9.. Kevät
Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat 8.8 Asuntolainojen vakuudet 8.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun 8 MAKSAMINEN 9. Internetin käyttö yleensä 9. Laskunmaksutavat 9. Päivittäistavaraostosten maksaminen. Ostosten maksaminen kortin lukijalaitteella kaupan kassalla TILASTOTIETOJA KOTITALOUKSIEN RAHANKÄYTÖSTÄ TULOT JA KULUTUS KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 8 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 9. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen 9
SÄÄSTÄMISASTE VELKAANTUMINEN. Velkaantumisaste. Luottokanta ja luottojen keskikorot. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ja velkasovinto-ohjelma 8 MAKSAMINEN, KORTIT JA PANKKIEN JAKELUVERKOSTO
JOHDANTO Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia Finanssialan Keskusliiton teettämän haastattelututkimuksen perusteella. Lisäksi raportissa tarkastellaan eri tilastolähteiden avulla kotitalouksien tuloja, kulutusta, säästämistä, velkaantumista ja rahoitusvarallisuuden jakautumista. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty helmikuussa. Tällöin haastateltiin iältään - -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa 9. Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 99 lähtien - vuoden välein. Vuodesta lähtien tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa. Tutkimuksen haastattelut on vuoden syksystä lähtien tehty puhelimitse. Keväisin toteutetut tutkimukset ovat olleet kysymysmäärältään laajempia kuin vastaavat syksyllä toteutetut tutkimukset. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty syksyllä. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Tutkimustuloksista näkyy kaiken kaikkiaan taloudessa vallitseva positiivinen vire ja kuluttajien luottamus talouteen. Kuluttajien suotuisan tulokehityksen ja hyvänä pysyneen rahatilanteen ansiosta kuluttajat näkevät säästämismahdollisuutensa erityisen vahvoina. Huolimatta korkojen vähittäisestä noususta, ovat luotonottoaikeet edelleen korkealla. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Raportin on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta.
SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt vahvana. Hyvän rahatilanteen ja suotuisan tulokehityksen myötä suurella osalla suomalaisista jää kulutuksen jälkeen rahaa myös säästöön. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuoden syksyllä ja on edelleen pysynyt korkealla. Suomalaisista yli puolella on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin miljoonaa suomalaista. Eniten säästäminen ja sijoittaminen on noussut tämän tutkimuksen mukaan vuoden jälkeen ikäryhmään - kuuluvilla ja tulotasoltaan keskituloisilla suomalaisilla. Pankkitilille säästäminen on edelleen suosituin säästömuoto, mutta verrattuna viime syksyyn säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus on noussut käyttelytilille säästävien osuutta suuremmaksi. Sijoitusrahastosäästämisestä on vähitellen tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto ja määrä ohitti jo vuoden syksyllä osakesäästäjien määrän. Viime syksyyn nähden sekä osakesäästäjien että rahastosäästäjien määrät ovat pysyneet ennallaan. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien määrä on pysynyt viimeiset puolitoista vuotta vakaana. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä ovat kuitenkin suuret. Säästäminen lisääntyy suurimmissa tuloluokissa. Samoin elinvaiheesta johtuen eniten mahdollisuuksia säästää on yli -vuotiailla työelämässä olevilla pariskunnilla, joilla lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa ja tulotaso on tavallisesti vakaa. Suurin osa heistä on saanut asuntolainat maksettua. Vähiten jää säästöön opiskelijoilla, joilla mahdollisuudet säästää ovat varsin vähäiset. Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta sekä käyttelytilille että säästötilille säästävien osuus kasvaa iän myötä. Tilille säästävien määrä nousee selvästi ikävuoden jälkeen. Sijoitusrahastoista on tullut laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista 9 8 9 9 9 9 8 Kaikki -9 - -8 9- -9 - -9 - -9 - - Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa
Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan aiempaa nuorempana ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - -vuotiaisiin. Kuvaavaa on, että joillakin ikäryhmillä rahastosäästäminen on jo yleisempää kuin käyttelytilille säästäminen. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästämien taas nousee heti 8 ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään 9 kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja on suurimmillaan - 9-vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista n= ) 8 "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= ) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa 8 9 8 9 9 9 9 9 8 8 syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät
. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästämis- ja sijoitusaikeita on nyt merkittävästi enemmän kuin viime syksynä, mikä myös kertoo kuluttajien tämän hetkisestä hyvästä taloustilanteesta kuten myös luottamuksesta oman talouden suotuisaan kehitykseen. Haastateltavista prosenttia ilmoitti aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime syksynä ja vuosi sitten. Niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia aiempaa suurempi osa eli prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä tai sijoittamista, kun osuus viime syksynä oli prosenttia. Lisäksi myös uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on kasvanut, sillä prosenttia niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Vastaavasti viime syksynä osuus oli prosenttia. Useimmiten aiotaan edelleen säästää säästö- ja sijoitustilille. Kiinnostus rahastosijoittamiseen myös tulevana sijoituskohteena on edelleen suurta ja kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana kohteena on hieman kasvanut viime syksystä. Merkille pantavaa on, että tulevana säästökohteena rahastosijoittaminen kiinnostaa jo enemmän kuin käyttelytilille säästäminen ja merkittävästi enemmän kuin osakkeisiin sijoittaminen. Kiinnostus vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin tulevana kohteena kuten myös osakkeita kohtaan on viime syksyyn nähden pysynyt vakaana.
Kuvio. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n= ) Aikoo säästää / sijoittaa "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n= ) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 9 9 9 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 8 syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on yhä tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa, mutta sen merkitys on hivenen laskenut vuoden takaisesta. Myös kohteen vaivattomuutta arvostetaan edelleen toiseksi eniten. Tuoton merkitys oli vuosien ja tutkimuksissa laskussa, mutta vuosi sitten tuoton merkitys sijoituskohteen valintakiriteerinä kasvoi selvästi ja edelleen se on yhtä merkityksellinen kriteeri. Myös rahaksi muuttamisen helppous on lähes yhtä merkityksellinen kuin vuosi sitten.
Eläkevuosiin varautuminen on selvästi tärkeämpi kriteeri kuin vuosi sitten, sillä niiden osuus, joille sillä on paljon vaikutusta, on noussut vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä prosentista 8 prosenttiin. Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista Turvallisuus Tammikuu Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu Helmikuu Helmikuu 9 8 Tammikuu 8 Vaivattomuus Lokakuu Huhtikuu Lokakuu 8 8 9 8 Huhtikuu 8 Helmikuu 8 Helmikuu 9 Tammikuu 8 9 Lokakuu Tuotto Huhtikuu Lokakuu 8 9 Huhtikuu 9 Helmikuu 9 Helmikuu 8 8 Tammikuu Rahaksi muuttamisen helppous Lokakuu Huhtikuu Lokakuu 8 9 8 Huhtikuu 9 Helmikuu Helmikuu 8 9 Tammikuu Verottomuus tai muut veroedut Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 9 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu Helmikuu Helmikuu 9 9 Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu Helmikuu 8 8 8 Tammikuu Lokakuu 9 9 Sijoitusaika Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 9 Helmikuu Helmikuu 8 % % % % 8 % % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella eli prosentilla on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta ei ole havaittavissa neljän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Eniten lainaa on lapsiperheillä. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on 9 - -vuotiailla, joista prosentilla on jotain lainaa. Velallisia on keskimääräistä enemmän myös suurempituloisten keskuudessa. Kuvio. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" % vastaajista 8 8 8 9 9 kevät 999 kevät kevät kevät kevät kevät kevät On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana asuntoluotollisten määrä on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä, sillä vuonna 999 asuntoluottoa oli prosentilla kyselyyn vastanneista. Viime keväästä asuntoluotollisten määrä on jonkin verran edelleen lisääntynyt. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntoluottoa on 9 - -vuotiailla. Heistä prosentilla on asuntolainaa. Osuus on kasvanut tällä ikäryhmällä vuoden takaisesta, jolloin osuus oli prosenttia. Asuntoluotollisten määrä laskee vähitellen ikävuoden jälkeen, jolloin vastaavasti säästäjien ja sijoittajien määrä alkaa vähitellen kasvaa. Luottotilannetta koskevaan kuvaan ei ole otettu mukaan puolivuosituloksia, koska erityisesti kulutusluottoa omaavien määrissä on puolivuosittain vaihtelua, jonka perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lainaa omaavien määrän pysyvämmästä muutoksesta.
8 Kulutusluotto on yleisin yksityishenkilöiden käyttämä luottomuoto. Tällä hetkellä prosentilla on kulutusluottoa. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viimeisten seitsemän vuoden aikana kulutusluoton käyttö on yleistynyt, joskaan ei yhtä paljon kuin asuntoluottojen käyttö. Vuonna 999 kulutusluottoa oli 8 prosentilla kyselyyn vastanneista. Sen sijaan neljän viimeisen vuoden aikana ei kulutusluotollisten määrässä ole ollut merkittävää muutosta. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Kulutusluotot ovat keskimääräistä tavallisimpia 9 - -vuotiailla. Heistä prosentilla on jotain kulutusluottoa. Erilaiset kulutusluotot ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana erityisesti nuorilla, alle 8-vuotiailla. Kun tällä hetkellä nuorista prosentilla on kulutusluottoa, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kolme vuotta sitten prosenttia. Nuorista kuitenkin kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöstä keskimäärin. Kuvio a. Kulutusluottomuodot "Onko teillä tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa"? % vastaajista (n= ) Kulutusluotto pankista 8 8 Luotollinen pankkitili Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi, kevät kevät kevät Yleisesti lainanoton voidaan arvioida olevan tällä hetkellä entistä vakaammalla pohjalla, sillä aiempaa useammalla lainanottajalla eli prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Vastaavasti osuus vuosi sitten oli 8 prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asunto- ja kulutusluottoa omaavista moni on samanaikaisesti myös rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankin kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli 8 prosenttia. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto, jota on joka kymmenennellä vastaajista. Muissa kulutusluotoissa on mukana muun muassa tulonhankkimiseen liitetyt luotot.
9 Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa näkyvät myös pikavippejä ottaneiden vastaajien osuus, joka on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Pikalainoja/pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on myös erityisesti viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Opintoluotollisten määrä on vähitellen laskenut. Eniten opintoluotollisia on - 8-vuotiassa. Heistä joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa. Kuvio b. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista 8 9 8 8 9 Kaikki -9 - -8 9- -9 - -9 - -9 - - On säästöjä ja sijoituksia vuotta On lainaa Kuvio b. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista 8 9 8 9 9 Kaikki -9 - -8 9- -9 - -9 - -9 - - vuotta On asuntolainaa Jotain kulutusluottoa
. Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat pysyneet edelleen korkealla. Kaikkiaan prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Luotonottohalukkuutta ovat pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvä rahatilanne. Taustalla on myös laina-aikojen pidentyminen, mikä vähentää lainaa ottaneiden lainarasitusta. Eniten luotonottoaikeita on - 8-vuotiailla sekä keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Runsas joka viides eli prosenttia ikäryhmään - 8 kuuluvista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Luotonottoaikeet ovat tällä ikäryhmällä nousseet puolen vuoden aikana, sillä viime syksynä heistä 8 prosentilla oli luotonottoaikeita.. Kuvio. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n= ) "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n= ) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista % vastaajista (n= ) Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto.
Asuntoluotonottoa aikoo ottaa useampi kuin puoli vuotta sitten. Kuusi prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus syksyllä oli neljä prosenttia. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän - 9-vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Luotonottoaikeet ovat erityisesti viime syksystä lisääntyneet - 9-vuotiailla, sillä kun tähän ikäryhmän kuuluvista syksyllä kymmenen prosenttia aikoi ottaa asuntolainaa, oli osuus nyt noussut prosenttiin. Eniten luotonottoaikeita on lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Pääkaupunkiseudulla seitsemän prosenttia suunnittelee ottavansa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa viisi prosenttia. Lähes yhtä moni aikoo ottaa jotain muuta kuin pankin kulutusluottoa. Osuus on vuoden sisällä hieman kasvanut. Kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana aikeet opintolainanottoon ovat pysyneet alhaalla. Tämä on näkynyt myös toteutuneessa kehityksessä.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana, kun vuosi sitten näin vastasi prosenttia asuntoluotollisista. Joka kymmenes on kilpailuttanut vuosi - kaksi vuotta sitten ja yhtä monella asuntolainan koron kilpailuttamisesta on tätä pitempi aika. Kaksi kolmasosaa ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli euroa asuntolainaa omaavista joka kolmas on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten 9 9 Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa kevät kevät
. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Lähes joka toinen aikoo kysyä asuntolainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Runsas joka kolmas aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan. Tässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoden sisällä. Pääkaupunkiseudulla lainatarjouksia aiotaan kysyä muita tavallisemmin useammasta pankista ja harvemmin vain omasta pääpankista, kun taas muualla aiotaan kääntyä pääasiassa juuri oman pääpankin puoleen asuntolainatarjousta kysyttäessä. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä 8 prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja kuusi prosenttia puhelimitse. Kuvio 8. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei aio kysyä 8 9 9 9 kevät kevät Kuvio 9. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa 8 Internetin kautta 9 Puhelimitse Ei osaa sanoa 8 9
. Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Näitä on prosenttia tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Tämän kysymyksen osalta on vertailutietoa vuosina,, sekä 998 keväällä tehdyissä tutkimuksissa. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet yhdeksässä vuodessa merkittävästi eli vuodesta 8 vuoteen. Myös viime kevääseen nähden takaisinmaksuajoissa on hienoista kasvua. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on edelleen vuotta, sillä noin joka neljäs asuntolaina on otettu vuodeksi. Osuus on noussut viime keväästä. Samoin yli vuodeksi otettujen lainojen osuus on kasvanut viime keväästä. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin pitempiä. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Laina otettu viimeisen vuoden aikana Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta 9 Alle - - Lainamäärä, euroa - - Yli
Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika 8 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta - vuotta - 9 v uo t t a - vuotta Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 8 vuotta vuotta vuotta vuotta - vuotta
Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta - vuotta - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta - 9 vuotta vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) 9 8 9 Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna 998 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika keskimäärin vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=) - v uo t t a 9-9 vuotta vuotta - vuotta 8 vuotta - 9 v uo t t a vuotta
. Lainamäärät Keskimääräiset lainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan lisääntyneet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja laina-ajat pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 8 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 8 euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat nousseet viimeisen vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä vuosi sitten pääkaupunkiseutulaisilla oli asuntolainaa keskimäärin euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Heillä on keskimäärin asuntolainaa noin 89 euroa, kun määrä vuosi sitten oli 8 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten 9 - - vuotiailla, jonka jälkeen lainamäärä alkaa vähitellen laskea. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" euroa 8 9 8 9 8 kevät 999 kevät kevät kevät kevät syksy kevät kevät Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on puolen vuoden sisällä hieman edelleen kasvanut. Kun nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli euroa asuntolainaa on, prosentilla asuntolainaa omaavista. Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet vuoden sisällä edelleen. Niillä, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 9 euroa, määrän oltua vuosi sitten 8 euroa. Eniten kulutusluottoa euromääräisesti on 9-vuotiailla, joilla sitä on keskimäärin euroa. Myös vakuudellisten pankista otettujen kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime kevääseen nähden 9 eurosta euroon.
Taulukko. Asuntolainamäärät (% niistä, joilla on asuntolainaa) Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä? Huhtikuu n= % Huhtikuu n=8 % Lokakuu n=8 % Helmikuu n= % Helmikuu (n=) % euroa Alle,8,8,, 8,, 9,,,,,8 8,, 9,,,,,, 9, 8,,,,, 8,9 9, 8, 9,, 9, 8,,,, Yli,,,9,, Keskimäärin euroa 9 9 8 8 Taulukko. Kulutusluottomäärät (% niistä, joilla on kyseistä kulutusluottoa) Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä? euroa Huhtikuu n= % Kulutusluottoa yleensä Lokakuu n= 9 % Helmikuu n= % Helmikuu n=9 % Huhtikuu n= % Kulutusluottoa pankista Lokakuu n= % Helmikuu n= % Helmikuu n=8 % Alle 9,8,,,,8,9,9,,,,8 9,,,,,8,8, 8,,8.,,,, 8,,,,,, 9,8, 8, 8,,,,9,9,,,9,9,,,,8,,,9,, 8,,, 8,,,9,, -,,,,,,9,,,,,9 Yli,,,,,,,, Keskimäärin euroa 8 8 8 9 8 9 9
8. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet ja viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat haastattelututkimuksen mukaan olleet keskimäärin noin 8 euroa. Tulos vastaa hyvin asuntomarkkinoilla vallitsevaa tilannetta ja samoin se vastaa hyvin myös tilastojen perusteella laskettua tänä aikana otettujen asuntolainojen suuruutta. Suurien lainojen osuus on jonkin verran kasvanut vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista lähes kolmannes eli prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on prosenttia. Vastaavat osuudet vuosi sitten olivat 8 prosenttia ja prosenttia. Viimeisen kahden vuoden aikana keskimääräistä muita suurempia asuntolainoja ovat ottaneet pääkaupunkiseudulla asuvat, jossa ne keskimäärin ovat olleet suuruudeltaan euroa. Suurimpia lainoja ovat ottaneet 9-9-vuotiaat, joilla keskimääräisen asuntolainan määrä nousee euroon. Taulukko. Uusien asuntolainojen keskikoko (% niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana ) Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte? Huhtikuu n=, % Huhtikuu n=8, % Helmikuu n=, % Helmikuu n=8, % euroa Alle,,,8, 8, 9,,8 9,8,,,, 9,,,, 8,,,, 8,,,,8 9,8 9,, 9, Yli, 9,,9, Keskimäärin euroa 8 9 8 8.8 Asuntolainojen vakuudet Asuntolainojen vakuuksia kysyttäessä tällä kertaa tiedusteltiin myös pankin tarjoaman täydentävän vakuuden käyttöä. Muilta osin tämän kysymyksen osalta on olemassa vertailutietoa viime keväältä. Tämän kysymyksen vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että vakuusterminologia poikkeaa arkikielestä, joten vastaaminen tähän kysymykseen on osalle haastateltavista voinut olla vaikeaa. Tuloksissa ei ole tapahtunut muutoksia viime kevääseen nähden. Tulosten mukaan asuntolainan ottajista lähes 9 prosentilla on lainan vakuutena ostettu asunto. Toisen henkilön antama takaus on prosentilla, valtiontakaus prosentilla ja oma muu vakuus kuten kesämökki, arvopapereita tai talletuksia on vakuutena prosentilla kaikista asuntoluotollista. Lisäksi pankin tarjoama täydentävä vakuus on kahdella prosentilla asuntoluotollisista. Merkillepantavaa on se, että suhteellisen suuri osa eli viisi prosenttia asuntoluotollisista ei osannut kertoa asuntolainansa vakuutta.
9 Muiden vakuuksien käyttö on tavallisempaa uudemmissa eli alle kaksi vuotta sitten otetuissa lainoissa kuin kaikissa asuntolainoissa. Muun muassa valtiontakauksen käyttö lisävakuutena on yleisempää uudemmissa lainoissa. Valtiontakaus on ollut lisävakuutena 8 prosentilla viimeisen kahden vuoden aikana asuntolainaa ottaneilla. Lisävakuuksista toisen henkilön antaman takauksen käyttö on yleisintä ensimmäisen asunnon rahoituksen yhteydessä ja kaikkein nuorimmilla lainanottajilla, kun taas valtiontakauksen käyttö lisävakuutena on käytössä laajemmin eri-ikäisillä lainottajilla. Yleensä lisävakuuksien käyttö on tyypillisintä ensiasuntoihin otetuissa lainoissa, isoissa asuntolainoissa sekä niillä, joilla lainan osuus asunnon rahoituksesta on suuri. Poikkeuksena on oman muun vakuuden käyttö lisävakuutena, jota käyttävät eniten suurituloisimmat ja iäkkäämmät eli joille on jo kertynyt vakuutena käytettävää omaisuutta kuten kesämökki, arvopapereita ja talletuksia. Kuvio. Asuntolainojen vakuudet "Ottaessanne asuntolainaa mikä tai mitkä olivat asuntolainanne vakuutena?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Ostamani asunto toimi vakuutena 89 89 Toisen henkilön antama takaus Oma muu vakuus kuten kesämökki,arvopaperit, talletukset Valtiontakaus Toisen henkilön panttaama omaisuus kuten asunto,kesämökki, arvoaperit, talletukset Pankin tarjoama täydentävä takaus En osaa sanoa 8 kevät kevät
.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta Hankitun asunnon ostosta on keskimäärin prosenttia rahoitettu lainalla, osuus on pysynyt ennallaan viime kevääseen nähden. Lainan osuus nousee merkittävimmäksi nuorten ensiasunnon hankinnan yhteydessä. Ensiasunnon hankinnasta 8 prosenttia kuten vuosi sittenkin, on rahoitettu lainalla. Osuus asunnon vaihdon yhteydessä on ollut prosenttia. Samoin lainan osuus asunnon rahoituksessa on sitä suurempi mitä isompi laina on kyseessä. Kuvio a. Lainan osuus asunnon rahoituksessa lainan suuruuden mukaan "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" Kaikki % niistä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen vuoden aikana (n=8) Lainan määrä Alle euroa - euroa - euroa - euroa yli euroa 8 8 8 9 kevät kevät Kuvio b. Lainan osuus asunnon rahoituksessa "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" - % -9 % % - % -8 % Yli 8 % Ei osaa sanoa % niistä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen vuoden aikana 9 8 9 kevät kevät