Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa

Transkriptio

1 Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja Koulutussuunnittelija, HTT Riitta Nurkkala Yliopistonlehtori, FT Terttu Kortelainen Tutkimusavustajat, LuK Sauli Partanen ja FM Ilkka Peuna

2 Mitä tehtiin? TOIMEKSIANTO OKM: Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteiden toimeenpano. Ohjausryhmänä Opettajankoulutusfoorumin työvaliokunta MITÄ SELVITETTIIN Rakenteet ja yhteistyö Professorien ja lehtorien tehtävämäärittelyt, tutkimusalueet ja julkaisut Kelpoisuudet, tutkinnot, opintosuoritukset ja opiskelijamäärät. MITEN SELVITETTIIN Tilastotietoa VIRTA-järjestelmästä Yliopistojen kasvatusalan tiedekunnat ja harjoittelukoulut: Kysely, haastattelu, pyyntö tarkistaa omat tiedot, oikoluku ja jälkikorjauksia.

3 Opettajankouluttajat OPETTAJANKOULUTUSYKSIKÖT Selvitys koski kahdeksaa yliopistoa Vastuuyksikkönä kasvatusalan tiedekunta Harjoittelukoulut osana tiedekuntaa Ainetiedekunnista niukasti tietoa Erilaisia yhteistyöelimiä OPETTAJANKOULUTUS YLIOPISTOISSA Ketkä ovat henkilöinä opettajankouluttajia? Kasvatusalan tiedekunnissa koko henkilökunta mukaan lukien harjoittelukoulut? Ainetiedekunnissa mikä osa henkilökunnasta? Opettajankoulutukseen kuuluu pedagogista osaamista ja opetettavien aineiden opintoja. Mitä on opettajankoulutuksen kokonaisuus yliopistoissa? Opettajakoulutuksen yksiköitä eri yliopistoissa (Lähde: yliopistot) HY ISY JY LY OY TAU TY ÅA Tiedekunnat Muut yksiköt Kasvatustieteellinen Kasvatustieteiden osasto tiedekunta Harjoittelukoulut Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Soveltavan kasvatustieteen Filosofinen ja opettajankoulutuksen tiedekunta osasto Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteiden ja Psykologian laitos psykologian Jyväskylän normaalikoulu tiedekunta Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (erillislaitos) Kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelukoulu Kasvatustieteiden n tiedekunta harjoittelukoulut Kasvatustieteiden ja Tampereen yliopiston kulttuurin tiedekunta normaalikoulu Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteiden Opettajankoulutuslaitos tiedekunta Turun normaalikoulu Rauman normaalikoulu Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen Vaasan harjoittelukoulu tiedekunta

4 Mistä tunnistaa opettajaksi opiskelevan? TUNTOMERKKEJÄ Milloin: opettajankoulutettavaksi suoravalinnalla, kandivaiheessa, maisteriopinnoissa vai tutkinnon jälkeen? Miten: suoravalinta, valinta pedagogisiin opintoihin vai valinta erillisiin opintoihin? Kelpoisuus: opettajan pedagogiset opinnot, ammatilliset pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiset opinnot? Kelpoisuus opetettavassa aineessa: päävai sivuaine? Mille asteelle: Varhaiskasvatuksesta lukioon. Opettajia koulutetaan myös ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opettajankoulutuksen kokonaisuus yliopistoissa

5 Tilastotietoja MIKSI? Tietoa tarvitaan opettajankoulutuksen johtamiseen, osaamistarpeen ennakointiin, opetuksen laadun arviointiin TILASTOINNIN PULMIA Kaikki opintosuoritustiedot kerätään VIRTAan. Yliopistot ilmoittivat puutteista VIRTA-tiedoissa, lukuja tarkistettiin yliopistoilta. Haasteita opettajankoulutusta koskevien määrittelyissä, keräämisessä ja luokittelussa. Kelpoisuudet ja tutkinnot tilastoituvat eri tavalla ja ovat vaikeasti yhdistettäviä. MITÄ LUVUT PITÄVÄT SISÄLLÄÄN? Taulukko 1: Missä määrin luvut kertovat opettajankoulutuksen kokonaisuudesta? Taulukko 2: Miten luvut suhteutuvat tutkintomääriin ja suoritettuihin opettajankelpoisuuksiin? Taulukko 1. Opettajankelpoisuuden antaneita maisterin tutkintoja (Lähde: VIRTA) Koulutusala Yhteensä Kasvatusalat Taiteet ja kulttuurialat Humanistiset alat Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Tekniikan alat Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yhteensä Taulukko 2. Aineenopettajan pedagogisia opintoja 2017 (Lähde: VIRTA) Aineen opettajan pedagogiset opinnot pääaineessa Aineen opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena Erilliset opettajan pedagogiset opinnot HY ISY JY LY OY TaY TY ÅA Kaikki

6 Mitä pitäisi tietää? Mitä saa tietää (GDPR)? OLISIKO MAHDOLLISTA TIETÄÄ Kuinka monta opettajankelpoisuuden antanutta tutkintoa valmistuu vuosittain? Kuinka monta opettajankelpoisuutta valmistuu erillisten pedagogisten opintojen kautta? Kuinka monta opetettavan aineen kelpoisuutta valmistuu tutkintoihin kuuluvina pää- ja sivuaineina? Kuinka monta opetettavan aineen kelpoisuutta valmistuu erillisinä opintoina? Miten osaamistarpeita tunnistetaan ja opettajankoulutusta kokonaisuutena suunnataan? Henkilö-ID 1. Tutkinto (suoritusvuosi, maisteri) 1. tutkintoon kuuluva opetettava pääaine (vuosi, 120 op) 1. tutkintoon kuuluva opetettava sivuaine (vuosi, op) 1. tutkintoon kuuluva kolmas opetettava aine (vuosi, op) Opettajan pedagogiset Muu tutkinto opinnot (vuosi, mitkä (suoritusvuosi, pedagogiset opinnot, osana kandi, tohtori) tutkintoa vai erillisinä) Erillisinä opintoina suoritetut opetettavat aineet (mikä aine, vuosi, op) Opettaja 1 Opettaja 2 Opettaja 3 FM 2016 Opettaja 4 FM 2014 Luokanopettaja, KM Varhaiskasvatuksen maisteri 2017 Matematiikka (120 op, 2016) Englannin kieli (120 op, 2014) Luokanopettajan monialaiset opinnot (60 op) Fysiikka (60 op, 2016) Ruotsin kieli (60 op, 2012) Varhaiskasvatuksen kandi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoa Varhaiskasvatuksenopettajan ja esiopettajan kelpoisuus (sekä luokanopettajan kelpoisuus) Suomen kieli 2006 (60 op) Ammatilliset pedagogiset opinnot 2017 Kemia (60 op, 2019) Yliopistopedagogiset opinnot Monialaiset opinnot

7 Opettajankelpoisuudet pää- ja sivuaineissa Opettajankelpoisuuksia pää- ja sivuaineissa 2017 (Lähde: VIRTA) TUTKINNOT JA KELPOISUUDET Tuleeko pää- (120 op) ja sivuainekelpoisuuksista (60 op) yhtä hyviä opettajia? Joitakin oppiaineita opetetaan lähinnä pää- tai sivuainekelpoisuudella, mikä tilanne on myös kaksoiskelpoisuuksissa. Mikä on kehityssuunta jatkossa? Oppiaine 120 op 60 op Yhteensä Biologia Fysiikka Kemia Maantiede / Maantieto Matematiikka Tietotekniikka Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Psykologia Terveystieto Yhteiskuntaoppi Uskonto, evankelis-luterilainen Uskonto, ortodoksinen 0 1 1

8 Opettajankoulutuksen vetovoima lukuina OPETTAJAN TYÖ ON MUUTTUNUT Ilmiö on tunnettu jo pidempään Opettajat enemmän kasvattajia kuin opettajia Osaajia houkutellaan muillekin aloille AINEENOPETTAJAT Määrät laskussa: esimerkkeinä matematiikka sekä englannin ja ruotsin kielet Edes aloituspaikat eivät aina täyty LUOKANOPETTAJAT Laskua hakijamäärissä Hakupainetta vielä riittää

9 Yliopistojen harjoittelukoulut HARJOITTELUKOULUJEN ROOLI Suomessa 10 hallinnollisena yksikkönä toimivaa harjoittelukoulua, yhdeksällä paikkakunnalla. Hallinnollisesti kasvatusalan tiedekunnan yhteydessä Päätehtävänä järjestää opettajankoulutukseen kuuluva ohjattu opetusharjoittelu. Lisäksi täydennyskoulutustehtäviä. Erityistehtävän mukaisesti oma budjetti ja työehtosopimus. Harjoittelukoulujen ja tiedekuntien välinen yhteistyö vaihtelee yliopistoittain. Harjoittelukoulut nähdään tärkeinä alueiden tutkimus- ja kehittämiskouluina. Yliopistojen harjoittelukoulujen sijaintipaikkakunnat

10 Ohjattu opetusharjoittelu MISSÄ JA KUINKA PALJON OHJATTUA OPETUSHARJOITTELUA TEHDÄÄN? Yhdessä yliopistossa jopa yli 10 erilaista opettajan pedagogisten opintojen kokonaisuutta (60 op). Harjoittelun osuus opettajan pedagogisissa opinnoissa (60 op) Luokanopettajakoulutuksessa vaihtelu on 0 33 op Aineenopettajakoulutuksessa vaihtelu on 0 20 op Ohjatusta opetusharjoittelusta toteutuu kentällä Luokanopettajakoulutuksessa noin 20-25% Aineenopettajakoulutuksessa noin 20-25% Erityisopettajakoulutuksessa noin 80% Opinto-ohjaaja-, aikuis- ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa noin 85-95% Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa lähes 100% Muissa opettajakoulutuksissa lähes 100% Ohjatun opetusharjoittelun soisi jatkossa olevan näkyvämmin esillä opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa, sillä se on merkittävä osa opettajankoulutuksen opintoja.

11 Tehtävänmäärittelyt ja julkaisut: opettajankoulutuksen profiili? TUTKIMUSPOHJAINEN OPETTAJANKOULUTUS Tutkimuksen painoalat (kasvatusalan tiedekunnat) Kasvatusalan tiedekuntien professorit ja lehtorit (julkaisut, tehtävänmäärittelyt). Kertovatko nämä enemmän kasvatusalasta vai opettajankoulutuksesta? Entä harjoittelukoulujen henkilökunta ja julkaisut? Entä ainetiedekuntien opettajankoulutuksen henkilökunta (opettajankoulusta koskevat julkaisut ja väitöskirjat)? Mikä on opettajankoulutuksen kokonaisuuden profiili? Kasvatustieteellisten alojen professoreiden ja apulaisprofessoreiden julkaisujen asiasanoista laadittu sanapilvi

12 Johtopäätöksiä TIIVISTETYSTI 1) Ketkä ovat opettajankouluttajia ja ketkä opettajaksi opiskelevia? 2) Monta reittiä opettajaksi: Erilaisia pedagogisia opintoja, pää- ja sivuaineita sekä erillisiä opintoja. 3) Tilastointi ja tiedonkeruu parannettavaa on. 4) Yhteistyö opettajankoulutusyksiköiden ja ainetiedekuntien välillä. 5) Opettajakoulutuksen vetovoima laskussa 6) Opettajankoulutusfoorumi ja ohjattu opetusharjoittelu. 7) Tutkimus ja opettajankoulutuksen profiilit: mitä tai ketä tarkastellaan? Opettajankoulutuksen kokonaisuus Opettajankoulutusyksiköt, harjoittelukoulut, ainetiedekunnat Opettajankouluttajan määritelmä Opettajaksi opiskelevien tunnistaminen Täsmällinen tilastotieto

13 Kiitos! Raportin linkki: University of Oulu