Elinikäisen ohjauksen autuus ja julmuus Sakari Saukkonen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Elinkäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. Euroopan unionin neuvoston päätöslauselma 28.5.2004
Elinikäisen ohjauksen päätöslauselma Elinikäinen ohjaus edistää: - taloudellista kehitystä, - työmarkkinoiden tehokkuutta ja - ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta parantamalla oppimiseen ja työvoiman kehittämiseen tehtyjen investointien tekokkuutta
Tehokas ohjaus Edistää: - sosiaalista osallisuutta, - tasa-arvoa ja - aktiivista kansalaisuutta Koska sen avulla voidaan tukea henkilöiden hakeutumista koulutukseen ja mielekästä uranvalintaa.
Päätöslauselmassa huomioitavaa Ohjaus on koulutuksen ja työmarkkinoiden voiteluaine Sitä tarvitaan uudessa osaamistaloudessa, jossa kaikki inhimillinen pääoma on tarpeen hyvinvoinnin lisäämiseksi Yksilö on palveluja tarvitseva ja arvioiva kuluttaja sekä työtä tekevä sopivasti koulutettu, liikkuva ja alati oppimishaluinen kansalainen. Onko tämä yksilö- ja talouskeskeinen logiikka ainoa ajateltavissa oleva?
Elämä hallittavana urana Lifelong guidance on usein yhtä kuin career guidance -> elämä urana, suunnistuksena jotakin kohti Ei ammatin- vaan uranvalintaa, uraan sisältyy koko elämä Nykyisyys valjastettu (parempaa) tulevaisuutta varten - > onko ihiminen aina lähtökohtaisesti puutteellinen tai vaillinainen?
Aina voi tehdä vähän paremmin Subjektiasemien tuottaminen: aktiivinen yksilö, joka menestystä etsiessään tuottaa menestystä myös yhteiskunnalle Kuka määrittää minne uralla suunnataan, mitkä määrittyvät harhapoluiksi ja ketä sopivalla uralla pysytteleminen palvelee? Nykyisyyden ja tulevaisuuden valjastaminen taloudellisen hyvän tavoitteluun: joutaville ja tuottamattomille entistä vähemmän tilaa ja arvoa?
Elinkäisen oppimisen ja ohjauksen yhtenevät logiikat Panopticon Autonominen yksilö, yksilön vastuu, valinnan vapaus ja mahdollisuuksien tasapuolisuus kilpajuoksun legitimaationa Biovalta, pastoraalinen valta
Retoriikkaa, politiikkaa ja mekanismeja Yhtäältä on kysymys koulutuspolitiikan retoriikasta Toisaalta on kysymys yhteiskunta- ja talouspoliittisista tavoitteista Miten arvioida, päästä kiinni, elinikäisen ohjauksen yhteiskunnallisiin mekanismeihin: diskurssi/tekstikritiikillä on rajansa (esim. voi osoittaa tiettyjen subjektiasemien tuottamisen), mutta mitä konkreettisempia näkyviä seurauksia valitulla politiikalla on ja miten osoittaa niiden ja retoriikan välisen yhteyden/riippuvuuden? Metodisesti: on houkuttelevaa ajatella, että ilmiöiden esiintyminen yhtä aikaa, rinnakkain tai ajallisesti sopivasti peräkkäin kertoo niiden välisestä yhteydestä, vaikka tarkalleen näin ei välttämättä ole.
Retoriikasta reaalimaailmaan Millä keinoilla tavoittaa retoriikkaan ja diskurssiin kietoutuneet reaaliset toimenpiteet, seuraamukset ja vaikutukset vs. EBP-tyyppisen tutkimukseen liittyvä vaara tutkimuskohteen kapeasta tulkinnasta? Tulee muistaa myös se, että ohjauspalveluista on joillekin hyötyä, ne saattavat edistää tasaarvoa ja parantaa heikossa asemassa olevien ihmisten asemaa koulutus- ja työmarkkinoilla
Toisin ajattelemisen mahdollisuudet Voisiko hallinnan tekniikoihin sisällyttää toisin ajattelemisen näkökulmia? Kun todistusaineisto- tai tutkimusperustainen kehittäminen perustuu toiminnan arviointiin, niin ohjauspalvelujen arviointiin mukaan sellaisia indikaattoreita (esim. tuloksen osalta), joissa huomioidaan muutkin kuin yksilön menestymiseen ja taloudellisen kilpailukyvyn edistämiseen liittyvät näkökohdat
Täydennetty CRWG-arviointimalli 1 Perusmalli: Inputs Process Outcomes Resources available (inputs): staff, number of staff, level of training, type of training, funding & budget (funding level & valitun politiikan perustelut) service guidelines (millaiseen/kenen tietoon ohjeet perustuvat?) agency mandate facilities infrastructure community resources (ketkä yhteisön muodostavat ja kenen ääntä kuunnellaan?)
Arviointimalli 2 Process: Activities and process that link to outputs 1. Generic interventions Working alliance, microskills, etc. 2. Specific interventions Interventions used by service providers Skills or strategies used by service providers (mikä ymmärrys on taustalla toiminnan luonteesta ja tavoitteista?) Home practice completed by clients Programs offered by agency (kenelle, miksi, milloin?) Involvement by 3rd parties Quality of service indicators (laadun kriteerit?) Stakeholder satisfaction (ketkä luetaan osallisiksi/osapuoliksi, mitä tyytyväisyyteen sisällytetään?)
Arviointimalli 3 Outcomes: Indicators of client change (miksi vain asiakas?) 1. Learning outcomes 2. Personal attribute outcomes Changes in attitudes, Intrapersonal variables such as self-esteem, motivation, etc. 3. Impact outcomes Impact that the learning outcomes or the personal attribute outcomes have on the client s life, such as employment status, enrolled in training, etc. Social and relational impact (suhteessa mihin tai mistä näkökulmasta katsottuna?) Economic impact (millä kriteereillä arvioituna?)
Kiitos ajan ja tilan jakamisesta! Yhteystiedot: Sakari Saukkonen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto, sakari.saukkonen@ktl.jyu.fi