KESKI-SUOMEN SOTE 2020 - HANKE Marja Heikkilä Hankepäällikkö http://www.jyvaskyla.fi/hankkeet/sote2020 8.6.2016
KESKI-SUOMEN MAAKUNTA & Keski-Suomen maakunta 23 kuntaa; 275.900 asukasta Keski-Suomen SHP 21 kuntaa 251.900 asukasta SHP:n jäsenkuntien alueella meneillään Kaste -rahoitteinen Keski-Suomen SOTE 2020-hanke (2014-31.10.2016) Hallinnoijana Jyväskylän kaupunki SOTE
KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2016 1. Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa
KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi
http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/tilastot_ja_raportit 8.6.2016 5
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ: Mitä lisäarvoa terveys- ja hyvinvointihyötyä palvelu tai koko palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaalle? Miten palvelujärjestelmän tuottamat ratkaisut tukevat asiakkaan selviytymistä? arjessa ja yleensä elämässä pärjäämistä? toimintakykyä? Mistä palvelujen vaikuttavuus syntyy? Palvelu- ja tuotantologiikan erot 8.6.2016
HYVINVOINTI- JA TERVEYSHYÖTY & VAIKUTTAVUUS? Edellyttää muutoksia koko järjestelmässä, organisaatiokulttuurissa, asiakastyössä ja johtamisessa. Esim. talous- ja henkilöstöjohtaminen, erilaiset liitännäis- ja tukipalvelut sekä tieto- ja muut järjestelmät tukevat omalla toiminnallaan asiakaspalvelussa työskentelevien työtä. Yksittäisen asiakkaan näkökulman ja osallisuuden vahvistamisen lisäksi erilaisia interventioita on kohdennettava aikaisempaa enemmän myös koko väestöön ja erilaisiin väestöryhmiin. Palvelujärjestelmän tulee mahdollistaa asiakkaan ja ammattilaisen kohtaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelutoiminta perustuu yksilöllisesti tunnistettuun tarpeeseen, asiakkaan voimavarojen vahvistamiseen ja ratkaisukeskeisyyteen.
HYVINVOINTIKESKUS / HYVINVOINTITUPA Sote-/Hyvinvointikeskukset ovat eri kokoisia (erilainen palveluvalikoima) eri kokoisissa kunnissa/alueilla Niiden sisältö suunnitellaan paikallisista tarpeista käsin (mm. Väestö- ja aluerakenne) erikois- ja erityispalveluiden tuki mukaan lukien Hyvinvointituvat ovat pääsääntöisesti kunnan tai kunnan sekä järjestöjen yhdessä organisoimaa palvelua ja yhteistoimintaa Hyvinvointituvassa voidaan tuottaa myös sote palveluita tai hyvinvointituvan toimintoja voidaan tuottaa hyvinvointikeskuksessa paikkakunnan asukastarpeiden mukaisesti 8.6.2016
KESKI-SUOMEN SOTE:N YLEINEN PROSESSI Keski-Suomen SOTE 2020 ja Alueellinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä-työryhmä/uusi sairaala. Versio 8.6.2016 11 26.2.2016
KESKI-SUOMEN SOTE-PROSESSI JA ASIAKKUUSRYHMITTELY 8.6.2016 12
Ei näin selkeä 8.6.2016 13 Anu Pihl 11.5.2016
JOHTAMISKOULUTUS MUUTOKSEN IMPLEMENTOINTINA 8.6.2016
SOTE 2020 JOHTAMISEN KOKONAISUUS Suunniteltu kokonaisuus koostuu kahdesta huhtikuussa alkaneesta koulutuksesta ja syksyllä 2016 alkavasta sekä vuoteen 2017 ajoittuvista koulutuksista. Tarkoituksena on käynnistää prosessi, jossa valmennetaan esimiehiä tulevaisuuden integroitua, asiakaslähtöistä sote - aluetta varten. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman vaikuttava ja monipuolinen kokonaisuus, josta löytyy valmennuksellista tukea laajalle esimiesjoukolle (lähes 400 julkisella puolella) Kustannustehokas toteutustapa (mm. oppisopimus, KunTeko) Linjassa valtion muutostuen kanssa http://alueuudistus.fi/muutostuki 8.6.2016
1. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HYVINVOIVA TULEVAISUUS Pyysimme neuvotteluihin 5 eri johtamiskoulutukseen erikoistunutta tarjoajaa Neuvottelujen pohjalta teimme tarjouspyynnön, johon saimme 4 tarjousta Tamoran oy:n tarjous vastasi meidän tarpeitamme asiakaslähtöisyyden, väestön tarpeiden, soteuudistuksen ymmärryksen, innovatiivisuuden ja uuden johtamiskulttuurin näkökulmasta Koulutuksessa 80 osanottajaa kahdessa ryhmässä, joihin valikoiduttiin persoonallisuustestin perusteella Raivaajat ja Rakentajat 11.4. 31.8.2016 8.6.2016
8.6.2016 17
https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpre ss.com/ 8.6.2016
8.6.2016 19
8.6.2016 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 JET 25 osallistujaa eri puolilta Keski-Suomea Tasapainoisesti perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon esimiehiä Hakeutuminen Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen oppisopimuskeskusten kautta Toteuttajana Jyväskylän aikuisopisto Sisältö räätälöity sote - uudistusta varten, mm. paikallisia luennoitsijoita, mentori-yhteistyö, projektityöt hyödyttämään sote-alueen rakentumista, jne. Sisältöön ja opetukseen voidaan vielä vaikuttaa soteuudistuksen edetessä Kesto 21.4.2016 2/3.2018 Seuraava SOTE JET alkaa 3/2017
3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO Uusi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus Alkaa marraskuussa 2016 Sisältö räätälöidään sote-uudistuksen vaatimusten mukaisesti Osallistujat sote-integraatiota edistäen ympäri maakuntaa ja sosiaali- sekä terveydenhuollosta 4. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 JOHTAJA OPPISOPIMUSKOKONAISUUS Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta vuonna 2017 Mm. jo JET-koulutuksen suorittaneille 5. KunTeko 2020 Mm. sparrausta, sisäisten kehittäjien koulutusta, kehittämisverkostoja ja oppimisverkostoja http://www.kunteko.fi/ 8.6.2016
SOTE 2020-JOHTAMISVALMENNUKSEN KOKONAISUUS Keski-Suomen Sote 2020 Hyvinvoiva tulevaisuus Käynnistyy 11.-12.4.2016/Raivaajat 25. 26.4.2016 / Rakentajat Tapaaminen 9.6.2016 / Raivaajat 10.6.2016 / Rakentajat Päättyy 25.-26.8.2016/Raivaaja 30. 31.8.2016 / Rakentajat KESKI-SUOMEN SOTE 2020 -JET Alkaa 21.4.2016 Päättyy helmi/maaliskuu 2018 SOTE 2020 Lähiesimiestyön ammattitutkinto Alkaa marraskuu 2016 Päättyy maaliskuu 2018 SOTE 2020 Johtaja oppisopimuskoulutus, KunTeko 2020 8.6.2016 Alkaa 2017 Päättyy
TUTKIMUS, KOULUTUS, KEHITTÄMINEN 8.6.2016
8.6.2016 VANHUSPALVELUT
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Hankkeessa laadittu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma vuonna 2020 ehdotus: Sovittu tavoiteltava palvelurakenne eli vuonna 2020 asuu 75 vuotiaista kotona 92%; ja 93% vuonna 2025 eli nykyistä ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää ei lisätä Ehdotuksessa on määritelty ikäihmisten palvelujen palvelukokonaisuus; määrälliset ja laadulliset tavoitteet Painopiste siirretään ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen, voimavaralähtöiseen palvelutarpeen arviointiin, asumisen monimuotoistamiseen, kotihoidon kehittämiseen ja peruspalveluiden vahvistamiseen http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/vanhuspalvelut
VISIO JA ARVOT Ikäihmisten palveluiden järjestämissuunnitelman visiona on: kansalainen kotona pärjäämiseensä luottavana Ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelman visio perustuu sosiokulttuuriseen vanhus-käsitykseen, joka korostaa ikääntyneitten yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja. Arvot: - asiakaslähtöisyys - voimavaralähtöisyys - työn ilo - rohkeus uudistua 8.6.2016 T.Koivisto
VASTUUN KOLMIJAKO HYVÄ IKÄÄNTYMINEN Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus 8.6.2016 T.Koivisto
Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa palveluihin tulee hillitä ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita
IKÄIHMISET (N. 90%), JOTKA EIVÄT SÄÄNNÖLLISTEN PALVELUIDEN PIIRISSÄ Kuntien hyvinvoinnin edistäminen SOTEn ennaltaehkäisevä neuvonta ja ohjaus Akuuttien sairauksien hoito Pitkäaikaisairauksien hyvä hoitotasapaino Monialainen kuntoutus Palveluneuvonta / palveluissa ohjaaminen
IKÄIHMISET, JOILLA HUOLI TAI VAIKEUS ARJESSA PÄRJÄÄMISESSÄ Asiakkaan voimavaroista lähtevä palvelu- ja hoidon - tarpeen arviointi Asiakassuunnitelma -tarve -tavoitteet -palvelukokonaisuus, joka edesauttaa arjessa pärjäämistä - vastuut Palveluiden toteuttaminen - Asiakkaan valinnan vapaus Keskitetty palveluohjaus/ yhteinen asiakasohjaus
Jotta paremmin pärjäisimme! Poissulkevista palvelukriteereistä pärjäämisen tukemiseen Tarmo hyvinvointia edistäviin ja kuntouttaviin palveluihin Mh+wc huoneistopolitiikan sijasta asumiseen houkuttelevia vaihtoehtoja Ryhmäkotirakentaminen jäihin; palvelukortteleita ja - kampuksia sekä yhteisöasumista tilalle 8.6.2016
HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄN JA KUNTOUTTAVAAN TYÖHÖN ON VARAA Mikäli strateginen linjaus palvelurakenteen suhteen pitää TPA / LH Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu laskennallisesti kahteen asiakkaaseen HV edistäminen Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu lähes 300 asiakkaaseen Kotikuntoutus Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu 50-100 asiakkaaseen 8.6.2016
I&O KESKI-SUOMI Keski-Suomi haluaa toimillaan edistää kaikkia I&O kärkihankkeen tavoitteita => kehitämme KAAPOa => kehitämme ikäystävällisiä kuntia ja asumisen ja palvelun yhdistämistä => muodostamme omais- ja perhehoidon keskuksen => lisäämme muistikoordinaattoreita (muistisairaan omaishoito yhteistyönä) Varsinainen hankehakemuksemme tulee kuitenkin kohdentumaan toimivan kotihoitomallin kehittämiseen 8.6.2016
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa 1.6.2016 Keski-Suomen SOTE2020 hanke Petri Oinonen
Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/2015-10/2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020- HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomen kunnissa Lasten, nuorten ja perheiden palvelumalli Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomen kunnissa KÄRKIHANKE 3 - Syventävät suunnitelmat - Muutosagentti YHTEINEN TOIMINTAMALLI Verkostotyön yhteensovittaminen VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon 8.6.2016 Petri Oinonen Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Oma asiantuntijaryhmä. Maakunnallinen erityispalvelumalli
PALVELUMALLI - LAPSET, NUORET JA PERHEET 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuminen, asuinalue, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, esija perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, opiskeluhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu jne.), avo- ja suun terveydenhuolto, työvoimapalvelut, SRK:n ja 3.sektorin toiminta jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: lastensuojelulain mukainen työskentely, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, toisen asteen koulutus, lapsioikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuoltoyksikkö, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma 3.Taso Kansalliset erityispalvelut Yhteistyö (sote, kunta, järjestöt, yritykset) Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut Petri Oinonen 25.5.2016 Liikkuvat palvelut
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Asuminen, yhteisöllisyys, toimeentulo, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuolto, avo- ja suun terveydenhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, SRK, 3.sektori 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle? 2. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Vaativien palveluiden kokonaisuus 3.Kansallinen taso: Erityiserityistaso Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja Koordinaatio, yhteys erityispalveluihin Jämsä ja Kuhmoinen Eivät ole tällä hetkellä mukana KS Sote2020 - hankkeessa Petri Oinonen 25.5.2016 Liikkuvat ja sähköiset palvelut
Keski-Suomen jatkosuunnitelmat Keski-Suomi maakuntana lähtee mukaan kärkihanke 3:n mukaiseen kehittämistyöhön (Palvelutuotantoryhmä 19.5.2016) Hankehakemuksen ja suunnitelman valmistelua jatketaan Keski- Suomen SOTE2020-hankkeen työvaliokunnan koordinoimana, vastuuhenkilönä toimii Petri Oinonen (Palvelutuotantoryhmä 19.5.2016) Hankehakemuksen hallinnoijana toimii Jyväskylän kaupunki (Palvelutuotantoryhmä 19.5.2016) 27.5.2016 on nimetty työrukkanen valmistelemaan hankehakemusta Maakunnallinen LAPE-ryhmä perustetaan viimeistään syksyllä 2016 Nimetään muutosagentti syksyllä 2016 Maakunnallisen lapsistrategian luominen 8.6.2016
8.6.2016
TIEDONTUOTANTOA, TIETOJOHTAMISTA TARVITAAN JATKOSSSA 8.6.2016