KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä opit kävelemään? Millainen oli temperamenttisi? (haastattele vanhempia) Määrittele fyysisen ja motorisen kehityksen päälinjat. Määrittele temperamentti. Mikä on ympäristön merkitys fyysisessä kehityksessä ja lapsen temperamentin huomioimisessa? Minän muotoutuminen 2. TEHTÄVÄ Sternin teoria minäkokemuksen kehityksestä 0 3 vuoden iässä s. 36 45 Daniel Stern kuvaa lapsen psyykkistä kehitystä erityisesti lapsen eikä aikuisen näkökulmasta. Lapsella on synnynnäinen motivaatio pyrkiä ymmärtämään maailmaa oman sisäisen kokemuksensa ja vuorovaikutuksen kautta. Stern kuvaa viittä eri vaihetta lapsen minäkokemuksen kehityksessä: 1. KOKEMUS ELÄMYSTEN JÄSENTYMISESTÄ ( 0 2 kk) Vastasyntyneellä vauvalla on valmius vuorovaikutukseen. Hän on kiinnostunut ihmiskasvoista ja havainnoi tarkasti puhetta. Hänen aistitoimintonsa ovat kuitenkin eriytymättömiä ja yhteensulautuneita. Hän kokee kokonaisvaltaisesti ( ääripäinä hyvä olo kurja olo). Vanhemmat osaavat intuitiivisesti jutella vauvalle muuttamalla esimerkiksi
äänensävyään ja tempoaan tehdessään tulkintoja vauvan eleistä ja ilmeistä. Vanhemmat vaikuttavat näin ollen lapsen uni valverytmin ja ruokailun lisäksi tämän sosiaalisiin, emotionaalisiin ja kognitiivisiin toimintoihin. Vauvan kokonaisvaltainen kokemus alkava minätunne on myöhemmän oppimisen ja luovuuden alku. 2. KOKEMUS YDINMINUUDESTA ( 2 3 kk) Tunne ydinminuudesta kehittyy, kun vauva alkaa tutkia itseään suhteessa muihin. Vauvan sosiaaliset taidot kuten sosiaalinen hymy, nauru ja ääntely synnyttävät voimakasta vastavuoroisuutta ihmisten välille. Vanhemmat käyvät ns. protokeskustelua lapsensa kanssa esimerkiksi toistamalla ja liioittelemalla puhettaan. Lapsi nauttii tässä vaiheessa esim. kasvojenpiilotusleikeistä. Tässä vuorovaikutuksessa opitaan kiintymyksen tuntemista. Mitä enemmän lapsi saa läheisyyttä, sitä onnellisempi hän on. Ydinminuuden kokemista voidaan perustella seuraavasti: 1. Lapsi kokee yhtenäisen olemuksensa sisäisten ja ulkoisten aistimusten pohjalta. 2. Lapsella on käsitys omasta tavoitteellisesta toiminnasta. 3. Omat tunteet tuntuvat samankaltaisilta. 4. Lapsella on varhaisissa muistoissa kokemus omasta jatkuvuudesta. Muistin kehitys on edellytys turvallisuuden tunteen kehittymiselle. 3. KOKEMUS SUBJEKTIIVISESTA MINÄSTÄ (7 9 kk) Tunne subjektiivisesta minästä kehittyy, kun lapsi keksii, että hänellä on mieli ja muilla on mieli. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lapsen ja vanhemman välille lisää mahdollisuus jakaa tunteita, aikomuksia ja tarkkaavaisuuden kohteita. Vanhemmalla on tärkeä rooli tunteiden yhteensoinnuttamisessa. Vääränlainen tai epäaito tunteiden jakaminen voi toisaalta olla yhteydessä myöhemmille psyykkisille häiriöille. Esimerkiksi vaikka vanhemmasta saattaa tuntua, että lapsen pelot ovat mielettömiä, on lapsen pelko otettava todesta. Vanhempi voi
suojella pelottavilta kokemuksilta ja ainakin auttaa lasta käsittelemään pelon tunnetta nimeämällä pelon tunteen ja kohteen ja rauhoittelemalla lasta. 4. KOKEMUS KIELELLISESTÄ MINÄSTÄ ( 15 kk alkaen ) Puheen oppimisella on ratkaiseva muutos lapsen psyyken kehityksessä, koska hänellä on nyt enemmän jaettavaa. Toisaalta Sternin mukaan kieli on vain symboli sisäiselle kokemukselle ja puheen välityksellä sisäinen kokemus koskaan välity kokonaisuudessaan. Lapsi oppii symbolisen leikin. Lapsella voi olla erilaisia tunneleluja, siirtymäobjekteja ( uniriepu, nalle), jotka saavat lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi erohetkellä vanhemmistaan. 5. KOKEMUS KERTOVASTA MINÄSTÄ ( 3 vuotiaasta alkaen) Lapsen kielenkäyttö muuttuu laadullisesti erilaiseksi kolmannella ikävuodella. Lapsi kertoo, mitä kokee ja tämä kokemus omien tuntemusten sanoittamisesta jatkuu ihmisellä läpi elämänkaaren. POHDINTAKYSYMYKSIÄ: 1. Millaisia valmiuksia vauvaikäisellä on inhimilliseen vuorovaikutukseen? 2. Miten vanhemmat voivat tukea vauvan turvallisuuden ja kiintymyksen tunteen syntymistä perheen arkisissa tilanteissa? 3. Millaisia siirtymäobjekteja sinulla oli lapsuudessa? Onko ne yhä tallessa? 4. Miten äidin synnytyksen jälkeinen masennus voi vaikuttaa lapsen minäkokemuksen muodostumiseen? 5. Arvioi väitettä mitä enemmän läheisyyttä sen onnellisempi ihminen.
3. TEHTÄVÄ (miellekartta tai ranskalaisin viivoin) Nuoruusikä s. 90 117 Mitkä ikävuodet määritellään nuoruusiäksi? Nuoruusiän kehityshaaste on identiteetin muodostuminen. Kuvaa tekijät, joista rakentuu identiteetti. Mitä eroa on minäkäsityksellä ja itsetunnolla? Millainen on a) psykososiaalinen b) psykodynaaminen c) kognitiivinen näkökulma identiteetin rakentumiseen? Kognitiivinen kehitys Nuoren ajattelu saavuttaa formaalisten operaatioiden vaiheen. Millaiset taidot kehittyvät? Sosiaaliset suhteet Suhdetta vanhempiin kuvaa nuoruusiässä itsenäisyyden ja tarvitsevuuden ristiriita. Miten tämä ilmenee? Ystävyyssuhteet tulevat nuoruudessa yhä tärkeämmiksi. Mikä merkitys on nuoren ystävyyssuhteilla (vertaisryhmillä ja seurustelu suhteella)? Millä tavoin sosiaaliset taidot vaikuttavat toverisuosioon? Mitä tarkoittaa a) sukupuoli identiteetti b) seksuaali identiteetti c) seksuaalinen orientaatio? Rakkauden keskeiset elementit ovat intohimo, intiimiys ja sitoutuminen. Mitä ne tarkoittavat?pohdi, miten rakkauden eri muodot seurustelussa ja parisuhteessa ilmenevät elämänkaaren eri vaiheissa. 4. TEHTÄVÄ (kertaus) Millä tavoin 17 vuotias eroaa 5 vuotiaasta? Pohdi fyysistä, kognitiivista ja psykososiaalista kehitystä.