1 Kielten laitoksen kokonaisstrategia vuosille 2010-2020 Hyväksytty kielten laitoksen laitosneuvostossa 11.11.2009 A) YLEISTÄ Jyväskylän yliopisto on laatinut ja hyväksynyt uuden kokonaisstrategiansa syksyllä 2009. Kielten laitoksen kokonaisstrategian tarkoitus on linjata laitoksen toimintaa vuosille 2010-2020 noudattaen yliopiston strategisia päätöksiä. Tämä kokonaisstrategia on syntynyt kielten laitoksen monen vuoden strategiatyön tuloksena. Laitoksella on voimassa oleva tutkimusstrategia ja koulutuksen kehittämisstrategia, joita on päivitetty säännöllisin väliajoin. Niissä päätetyt strategiset linjaukset sisältyvät tähän kokonaisstrategiaan. Laitoksen kokonaisstrategia noudattaa humanistisen tiedekunnan tutkimusstrategiaa, koulutusstrategiaa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja täsmentää niitä kielialan koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta. Kokonaisstrategia luo puitteet, joissa tehdään seuraavien vuosien laitostason päätökset suunniteltaessa toimintaa ja resurssien käyttöä. Lisäksi kokonaisstrategia asemoi kielten laitoksen toimintaa sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti. Kielten laitoksen toiminta sijoittuu kahteen yliopiston strategiassa mainittuun painoalaan: - ihmistieteet, joihin kuuluu kielen oppiminen ja kielenkäyttö - opettajankoulutus Humanistisen tiedekunnan tutkimusstrategian mukaisista tutkimuksellisista vahvuuksista kielten laitokseen sijoittuu - kielen oppiminen ja kielenkäyttö (yhtenä jo toteutuneesta tiedekunnan tutkimuksellisista vahvuuksista) - monikielisyys ja monikulttuurisuus (yhtenä tiedekunnan kehittymässä olevista tutkimuksellisista vahvuuksista). Kielten laitoksen strategioissa on määritelty laitoksen tutkimuksellisiksi ja koulutuksellisiksi painoalueiksi - kielenkäyttö ja diskurssi - kielen oppiminen ja opettaminen - kieli ja kulttuuri. Nousevaksi tutkimusalueeksi on määritelty - monikielisyys ja monikulttuurisuus. Kokonaisstrategia täsmennetään vuonna 2010 ja päivitetään sen jälkeen tarpeellisin väliajoin ja muutetaan tarvittaessa yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa. Sen perusteella laaditaan laitostason strategian toimenpano-ohjelma noudattaen tiedekunnan ja yliopiston toimenpano-ohjelmien laatimisen ohjeita.
2 B) TUTKIMUS JA JATKOKOULUTUS Kielten laitos jatkaa tutkimuksensa kehittämistä omien strategisten linjaustensa ja Jyväskylän yliopiston uusien strategisten tavoitteiden mukaisesti siten, että laitoksen tutkimus tukee Jyväskylän yliopiston tavoitetta profiloitua kansainväliseksi ja houkuttelevaksi tiedeyliopistoksi. Laitoksen tutkimus sijoittuu Jyväskylän yliopiston painoalueelle kielen oppiminen ja kielenkäyttö. Strategiassa kielten laitoksen tutkimuksen profiiliksi on määritelty Kieli kontekstissa ja tutkimuksen painoalueet ovat kielen oppiminen ja opettaminen, kielen käyttö ja diskurssi sekä kieli ja kulttuuri. Nousevaksi tutkimusalueeksi on määritelty monikielisyys ja monikulttuurisuus. Humanistisen tiedekunnan tutkimusstrategian mukaan kielten laitoksen omaleimaisuutta korostavat sellaiset innovatiiviset tutkimusalat kuin soveltava kielitiede ja suomalainen viittomakieli, joita ei ole Suomessa muissa humanistisissa tiedekunnissa ja jotka ovat eurooppalaisittainkin ainutlaatuisia avauksia. Päätavoite: Kielten laitoksen tutkimus on vuonna 2020 kansainvälisesti johtavaksi arvioitua. Keinot: Tavoitetta edistetään proaktiivisesti ja systemaattisesti a) henkilöstön ja jatkoopiskelijoiden rekrytoinnissa, b) tutkimusrahoituksen haussa, c) jatkokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä d) opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelmien laadinnassa. Alatavoitteet: 1) Laitoksessa on vuonna 2020 toiminnassa tutkimuksen huippuyksikkö sekä säännöllistä kansallista ja kansainvälistä ulkopuolista rahoitusta. 2) Laitoksessa on vuonna 2020 systemaattista ja laadukasta jatkokoulutusta, joka houkuttelee kansallisia ja kansainvälisiä jatko-opiskelijoita. Laitoksen tutkimusprofiilin mukaiselle alueelle sijoittuu alan kansallinen tutkijakoulu sekä kansainvälinen maisterija tohtoriohjelma. Jatko-opiskelijoiden määrää lisätään hallitusti työllistymisnäkökohdat huomioon ottaen. Jatko-opiskelijoista n. 20 % on kansainvälisiä. 3) Laitoksen julkaisutoiminta on vuonna 2020 korkeatasoista ja kansainvälistä. Julkaisujen määrä on kasvanut vuoden 2009 tasosta (tavoitteena on, että tutkijat julkaisevat kolme julkaisua vuodessa). Kansainvälisten, alan arvostetuimmissa lehdissä ilmestyvien refereejulkaisujen määrä on noussut vuoden 2009 tasosta. 4) Laitoksen tutkimus- ja jatkokoulutustoiminnan kansainvälisyysaste on vuonna 2020 yhä merkittävämpi. Kaikki laitoksen tutkijat ovat mukana kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Laitos isännöi vuosittain tutkijavierailuja (vierailevat professorit ja tutkijat) ja laitoksen henkilökunta tekee säännöllisesti kv. vierailuja. Jatko-opiskelijoista n. 20 % on kansainvälisiä.
3 Keinot: Tutkimusta kehitetään - huomioimalla henkilöstön rekrytoinnissa tutkimusorientoituneisuus ja tutkimuksen sijoittuminen laitoksen profiilin mukaiselle alueelle - tukemalla neliportaista tutkijanuraa ja suuntaamalla resursseja post doc paikkoihin - selkeyttämällä tutkimuksesta vastaavan varajohtajan ja tutkimuksen kehittämisryhmän roolia laitoshallinnossa Henkilöstön tutkimusaikaa lisätään - huomioimalla tutkimusaika työsuunnitelmissa - ottamalla tehokkaaseen käyttöön opetus- ja tutkimushenkilökunnalle säännölliset tutkimusvapaakaudet. Tutkimusrahoituksen määrää lisätään - suuntaamalla resursseja post doc tasoisen tutkimuskoordinaattorin rekrytointiin Julkaisemisen määrää ja laatua kohennetaan - jatkamalla henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille suunnattua tutkijakoulutusta (esim. akateemisen kirjoittamisen koulutusta) - lisäämällä yhteiskirjoittamista - myöntämällä henkilöstölle tutkimusvapaita - verkostoitumalla kansallisesti ja kansainvälisesti - hakeutumalla tieteellisten julkaisujen toimituskuntiin. Jatkokoulutusta kehitetään - jatkamalla paikallista yhteistyötä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa - systematisoimalla jatkokoulutusta edelleen ohjelmallisemmaksi - etsimällä yhteistyökumppaneita laitoksen nykyisten kv. hankkeiden verkostoista - valmistautumalla kansalliseen tutkijakouluhakuun - hakemalla kansainvälistä maisteri- ja tutkijaohjelmaa - panostamalla peruskoulutuksessa tutkimusperustaiseen opettamiseen ja tutkimustaitojen kehittämiseen. Kansainvälisyyttä pidetään yllä - suuntaamalla resursseja kansainvälistymiseen (henkilöstön ja jatko-opiskelijoiden konferenssiosallistuminen, tutkijanvaihto, vierailevat tutkijat).
4 C) PERUSKOULUTUS Kielten laitos järjestää kandidaatin ja maisterin tason koulutusta, joka pohjautuu ja liittyy saumattomasti laitoksen tutkimustoimintaan kielen oppimisen ja opettamisen, kielen käytön ja diskurssin, kielen ja kulttuuriin, monikielisyyden ja monikulttuurisuuden painoalueilla ja tähtää yhteiskunnallisesti relevantteihin ja työllistyviin tutkintoihin. Koulutustoiminnassaan laitos sitoutuu Jyväskylän yliopiston strategisiin tavoitteisiin, joiden mukaan lisätään opintojen sujuvuutta ja monimuotoisuutta, parannetaan työelämärelevanssia ja työelämävalmiuksia ja varmistetaan kulttuurienvälisen viestinnän osaamista. Päätavoite: Kielten laitos on vuonna 2020 Suomen johtava kielten ja kulttuurien erikoisosaajien, erityisesti kielikoulutusasiantuntijoiden ja kielten aineenopettajien kouluttaja. Opetus perustuu laitoksen kansainvälisesti orientoituneeseen tutkimukseen ja laitokselta valmistuvien maistereiden osaamisen perustana on syvällinen ymmärrys kielestä ja sen käytöstä erilaisissa konteksteissaan, kielen oppimisesta ja opettamisesta erilaisissa instituutioissa ja yhteisöissä sekä kielen käytön ja oppimisen muutoksista monikielistyvässä ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Keinot: Tavoitetta edistetään proaktiivisesti ja systemaattisesti strategisen suunnittelun keinoin sekä a) henkilöstön ja perustutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin avulla, b) suuntaamalla koulutusta koulutuskysynnän, yhteiskunnan tarpeiden, työllistymisnäkymien ja tutkijakoulutuksen tarpeiden mukaan ja c) vahvistamalla yhteistyötä muiden kielikoulutustoimijoiden kanssa. Koulutuksen laadun varmistamisen ja kehittämisen keinot on luettavissa laitoksen koulutuksen kehittämisstrategiassa. Ne kohdistuvat seuraviin toimintoihin: - tutkintojen kehittäminen - opiskelijavalinta - opinto-ohjaus - opiskelujärjestelyt - opetuksen yhteistyökumppanit. Alatavoitteet: 1) Laitos profiloi koulutustaan kielikoulutusasiantuntijoiden koulutukseen. Nykyistä aineenopettajankoulutusta laajennetaan kattamaan koko koulutuskenttä varhaiskasvatuksesta (esim. kielikylpykoulutus, CLIL-koulutus) aikuiskoulutukseen (mm. korkea-aste, vapaa sivistystyö, työelämän kielikoulutus). Laitoksella tehtävä yhteiskunnallisesti relevantti kielenkäyttöön, kielenoppimiseen, monikielisyyteen sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvä tutkimus (ks. kohta B tutkimus) tukee tätä laaja-alaista kielikoulutuksen asiantuntijuutta. Koulutus kattaa myös kielikoulutussuunnittelun ja
5 kielipolitiikan ja pohjautuu mm. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa tehtävään alan tutkimukseen. 2) Laitoksen koulutustarjonta vastaa yhteiskunnan tarpeita ja houkuttelee profiloinnillaan parhaat hakijat kandidaatti- ja maisterikoulutukseen sekä tutkijankoulutukseen. 3) Sekä muualla Suomessa että ulkomailla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden suoraan maisterikoulutukseen hyväksyttävien määrä kasvaa. 4) Koulutus on vahvasti kytketty alan tutkimukseen ja se valmentaa tuleviin tutkimustehtäviin. 5) Opetusjärjestelyt toteutetaan pedagogisesti laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 6) Opintojen läpäisyprosentti ja valmistumisajat vastaavat yliopiston tavoitteita. 7) Koulutuksen kansainvälisyyttä lisätään. Keinot: 1) Oppiainetarjonta (pääaineet) Laitoksen pääainetarjonta pysyy entisellään. Oppiaineet jakautuvat koulutuksen houkuttelevuuden, valmistumisasteen, yhteiskunnallisen merkityksen ja työllisyysnäkymien mukaan seuraaviin ryhmiin: a) Suomi, englanti ja ruotsi ovat opettajankoulutuksessa keskeisiä oppiaineita. Sisäänottokiintiöitä kandidaatin ja maisterin koulutukseen vähennetään vain hieman. Suomi toisena ja vieraana kielenä alan koulutuksen painoarvoa suomen kielen oppiaineen opetustarjonnassa lisätään. Tutkintotavoitteet pysyvät ennallaan. b) Saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri sekä romaaninen filologia ovat tärkeitä oppiaineita aikuiskoulutuksessa, monikielisyyden ja kielen ja kulttuurin tutkimuksessa ja Suomen vieraiden kielten koulutustarjonnan yläpitämisessä. Työllisyysnäkymät vaativat koulutusvolyymin alentamista. Hyvien opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja läpäisyprosentin parantamiseksi sisäänottokiintiöt tarkistetaan kysyntää vastaaviksi. c) Suomalaista viittomakieltä tarjotaan kandidaatin ja maisteritutkinnon pääaineena vain Jyväskylän yliopistossa, joka toteuttaa sen valtakunnallisena erityistehtävänä.
6 Soveltava kielitiede on niin ikään tarjolla vain Jyväskylän yliopistossa. Suoraan soveltavan kielitieteen maisteriopintoihin rekrytoitavien määrää kasvatetaan. Nämä oppiaineet ovat tärkeitä kielten laitoksen valtakunnallisen profiloinnin ja koko yliopiston profiloinnin kannalta. d) Latinan kieli ja italian kieli (vain kandidaatinkoulutus) ovat pieniä pääaineita, joiden toiminta jatkuu kielten laitoksessa. Latinan kielen opetukseen Jyväskylän yliopisto on sitoutunut strategisilla ratkaisuillaan. Italian kielellä on merkitys allianssiyhteistyön merkeissä (ei ole tarjolla Tampereen yliopistossa) ja sen henkilöstöresursseista puolet kustantaa Italian valtio. 2) Oppiainetarjonta (sivuaineet) Sivuaineopetuksen tarjonta on olennainen osa kielten laitoksen koulutustoimintaa, koska vieraiden kielten opiskelijat, varsinkin opettajankoulutuksessa olevat, tarvitsevat työllistyäkseen tutkintoonsa sivuaineekseen toisen oppilaitoksissa opetettavan aineen, useimmiten kielen. a) Suomen kieli pysyy tärkeänä sivuaineena niiden äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaopiskelijoille, joiden pääaine on kirjallisuus. Suomen kieli toisena ja vieraana kielenä on yhä tärkeämpi sivuaine kielikoulutusasiantuntijoiden koulutuksessa. b) Englannin kieli ja ruotsin kieli ovat aineenopettajankoulutuksessa työllistymisen kannalta tärkeitä sivuaineita. Pyritään siihen, että kaikilla aineenopettajaksi valmistuvilla on englanti tai ruotsi joko pää- tai sivuaineena. Sivuaineen opintooikeuksien saanti edellyttää edelleenkin tasokokeessa osoitettua kielitaitoa. Näissä aineissa turvataan sivuaineopetukseen tarvittavat henkilöresurssit. c) Saksan kielen ja kulttuurin, venäjän kielen ja kulttuurin sekä romaanisen filologian sivuaineen opinto-oikeuksia myönnetään kussakin tarpeen mukaan niin, että kaikki laitoksen opiskeljat saavat tarkoituksenmukaisen sivuaineen. d) Suomalaista viittomakieltä tarjotaan edelleenkin sivuaineena, osana valtakunnallista viittomakielen koulutuksen erityistehtävää. Sillä on yhteiskunnallinen kysyntä mm. luokanopettajan, erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen opiskelijoille ja laajemmin kielikoulutusasiantuntijoiden koulutuksessa. Kielten laitos ei järjestä viittomakielessä alkeistason kielitaito-opetusta, kuten muissakaan oppiaineissa (paitsi latina). e) Latina, antiikin kultuuri, italian kieli, espanjan kieli ja slovakin kieli säilyvät sivuaineina. Tampereen ja Jyväskylän yliopiston aineenopettajankoulutuksessa tarjotaan mahdollisuus suorittaa italian kielessä tai espanjan kielessä opettajanpätevyyteen tarvittavat aineopinnot allianssiyhteistyön puitteissa. Jyväskylän yliopisto on Pohjoismaiden ainoa yliopisto, jossa tarjotaan slovakin kielen opintoja. Perusopintojen opetuksesta vastaa kielikeskus, aineopinnot suoritetaan Slovakiassa.
7 f) Yhteistyössä kielikeskuksen kanssa järjestettyjen vapaiden opintokokonaisuuksien (Deutsche Kulturstudien ja Études françaises) ja tanskan kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuden asemaa kielten laitoksen oppiainetarjonnassa selvitetään. 3) Laitos kehittää opetussuunnitelmia tavoitteena kielikoulutusasiantuntijoiden laaja-alainen koulutus, johon kuuluu myös aineenopettajankoulutus. Osa koulutuksesta tapahtuu yhteistyössä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa, allianssiyhteistyössä ja opettajankoulutusta tarjoavien yksiköiden kanssa. Mahdollisuudet yhteistyöhön Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa tutkitaan. 4) Tutkinnon kaksiportaisuutta hyödynnetään erityisesti muiden kuin aineenopettajaksi opiskelevien koulutuksessa niin, että muiden kielikoulutusasiantuntijoiden ja soveltavan kielitieteen koulutuksen painopiste on maisterikoulutuksessa. 5) Laaja pää- ja sivuainetarjonta mahdollistetaan strategian mukaisella oppiaineiden resursoinnilla ja oppiainerajat ylittävällä laitoksen yhteisellä opetuksella perus-, aine- ja syventävissä opinnoissa. Koko laitoksen opetushenkilökunta osallistuu yhteisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. 6) Koko opetushenkilökunta ja jatko-opiskelijat osallistuvat kandidaatin ja maisterin koulutuksen opinnäytteiden ohjaukseen. 7) Opetuksen laadun takaamiseksi opetushenkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota pedagogiseen pätevyyteen ja yliopistopedagogiseen koulutukseen. 8) Koulutuksen kansainvälisyyttä kehitetään - tehostamalla opiskelijavaihtoa ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista - lisäämällä opetussuunnitelmiin sopivia opettajavierailuja - rekrytoimalla kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, ensisijaisesti maisteriopintoihin - kehittämällä tutkija- ja maisterikoulutusta kansainvälisenä yhteistyönä olemassa olevien tutkimushankkeiden pohjalta.
8 D) YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kielten laitoksen toiminta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta keskittyy seuraaviin alueisiin, jotka noudattavat humanistisen tiedekunnan strategisia linjauksia: - Tehdään jo aiemmin laaja vaikuttavuuden parissa tehty työ näkyväksi ja siten osoitetaan toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. - Parannetaan tunnettuutta tieteellisen asiantuntijuuden yksikkönä sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana. - Verkotutaan vahvemmin sekä alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. - Huolehditaan tarjotun koulutuksen työelämärelevanssista, seurataan valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja osallistutaan täydennyskoulutukseen. - Kehitetään alumnitoimintaa. Näiden lisäksi kielten laitoksessa paneudutaan erityisesti seuraaviin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäviin: - Kehitetään aineenopettajankoulutusta vastaamaan yhteiskunnan tulevia kielenopetustarpeita, sisältäen täydennys- ja aikuiskoulutustarpeet. - Osallistutaan kielipoliittiseen ja kielikoulutuspoliittiseen keskusteluun ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. - Saatetaan kieliasiantuntijuus ja tutkimustulokset yhteiskunnan tietoon ja käyttöön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. - Ollaan tiiviissä yhteistyössä viittomakielialan kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin osana valtakunnallista viittomakielen tutkimuksen ja koulutuksen erityistehtävää.