Hyvinvoinnin palvelumalli 2020. 15.1.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Oulun palvelumalli 2020:

Pohjoinen hyvinvointialue - Haukiputaan kuntalaisilta

Mitä kunnassa tulee tapahtua, jotta väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Hyvinvointipalvelut. Valtuustokoulutus Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja

Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Pohjoinen hyvinvointialue. - Tuiran kuntalaisilta

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Pohjoinen hyvinvointialue. - Rajakylän kuntalaisilta

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

TALOUSARVIO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2016

Tulevaisuuden palvelumalli 2025 ja uusi nuorten talo

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

Pohjoinen hyvinvointialue. - Ritaharjun kuntalaisilta

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Asiakkaan valinnanvapaus

Kuntatuottavuus ja -tuloksellisuus seminaari

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Sosiaali- ja terveysryhmä

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Asiakkaan valinnanvapaus

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Talousarvion 2016 oheismateriaali

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori

Asiakkaan valinnanvapaus

HoivaDigi verkosto. Digitalisointi Palvelujen kustannusrakenne. Soili Vento

Asiakkaan valinnanvapaus

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

Ikäihmisten palvelut

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Uuden soten kulmakivet

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

MATO luonnoksen esittely

Asiakkaan valinnanvapaus

Terveyden ja sairaanhoito

Asiakkaan valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Asiakkaan valinnanvapaus

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Tulevaisuuden Kaukovainio

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hanna Jokinen Kotihoidon esimies

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terveyspalvelut -tulosalueiden organisaatiomuutos

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Pyhtään sote-uudistus. Olli Nuuttila, kunnanjohtaja Eduskunnan hallintovaliokunta

Terveyspalveluiden tuloskortti 2015

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Länsi-Pohjan sote-projekti

Transkriptio:

Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 15.1.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvointipalvelujen palvelumalliehdotus koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Uudet palvelumuodot ja mallit Omahoito, liikkuvat palvelut Palvelurakenteen muutos Ennaltaehkäiseviä ja avopalveluja lisätään - laitosvaltaisuutta vähennetään Monituottajuus Valinnanvapaus Palveluverkon uudistaminen Hyvinvointikeskukset

Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun tasolla koko uudessa Oulussa. Skenaariossa 2 vuoden 2012 tasosta on huomioitu päätetyt toiminnan ja talouden toimenpiteet. Skenaariossa 3 asukaskohtaiseksi kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Skenaario 4 on talousarvion 2013 mukainen. Kasvu tuleville vuosille on 1,7 %/asukas.

Hyvinvointipalvelut valtakunnallisessa vertailussa Asukaskohtaiset kustannukset keskitasoa Ikäihmisten palvelurakenne on raskas (laitosvaltainen) ja kattava avopalvelujen osalta Lastensuojelun palvelurakenne on ollut hyvä raskaat palvelut kasvaneet vuodesta 2011- Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset korkeat

Hyvinvointipalvelujen menot järjestämistavoittain TA 2013 Hyvinvointipalvelut on pääosin järjestetty kunnan omana toimintana. Yksityisten palveluntuottajien osuus (toimintamenoista) on noin 16 % (sis. palvelusetelillä tuotetut palvelut). Asukkaille maksettavien lakisääteisten ja harkinnanvaraisten avustusten osuus on 9 % (esim. toimeentulotuki ja omaishoidon tuki).

Henkilöstön määrän muutos 2013-2022, skenaariot Henkilöstön saatavuus Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi Eläköitymisen hyödyntäminen

Erikoissairaanhoidon menojen skenaariot vv. 2013-2022 Sopimusohjaus Sote-uudistus Järjestämissuunnitelma Uudet toimintamallit Tulevaisuuden sairaala Skenaario 1: Nykytilanne jatkuu (laskettu 5 vuoden keskiarvolla). Skenaario 2: Kasvu hidastuu 1 %:lla vuosittain. Skenaario 3: Kasvu hidastuu 2 %:lla vuosittain.

Uudet palvelumallit ja -tavat hyvinvointia! liikkuvat palvelut Yhteydensaanti verkkoasiointi

Palvelumalli 2020 Hyvinvointipisteitä 1-2 hypermarkettiin Suun terveydenhuollon liikkuvia yksiköitä 1-2 Omahoidon palvelujen laajentaminen kiireettömään ajanvaraukseen Etäyhteydet ensi vaiheessa Yli-Ii ja Ylikiiminki Asiakasvastaavat/Hyvä vastaanotto Palveluohjaus Aukioloaikojen pidentäminen Yhteyden saannin parantaminen Monialaisuus

Monituottajuuden näkökulmia Valinnan vapaus - palvelutarjotin Palvelusetelit, sähköinen henkilökohtainen budjetti Kasvava palvelutarve Oman toiminnan sparraaja Verkostot ja kumppanuus

Kotihoidon vaihtoehtoiset skenaariot; monituottajuus Kotihoidon palveluista noin 80 % on tuotettu omana toimintana ja 20 % ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Jos oman tuotannon osuus palvelujen järjestämisestä säilyy ja palvelujen tarve kasvavalle väestölle järjestetään ostopalveluina (palveluseteleillä), kustannussäästö (kumul.) on 8,4 M vuoteen 2022 mennessä nykyisellä hintatasolla.

Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan vaihtoehtoiset skenaariot; monituottajuus Skenaario 1. Palvelut hankitaan ostopalveluna nykyisen mallin mukaan jatkossakin. Skenaario 2. Palvelujen järjestäminen ostopalveluna laajenee vuonna 2016, jolloin ostopalvelua on 15 % palveluista. Skenaario 3. Ostopalvelujen määrä laajenee 30 %:iin palveluista vuonna 2016; kustannussäästö (kumul.) on noin 7,0 M vuoteen 2022 mennessä nykyisellä hintatasolla.

Palveluverkon vaihtoehdot 1. Vaihtoehto q Päätetyt ja kiireelliset verkon muutostarpeet 2. Vaihtoehto q 8 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat 3. Vaihtoehto q 4 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat

Oulun terveysasemat ja asukasmäärät: Haukipudas 19 000 Höyhtyä 15 000 Keskusta 13 800 Kaakkuri 12 100 Kaijonharju 14 900 Kiiminki 13 300 Kontinkangas 17 100 Myllyoja 12 000 Oulunsalo 9 800 Rajakylä 12 700 Seppä 17 700 Tuira 21 400 Yli-Ii 2 200 Ylikiiminki (lokakuu 2011) Rajakylä Tuira Keskusta Seppä Höyhtyä Kaijonharju Myllyoja Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki

1. Vaihtoehto Päätetyt ja kiireelliset palveluverkon muutokset Kellon neuvolan siirto Haukiputaan terveyskeskukseen Jäälin neuvolan ja suun terveydenhuollon yksikön siirto Kiimingin hyvinvointikeskukseen Pitkäkankaan (Oulunsalo) suun terveydenhuollon yksikön siirto kirkonkylän toimipaikkaan (Kapteenin kiinteistö) Keskustan terveysaseman siirto peruskorjauksessa olevaan ns. vanhan sairaalan kiinteistöön. (Hankesuunnitelman tarkistaminen kv 14.6.2010 61). Sairaalahoidon kehittäminen (OKS, OSKS, Haukiputaan vuodeosasto profilointi) Muut toiminnan kannalta välttämättömät ja kiireelliset tilamuutokset (ei merkittäviä vaikutuksia palveluverkkoon ja/tai nykyiset vuokrasopimukset päättymässä).

Hyvinvointikeskukset Hyvinvointipalveluita kootaan yhteen alueen väestön ja palvelutarpeen lähtökohdista palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti. Osa nykyisistä terveyskeskuksista muutetaan laajaalaisemmiksi hyvinvointikeskuksiksi. Osa nykyisistä terveyskeskuksista ja sosiaalipalveluista siirretään uusiin hyvinvointikeskuksiin. Keskukset tukevat hyvinvointipisteiden toimintaa esim. etäpalveluitten ja muiden sähköisten palveluitten avulla. Ne voivat toimivat tukikohtina mm. liikkuville erityisasiantuntijoille ja matalan kynnyksen palveluille. Hyvinvointikeskuksissa pidennetään palvelujen aukioloaikoja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi sekä toimitilojen tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi.

Palveluverkon vaihtoehdot 8 hyvinvointikeskuksen malli vpohjoinen keskus/uusi (Linnanmaa, Ritakumpu) vhaukipudas vtuira vkeskustan Kaikkiin keskuksiin sisältyvät palvelut (esim.): Perustason lääkärien ja hoitajien vastaanotot Äitiys- ja lastenneuvola Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta Osaan keskuksista sisältyvät palvelut (esim.): Suun terveydenhuolto Palveluohjaus Lastensuojelu jalkautuva työtapa alue/kontinkangas v Kiiminki vitäinen keskus/uusi (Hiukkavaara) voulunsalo vkaakkuri Uudet toimintamallit ja -tavat 4 hyvinvointikeskuksen malli vpohjoinen keskus /Linnanmaa- Ritakumpu (uusi) vkeskustan alue/kontinkangas vitäinen keskus/hiukkavaara (uusi) veteläinen keskus/kaakkuri-oulunsalo Kaikkiin keskuksiin sisältyvät palvelut (esim.): Perustason lääkärien ja hoitajien vastaanotot Äitiys- ja lastenneuvola (VE 2:n mukaan) Suun terveydenhuolto Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluohjaus Sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta Osaan keskuksista sisältyvät palvelut (esim.): Lastensuojelu jalkautuva työtapa Uudet toimintamallit ja -tavat

1. Vaihtoehto Hyvinvointikeskukset ja asukasmäärät: Haukipudas Höyhtyä Keskusta Kaakkuri Kaijonharju Kiiminki Kontinkangas Myllyoja Oulunsalo Rajakylä Tuira Yli-Ii Ylikiiminki Lisäksi yksityinen toimija 8000-12000 asukkaalle Rajakylä Tuira Höyhtyä Kaijonharju Myllyoja Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki

2. Vaihtoehto Hyvinvointikeskukset ( ja hyvinvointipisteet ( : Haukipudas Itäinen keskus/ Hiukkavaara Kaakkuri Kiiminki Keskustan alue/ Kontinkangas Oulunsalo Pohjoinen keskus Tuira Yli-Ii Ylikiiminki Pohjoinen keskus Tuira Itäinen keskus/hiukkavaara Keskustan alue/ Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki Muutoksen jälkeen 3 km:n sisällä hyvinvointikeskuksista on 76 %, 5 km sisällä 89 % ja 10 km sisällä 97 % väestöstä.

Hyvinvointiasemat/- pisteet q Oulun palveluverkossa hyvinvointiasemia/-pisteitä on eri tyyppisiä eri palveluvalikoimalla toteutettuja q Hyvinvointiasemalla/pisteessä asiakkaille voi olla tarjolla hyvinvointipalveluitten lisäksi myös valtion, kaupungin (Oulu10 palvelupiste) yleisiä ja muita kaupungin palveluita. Pisteestä saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaan ja siellä on kattavat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. q Hyvinvointipalvelujen näkökulmasta q q q pysyvästi tai ajoittain henkilöstöä (esim. hoitajat, ohjaajat), joka tarjoaa opastusta ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelujen toteutuksessa voidaan käyttää esim. etäkonsultaatioita (esim. videoyhteys lääkäriin tai sosiaalityöntekijään). Hyvinvointipisteisiin jalkautuvat erityistyöntekijät ja palveluohjauksen asiakasvastaavat Hyvinvointiasemien/-pisteiden palveluvalikoima ja henkilöstön ammattikirjo on kuitenkin suppeampi kuin monipalvelukeskuksissa. Hyvinvointipisteitä/-asemia sijoitetaan mm. alueille, joista tulee pitkä etäisyys monipalvelukeskuksiin.

3. Vaihtoehto Hyvinvointikeskukset (, hyvinvointiasemat ( ja -pisteet ( : Haukipudas Itäinen keskus/ Hiukkavaara Kaakkuri Kiiminki Keskustan alue/ Kontinkangas Oulunsalo Pohjoinen keskus Tuira Yli-Ii Ylikiiminki Pohjoinen keskus Tuira Itäinen keskus/hiukkavaara Keskustan alue/ Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki Muutoksen jälkeen 3 km:n sisällä hyvinvointikeskuksista on 53 %, 5 km sisällä 74 % ja 10 km sisällä 85 % väestöstä.

Palvelurakenne -skenaariot; arvioidut kustannussäästöt Palvelurakenne Skenaarioesimerkki Skenaarion arvioidut /10 v. Ikäihmisten hoitoketju 14,0 19,0 M Perheiden ennaltaehkäisevä tuki (Lastensuojelun rakennemuutos) 20,0 M Erikoissairaanhoito 106,0-208,0 M Oikea hoitopaikka- ja palvelu; 30-50 asiakasta 1-2 %:n käytön /kustannustason väheneminen Yhteensä 140,0 M - 247,0 M

Palveluverkko; vaihtoehdot 1-3 arvioidut kustannussäästöt Palveluverkko Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 10 v. Vaihtoehto 3 10 v. Uudet palvelutavat ja mallit ja tuottavuuden nousu Taloudelliset vaikutukset marginaalisia 12,9 M - 20,5 M 7,9 M - 15,5 M Tuottavuudessa huomioitu mm.: Henkilöstövaikutukset Tukipalvelut Vuokrat Väestön kasvu Tuottavuus 2-3 % Tuottavuus 1,5-2,5 %

Monituottajuus skenaariot; arvioidut kustannussäästöt Monituottajuus Skenaarioesimerkki Vastaanottopalvelujen kilpailuttaminen Kotihoidon ostopalvelut/ Palveluseteli Skenaarion arvioidut /10 v. 2,0-7,0 M 3,6-8,4 M Yhteensä 5,6 M - 15,4 M Palvelut ostopalveluna 15-30 %:lle väestöstä Ostopalvelun/ palvelusetelin osuus kasvaa 30-42 %:iin (nyk. 20 %)

Vaihtoehtojen investointikustannukset Palveluverkko Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 10 v. Vaihtoehto 3 10 v. Investointikustannukset Inv. suunn. mukaan. 34,7 M 59,3 M

2013-2016 Hyvinvointipalveluiden uusi palvelumalli 2020 Aikataulutus ja vaiheistus 2013-2016 Palvelurakenne Uudet palvelumuodot Valinnanvapaus ja monituottajuus Palveluverkko hyvinvointia! 2013-2016 2013-2020-

Miten haemme yhteisesti ratkaisuja hyvinvoinnin palvelumalliin 2020? Kiitos