveyttä ja lisäävät viihtyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä niin opiskelussa kuin työelämässä. Vapaa-ajan toiminnassa on oleellista opiskelijoista itsestään liikkeelle lähtevä toiminta, tilojen käyttömahdollisuus ja oppilaitosten yhteistyö oman paikkakunnan nuoriso- ja vapaa-ajan toimen sekä liikunta- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 10
4 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Ammattiopistoissa on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen. (L630/1998). Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa tehdään koulutuksen järjestäjän ja ammattiopistojen toimintaohjeiden mukaisesti. 4.1 Opiskelijoiden edustus Jedun toimielimissä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä on yksi monialainen ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. Toimielimen nimi on JEDU arviointitoimikunta. Arviointitoimikuntaan kuuluu seitsemän työelämän edustajaa, yksi opiskelijoiden edustaja, kuusi ammattiopistojen edustajaa sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustaja. Yhtymähallitus nimittää toimielimen kolmeksi vuodeksi. SORA toimikuntaan ja ammattiopistokohtaisiin oppilaitosneuvostoihin kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustaja ja jokaiselle toimijataholle nimetty varajäsen. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmässä opiskelijoita edustaa oppilaskunnan jäsen. 4.2 Oppilaskuntatoiminta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opiskelijat ovat järjestäytyneet. Jokaisessa ammattiopistossa on opiskelijoiden oma rekisteröity yhdistys, johon kuuluvat kaikki opiskelijat. Koko kuntayhtymätason yhteistä ääntä käyttävät Jokilaaksojen ammattiopiskelijat. Tämä ryhmä on koottu eri opistojen opiskelijaedustajista. Yhtymäkohtainen oppilaskunnan hallitus vie eteenpäin koko Jedun kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Opistokohtainen oppilaskunnan hallitus on luonteva toimija oppilaitoksen kehittämistyössä. Oppilaskunnan keskeiset toiminta-alueet - opiskelijoiden edunvalvonta - oppimisympäristön kehittäminen - ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääminen - opiskelijoiden myönteisen yhteishengen luominen 11
4.3 Tutortoiminta Tutorointi on opiskelijoiden omaa toimintaa, jolla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja aktiivisuutta kouluyhteisössä. Koulutetut tutorit auttavat uuden opiskelijan yhteisöön ja ovat mukana koulun erilaisissa tapahtumissa kouluvuoden aikana. Tutorin toiminta on yksi osa siitä työstä, jolla opintojen keskeyttämisiä vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään. Tutortoiminnan keskeiset toiminta-alueet - opiskelijoiden tuki ja ohjaus - yhdessä tekeminen, toiminnan järjestäminen - yhteistoiminta kouluyhteisössä, opiskelijat ja henkilökunta - oman opiston opiskelun ja koulun esitteleminen 12
5 YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. ( L630/1998,L 951/2011, A1032/2011 ). Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja ammattiopistokohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä on nimettynä huoltajien edustajat. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa kuntayhtymä ja sen oppilaitokset ovat aloitteellisia myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutukseen hakeutumisvaiheessa, koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ryhmäohjaajat ovat ensisijaisia toimijoita kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteydenpidossa. Ryhmänohjaajan tehtävä on opiskelun tukeminen, poissaolojen ja opintojen etenemisen seuraaminen ja ensisijainen yhteydenpito huoltajaan sekä myös opiskelijahuoltoon. Huoltajilla on oikeus saada tietoa alle 18 -vuotiaan opiskelijan opintojen etenemisestä. Tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista tiedotetaan huoltajille erityisesti silloin, kun opiskelija tekee koulutusvalintoja tai tilanteissa, jolloin opiskelijan terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt. Jedu tiedottaa opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ja kurinpitorangaistuksesta. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättämistä kuullaan opiskelijaa ja hänen huoltajaansa. Opiskelijan huoltajaa on kuultava myös ennen opiskelijan oppilaitoksesta tai opiskelijan asuntolasta erottamista. JEDUlla on laadittuna pedagoginen toimintaohje, järjestyssäännöt ja Sora-toimintaohje, joita tarkennetaan ammattiopistokohtaisilla toimintaohjeilla. Terveydentilavaatimuksista tiedotetaan JEDUn ja ammattiopistojen www-sivuilla, opetussuunnitelmissa ja pääsykokeen yhteydessä (kutsut, tiedotteet). 13
6 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. (L630/98, L951/2011, L479/2003). Kaikilla opiskelijoilla ja henkilöstön jäsenillä on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Turvallisen ympäristöön sisältyy fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuus. Ammattiopistojen turvallisuus perustuu opiskelijoiden, huoltajien ja koko henkilöstön yhteistyöhön. Turvallisuus osana hyvinvointia: - varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä toiminta - ongelma- ja kriisitilanteiden toiminta - toimintaympäristön esteettömyys ja turvallisuus Jedun turvallisuus- ja kriisitoimintasuunnitelmaan on laadittu toimintaohjeet opiskelijoiden ja henkilöstön suojaamiseksi onnettomuuksilta, väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kriisitilanteissa tiedottamisessa ja toiminnassa noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita. Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteiden tiedottamisessa ja toiminnan johtamisessa on rehtori. Henkilöstöä ja opiskelijoita koulutetaan säännöllisesti kriisitilanteissa toimimiseen sekä järjestetään pelastusharjoituksia yhteistyössä Jokilaaksojen pelastustoimen kanssa. Ammattiopistokohtaiset turvallisuussuunnitelmat antavat toimintaohjeet erilaisiin kriisitilanteisiin (onnettomuus, kuolemantapaus, väkivalta). Näitä suunnitelmia tukevat ja tarkentavat sekä Jedun että ammattiopistojen järjestyssäännöt. Koulujen terveydellisten olojen tarkastuksia tehdään kolmen vuoden välein. Siihen osallistuvat terveydenhoitaja, terveystarkastaja, rehtori ja kiinteistönhuollon edustaja. 6.1 Kiusaamisen ehkäisy Jedun ammattiopistoissa korostetaan opiskelijan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeutta ruumiilliseen ja henkiseen loukkaamattomuuteen. Opiskelijoita ohjataan sietämään erilaisuutta ja tuntemaan vastuuta toinen toisistaan. Koulun turvallinen ja kannustava ilmapiiri ehkäisee kiusaamistilanteiden syntymistä. Kiusaamisesta ja sen vaikutuksista puhutaan avoimesti oppitunneilla ja arkipäivän tilanteissa. Tutoropiskelijoiden koulutuksessa painotetaan kiusaamisen tunnistamista ja siitä puhumista. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota ryhmäytymiseen ja hyvän ilmapiirin luomiseen. 6.1.1 Kiusaamisen tunnistaminen Kiusaaminen on koulussa, internetissä, asuntolassa tai koulumatkalla tapahtuvaa vahvemman osapuolen toiseen, heikompaan osapuoleen kohdistamaa kielteistä toimintaa. 14
Kiusaaminen voi olla ruumiillista (lyöminen, potkiminen, töniminen), sanallista (nimittely, pilkkaaminen, ilkeitä puheita takanapäin), syrjintää tai ilmeiden ja eleiden kautta tapahtuvaa toisen väheksymistä. Kiusaaminen on tahallista ja tietoista toisen henkilön alistamista ja loukkaamista. Ammattiopistoissa toteutetaan opintojen aikana tulo-. ja olokysely opiskelijoille, joissa kysytään muun muassa työrauhasta ja opiskeluilmapiiristä. Lisäksi ammattiopistoissa toteutetaan oppilaitoskohtaisia kiusaamiskyselyjä, joihin vastaavat kaikki opiskelijat. Tarvittaessa tehdään seurantakysely. 6.1.2 Kiusaamiseen puuttuminen Kaikilla aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi. Jokainen henkilökuntaan kuuluva puuttuu kiusaamistilanteeseen välittömästi ja vaatii kiusaamisen lopettamista. Kiusaamisesta ilmoitetaan aina rehtorille, (apulaisrehtorille / koulutusalavastaavalle), osapuolten ryhmäohjaajille ja opiskelijahuollolle opiston toimintaohjeen mukaisesti. Kiusatun turvallisuudesta huolehditaan ja otetaan yhteys eri osapuolten koteihin. Tapahtumat ja sovitut toimenpiteet kirjataan (lomake kiusaamistilanteiden ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn). Kaikkia ryhmää opettavia pyydetään tarkkailemaan ko. opiskelijoiden käyttäytymistä. Osapuolten kanssa sovitaan tapaaminen myöhemmin ja todetaan ovatko sovitut toimenpiteet toteutuneet. Yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän ja huoltajien kanssa huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet saavat tarvittaessa tukea ja ammattiapua. Kiusatuksi tulleella ja hänen huoltajillaan on mahdollisuus tehdä asiasta rikosilmoitus. Jos asia menee käräjäoikeuden käsittelyyn, koulun rangaistustoimenpiteitä ei oteta käyttöön. 6.2 Päihteiden käytön ehkäiseminen Päihdetyön periaatteita ovat päihteettömyys, yhteisövastuu sekä yksilön vapauden ja vastuun kunnioittaminen. Jedun päihdetoimintaohje lähtee ajatuksesta, että puuttuminen on välittämistä. Ammattiopisto on opiskelijoille mallityöpaikka, jonka toimintaan päihteet eivät kuulu millään tavalla. Kaikilla työyhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua nuorten ongelmiin ja tehostaa ennalta ehkäisevää työtä. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen päihteiden käytön havaitseminen ja siihen puuttuminen sekä tarjota ratkaisuja ongelmaan. Opiskelijoille tiedotetaan järjestyssäännöistä, jotka kieltävät alkoholin ja huumeiden hallussapidon sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen oppilaitoksessa, asuntolassa, oppilaitoksen alueella ja työssäoppimispaikassa. Opiskelijoita ohjataan pääasiassa kasvatuksellisin keinoin. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisyssä lähtökohtana on myönteinen ja rakentava puuttuminen. Päihdekeskeiselle elämälle pitäisi pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja. Tupakkalaki on astunut voimaan 1.10.2010. Tämä tarkoittaa sitä, että tupakointi on kielletty Jedun ammattiopistojen alueilla ja työmailla. Lain tarkoitus on ehkäistä tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistää niiden käytön lopettamista sekä suojella väestöä tupakansavulle altistumiselta. 15
6.3 Huumausainetestaus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L951/2011 34 a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ilmoitetaan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 6.4 SORA-lainsäädäntö Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen 1.1.2012 voimaan tulleen lainsäädännön tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lisäksi säännöksillä on täsmennetty mm. opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, mahdollistettu opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua, säädetty tarkemmin oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, mahdollistettu huumausainetestaukset, vahvistettu kurinpitosäädöksiä sekä lisätty koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten tietojen saantioikeutta. Rehtori voi antaa opiskelijalle suullisen tai kirjallisen varoituksen perusteena mm. työsuojelullisten, rikoslain määräysten rikkominen, oppilaitoksen järjestyssääntöjen rikkominen. Oppilaitosneuvostolla on oikeus erottaa opiskelija määräajaksi alle 6 kuukaudeksi ja Jedun Sora-toimielimellä yli 6 kuukaudeksi (max 1 vuosi). 16
7 SALASSAPITO JA TIETOSUOJA Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, rehtorit, virkasuhteiset opettajat, työsopimussuhteiset opettajat, tuntiopettajat, koulunkäyntiavustajat ja muu henkilöstö, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden tai henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (L630/1998, L951/2011, L628/1998) Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013 20 ) mukaisesti koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan; 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2) asian aihe ja vireillepanija; 3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5) toteutetut toimenpiteet; 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :ssä säädetään (L1287/2013 21 22 ). Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa: - oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi, - opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten, - opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten, - työssä oppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssä oppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi sekä - poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. (L1287/2013 23 ). 17
Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: opiskelijahuoltoa ja opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, opiskelijan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. 7.1 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset Yksilöllisen opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä henkilörekistereistä ja opiskeluhuollon kertomuksista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Koulutuksen järjestäjän vastuulla olevien opiskeluhuoltorekisterin ja opiskeluhuollon kertomusten lisäksi yksilöllisen opiskeluhuollon toteutuksessa käytetään myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rekistereitä ja asiakirjoja. Sähköisten rekistereiden ja kertomusten on oltava teknisesti sellaisia, että tietojen kirjaamisesta ja lukemisesta jää loki-merkintä. Opiskelijalla ja alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on rekistereihin ja kertomuksiin merkitty ja kenelle tietoja on luovutettu. Opiskeluhuollon rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietojen saantiin oikeutetuille teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että myös tietojen vastaanottaja huolehtii tietojen käsittelystä asianmukaisesti. Opiskeluhuoltorekisteri - Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. - Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. - Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin seuraavasti: - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin tarpeellisiin terveydenhuollon potilasasiakirjoihin. - Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen - Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Ryhmän jäsenten toteuttaessa jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan seuraavat opiskelijaa koskevat tiedot: 18
- Nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot - Asian aihe ja vireille panija - Opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet - Tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot - Toteutetut toimenpiteet - Kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa. Mikäli sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. 7.2 Lastensuojeluilmoitus Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina, jos alaikäinen tavataan päihtyneenä Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos alaikäisen tilanne niin vaatii. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden esimerkiksi terveydenhuollossa. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen. Hyvän hallintotavan mukaista kuitenkin on informoida perhettä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ellei ole erityisiä syitä jättää tätä tekemättä. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Arvioidessasi ilmoituksen tarvetta voit ottaa yhteyttä opiskelijahuollon edustajiin tai ammattiopiston rehtoriin salassapitosäännösten estämättä ammattiopiston toimintaohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. 19
8 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Opiskeluhuollon ohjausryhmä ja ammattiopistokohtaiset opiskeluhuoltoryhmät vastaavat opiskelijahuollon kehittämisestä ja arvioinnista. Opiskelijahuollon saatavuutta, riittävyyttä ja sisältöä arvioidaan vuosittain. Opiskelijahuollon arviointi toteutetaan osana opiskelijapalautetta Jedun laatujärjestelmän mukaisesti. Opiskelijoille tehdään vuosittain kyselyt Wilman kautta opiskelusta ja sitä tukevista palveluista (ns. tulo-, olo- ja päättökyselyt). Lisäksi toteutetaan kouluterveyskyselyjä. Näiden kyselyjen tuloksia hyödynnetään toiminannan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että jokainen työyhteisön jäsen tietää miten hänen oma tehtävänsä ja toimintansa tukee oppilaitoksen toiminnan tavoitteita ja strategiaa. Kehityskeskustelut ovat yksi keskeisimmistä työn ohjauksen ja tuen muodoista. Onnistumisen edellytyksenä on avoin vuorovaikutus, vastuullisuus tehtävien hoidossa sekä mahdollisuudet säännölliseen työnohjaukseen ja kollegiaaliseen tukeen. Tulevia kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan muun muassa ennakkotietojen ja siirtotietojen kokoamiseen, toimintaohjeiden ja mallien jalkauttamiseen sekä ryhmäohjaajan toimintaa tukevien menetelmien käyttöönottoon (sisäiset verkostot). Lisäksi kehitetään yhteistyöverkostojen toimintaa sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen toimijoiden kanssa (ulkoiset verkostot). Selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (vapaaehtoistyö, järjestöt, seurakunnat). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoittamat suunnitelmat ja toimintaohjeet muodostavat opiskeluhyvinvointia edistävän kokonaisuuden, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät monialaista ja moniammatillista sopimista sekä yhteistyötä opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tarvittavaan tukeen osallistuvan henkilöstön kesken. Koulutuksen järjestäjä toimii opiskelijoiden edunvalvojana varmistaen, että oppilaitosten sijaintikuntien vastuulla olevat palvelut on kirjattu kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja palvelut ovat saatavilla koulutuksen järjestäjän kaikille opiskelijoille. 20
9 OPISKELUHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Hyvä tiedottaminen ja viestintä tukevat osaltaan opiskelijan kiinnittymistä opintoihinsa ja tutkinnon suorittamista normiajassa. Onnistunut tiedottaminen ja viestintä on lähtökohtaisesti monipuolista. Käytettävä tiedotusmateriaali on sekä kohderyhmälähtöistä että tilannekohtaista. Koulutuksen järjestäjä tiedottaa opiskeluhuollosta henkilökohtaisella ohjauksella, wwwsivuilla, WILMA järjestelmän tiedottein, tapahtumissa, kirjeitse, julkaisemalla ohjeita ja oppaita sekä järjestämällä erilaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Opiskelijoiden ohjaaminen koulutuksen ulkopuolisiin palveluihin edellyttää koulutuksen järjestäjältä tietämystä tarjolla olevista palveluista ja niistä vastaavista viranomaisista. Opiskeluhuollon näkökulmasta keskeistä on hyvä, toimiva yhteydenpito erityisesti kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 21
Opiskeluhuollon toimintaa ohjaavia ja täydentäviä asiakirjoja Pedagoginen toimintaohje Arviointitoimikunnan toimintaohje SORA toimikunnan toimintaohje JEDU yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma JEDUn turvallisuus ja pelastussuunnitelma Kriisitilanteiden toimintamalli JEDUn opinto-ohjaussuunnitelma Erityisopetuksen suunnitelma JEDU järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelmat Valmistavien koulutuksien opetussuunnitelmat Näyttötutkintoon valmistavat koulutukset, koulutussuunnitelmat Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Ammattiopistokohtaiset turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat Toimintakäsikirja Ammattiopistokohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat ja toimintaohjeet Ammattiopistokohtaiset opiskelijan oppaat Ryhmäohjaajan kansiot Varpu opas Opiskeluterveydenhuollon opas Lomakkeet http://arjenarkki.fi/hyvinvointia/opiskeluhuollon-kasikirja 22
Opiskeluhuoltoa ohjaava ja siihen vaikuttava keskeinen lainsäädäntö Koulutuksen ja opiskelijahuollon järjestäminen Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998(link is external)) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998(link is external)) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013(link is external)) OPH:n määräys opiskeluhuollosta ammatillisissa perustutkintojen perusteissa (10/011/2014(link is external)) OPH:n määräys opiskeluhuollosta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta, vammaisten opiskelijoiden valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta ammatillisessa peruskoulutuksessa, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta ja kotitalousopetuksesta (11/011/2014(link is external)) Lastensuojelu ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelulaki (L417/2007(link is external)) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen velvollisuus yhteistyössä kuntien sosiaalija terveystoimien kanssa Terveydenhuoltolaki (L1326/2010(link is external)) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011(link is external)) Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (L497/2003(link is external)) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L785/1992(link is external)) Velvoite monialaiseen yhteistyöhön kunnan nuorisotyön ja erityisesti etsivän nuorisotyön kanssa Nuorisolaki (L72/2006(link is external)) Eri ammattiryhmien toimintaa, viranomaisten välistä tiedonkulkua sekä ylläpidettäviä opiskelija- ja asiakasrekisterejä säätelevät lait Hallintolaki (L434/2003(link is external)) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (L621/1999(link is external)) Henkilötietolaki (L523/1999(link is external)) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (L516/2004(link is external)) SORA-säädösten ja määräysten toimeenpanoon liittyvissä asioissa huomioon otettavat lait Rikosrekisterilaki (L770/1993(link is external)) Laki opiskelijoiden oikeusturvalautankunnasta (L956/2011(link is external)) 23
24