AGRIMARKETIN ASIAKASLEHTI 1 / 2012 Sika ja siipikarja Salolla kanoja hoidetaan kolmen sukupolven voimin Syysvehnällä saadaan isoja satoja Tilakohtaiset rehuratkaisut: Farmarin SikaSopiva Punaheltta Paras
10 Vuosituhannen uutuus kanatiloille 12 Valitse satoisa syysvehnä 6 Salojen perheyritystä pyöritetään rautaisella ammattitaidolla 17 Räätälöityjä sianrehuja FARMARIN SIKASOPIVA Tässä numerossa Kokemuksia tilalta 6 Vahvaa panostusta kananmunantuotantoon Maaniityn tilalla 19 Ruokintatutkimusta Längelmäen kantakoeasemalla 25 Eskolat ovat vuoden kalkkunantuottajat Siipikarjan ruokinta ja hoito 10 Joustava Punaheltta Paras -rehukonsepti kanojen ruokintaan 14 Vehnä on hyvä vaihtoehto siipikarjan ruokinnassa Sikojen ruokinta ja hoito 15 Vehnästä energiaa ja valkuaista sioille 17 Farmarin SikaSopiva suunnitellaan tilakohtaisesti 18 Tuotekehitys on yhteistyötä 20 Uusia tuloksia Pekoni Breakista 21 Paranna emakon syöntikykyä Maatilan koneet 26 Lietteen multauksella ravinteet talteen 27 Agronic on maanviljelijän kumppani Kasvuohjelma 12 Syysvehnää sika- ja siipikarjatilalle 12 Tarkenna lannoitusta Vakiot ja ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 22 Suomen Rehun tuotekehitysosaaminen on huippua! 28 Farmit.net hyötytietoa tiloille 31 Paula valloitti Agri-risteilyväen! 2
AGRIMARKETIN ASIAKASLEHTI Kotieläin 1/2012, 23. vuosikerta Suomen Rehu Kustantaja Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, PL 390 05801 HYVINKÄÄ puh. 010 76 83000 Puhelun hinta 8,28 snt / puh + 11,99 snt / min kaikista liittymistä (sis. alv.) Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@agrimarket.fi Internet www.suomenrehu.fi www.agrimarket.fi www.farmit.net Päätoimittaja Satu Valkama satu.valkama@agrimarket.fi puh. 010 402 7625 Toimituskunta Minna Lehtonen, toimitussihteeri Pirjo Haapanen Matti Koivula Marjut Suokanto Eija Valkonen Palaute ja osoitemuutokset www.suomenrehu.fi asiakaspalvelu@agrimarket.fi Paino PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0787-5770 Jakelulevikki 7 000 Kannessa Joni, Iida, Emilia ja Joonas Salo Kuvaaja Kata Sivunen, Fotokata Tuottavia ratkaisuja kotieläintiloille Kylvötyöt alkavat eteläisessä Suomessa aivan lähipäivinä. Kotieläintiloilla viljelyyn kannattaa paneutua huolella, on kysymys sitten myyntiin lähtevien peltokasvien tai omaan kotieläintuotantoon käytettävien rehukasvien viljelystä. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla kotieläintilan Kasvuohjelma -kokonaisuudella saavutetaan lisätuottoja parhaimmillaan jopa satoja euroja hehtaaria kohti. Samalla peltoalaa eläinyksikköä kohti tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin laajaperäisessä viljelyssä. Suomen Rehun ruokintaratkaisuihin on kevään aikana tuotu kaksi merkittävää uutuutta. Helmikuussa toimme markkinoille täysin uuden Punaheltta Paras -konseptin. Siihen kuuluu noin 40 erilaista kanojen täysrehua. Sen avulla tila voi räätälöidä kanojensa ruokinnan eri kanalinjojen vaatimukset, tilaolosuhteet ja tilan muut tavoitteet täyttäväksi. Konseptiin liittyvillä lisävarusteilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kanan painon kehitykseen, munan kuoren laatuun ja suolistoterveyteen. Kaikki tämä voidaan toteuttaa teollisen rehunvalmistuksen tehokkuus säilyttäen. Uusi konsepti on otettu tuottajien piirissä erinomaisen innostuneesti vastaan. Sikojen rehuissa tilakohtaista räätälöintiä toteutetaan Farmarin SikaSopiva -konseptin avulla. Räätälöinnit aloitetaan ensi vaiheessa tiivisteistä ja kivennäisistä. Kun kotoisten viljojen ja valkuaiskasvien rehuarvot tunnetaan, voidaan niiden tueksi suunnitella täydennysrehu, joka säätää lopullisen rehuseoksen täsmälleen halutuksi. Räätälöidyt sikarehut valmistetaan Säkylän tehtaallamme. Molemmat uudet ruokintakonseptimme ovat myös ympäristöystävällisiä. Kun ruokinta on optimaalisesti kohdallaan, ei luontoa ja rahakukkaroa rasittavaa tuhlailua esiinny. Samalla vältetään tuotantoeläinten hyvinvoinnille haitallinen yli- tai aliruokintatilanne. Agrimarketin maatalousmyyjät auttavat Sinua mielellään tilakohtaisten tarpeiden hienosäädössä! Uuden kasvukauden kynnyksellä maamies on perinteisesti toiveikkaalla mielellä. Tuottajahinnoissa näyttää olevan pitkästä aikaa myötätuulen virettä takanaan, ainakin mikäli tilastoihin on uskomista. Toivottavasti tulevan kesän olosuhteet omalta osaltaan vahvistavat myönteisen vireen säilymistä. Onnistunutta ja hyvää kasvukautta kaikille! n Matti Koivula Johtaja, rehuliiketoiminnan kehitys Hankkija-Maatalous Oy 3
AJANKOHTAISTA Kasvuohjelmatutkimus 2011 on ilmestynyt Tutkimukseen on koottu tietoa millä tekijöillä laadukas ja hyvä ISO-VILJA -sato on tehty. Raportissa on myös tulokset havaintokaistoiltamme sekä tulokset Kotkaniemen Kasvuohjelma kokeista. Monelle raportti tulee kotiin. Raportin voi myös käydä katsomassa Agrimarketin www-sivuilla kohdassa viljakauppa. n Luomuoppia Tanskasta Esittelimme tammikuisessa luomutilaisuudessamme Tampereella Hankkija-Maatalouden luomurehuvalikoiman luomukotieläintiloille. Toteutimme tilaisuudessa esitetyn toiveen, ja teimme heti maaliskuussa onnistuneen opintomatkan luomun edelläkävijämaahan Tanskaan. Tanskaan suunnatulla opintomatkalla 20 luomusta kiinnostunutta tuottajaa tutustui matkaoppaiden Terhi Kujalan ja Pirjo Hissan johdolla tanskalaiseen luomuneuvontaan ja -elintarviketuotantoon sekä vieraili tanskalaisilla luomukotieläintiloilla. Tanskan kansallisessa Frilandluomutuotannossa emakot asuvat ulkona koko ikänsä. Ne porsivat ja hoitavat porsaansa laitumelle asennetuissa eristämättömissä hyteissä. Vain tiineytyksen ajaksi emakot otetaan viikon ajaksi sisätiloihin. Myös tanskalaiset luomukanat ulkoilevat päivittäin ympäri vuoden. Vierailun kohteena olleella luomukanatilalla tuotetaan energiapajua kanojen ulkotarhassa. Pajut tarjoavat kanoille suojaa ja kahden vuoden päästä pajut leikataan ja niistä saatu hake käytetään tilan lämmitykseen. n LUONNON-NASU SIKATIIVISTE Luomusikojen rehuvalikoimamme laajentuu Luomu-Porsas täysrehun lisäksi välitämme nyt myös Luonnon-Nasu Sikatiivistettä ja Luonnon-Nasu Emakkotiivistettä. Tiedustelut ja tilaukset: Terhi Kujala, p. 010 768 3444 tai terhi.kujala@agrimarket.fi. n Varaudu kesän helteisiin! Siipikarjan C-vitamiini C-vitamiini parantaa siipikarjan lämpöstressin sietokykyä. Normaalioloissa lintu pystyy itse tuottamaan tarvitsemansa C-vitamiini, mutta stressin aikana prosessi ei ole riittävä. Lintu tarvitsee C-vitamiinia mm. kivennäisten hyväksikäyttöön sekä vastustuskyvyn ja jalkaterveyden ylläpitoon. Siipikarjan C-vitamiini on jauheinen täydennysrehu. Se annostellaan kätevästi juomaveden mukana. Pekoni Break Tuotanto-olosuhteissa tapahtuvat äkilliset muutokset lisäävät hännänpurentariskiä. Torju hännänpurenta ennakolta annostelemalla Pekoni Breakia karsinaan heti kun on havaittavissa ensimmäisiä merkkejä sikojen muuttuneesta käyttäytymisestä. Pekoni Breakin annosteluun kehitetty Break Virikeannostin saavutti kolmannen sijan Suomen Sikayrittäjien järjestämässä Sikojen virikemateriaali- ja lelukilpailussa Seinäjoen Sarka -messuilla helmikuussa. Lue lisää uusimmista tutkimustuloksista sivulta 20. n OSTOSLISTA Hellepäivän varalle Siipikarjan C-vitamiinia ja Pekoni Breakia 4
Yara Vita Mantrac Pro Vaikka viljat ja öljykasvit tarvitsevat mangaania määrällisesti vähän, sillä on kasvissa muutamia erittäin tärkeitä tehtäviä. Jos kasvi kärsii mangaanin puutteesta, se ei pysty käyttämään muitakaan ravinteita täysipainoisesti hyväkseen. Mangaani on tärkeä ravinne viherhiukkasten toiminnalle ja sen puute heikentää kasvin yhteyttämiskykyä. Mangaanilla on vaikutusta ligniinin muodostumiseen. Mangaani on välttämätöntä myös eräiden entsyymien toiminnalle. Markkinoiden väkevin mangaanilannoite Yara Vita Mantrac Pro on oiva ratkaisu lisälannoitustarpeeseen. Mangaanin lehtilannoituksella on saatu huomattavia sadonlisiä Kotkaniemen tutkimusasemalla, lue lisää sivulta 13. Muista myös muut YaraVitalehtilannoitteet. Tankkiseokset voit tarkistaa osoitteesta www.tankmix. com. n Väderstad 50 vuotta Maataloustyökoneita valmistava ruotsalainen perheyhtiö Väderstad viettää tänä vuonna 50 v. juhlavuotta. Maanmuokkaus, kylvö ja lannoitus ovat Väderstadin toiminnan kulmakiviä. Uusimpia Suomen olosuhteisiin hyvin sopivia koneita ovat mm. Spiritkylvölannoitin ja Swift-kultivaattori. Väderstadilla on käytössään Euroopan modernein maatalouskoneita valmistava tehdas Ruotsin Väderstadin kylässä. Työntekijöitä yhtiössä on reilut 900 henkilöä. Lue lisää Väderstadin kuulumisista heidän uusituilta kotisivuiltaan: www.vaderstad.com. n Agrimarketin ammattilaiset uusissa haasteissa: Juhani Ruohonen Tuoteryhmäpäällikkö, sian- ja siipikarjanrehut p. 010 402 7982 juhani.ruohonen@agrimarket.fi Oripään lentokentällä 4. 7.7. 2012 klo 10 18 Tule tutustumaan Agrimarketin monipuoliseen osastoon! Paikalla Suomen Rehun ruokintaratkaisujen asiantuntijat. Varaa päivämäärät jo nyt kalenteriisi. n Tapahtumakalenteri Pellonpiennartilaisuudet kasvukaudella. Seuraa ilmoitteluamme! Okra se oikea maatalousnäyttely Oripään lentokentällä 4. 7.7.2012 klo 10 18 Kone-Forum 2012 Tampereella 11. 13.10.2012 EuroTier 2012 13. 16.11.2012 Hannover, Saksa Merkkaa kalenteriin! Ollaan yhteyksissä! n Matti Koivula Johtaja, rehuliiketoiminnan kehitys p. 010 402 7601 matti.koivula@agrimarket.fi Kirsi Niemelä Kehityspäällikkö, sikojen erikoistuotteet p. 010 402 7106 kirsi.p.niemela@agrimarket.fi Jussi Saranen Maatalousmyyjä, siipikarjatilat p. 010 402 7970 jussi.saranen@agrimarket.fi Juha Salminen Myyntineuvottelija, sika- ja siipikarjatilat p. 010 402 7211 juha.salminen@agrimarket.fi 5
KOKEMUKSIA TILALTA Kananmuna on superfoodia parhaimmillaan! Agrimarketin maatalousmyyjä Kimmo Hakala (vas.), siipikarjarehujen kehityspäällikkö Eija Valkonen sekä Sinikka ja Esa Salo ovat tyytyväisiä Salon kananmunien sisäiseen ja ulkoiseen laatuun. Salolla satsataan kannattavaan kananmunantuotantoon Reilu kolmekymmentä vuotta sitten ostivat Sinikka ja Esa Salo maatilan Somerolta, Terttilän kylästä. Esa oli tuolloin vielä töissä autolautta Finnjetillä, joten tilan arjesta ja 400 kanan hoidosta vastasivat pääasiassa Sinikka ja pikkupojat Juha ja Janne. Tänään Salojen perheyritystä pyörittävät vanhemmat ja pojat yhdessä rautaisella ammattitaidolla. Maaniityn tilalla munii tänä päivänä 88 000 kanaa. 6
Teksti: Minna Lehtonen Kuvat: Kata Sivunen, Fotokata Salojen maatilayritystä pyörittävät Sinikka ja Esa sekä pojat Janne (35 v.) ja Juha (37 v.). Molempien poikien vaimot käyvät päivätöissä muualla. Juhan vaimo Liisa työskentelee Sälekarin Kirjapainossa Somerolla. Jannen puoliso Mari toimii lääke-edustajana ympäri Etelä-Suomea. Maaniityn tilan kanala on rakennettu nykyiseen kokoonsa reilu kymmenen vuotta sitten. Myös uudelle kanalalle ympäristölupa on olemassa, mutta lopulliset aikataulut ovat vielä tarkentumatta. Aluksi kananmunat tuotettiin Salolla perinteisissä häkeissä. Nyt tilalla on jo useamman vuoden ajan ollut käytössä virikehäkit, joissa on orsi, munintapesä ja kuopsutuspaikka kanojen hyvinvointia tukemaan. Kanojen ruokinnassa luotetaan Suomen Rehun rehuihin. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä reilun kymmenen vuoden ajan. Yhteistyö on pelannut hyvin ja jokaisessa parvessa on onnistuttu nostamaan tuotantotuloksia verrattuna aiempiin kanaparviin. Tavoitteemme on saada kanat munimaan yli 50 viikon ajan yli 90 prosentin. Tämä tarkoittaa, että kanoja munitetaan noin 80 ikäviikkoon asti, linjaavat Janne ja Juha. Valoa tunnelin päässä Kananmuna-alalla on eletty haasteellisia vuosia. Kananmunien hinta on ollut pohjalukemissa ja on haettu toimintamalleja, joilla pärjättäisiin tulevaisuudessakin. Nyt kuitenkin on nähtävissä positiivisia signaaleja. Kananmunien hinta on korjaantunut pitkän ajanjakson jälkeen ja työhön on tullut uudenlaista mielekkyyttä, summaa Sinikka. Kananmunien kulutus on mukavasti kasvussa, uusia kanaloita ja toimintatapoja on suunnitteilla. Vihdoin myös kananmunan arvo elintarvikkeena on ymmärretty, joten luottavaisin mielin suuntaamme tulevaisuuteen, toteaa Esa. Alan kilpailukyvyn säilymisen ja paranemisen eteen on koko ketjun tehtävä töitä. On löydettävä avarakatseisuutta ja uskallusta luoda uusiakin toimintatapoja. Joka päivä on oltava hieman parempi kuin eilen, muuten ei pysy vauhdissa mukana. Ja tämä koskee koko tuotantoketjua niin rehutehdasta, kananmunapakkaamoa kuin tilaakin, pohtii Esa menestyksen reseptiä. Kimmo Hakalan (vas.) ja Janne Salon mielestä kanojen painonseuranta antaa tärkeät suuntaviivat kanaparven ruokinnan ohjaukseen. Maaniityn kananmunissa sisäinen ja ulkoinen laatu kunnossa Salojen mielestä on tärkeää, että tiedetään millaisella rehulla kanoja ruokitaan. Ruokintakustannus on suurin yksittäinen menoerä ja sen vuoksi rehujen tuotantovaikutusta mitataan jatkuvasti, toteavat Salot. Vastuullisuus rehuraaka-aineiden hankinnan osalta on suorassa yhteydessä kananmunien tuoteturvallisuuteen. Salmonellavapaus suomalaisissa kananmunissa on suurin kilpailuvalttimme, jota ei ole varaa riskeerata. Kananmuna on tuotteena valmis paketti, joka ei suurempaa jatkojalostusta kaipaa. Kananmunien sisäinen ja ulkoinen laatu ovatkin ykkösasiat, toteaa Janne. Jokaisella omat vastuualueensa Maatilayrityksen johtaminen on Salolla yhteispeliä. Yhdessä sovitaan isommat linjaukset ja sen jälkeen edetään päätösten mukaan. Jokaisella on hoidettavana omat vastuualueensa. Sinikka hoiti aikanaan kaikki talousasiat Esan ollessa merillä, joten luontaisesti talousasioiden päävastuu on edelleen Sinikalla. Sinikka on tyytyväinen siitä tietotaidosta, jota näiltä vuosilta kertyi. Numeroiden kautta saa hyvän kokonaiskäsityksen siitä, missä mennään. Kanalan tekniset ratkaisut ovat molempien poikien ja Esan vahvuuksia. Juha ja Janne vastaavat omien kanalayksiköidensä hoidosta. Kanalassa työskentelee yksi tilan ulkopuolinen henkilö ympäri vuoden sekä lomatoimistosta on sama tuttu lomittaja. He osallistuvat kaikkiin kanalan työtehtäviin, muun muassa kananmunien pakkaamiseen, kanojen hyvinvoinnin tarkkailuun ja kanalan siisteyden ylläpitoon. Sinikka linjaa kanojen hyvinvoinnin heille todella tärkeäksi asiaksi. Heistä kanalan ilmanlaadulla on suuri merkitys kanojen hyvinvointiin, eli sopiva lämpötila, ilmankosteus ja ilmastoinnin taso. Kanala kierretään joka aamu läpi käytävittäin ja tarkistetaan, että kanat voivat hyvin eri osastoissa. Samalla tarkistetaan kaikkien laitteiden toimivuus. Salon kanalassa sisäilman laatu onkin huipputasoa, joten myös kanalassa yleisen siisteyden eteen tehdyt työtunnit kannattavat. Verkostoitumista meillä ja muualla Janne ja Juha seuraavat jatkuvasti mitä alalla tapahtuu niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. He ovat verkostoituneet moneen suuntaan. Syksyisin järjestettävät ammattinäyttelyt Keski-Euroopassa antavat aina uusia ideoita ja vinkkejä esimerkiksi kanalatekniikan osalta. 7
Kananmunan keltuaisen kaunis täyteläinen, vahva väri ei ole itsestäänselvyys. Liisa ja Juha Salo katsovat luottavaisesti kananmunaalan tulevaisuuteen. Pikkuemännät Iida ja Emilia sekä pikkuisännät Joonas ja Joni puuhailevat tottuneesti kanalatiloissa. Salolla seurataan tarkasti mitä uutta alalta kirjoitetaan, uusimmat tutkimukset ja väitöstyöt tuovat uutta ajateltavaa tilan ratkaisuihin. Hankkija-Maatalouden siipikarjarehujen kehityspäällikkö Eija Valkosen väitöskirja on luettu tarkkaan ja siitä on haettu vastauksia erilaisten kanalatyyppien tuotantotuloksiin. Kotieläin- ja Suomen Siipikarjalehdistä luetaan kaikki alaa koskevat jutut. Juha on myös edustajana Kananmunayhdistyksen toiminnassa. Hänen mielestään yhteistyö yhdistyksessä toimii hyvin ja alan toimijoiden välinen keskustelu on tärkeää. Kanaparven jatkuvaa ohjaamista Munintaprosentista ja kuoren laadusta näkee heti miten parvella menee. Nykykanat munivat entistä pidempään, joten se vaatii parven jatkuvaa navigointia. Kanaparvesta ei saa parasta hyötyä irti, jos ajattelee vetävänsä ruokinnan edellisen parven mukaan. Kanojen päiväsyönti on asia, jota seuraamme erittäin tarkasti, toteaa Juha. Lisäksi seurataan munien kokonaismäärää ja painoa, likaisten ja rikkinäisten munien määrää, kanalan lämpötilaa, ilmankosteutta ja kanojen juomaa vesimäärää. Olemme noudattaneet Ragnar Tausonin antamia neuvoja, joiden mukaan aamulla ei saa antaa rehua ennen kuin kana on muninut. Mikäli painonkehitys pysähtyy esimerkiksi kesähelteiden vuoksi, lisäämme ruokintaan yhden yöruokintakerran, kuitenkin niin, että kahdeksan tunnin yöuni kanoilla toteutuu, kertoo Juha heidän käytännöistään. Kanoja punnitaan joka viikko muninnan nousun ajan, sen jälkeen joka toinen viikko. Agrimarketin kanatilojen maatalousmyyjä Kimmo Hakala käy tilalla joka toinen viikko. Yhdessä Kimmon kanssa seurataan parven kehitystä muun muassa munintaprosentin, munien koon ja rehun syöntimäärän osalta. Lisäksi käydään säännöllisesti keskustelua rehutehtaan suuntaan muun muassa Kimmo Hakalan ja Eija Valkosen kanssa, jossa linjataan yhteisesti päämääriä ja tuloksia ruokinnan osalta. Salon kanaloissa munii valkoinen Lohmann LSL -kanarotu. Kananuorikot kasvattaa Hannu Isotalo Kiikalasta. Kuljetusmatkaa kananuorikoille tulee kasvatuskanalasta Salolle noin kymmenen kilometriä. Kanat vaihtuvat kanaloissa noin 14 kuukauden välein. Rehua toimitetaan Salon kanaloihin kaksi kertaa viikossa, täysi rekkakuorma kerrallaan. Kuljetuksesta vastaa Moveren marttilalainen sopimusautoilija Jouni Ruuni. Hän on ajanut rehut tilalle jo vuosia ja toiminta on erittäin joustavaa. Jouni tuntee tilan toimintatavat ja tunnistaa rehuntarpeet jo usein ennakoivasti. Siitä iso kiitos Jounille, toteavat Salot yhdestä suusta. Keskitytään olennaiseen Kanojen ruokinta, munien pakkaaminen, kirjanpito ja kanojen lopettaminen ostetaan palveluina. Kaikkea ei kannata tehdä itse. Kanojen ruokinnassa olemme valinneet täysrehuruokinnan sen tuotantovaikutusten vuoksi. Lisäksi se on turvallista ja helppoa tilan kannalta, toteaa Juha. Tilitoimisto hoitaa kirjanpidon ja antaa hyviä vinkkejä lukujen syvempään analysointiin. Munat toimitetaan Munaxin pakkaamolle Laitilaan, jossa ne laatutarkastuksen jälkeen pakataan kuluttajapakkauksiin. Munia haetaan Salolta kaksi kertaa viikossa puoliperävaunullinen kerrallaan. Kokemukset Punaheltta Paras -ohjelmasta Salojen mielestä rehun ulkoinen olomuoto parani rehuohjelmauudistuksen myötä. Rehun olomuodolla on tärkeä vaikutus kanojen syöntiin. Mahdollisuutta reagoida nopeasti kanan muuttuviin tarpeisiin pidetään Salolla tärkeänä. Salolla oli testattavana ennen lanseerausta projektirehu, johon oli lisättynä kasviöljyä ja Kanakivennäistä. Rehua tarjottiin noin 65 viikon ikäisille kanoille ja sillä saatiin positiivista vaikutusta kuoren laatuun ja särömunien määrään. Pellot pääasiassa leipävehnällä Salon pelloilla viljellään leipävehnää ja hernettä. Tänä keväänä uutena lajina aloitetaan kuminan viljely. Kaikki peltotyöt hoidetaan omin voimin. Viljelytarvikkeet hankitaan Suur- Seudun Osuuskaupan kautta. Hyviä käytännön vinkkejä peltopuolelle he kokevat saaneensa myös Kimmo Hakalalta. n 8
Vuosituhannen uutuus kanoille! Punaheltta Paras on ammattilaisen valinta! Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla pystyt vastaamaan kanaparven muuttuviin tarpeisiin joustavasti. Punaheltta Paras -ruokintaohjelma on kehitetty vastaamaan nykyisten kanahybridien, kanalatyyppien ja tilojen tarpeita. Punaheltta Paras -ohjelmaan kuuluu poikas-, kasvatus- ja esimunintarehujen lisäksi seitsemän munitustäysrehua. Valmistamme joustavasti myös lisävarusteellisia rehuja: Progut -, Kanakivennäinen- tai kasviöljylisäyksellä. www.agrimarket.fi, www.suomenrehu.fi Punaheltta Paras tarjoaa räätälöidyt ratkaisut tilasi ja tuotantosi parhaaksi. Kysy lisää ammattitaitoisilta kanatilojen myyjiltämme.
Punaheltta on Paras! Punaheltta Paras on Suomen Rehun uusi, ennennäkemättömän joustava täysrehuohjelma kaikille kanoille untuvikosta loppumunintaan. Punaheltta Paras -rehuvalikoima sisältää niin kasvatuskauden rehut kuin pitkään munintakauteen suunnitellut munitusrehutkin. Lisää joustavuutta rehustukseen tuovat vapaasti valittavat lisävarusteet. Kanojen nousseen energiantarpeen tyydyttää kasviöljylisä, Progut tukee vastustuskykyä ja kanakivennäinen täydentää pieniruokaisten kanojen kivennäisten, vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Kasvatus kolmessa vaiheessa Kasvatuskauden osalta rehuohjelma uudistui kolmivaiheiseksi. Punaheltta Paras poikasrehun jälkeen 5 6 viikon iästä alkaen käytetään Punaheltta Paras Kasvatus 1 -rehua noin 11 viikon ikään asti, jonka jälkeen vaihdetaan Punaheltta Paras Kasvatus 2 -rehuun. Kasvatusrehujen muutos tukee kanojen tavoitteenmukaista kasvua ja luuston kehitystä. Onnistunut kasvatus näkyy myös munintakauden tuloksessa. Munintakauden haasteisiin vastataan joustavasti Kana-aines on kehittynyt tehokkaammaksi ja nykykanojen munantuotanto pysyy aiempaa kauemmin korkealla tasolla. Pitkään korkeana jatkuva tuotanto vaatii entistä enemmän myös ruokinnalta. Merkittävä muutos uudessa Punaheltta Paras -ohjelmassa aiempaan nelirehuohjelmaan verrattuna onkin pitkään korkeana jatkuvan tuotannon tarpeisiin suunnitellut Punaheltta Paras -munintarehut. Munintakauden rehuja on nyt tarjolla seitsemän aikaisemman neljän sijaan. Rehujen suurempi määrä lisää osaltaan ruokintaohjelman joustavuutta. Elopainon, tuotannon, syönnin ja munanpainon säännöllinen tarkkailu koko munintakauden ajan mahdollistaa kanojen tarpeisiin perustuvat ratkaisut rehujen valinnassa ja ruokinnan toteutuksessa. Parven tuotannon ja painon kehittymisen perusteella valitaan käyttöön sopivimmat rehut ja tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön rehun lisävarusteet; kasviöljy, Progut tai kanakivennäinen. Esimerkiksi munintakauden alussa riittävä energian saanti on avainasemassa ja tarvittaessa kanojen energian saantia voidaan tukea valitsemalla rehuun lisävarusteeksi kasviöljy, jos kanojen painonkehitys, syönti ja munankoko ovat jääneet tavoitteesta. Munintakauden ja ruokintaohjelman edetessä rehujen valkuaispitoisuus laskee ja kalsiumpitoisuus nousee. Nämä muutokset tähtäävät munankuoren laadun ylläpitämiseen ja munan koon kasvun hidastamiseen M-kokoluokan munien määrän maksimoimiseksi. Rehun Punaheltta Paras -ruokintaohjelma Punaheltta Paras poikanen Mure Punaheltta Paras kasvatus 1 Rihlamure Punaheltta Paras kasvatus 2 Rihla Punaheltta Paras esimuninta Rihla Punaheltta Paras 1 Rihla Viikot 1 6 Viikot 7 11 Viikot 12 15 Viikot 16 17 Viikot 18 22 10
energiataso pysyy samana koko munintakauden, jolloin rehunkulutuskin pysyy maltillisempana myös munintakauden lopussa. Erityisesti varustelluissa häkeissä, joissa rehunkulutus on tyypillisesti lattiakanaloita pienempää, kanat saattavat hyötyä kanakivennäislisästä munintakautensa loppupuoliskolla. Käyttäjäkokemukset positiivisia Asiakaspalaute Punaheltta Paras -ohjelmasta on ollut positiivista. Vaikka aikaisempiinkin rehuihin oltiin tyytyväisiä, lisääntynyt joustavuus ja mahdollisuus reagoida erityistilanteisiin ovat saaneet kiitosta. Kasviöljylisä on todistanut tehonsa auttamalla painonkehityksessä jälkeen jääneen parven takaisin painokäyrälle. Samoin kanakivennäistä on käytetty menestyksellä huipputulosta munivan parven viimeisten viikkojen munanlaadun ylläpitäjänä. Myös rehun teknisestä laadusta on saatu positiivista palautetta. Taulukossa esitetyt rehujen käyttöajat ovat viitteellisiä. Rehujen käyttöajat sovitetaan parvikohtaisesti kanojen tarpeiden mukaan. n Eija Valkonen Kehityspäällikkö p. 010 402 7177 eija.valkonen@agrimarket.fi Suomen Rehun pitkäjänteistä tuotekehitystä kanojen onnistuneeseen ruokintaan Rihla-olomuoto kananrehuihin Rehuentsyymit Punaheltta nelirehuohjelma Kokojyväkonsepti TM kanoille Suolistoterveyden merkitys ja Progut Tasaenergiset kananrehut Räätälöity Punaheltta Paras -ruokintaratkaisu 1980-luvun alku 1980 1990- luvun puoliväli 1990-luku 1990 2000 2000-luku v. 2007 v. 2012 Suomen Rehun kanojen ruokintaratkaisuja kehitetään pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla. Tuotekehitys ja tutkimustoiminta ovat tuoneet kanojen ruokintaan useita merkittäviä saavutuksia vuosikymmenien aikana. Punaheltta Paras 2 Rihla Punaheltta Paras 3 Rihla Punaheltta Paras 4 Rihla Punaheltta Paras 5 Rihla Punaheltta Paras 6 Rihla Punaheltta Paras 7 Rihla Viikot 23 30 Viikot 31 44 Viikot 45 54 Viikot 55 64 Viikot 65 74 Viikosta 75 11
Sopiiko syysvehnä sika- ja siipikarjatilalle? Syysvehnällä on useita hyviä ruokinnallisia ominaisuuksia yksimahaisten ruokinnassa. Oikein valittu, satoisa syysvehnälajike sisältää paljon energiaa. Se on oiva vaihtoehto sekä sikaettä siipikarjatilan viljelyyn myös meillä Suomessa. Teksti: Katri Haavikko ja Juha Salopelto Vehnillä saadaan raakavalkuaisja energiasato suuremmiksi kuin ohralla. Vehnien hehtolitranpainot ovat suuremmat kuin ohralla. Mikäli sikojen ja siipikarjan rehustukseen saadaan useampi kuin yksi vilja, ruokinta monipuolistuu ja tuotanto tehostuu. Alla olevan laskelman pohjalta voidaan todeta, että jos ohra vaihdetaan syysvehnään, joka kolmas hehtaari voidaan jättää kylvämättä! Suuria muutoksia ei tietenkään pidä tehdä kerralla. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi kylvää ensi syksynä vapautuvasta ohra-alasta viidennes syysvehnälle. Sato kg/ha HLP kg RV % Tärkkelys % RV sato kg/ha Tärkkelys sato kg/ha Ohra 3995 63,8 12,3 60,7 491 (100) 2425 (100) Kevätvehnä 4173 80,5 14,5 68,4 605 (123) 2854 (118) Syysvehnä 4690 82,5 13,6 69,4 637 (130) 3255 (134) Kaura 3969 56,0 13,3 528 (107) Viljalajien satojen ja ruokinnallisen laadun vertailu. Lähde: ISO-VILJA sopimukset 2011. Tarkenna lannoitusta Sika- ja kanatilojen peltojen viljavuus on useimmiten hyvässä kunnossa. Erityisesti fosforiluvut saattavat olla niin korkeita että ne on huomioitava erityisesti jo lannoitusta suunniteltaessa. Lannoituksen suunnittelu on kokonaisuus, johon paneutumalla löytää kyllä pelloilleen sopivat vaihtoehdot. Fosforia tarpeen mukaan Fosforilannoitus on melko helposti hallittavissa. Punaisella oleville lohkoille kannattaa aina antaa fosforia, jotta tuleentuminen ja jyväkoko tulee varmistettua sadon lisäksi. Karjanlanta on oiva lannoite näille lohkoille ja käyttömäärä kannattaa laskea ympäristötuen ehtojen mukaan. Lohkolle sallittu fosforimäärä jaetaan lantakuutiosta tulevalla fosforimäärällä. Näin saadaan sopiva lannan käyttömäärä m 3 /ha. Tyydyttävään ja korkeaan fosforiluokkaan kannattaa soveltaa kotieläintilan fosforipoikkeamaa, jolloin voi käyttää viljalle 15 kg fosforia/ha. Arveluttavan korkeisiin fosforiluokkiin ei fosforia saa eikä kannata käyttää. Täydennyslannoitus on välttämätön Fosforilannoituksen tullessa karjanlannasta tarvitaan aina lisäksi typpeä, joskus kaliumia ja useimmiten mangaania, booria ja rikkiä. Jotta lannoitus vastaisi viljelykasvin tarvetta ja rehu eläinten vaatimuksia täydennyslannoitus on erittäin tärkeä osa onnistunutta kokonaisuutta. Vaihtoehtoja on useita. Tutuin on Suomensalpietari Se+, josta saa sopivan typpitäydennyksen lisäksi rikkiä, seleeniä, booria ja kaliumia. Erityisesti suurehkoja lantamääriä käyttäville sopiva vaihtoehto on Lisäseleenisalpietari, jolla voi varmistaa eläinten riittävän seleeninsaannin ja terveyden. Lohkoilla, joiden kaliumluku on punaisella, tarvitaan YaraMila NK -tuotteita. Muista hivenet Karjanlannassa on kuparia ja sinkkiä kasvin tarpeeseen, mutta mangaania ja booria ei karjanlannassa ole riittävästi. Hyvässä kasvukunnossa olevat pellot tarvitsevat näiden hivenien lisälannoituksen joko kevätlannoitteena esim. 12
Mitä tulee huomioida syysvilja viljelykiertoon otettaessa? Ensimmäinen tärkeä tehtävä on kevätviljan huolellinen kasvatus. ISO-VILJA -tutkimuksista voidaan laskea, että sikatilojen ohran hehtolitrapainot ovat parantuneet tehdyillä toimilla taulukon 1 mukaisesti. Rukiin kylvöaika on perinteisesti elokuun viimeinen viikko ja syysvehnän syyskuun ensimmäinen viikko. Syksyt ovat lämmenneet, joten Etelä-Suomessa syysvehnän kylvö voidaan usein jättää syyskuun puoliväliin. Kylvöä voidaan siirtää, jos maa on lämmin. Syysvehnän kylvötiheys on pienempi (500 kpl/m 2 ) kuin kevätviljoilla. Mikäli ennen kylvöä pellolle levitetään sian-, kanan- tai broilerinlantaa, voidaan monessa tapauksessa selvitä ilman kylvölannoitusta. Ennen talven tuloa kannattaa huolehtia talvituhosienten torjunnasta, erityisesti jos käytetään peittaamatonta siementä. Agrimarketin sertifioitu Takuusiemen on aina peitattua. Mitä lajikkeeksi? Kevätkylvöille kannattaa valita aikainen tai keskiaikainen lajike, esimerkiksi Eemeli-kaura ja Voitto- tai Edvinohra. Lyhyen kasvuajan kevätviljalajike mahdollistaa aikaisen puinnin, jolloin päästään ajoissa syyskylvöille. Edvin on erittäin satoisa monitahoinen rehuohralajike. Kasvuaika on noin kolme päivää Jyvää myöhäisempi, satoisuuden ollessa 10 20 % Jyvää korkeampi. Eemeli on aikainen ja erittäin lujakortinen rehukaura. Lajike Sato kg/ ha Satoero Arktika- ja Skagen-syysvehnät sopivat erinomaisesti sika- ja siipikarjatilojen viljelyyn. Skagen on lajikeluettelon satoisimpia syysvehniä. Suureen jyvään mahtuu paljon valkuaista. Talvenkestävyys on tutun Urhon luokkaa ja korrenvahvuus Urhoa parempi. Arktika puolestaan loistaa talvituhojen kestävyydellään. Syysvehnä yhdistettynä aikaiseen kaura- tai ohralajikkeeseen on erinomainen valinta sika- ja siipikarjatilalle ruokinnallisen arvon, viljelykierron ja kevään työhuippujen tasaamisen kannalta. n Suhdeluku Talvituho % Lako- % URHO = C 5579 0 100 20 27 ELLVIS 5024-554 90 ** 48 *** 16 SKAGEN 6021 442 108 * 24 23 ARKTIKA 5798 219 104 17 36 MARIBOSS 6093 514 109 * 33 ** 31 Toimenpide Hehtolitrapainon lisäys ohralla, kg Korrensääteen käyttö 4,2 Kasvitautien torjunta 4,1 Hyvä viljelykierto 2,9 Taulukko 1. Ohran hehtolitrapainojen nousu kiloina hehtaaria kohden erilaisten kasvukauden aikaisten toimien seurauksena. Lähde: ISO-VILJA -sopimukset 2011. Lajike Tjp g Hlp kg Valk.-% URHO = C 40,7 77,6 12,6 ELLVIS 38,3** 74,3*** 11,8 SKAGEN 46,0*** 77,0 12,2 ARKTIKA 39,6* 79,8*** 11,7 MARIBOSS 40,4 72,7*** 11,0 Arktika-syysvehnän talvenkestävyys mahdollistaa syysvehnän viljelyn III-vyöhykkeellä asti. Suurijyväinen Skagen on erittäin satoisa. Lähde: Viralliset lajikekokeet, MTT 2004 2011. YaraVita Mantrac Pro lisäsi ohran satoa Kasvu Hivensalpietarina tai Yara- Vita lehtilannoitteena. Onnistunut sato on joskus pienestä kiinni. Viime kesän kokeissa saatiin mangaanilannoituksella parhaimmillaan 1000 kilon sadonlisä. Tarkenna lannoitusta Lannan ja kivennäislannoitteiden oikea yhdistelmä parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä ja tehokkuutta. Hyvään viljelytapaan kuuluu aina myös kasvitautien torjunta. Se varmistaa osaltaan ravinteiden tehokkaan käytön ja rehuviljan hyvän laadun. Tasapainoinen lannoitus on tärkeä tekijä oikean kivennäistasapainon saamiseksi kotoiseen rehuun. n Sato kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Käsittelemätön Logran+ Oxitril+ Moddus +1030 kg/ha Logran+Oxitril+Moddus+ YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha YaraVita lehtilannoitteet voi yhdistää rikkakasvien torjuntaan. Mangaanin lehtilannoituksella saatiin suuria sadonlisiä viime kesän kokeissa Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla. 13
Vehnä siipikarjan rehuraaka-aineena Vehnä on hyvä vaihtoehto siipikarjan ruokinnassa. Vehnän laadulla on merkitystä ja ravintoainekoostumus on selvitettävä huolella. Vehnä tuo siipikarjan rehuihin energiaa, mutta myös vehnän valkuaisen osuus rehussa on merkittävä. Muualla maailmassa siipikarjan ruokinnassa yleisesti käytettyyn maissiin verrattuna vehnä erottuukin edukseen juuri valkuaispitoisuutensa ansiosta. Muihin kotoisiin viljoihin verratessa vehnän valtti on sen korkea energia-arvo. telu vehnän ravintoarvoissa heijastuu luonnollisesti myös eläinten tuotantotuloksiin, jos sitä ei oteta huomioon ruokinnassa. Osittain vaihtelu on perinnöllistä, eli lajikkeiden välistä vaihtelua, mutta suuri osa vaihtelusta johtuu ympäristötekijöistä kuten kasvupaikasta, maalajista, lannoituksesta ja muista viljelytoimenpiteistä sekä lämpötilasta ja sademäärästä. Vehnän koostumus muuttuu myös varastoinnin aikana: tärkkelyksen, liukoisen kuidun ja ligniinin pitoisuudet laskevat, kun taas vapaiden sokereiden määrä ja energiaarvo nousevat. Kaikkia vehnän rehuarvoon vaikuttavia sisäisiä tekijöitä ei vielä tunneta. Suuriin vehnänkäyttömääriin on joskus yhdistetty kohonnut kannibalismiriski. Tutkimuksissa tällaista vaikutusta ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Vehnän muita viljoja matalampi kuitupitoisuus voi kuitenkin altistaa höyhenten nokkimiselle, jos rehussa ei ole riittävästi kuitupitoisia raakaaineita. Tärkkelyksestä energiaa Jyvän koko tai tilavuuspaino eivät ole hyviä mittareita vehnän rehuarvoa arvioitaessa. Sulavan tärkkelyksen määrä sen sijaan vaikuttaa merkittävästi vehnän muuntokelpoisen energian tasoon. Tärkkelyksen sulavuuteen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia sen kemiallisesta koostumuksesta tärkkelysjyvästen kokoon ja muotoon sekä niitä ympäröivän valkuaisainerakenteen ominaisuuksiin. Myös vehnän prosessoinnilla voidaan vaikuttaa tärkkelyksen sulavuuteen. Vehnän liukoinen kuitu taas heikentää sen ravinto- Koostumus vaihtelee Vehnälle on tyypillistä muita viljoja suurempi vaihtelu ravintoainekoostumuksessa ja energia-arvossa. Suuri vaihaineiden sulavuutta ja energia-arvoa. Liukoisen kuidun haittavaikutukset saadaan kuitenkin minimoitua lisäämällä rehuun sopivaa entsyymiä. Vehnän valkuaispitoisuuden noustessa sen tärkkelyspitoisuus laskee. Lisäksi valkuaispitoisuuden nousu on usein yhteydessä myös tärkkelyksen sulavuuden laskuun. Valkuaispitoisuuden nousu siis tyypillisesti pienentää vehnän energia-arvoa. Myös sakoluvun noustessa vehnän muuntokelpoisen energian määrä laskee. Leivontalaadun parantuessa vehnän rehuarvo siis laskee. Valkuaisen aminohappokoostumus vaihtelee Vehnän valkuainen voidaan luokitella biologisen tehtävänsä mukaan aktiiviseen valkuaiseen ja varastovalkuaiseen. Nämä kaksi eroavat toisistaan myös aminohappokoostumuksensa osalta. Varastovalkuaisessa on runsaasti glutamaattia ja proliinia, mutta vähän lysiiniä, arginiinia, treoniinia ja tryptofaania. Vehnän valkuaispitoisuuden noustessa varastovalkuaisen osuus kasvaa, jolloin muun muassa kasvavalle linnulle tärkeän lysiinin suhteellinen osuus valkuaisessa pienenee eli valkuaisen ravitsemuksellinen arvo alenee. Broilereiden kasvuun vehnän korkea valkuaispitoisuus on tutkimuksissa kuitenkin vaikuttanut positiivisesti. n Eija Valkonen Kehityspäällikkö p. 010 402 7177 eija.valkonen@agrimarket.fi 14
Vehnää sioille haittaaks se? Vehnä on viljalajeistamme energiapitoisin. Vehnä on maittava ja sitä voidaan käyttää sioille yksinomaisenakin viljana. Vehnänkin rehuarvoa, varsinkin hiilihydraattien ja fosforin hyväksikäytettävyyttä, voidaan lisäksi parantaa entsyymilisäyksin. Porsaiden, imettävien emakoiden ja lihasikojen alkukasvatusvaiheen ruokintaan vehnä on erinomainen raaka-aine hyvän maittavuuden ja korkean energiapitoisuuden vuoksi. Tiineen emakon ruokintaan vehnä on kovin energiapitoista, eikä sitä siksi kannata käyttää seoksessa 15 % enempää. Varsinkaan, jos viljan ohella ei ole muuta kuitua. Yleensäkin viljan liian hieno jauhatus altistaa mahahaavalle. Vehnällä mahahaavariskiä lisää sen alhainen kuitupitoisuus. Yhdellä kertaa rehuseoksessa vaihtoa esim. ohrasta vehnään ei kannata tehdä, vaan viljalajien muutokset kannattaa tehdä vähitellen. Energiaa vehnästä Vehnä on energia- ja valkuaispitoisempaa kuin ohra (Taulukko 1). Vehnän raakavalkuaisen sulavuus on korkeampi kuin ohralla. Toisaalta raakavalkuaisesta arvokkaimpien aminohappojen osuus kuten lysiinin osuus on alhaisempi rehuyksikköä kohden. Myös käyttökelpoisen fosforin osuus on alhaisempi vehnällä kuin ohralla. Vehnän ravintoarvoon voidaan vaikuttaa Vehnälajike ja kasvatusolosuhteista maalaji, viljelykäytännöt, sääolosuhteet ja sademäärä vaikuttavat vehnän kemialliseen koostumukseen, varsinkin hiilihydraattien koostumukseen. Vehnän ravintoarvoa voidaan parantaa lisäämällä rehuun entsyymejä, jotka pilkkovat kuituisia, pitkäketjuisia ja vaikeammin sulavia ei-tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja (non starch polysaccharides =NSP) tai fytaattifosforia. NSP-hiilihydraatteja pilkkovat entsyymit saavat aikaan muutoksen suolen sisällön viskositeetissa, jolloin ruoansulatus paranee. NSP-entsyymit irrottavat lisäksi solunseinämiin vaikeasti sitoutuneita ravintoaineita kuten valkuaista ja tärkkelystä parantaen täten rehun sulavuutta ja sikojen tuotantotuloksia. Viljassa oleva fosfori on suurimmaksi osaksi yksimahaisille vaikeasti käyttökelpoisena fytaattifosforina, jonka käyttökelpoisuutta voidaan parantaa fytaasi-entsyymillä. Fytaattifosforin molekyylit ovat linkittyneenä myös valkuaisen ja tärkkelyksen molekyyleihin. Fytaasi-entsyymi parantaa siis fosforin käyttökelpoisuuden lisäksi myös valkuaisen ja tärkkelyksen käyttökelpoisuutta. Sian ikä vaikuttaa viljan hyväksikäyttöön Vieroitetulla porsaalla on alikehittynyt ruoansulatuskanava ja entsyymitoiminnot sekä kehittymätön mikrobikanta. Sitä tärkeämpää on huomioida pienten porsaiden rehuissa, että ne tehdään sulavista raaka-aineista ja käytetään lisäentsyymejä. Suomen Rehun tuotteissa käytetään vehnää säännöllisesti porsas- ja imetysajan rehuissa. Muissa tuotteissa vehnä on käytössä kun se on kustannustehokkaampaa ohraan verrattuna ja kun laadukasta vehnää on saatavilla. Lisäksi tuotteesta riippuen käytetään rehuentsyymiseoksia parantamaan viljan hiilihydraattien ja fosforin hyväksikäyttöä. n Marjut Suokanto Kehityspäällikkö p. 010 402 7220 marjut.suokanto@agrimarket.fi Vehnän rehuarvo sioilla verrattuna ohraan Ry/kg ka Rvalk/kg ka Srv, g/ry Sul lysiini, g/ry Rkuitu, g/kg ka Rvalk sul % Rrasva sul % Lys sul % Ohra, > 67 kg/hl 1,15 126 85 2,6 46 78 55 70 30 Vehnä, >76 kg/hl 1,23 146 103 2,1 23 87 70 74 27 Vehnän ja ohran rehuarvoja sioille (Rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006. MTT:n selvityksiä 106) P sul % 15
Rehun sekoitukseen Agrimarketista SKIOLD-levymyllyt Skiold-levymylly on erilaisten viljojen jauhamiseen soveltuva mylly, jossa on pieni energian kulutus, alhainen melutaso sekä vähäinen pölyäminen ja korkea käyttövarmuus. Skiold-levymylly soveltuu erinomaisesti sekä sianrehun että kananrehun valmistukseen. Portaaton karkeuden säätö. Mallit: Skiold SK 2500: 5,5 kw tai 7,5 kw Skiold SK 5000: 15 kw tai 22 kw Skiold SK 10T: 55 kw DM-6 vasaramyllyt DM-6 -vasaramylly on vasaramylly ilman imua ja puhallusta. Sopii erinomaisesti viljan jauhatukseen sioille ja siipikarjalle. Jauhettava materiaali siirretään ruuvilla myllylle, samoin jauhettu materiaali kuljetetaan myllyltä joko ruuvilla tai elevaattorilla sekoittimeen tai liemiruokkijaan. Pieni energiankulutus Vähäinen pölynmuodostus Pieni tilan tarve Sekoitukseen UNI-MIX 1000 eräsekoitin Uni-Mix -viistopohjasekoitin on erittäin vahva ja pitkäikäinen Sekoitinruuvi pyörii hitaasti, joten se ei riko eikä jauha rehun karkeita ainesosia Seokseen voidaan lisätä myös rasvaa ja nestemäisiä aineita Uni-Mix sekoittimia on kolme eri mallia, joiden tilavuudet ovat 500, 1000 ja 1500 litraa Skiold tiivisteen syöttösuppilot Skiold-syöttösuppilot ovat erinomainen ratkaisu esim. suoraan suursäkeistä tapahtuvaan ruokintaan Vaikeasti valuvia materiaaleja varten suppilo voidaan varustaa moottoroidulla karistajalla Suppilon päällä on suojaritilä, lisävarusteena suursäkkialusta Koot 400 litraa tai 700 litraa Pohjaosat joko Ø 75 mm Ø 90 mm spiraalille tai Ø 102 mm ruuvikuljettimelle Skiold FlexMix -ohjausjärjestelmä FlexMix on täysautomaattinen raaka-aineiden painoon perustuvan rehunvalmistuslaitteiston ohjaustietokone. Skiold FlexMix -laitteistolla teet kotoista rehua tarkasti ja taloudellisesti FlexMix -ohjauskeskus on joustava ja helposti laajennettavissa Kaikille moottoreille käynnistys- ja pysäytyspainikkeet merkkivaloin Mahdollisuus osastokohtaiseen ruokintaan 5 ruokintasuunnitelmaa Raaka-aineiden kulutuksen sekä tuotantotietojen kattava seuranta Lisäksi saatavana mm: Skiold-seulapuhdistin mitä puhtaampi raaka-aine sen parempi lopputuote Mini-annostin vitamiinien ja lääkeaineiden annosteluun Spiraalikuljettimet sekä putki- ja tasokuljettimet www.agrimarket.fi
Uutta sikatiloille: Tilakohtaisesti suunniteltuja teollisia rehuja FARMARIN SIKASOPIVA Suomen Rehu tuo markkinoille täysin uuden ratkaisun sikojen ruokintaan: tilakohtaisesti suunnitellut Farmarin SikaSopiva -rehut. Perinteisen rehuteollisuuden kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen kehitys- ja tutkimustoimintaan, rehuraaka-aineiden tehokkaaseen hankintaan ja käyttöön, kehittyneeseen valmistusteknologiaan ja pitkiin valmistussarjoihin sekä valtakunnallisesti kattavaan logistiikkaan. Kehitysprosessin lopputuloksena on kansainvälisestikin arvostettuja huippurehuja, joilla saavutetaan hyviä tuloksia. Tilakohtaisia tavoitteita, tarpeita ja toiveita Normiratkaisu ei kuitenkaan aina riitä. Tilakohtaiset tavoitteet ja/tai tilaolosuhteet voivat poiketa siitä, mihin huippulaadukas tuotevalikoimassa oleva rehu on suunniteltu. Sikatiloilta onkin viime aikoina tullut paljon pyyntöjä tilakohtaisten tarpeiden entistä tarkemmasta ja joustavammasta huomioimisesta rehujen suunnittelussa. Tilakohtainen Farmarin SikaSopiva -rehu suunnitellaan tilan kotoisten rehujen ravintoarvot, tilan tuotantotavoitteet ja tilaolosuhteet huomioiden. Tämä on Suomessa täysin uusi ratkaisu, mallia toteutetaan jo mm. Tanskassa. Tilakohtainen rehuratkaisu Rehusuunnittelussa kaikkien tilalla käytettävien raaka-aineiden koostumus huomioidaan kuten tähänkin asti. Uutta ja mullistavaa palvelussa on se, että Farmarin SikaSopiva -rehu muokataan tilan omien raaka-aineiden koostumus ja haluttu seossuhde huomioiden. Uusi toimintatapa vie sikojen ruokinnan uudelle tasolle. Tilakohtaiseen ruokinnan suunnitteluun otetaan mukaan uusi ulottuvuus: tilakohtainen rehusuunnittelu. Farmarin SikaSopiva on tarvittaessa eräkohtaisestikin erilainen. Tuoteseloste ja käyttöohje toimitetaan rehun mukana, rehulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Farmarin SikaSopivan käyttö on helppoa! Kotoiset rehuraaka-aineet tarkemmin hyödyksi Tilakohtaisen rehusuunnittelun avulla voidaan aiempaa joustavammin huomioida erilaiset raaka-aineiden käyttötoiveet. Esimerkiksi sikatilan viljelykiertoa halutaan monipuolistaa, ja omalla tilalla tuotettua hernettä, härkäpapua ja rypsiä halutaan käyttää mahdollisimman paljon sikojen ruokintaan. Jotta saavutetaan mahdollisimman hyvät tuotantotulokset, tulee täydennysrehun aminohappokoostumusta muuttaa kotoisten rehujen koostumuksen ja sekoitussuhteiden muuttuessa. Farmarin SikaSopivalla tämä onnistuu aiempaa joustavammin. Farmarin SikaSopivaan voidaan lisätä myös haluttuja raaka-aineita jo rehutehtaalla, esimerkiksi Progut - suolistoparannetta ja biotiinia. Vastaa ruokinnan haasteisiin Tilakohtaisesta suunnittelusta löytyy apua erilaisiin ruokinnallisiin erityistilanteisiin. Muun muassa kivennäisruokinnan tarkennus voidaan toteuttaa joustavasti. Mikäli sikatilalla on käytössä seleenittömiä tuontilannoitteita, kotoisen viljan seleenimääritys on hyvä tehdä ja tarvittaessa nostaa Farmarin SikaSopivan seleenitasoa. Käytettäessä erillistä kivennäistäydennysrehua seleenitason tarkennukseen nostettaisiin kaikkia muitakin ko. kivennäistäydennysrehun sisältämiä ravintoaineita, jolloin joitakin kivennäisiä ja vitamiineja annettaisiin sioille yli tarpeen. Farmarin SikaSopivalla yksittäisen ravintoaineen tarkennus onnistuu kätevästi! Ruokinnan solmut auki! Tilakohtaisella rehulla voidaan ratkaista myös ruokinnallisia solmukohtia. Esimerkiksi halutaan varmistua imettävien emakoiden riittävästä ravintoaineiden saannista, kun rehun syöntimäärä uhkaa jäädä liian alhaiseksi. Tai varaudutaan mahdolliseen tautipaineeseen tai taudista toipumiseen tarvitaan nopeaa ruokinnallista reagointia. Tai halutaan parantaa emakoiden hedelmällisyyttä ruokinnallisin keinoin. Tästä uudesta toimintamallista voi etsiä apua moneen eri tilanteeseen! Omalta myyjältäsi Farmarin SikaSopivan Sinulle suunnittelee oma myyjäsi. Kun tuotteen perusteet on yhdessä sovittu, varataan kaksi viikkoa reseptin viimeistelyyn ja rehun valmistukseen. Alkuvaiheessa suunnittelemme täydennysrehuja vilja-soijaruokintaan. Palvelun tuotevalikoimaa kasvatetaan tarpeen mukaan myös tiivisteisiin ja täysrehuihin. Kysy lisää omalta myyjältäsi! n Satu Valkama Tuotepäällikkö p. 010 402 7625 satu.valkama@agrimarket.fi Tarkka kotoisten rehujen analysointi on tilasuunnittelun perusedellytys! 17
Tuottavaa yhteistyötä sianrehujen kehityksessä Suomen Rehun sianrehujen tuotekehitys perustuu vahvaan tutkimustyöhön, jota teemme yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Teksti: Marjut Suokanto Kuva: Tapio Turunen Suomen Rehun tutkimus- ja tuotekehitystyön tuloksia hyödynnetään tehokkaasti kehitettäessä uusia rehuja, ruokintaratkaisuja ja toimintaprosesseja kaikkiin ruokintamalleihin uusimmat rehunvalmistustekniikat hyödyntäen. Kehittämämme ruokintaohjelmat tehostavat sikatilojen tuotannon tehokkuutta ja parantavat kannattavuutta sikojen hyvin- vointi huomioiden. Lisäksi kiinnitämme erityishuomiota tuotteidemme ympäristövaikutuksiin. Vahvaa panostusta hyvinvointiin Sikojen terveydestä ja hyvinvoinnista ei tingitä tuotannon tehokkuutta parannettaessa. Suomen Rehun laajasta tuotevalikoimasta löytyy täydennysrehuja myös kriittisiin ajanjaksoihin. Esimerkkeinä näistä ovat suolistoparanne Progut, hännänpurennan ehkäi- syyn kehitetty Pekoni Break ja emakoiden suolen normaalin toiminnan ja tarpeenmukaisen syönnin varmistamiseen tarkoitettu Pekoni Putkimies. Tutkimus ja kehitys on yhteistyötä Kehittämiämme sianrehuja tutkitaan Längelmäen keskuskoeasemalla, jonka vakioidut sikalaolosuhteet, suuri eläinmäärä ja erityislaatuinen mittausautomatiikka luovat hyvät olosuhteet ruokintatutkimukselle. Längelmäellä Suomen Rehun pitkäjänteistä tuotekehitystä sikojen onnistuneeseen ruokintaan Rehuentsyymit VALSjauhatus Progut porsasrehuihin Dynaaminen kasvuohjelma Suolistoterveystutkimus laajenee MBI tuotekehityksen käyttöön Emä-porsas -konseptilla hyvinvointia emakolta porsaille Onnistunut tiineysajan ruokinta Kasvatustäysrehujen aminohappotasapainotus Häiriötön vieroitus Eväät porsimisen onnistumiseen Pohjanmaalle oma maakunnallinen porsasrehuohjelma Onnistunut imetysajan ruokinta 1980-luvulla 1990-luvun alussa v. 1999 2000-luvulla v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2009 18
teemme rehuseurantoja kaksi-nelirotuisilla porsailla ja lihasioilla. Tutkimuksissa selvitetään rehujen vaikutusta kasvuun, terveyteen, rehun hyväksikäyttöön ja lihan laatuun. Emakkotutkimusta teemme yhteistyössä Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tutkimusalueina ovat ruokinnan ohella emakkojen terveys, hyvinvointi, hoito ja hedelmällisyys. Maatiloilla teemme jatkuvasti rehuseurantoja käytännön tilaolosuhteissa. Niissä selvitetään rehujen vaikutusta sikojen hyvinvointiin, terveyteen, kasvuun, rehun hyväksikäyttöön ja maittavuuteen sekä tuotannon kannattavuuteen. Kotimaisia yhteistyötahoja ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa viranomaiset, neuvonta, teurastamot, ETT ja ETL. Ulkomaisena yhteistyötahona on osuustoiminnallisten maatalousalan yritysten muodostama yhteistyöverkosto Intercoop Europe sekä omat jälleenmyyjämme Euroopassa ja muualla maailmassa. Terveys alkaa suolesta Suomen Rehun perustuotekehityksessä panostetaan erityisesti suolistoterveyteen. Mitä terveempiä eläimet ovat, sitä parempia ja tehokkaampia tuotantotuloksia saadaan. Suolistoterveyden tuoma häiriöttömyys lisää tasalaatuisuutta. Suolistoterveys tarkoittaakin hyvää kannattavuutta. Suomen Rehu on huolehtinut rehujen kautta sikojen suolistoterveydestä edelläkävijänä jo pitkään ja on edelleen sitä monimuotoisesti. n Sikataloustutkimusta kantakoetoiminnan ohella Längelmäen keskuskoeaseman toiminnan pääpaino on kantakoetoiminnassa. Aseman mahdollisuuksia runsaan ja vertailukelpoisen tiedon tuottajana hyödynnetään myös Suomen Rehun sianrehujen tutkimus- ja tuotekehityksessä. Teksti ja kuva: Satu Valkama Längelmäen keskuskoeaseman läpi kulkee vuodessa reilut 3000 sikaa. Kantakoetoiminnassa tärkeitä mitattavia ominaisuuksia ovat mm. kasvunopeus, rehuhyötysuhde, ruhon lihakkuus ja lihan laatu. Lisäksi arvostellaan testattavien sikojen rakenne ja liikuntaominaisuudet. Vuodessa dataa kertyy runsaasti myös muun muassa sikalaolosuhteista, sikojen terveydestä ja käyttäytymisestä. Kantakoeaseman vakioiduissa kasvatusolosuhteissa onkin ihanteellista tehdä pitkäjänteistä ruokintatutkimusta. Längelmäellä sikojen päivittäiseen hoitotyöhön osallistuu neljä henkilöä sikalamestari Ville Erkkilän johdolla. Keskimäärin lähetetyistä 100 karjusta hieman alle 10 % pääsee jatkoon, toteaa Ville Erkkilä. Keinosiemennyskarju on käytössä keskimäärin kahden vuoden ajan. Jos indeksit pysyvät hyvinä, niin mahdollisesti jopa neljä vuotta. Jalostussiat popsivat räätälöityjä täysrehuja Längelmäen keskuskoeaseman kantakoepossut syövät Hankkija-Maatalouden valmistamia täysrehuja. Nelivaiheruokinta toteutetaan kahdella eri täysrehulla. Längelmäen täysrehut on suunniteltu niin, että ne täyttävät korkeaan teuraspainoon kasvatettavien lihasikojen ravintoainetarpeet, kertoo kehityspäällikkö Marjut Suokanto. Aminohappotasapainotetut, hyvää rehunsyöntiä tukevat porsasrehut Tuotteet HK Rypsiporsas -tuotantoon Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma Räätälöitävät Farmarin SikaSopivat v. 2010 2011 v. 2012 Kantakoetoiminta on ykkösjuttu Jalostusohjelmaan kuuluvat noin 30 tilaa lähettävät porsasryhmiä parhailta emakoiltaan Längelmäen keskuskoeasemalle testattavaksi. Porsaiden tulopaino on keskimäärin 25 kg. Asema täytetään osastoittain. Asemalla on 14 identtistä osastoa, kahdeksan karsinaa per osasto, karsinaan mahtuu 11 sikaa. Täyttö tapahtuu kahden viikon välein, kaksi osastoa kerrallaan. Kantakokeessa sikojen kasvatusaika on 12 viikkoa. Keskikasvut ovat olleet 960 1000 g/pv. Koejakson jälkeen parhaat karjut valitaan keinosiemennykseen ja muut siat teurastetaan ruhon ja lihan laadun arvioimiseksi. Ruokintatutkimusta yhdessä Yksi Längelmäen sikalaosastoista on varattu Suomen Rehun ruokintatutkimukselle. Siellä on kuudessa karsinassa käytössä samanlainen Schauerin yksilöruokkija kuivaruokintaan, kuin muissakin kantakoeaseman osastoissa. Sikojen korvissa on yksilötunnistein varustettu transponder. Sikojen rehunkulutus voidaan tällä tekniikalla mitata jopa gramman tarkkuudella, Ville Erkkilä valaisee tutkimustyön taustoja. Kahdessa karsinassa on mahdollista toteuttaa myös liemiruokintaa. Jatkuu 19
Pekoni Breakista uusia kansainvälisiä tutkimustuloksia Hännänpurennan ehkäisemistä selvittävässä yhteispohjoismaisessa hankkeessa on valmistunut ensimmäisiä tutkimustuloksia. Teksti: Kirsi Niemelä Tutkimustyötä tehdään sikojen hyvinvointi edellä. Sikojen viihtyvyyteen panostetaan Kaikessa tutkimustyössä edetään sikojen hyvinvointi edellä. Virikkeeksi kantakoeaseman siat saavat heinää, jonka hyvään laatuun panostetaan erityisellä tarkkuudella. Hankimme keskuskoeaseman sikojen virikeheinät läheiseltä hevosheinän tuottajalta. Siitoseläinten tuotannossa ei ole varaa riskeerata heikkolaatuiseen korsirehuun, Ville Erkkilä toteaa. Sikalan ilmastointia säädetään päivittäin tarpeen mukaan. Kasvatusosaston lämpötilaa lasketaan viikoittain tulolämpötilasta 22 C:sta karjukasvattamon 14-16 C:seen. Pellonpajan ilmastointilaitteet ovat toimineet moitteettomasti, kiittelee Ville Erkkilä. Porsaserän saapuessa otetaan käyttöön porsaspesät. Kasvatuskarsinoissa on makuualueella lattialämmitys, tarvittaessa porsailla pidetään aluksi myös lämpölamppu porsaspesässä. Karsinan siisteyden mukaan tehdään tarvittaessa lisäsäätöä. n Häiriöt rehun laadussa, määrässä tai jakelussa voivat tunnetusti käynnistää hännänpurentaongelman. Längelmäen tutkimussikalassa vuonna 2008 alkaneessa kokeessa tutkittiinkin lisärehujen toimivuutta hännänpurennan estäjänä. Yhtenä tutkittavana lisärehuna oli Pekoni Break. Koejärjestelyt Karsina otettiin mukaan kokeeseen, kun siinä havaittiin hännänpurentaa. Karsinan takaosaan jaettiin joko vertailurehua, koerehua tai Pekoni Breakia. Rehua jaettiin 14 päivän ajan kaksi kertaa päivässä. Muun rehun karsinan 11 sikaa saivat yksilöruokinta-automaatista. Kokeessa oli tutkimusvuosien aikana mukana yhteensä 958 lihasikaa, joiden käyttäytymistä, syöntiä 0.015 0.010 0.005 0.000 0.005 0.010 ja tuotantotuloksia seurattiin. Suurin osa hännänpurennasta ja aggressioista ilmeni rehuautomaatilla tapahtuvassa kilpailutilanteessa. Pekoni Break ennaltaehkäisee hännänpurentaa Tutkimuksessa todettiin, että Pekoni Breakia saaneet siat söivät ja kasvoivat paremmin kuin muita lisärehuja saaneet ryhmät. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suoliston toiminta ja kylläisyyden tunne ovat avaintekijöitä hännänpurennan ehkäisyssä. Pekoni Breakin ainutlaatuinen koostumus auttaa sikaa pärjäämään stressitilanteessa kasvattaen ruokahalua ja tukien suoliston toimintaa. Lisätietoa Längelmäen kokeesta ja yhteispohjoismaisesta hankkeesta saadaan tämän vuoden aikana. n Pekoni Break Koerehu Vertailurehu Syöminen automaatilla (osuus %/100 havainnoista päivien 15 ja 1 erotuksena). Positiivinen tarkoittaa, että syöminen lisääntyi kokeen aikana ja negatiivinen, että syöminen väheni kokeen aikana. 20