Kulutusluottoselvitys

Transkriptio

1

2 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6 Kulutusluottojen kustannukset 6 7 Kulutusluottojen valvonta 7 8 Kulutusluotoissa hyvä huomioida 7 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista sekä kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa kulutusluottojen määrän kehityksestä sekä kustannuksista. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla

3 1 1 Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja ja osin myös selkiintymätön. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Nämä tahot ovat tavallisimmin myös luoton myöntäjiä mutta eivät kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on usein pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Parin viime vuoden aikana markkinoille on tullut myös lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2 Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot Pankit myöntävät vakuudellisia velkakirjalainoja suurempia hankintoja varten kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaan tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Tililuotto ja luottokorttiluotto Tililuotto on jatkuva kulutusluotto. Tällöin tiliin on liitetty luottoraja eli luottolimiitti. Luotto on luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tililuottoa voidaan käyttää myös siihen liitetyllä luottokortilla, jolloin luotonottaja maksaa ostamiaan tavaroita ja palveluja eri liikkeissä luottokortilla tiliinsä myönnetyn luottorajan puitteissa. Tililuottoja ja luottokorttiluottoja tarjoavat pankit, rahoitus- ja luottokorttiyhtiöt sekä kaupan keskusliikkeet ja yksittäiset kauppaliikkeet. Myös postimyyntiyritykset tarjoavat tililuottoja. Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista ja mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksurahoituksen käyttö on tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti ostajalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle.

4 2 Pikaluotot Markkinoille on tullut myös useita pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä, alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai Internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. Pikaluottoja tarjoavalta yritykseltä ei edellytetä ennakolta saatua rekisteröintiä tai toimilupaa. 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Se, mitä kulutusluottoihin on laskettu mukaan, vaihtelee eri tilastoissa. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat tilastossa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat, talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot sekä osamaksuluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä kokevat tiedot laskettu yhteen eikä erittelyä luotonantajasektoreittain tai luottomuodoittain ole. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Rahoitusmarkkinat-tilastossa saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tililuotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tililuotoissa ovat mukana rahalaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Muut kulutusluotot on vielä eritelty koron kiinnitysajaltaan alle vuodeksi ja yli vuodeksi sidottuihin lainoihin. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa kulutusluottoja koskeva tilastointi poikkeaa Suomen Pankin vastaavasta. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoissa ovat mukana kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös erikseen tietoa kulutusluottokannasta luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotosta. Lisäksi on tieto muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Suomen Pankin kulutus-luottoja kuvaavassa tilastossa ei ole mukana postimyyntiyrityksiä. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Näiden lisäksi luottokorteista löytyy erikseen tilastotietoa Tilastokeskuksen Luottokorttitilastosta, jossa on tietoa muun muassa luottokorttiostosten määristä. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmättilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. Viime vuosina markkinoille tulleiden pikaluottoja tarjoavien yritysten luottojen määristä ei ole saatavilla tilastotietoa.

5 3 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 1980-luvulla, jolloin markkinoille tuli sekä uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä sekä muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3,2 mrd. euroa 4,3 mrd.euroa 10,0 mrd. euroa 10,7 mrd. euroa 11,5 mrd. euroa Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit *) pl. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPTVY) Lähde: Tilastokeskus; Luottokantatilasto Kun vielä noin 20 vuotta sitten lähes 90 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, on osuus viime vuosina laskenut vajaaseen 60 prosenttiin. Pankkien asema kulutusluottomarkkinoilla ei todellisuudessa ole kuitenkaan niin paljon vähentynyt, koska kaupanteon yhteydessä otettujen kulutusluottojen myöntäminen on siirtynyt yhä enemmän pankkien omiin konserneihin kuuluviin rahoitus- ja luottokorttiyhtiöihin luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut. Sen sijaan parin viimeisen vuoden aikana luotonmyöntäjäryhmittäisessä jakaumassa ei ole enää tapahtunut muutoksia.

6 4 5 Kulutusluottojen määrän kehitys Asuntoluottojen ohella myös kulutusluottojen kysyntä on viime vuosina ollut vilkasta, vaikka kasvu on vuoden sisällä hieman hidastunut. Kulutusluottokanta on kasvanut viime vuoden lokakuusta tämän vuoden lokakuuhun 9,7 prosenttia, kun kasvua vuotta aiemmin eli vuoden 2005 lokakuusta vuoden 2006 lokakuuhun oli 12,7 prosenttia. Vuoden 2007 lokakuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 11,2 miljardia euroa ja vastaavasti vuoden 2006 lokakuun lopussa 10,3 miljardia euroa. 12 Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) mrd. euroa *) ml. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde Suomen Pankki Uusien kulutusluottojen nostot lisääntyivät lokakuussa syyskuussa tapahtuneen notkahduksen jälkeen ja olivat 341 miljoonaa euroa. Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tililuotot) milj euroa % Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde Suomen Pankki

7 5 Huolimatta kulutusluottojen kasvusta, on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta kuitenkin hivenen laskenut runsaan neljän vuoden kuluessa. Laskua on ollut 14,3 prosentista 13,1 prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on entistä merkittävämpi eli noin 72 prosenttia. Opintolainojen osuus on supistunut noin kahteen prosenttiin ja muiden luottojen runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Suomen Rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 46,8 milj. euroa Asuntolainat 66,8 % Kulutusluotot 14,3 % Yhteensä 85,5 milj. euroa Asuntolainat Kulutusluotot 71,6 % 13,1 % Lähde: Suomen Pankki Opintolainat ja muut lainat 18,8 % Opintolainat ja muut lainat 15,3 % *) ml. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 2007 tehdyn säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan kulutusluotto on yleisin yksityishenkilön käyttämä luottomuoto. Tutkimuksen mukaan 32 prosentilla vuotiasta suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,3 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana kulutusluoton käyttö on yleistynyt, sillä vuonna 1999 kulutusluottoa oli 28 prosentilla kyselyyn vastanneista. Sen sijaan neljän viimeisen vuoden aikana ei kulutusluotollisten määrässä ole ollut merkittävää muutosta % vastaajista Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa? " Lähde: FKL; Säästäminen ja luotonkäyttötutkimus, kevät 2007

8 6 6 Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Korkotason nousun myötä rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tililuotot) korko on noussut vuoden sisällä ja oli lokakuussa 2007 keskimäärin 5,80 prosenttia, kun se vastaavasti vuoden 2006 lokakuussa oli keskimäärin 4,93 prosenttia. Kuitenkin lokakuussa yleisen korkotason taittumisen myötä myös uusien kulutusluottojen keskikorko laski hieman syyskuuhun verrattuna. Rahalaitosten myöntämien tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä kulutusluottoja korkeammat. Uusien myönnettyjen tililuottojen keskikorko oli vuoden 2007 lokakuussa 11,82 prosenttia. Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot % Uusien kulutusluottojen keskikorko Uusien tililuottojen keskikorko *) ml. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde Suomen Pankki Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja Internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien kulutusluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä seitsemästä prosentista runsaaseen 30 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 20 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin. Markkinoilla olevien pikaluottojen todellinen vuosikorko voi nousta useisiin satoihin prosentteihin. Luottokustannukset muodostuvat lainojen lyhytaikaisuudesta ja lainamäärän pienuudesta johtuen suuriksi suhteessa lainamäärään ja nostavat todellista vuosikorkoa.

9 7 7 Kulutusluottojen valvonta Kuluttajansuojalaki sisältää sekä kulutusluottosopimusta että luottojen markkinointia koskevat säännökset. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Lain markkinointisäännöksillä on kaksi päätavoitetta eli ehkäistä epäasianmukaisia kuluttajiin kohdistuvia markkinointitoimia sekä saada elinkeinonharjoittajat antamaan markkinoinnissa kuluttajille enemmän tietoja näille tärkeistä asioista. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa sekä säännöksen kulutusluottojen markkinoinnin totuudenmukaisuudesta. Kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luoton myöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellinen vuosikorko on oltava mukana myös lainatarjouksissa. Kuluttajansuojalain mukaan luotontarjoajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa lainan todellista vuosikorkoa, mikäli laina-aika on alle kolme kuukautta ja luoton määrä on alle 168 euroa. Tällaisia luottoja ovat yleisesti markkinoilla olevat pikaluotot. Kuluttajaviranomaisten ohella Rahoitustarkastuksen tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Rahoitustarkastuksen valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Rahoitustarkastuksen valvonnan alaisuuteen. Oikeusminiteriö on asettanut lokakuussa 2007 pikaluottotyöryhmän, jonka tavoitteena on pikaluottoja koskevan lainsäädännön uudistaminen niiden tarjonnassa esiintyvien ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi. Työryhmän on määrä antaa ehdotus pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön muuttamisesta marraskuun 2008 loppuun mennessä. 8 Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä lainoissa kuten monissa kulutusluotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin oman talouden hallinta helpottuu.

10

11 Lisätietoja aiheesta löytyy: Rahoitusmarkkinat -tilasto lait ja ohjeet, tiedotteet Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä, Asuntorahoitusselvitys, Säästäminen- ja luotonkäyttötutkimus, Nuorisotutkimus, Hyvän pankkitavan säännöt valvottava- ja notifikaatioluettelo Luottokantatilasto, Luottokortit

12 Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi