Piia Kokko (toim.) KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti. ISBN 951-784-160-4 ISSN 1237-0533 Julkaisu A: 7/2002



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ KT JUKKA LERKKANEN LAPPEENRANTA

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Sisältö Mitä muuta merkitään?

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Kiia Pöyhönen. Opiskelijakunta JAMKO

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Tausta tutkimukselle

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS: OHJAUSTARVEARVIO KT JUKKA LERKKANEN OPETUSHALLITUS

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

AMMATILLISEN OPINTO-OHJAAJAN TYÖNKUVA REFORMIUUDISTUKSEN JÄLKEEN. Erika Perander 2019

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Terttu Salonen

Kehityskeskustelulomake

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Opetussuunnitelma alkaen

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO

LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Transkriptio:

Kuuluuko keskeyttäminen kenellekään? Opedin K-renkaan loppuraportti Piia Kokko (toim.)

Piia Kokko (toim.) KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti ISBN 951-784-160-4 ISSN 1237-0533 Julkaisu A: 7/2002 JULKAISIJA - PUBLISHER Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230, 13101 HÄMEENLINNA puhelin (03) 6461 faksi (03) 646 4259 julkaisut@hamk.fi www.hamk.fi/julkaisut Kannen suunnittelu: Minna Ruusunen Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, marraskuu 2002

Piia Kokko (toim.): KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti Mervi Friman: KESKEYTTÄMISRENKAAN TOIMINTA 2000-2002 1 Jukka Lerkkanen: KOULUTUS- JA URAVALINTAA HAITTAAVIEN AJATUSTEN YHTEYS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN 8 Esko Tirkkonen: OPISKELIJAPALVELUJEN JA OPINTOJEN OHJAUKSEN PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISTYÖN VAIKUTUS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTEN VÄHENTY- MISEEN PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 15 Raimo Hyvönen: ONKO MATEMATIIKAN TAIDOILLA VAIKUTUSTA TEKNIIKAN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN? 22 Mervi Friman & Piia Kokko: KESKEYTYMINEN OPISKELIJAN SILMIN 30 Päivi Vuorinen: HAKIJOIDEN TIETÄMYS AMMATTIKORKEAKOULUTUSTEN TYÖELÄMÄ- YHTEYDESTÄ JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN 40 Heli Rinnekallio: AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN YKSILÖLLISEN POLUT 47 KIRJOITTAJIEN YHTEYSTIEDOT 60

Mervi Friman, Hämeen ammattikorkeakoulu: OPEDIN K-RENKAAN TOIMINTA 2000-2002 Ryhmän tavoite ja kokoonpano Opintojen etenemisen edistäminen -hankkeen K-renkaan muodostivat opintojen keskeyttämistä tutkivat henkilöt eri yhteisöistä. Ryhmä määritteli tavoitteekseen tiedon tuottamisen ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen syistä ja niiden vähentämistä koskevien toimenpide-ehdotusten muotoilun. Renkaan kokoonpano on vaihdellut projektin aikana. Mukana ovat olleet koko hankkeen ajan seuraavat henkilöt: Mervi Friman Raimo Hyvönen Piia Kokko Jukka Lerkkanen Esko Tirkkonen Päivi Vuorinen tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu projektisuunnittelija, HAMK / Oped opinto-ohjaajakouluttaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 1.8.2002 alkaen koordinoiva opinto-ohjaaja, Jyväskylän kuntakoulutusyhtymä opiskelijapalvelupäällikkö, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu tutkija, Jyväskylän yliopisto/koulutuksen tutkimuslaitos Seuraavat henkilöt ovat olleet mukana oman tutkimushankkeensa mukaisissa vaiheissa: Jutta Haapalainen opiskelija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma Samuli Kolu opiskelija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma Riitta Kalima johtava suunnittelija, Helsingin ammattikorkeakoulu Marco Mikkola opiskelija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan koulutusohjelma Pekka Saarinen projektityöntekijä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu/opiskelijakunta CA- MOS ry Tiina Talonen opiskelija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan koulutusohjelma Heli Rinnekallio opiskelijaohjauksen lehtori, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Riitta Hakulinen projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu/esr:n KeVät-hanke 1

K-rengas on kokoontunut vuosittain (2000-2002) neljästi tai viidesti. Kokoontumiset ovat olleet tavallisesti Hämeenlinnassa HAMKin Wetterhoffin yksikössä, mutta myös Opedin seminaarien yhteydessä. Kokouksista tehdyt muistiot ovat olleet luettavissa Opedin www-sivuilta. Tutkimus- ja selvityskohteet Ryhmän jäsenten tutkimuskohteet ovat sijoittuneet opintojen eri vaiheisiin valintaprosessista keskeyttämispäätöksen tekemiseen, eri koulutusaloille sekä alueellisesti eri puolille Suomea. Keskeyttämisilmiötä on tarkasteltu sekä opiskelijoiden että hallinnon näkökulmista. Mervi Friman ja Piia Kokko ovat selvittäneet keskeyttämisen taustoja HAMKista lukuvuosina 1999-2001 eronneiden opiskelijoiden parissa. Selvitys on siten toteutettu kolmesti. Tietoa on kerätty sekä lomakekyselyllä että haastatteluin. Jutta Haapalainen ja Samuli Kolu tekivät Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun talouden ja hallinnon koulutusohjelmassa opinnäytetyön, joka käsitteli keskeyttämiseen vaikuttaneita tekijöitä ko. ammattikorkeakoulun ei koulutusohjelmissa. Opiskelijoiden opintojen päätyttyä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tuli ryhmään mukaan opiskelijaohjauksen lehtori Heli Rinnekallio. Pohjois-Karjalassa on keskitytty opinto-ohjauksen kehittämiseen keskeytymisten ehkäisemiseksi. Raimo Hyvönen keskittyi tekniikan alan keskeyttämisproblematiikkaan. Raimo Hyvönen on tehnyt lomakekyselyn sekä keskeyttäneiden ammattikorkeakoulujen että teknillisten korkeakoulujen opiskelijoille. Turun ammattikorkeakoulussa on selvitetty myös, mitä yhteyksiä löytyy aiemman koulumenestyksen (erityisesti matemaattisissa aineissa) ja ammattikorkeakouluopintojen etenemisen välillä. Jukka Lerkkasen tutkimuksen kohteena on ollut koulutus- ja uravalinnan merkitys opintojen etenemisessä, josta hän oli tehnyt v. 1999 valmistuneen lisensiaattityönsä ja jatkoi v. 2002 valmistuneella väitöskirjatutkimuksella. Lerkkasen kohderyhmänä ovat v. 1998 opintonsa aloittaneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat, joiden etenemistä seurattiin koko opiskeluajan. Esko Tirkkonen oli selvittänyt vuosina 1998 ja 1999 Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden taustoja. Selvityksen pohjalta opiskelijapalvelut otettiin Piramkissa kes- 2

keiseksi kehittämisteemaksi, jonka ympäriltä sosiaalialan opiskelijat Marco Mikkola ja Tiina Talonen tekivät opinnäytetyönsä Pirkanmaan ammattikorkeakoulujen opiskelijapalvelujen kehittäminen. He kartoittivat kyselyllä opiskelijapalvelut kaikissa Piramkin kymmenessä osaamispisteessä ja tekivät kehittämisehdotuksia. Päivi Vuorisen tutkimukset ovat sijoittuneet osaksi koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamaa opetusministeriön tilaamaa Ammattikorkeakoulun opiskelijavirrat -tutkimushanketta. Vuonna 2001 valmistunut tutkimus avasi koulutusalajohtajien tulkintoja opintojen keskeytymisistä. Meneillään oleva tutkimus koskee korkeakouluihin hakeutuneiden opiskelijoiden hakuorientaatiota Pekka Saarinen tutki vuonna 2000 Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimeksiannosta keskeyttämisten syitä sekä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käsityksiä opetuksesta ja opiskelijapalveluista. Hänen työtään ovat CAMOS-opiskelijayhdistyksessä jatkaneet eri toimijat. K-renkaan työskentelytapa Ryhmän toimintatapa on ollut sekä yksilöllinen että yhteisöllinen. Kukin toimija on toteuttanut omaa, eri näkökulmasta nousevaa tutkimushankettaan, suunnitelmansa mukaisesti. Kokouksissa on käyty läpi kunkin tutkimuksen tai selvityksen vaihetta ja siinä ilmenneitä ongelmia ja pulmakohtia. Yhdessä on pohdittu ratkaisuvaihtoehtoja ja tuotu esiin uusia näkökulmia. Kokoukset ovat olleet luonteeltaan hyvin avoimia ja vilkkaasti keskustelevia. Ilmaan on heitetty kriittisiä kysymyksiä myös koskien koko ammattikorkeakoulujärjestelmää. On pohdittu rahoitusjärjestelmän suhdetta keskeytymiskeskusteluun, tekniikan alan matematiikan opetuksen määrää, ohjausjärjestelmän ajanmukaisuutta jne. Erityisenä rikkautena ovat olleet jäsenten erilaiset kokemustaustat niin tutkijuudesta kuin toimijuudesta koulutuksen kentällä. Erilaisuuden kautta teoreettinen ja käytännöllinen tieto on konkreettisesti kohdannut ja tullut koetelluksi eri näkökulmista. Ryhmän jäsenten tutkimushankkeet ovat antaneet sysäyksiä uusille selvityksille ja yhteistyökuvioille. Vuosittaisissa Oped-seminaareissa ryhmä on esiintynyt sekä yhteisistä saavutuksista raportoiden että eri yksittäishankkeita esiin nostaen. 3

Työn tulokset Koska K-renkaan työskentelyorientaatio on ollut tutkiva ja selvittävä, voidaan tulosten parhaiten katsoa ilmenevän jäljempänä olevasta julkaisuluettelosta. Vaikka julkaisut ovat henkilökohtaisen työn tuloksia, on itse kukin varmasti saanut aineksia ja ajatuksia yhteisistä keskusteluista niin kokoontumisissa kuin tietoverkossa. Renkaan työskentely on antanut myös myönteisiä kokemuksia verkostomaisesta työskentelystä parhaimmillaan: rohkeudesta, luottamuksesta ja avoimuudesta nousevasta yhteisöllisyydestä, jossa jokainen on sekä antavana että saavana osapuolena. Tämän julkaisun kirjoituksissa pyrimme kukin osaltamme vastaamaan Oped -hankkeen pääkysymykseen siitä, kuinka ammattikorkeakoulujen opintojen etenemistä voitaisiin edistää ja turhia keskeytymisiä vähentää. Renkaan jäsenet ovat julkaisseet tai olleet mukana seuraavissa raporteissa vuosien 2000-2002 kuluessa: Boncamper, E. & Friman, M.: Hakija 2001. Selvitys Hämeen ammattikorkeakouluun keväällä 2001 hakeneiden opiskelijoiden koulutukseen ja oppilaitokseen liittyvistä mielikuvista sekä hakuperusteista ja -preferoinnista. Friman, M. 2001. Opinto-ohjaus Hämeen ammattikorkeakoulussa. Selvitys. Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti I. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna 1998-1999. Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti II. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna 1999-2000. Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti III. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna 2000-2001. 4

Friman, M. & Kokko, P. 2001. Opintojen edistäminen ammattikorkeakoulujen yhteinen ponnistus. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun sidosryhmälehdessä Kytkin. Haapalainen, J. & Kolu, S. 2001. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma. Hyvönen, R. 2002. Tekniikan ammattikorkeakouluopintojen keskeytyminen. Turun ammattikorkeakoulun raportteja no 4. Kokko, P. 2001 Aikaansaava Oped -vuosi takana. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun tiedotuslehdessä 1/2001 Kytkin. Kokko, P. 2002. Opiskelijoiden ääniä Oped-julkaisussa. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijalehdessä Hiilihamko. Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Lerkkanen, J. 2002. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutus- ja uravalintaa haittaavat ajatukset. Teoksessa KG? urooppa, korkeakoulutus, globalisaatio? Jyväskylä: Korkeakoulututkimuksen VIII kansallinen symposium 29-30.8.2002. ss. 55. Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Teoksessa J. Helander & S. Seinä (toim.) CI- TIUS. ALTIUS. FORTIUS. Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu. ss. 75-82. Lerkkanen, J. 2002. Haittaavat ajatukset ennustavat opintojen keskeyttämistä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstölehti. 2/2002. 5

Lerkkanen, J. 2001. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat sekä ohjaustarve ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4/2001. ss. 36-44. Mikkola, M. & Talonen, T. 2002. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelujen kehittäminen. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan ohjelma. Moitus, S., Huttu, K., Isohanhi, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. Rinnekallio, H. 2002. Holhousta vai heitteillejättöä. Teoksessa Helander, J. & Seinä, S (toim.). CITI- YS. ALTIUS. FORTIUS. Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D:1/2002. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Saarinen, P. 2000. Opintojen keskeyttämissyiden tutkimusprojekti OKES. Loppuraportti. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Camos ry. Vuorinen, P., Mäkinen, R.,& Valkonen. S. 2000. Keitä opiskelijoiksi ammattikorkeakouluun? Ammattikorkeakouluun hakeutuminen ja opiskelijavalinnan tulos. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 10. Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2001: Opintojen keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa oppilaitoksen näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 14 Oped-julkaisussa Mutkatonta opiskelua? (toim. Piia Kokko & Seppo Kolehmainen, 2001) artikkelit: Mervi Friman: Opintojen keskeytyminen - ongelma vai mahdollisuus? Raimo Hyvönen: Miksi tekniikan opinnot keskeytyvät ammattikorkeakoulussa? Päivi Vuorinen: Missä vika, kun amk-opinnot keskeytyvät? Valmistumisvaiheessa on (lokakuu 2002): Vuorinen, P. & Valkonen, S.: Korkeakouluopiskelijoiden hakuorientaatio. (työnimi) 6

Friman, M., Kokko, P. & Ruponen, J. Hakija 2002, raportti Hämeen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Turun ammattikorkeakouluissa valintakokeen yhteydessä suoritetuista hakijakyselyistä. Lisäksi Opedin K-renkaan puitteissa on oltu aktiivisesti mukana opinto-ohjauksen päivillä seuraavasti: Opintojen ohjauksen kehittämispäivät 13.-14.4.2000 Jyväskylä, workshop Opintojen ohjauksen kehittämispäivät 26.-27.4.2001 Kouvola, workshop Opintojen ohjauksen kehittämispäivät 25.-26.4.2002 Hämeenlinna, posteri 7

Jukka Lerkkanen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: KOULUTUS- JA URAVALINTAA HAITTAAVIEN AJATUSTEN YHTEYS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN Tässä artikkelissa haittaavilla ajatuksilla tarkoitetaan sellaisia henkilön ajatuksia, jotka ne vaikeuttavat hänen koulutus- ja uratavoitteiden saavuttamista (Peterson, Sampson, Reardon & Lenz 1996, 452-453). On myös todettu, että suuri määrä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavia ajatuksia on yhteydessä ongelmiin koulutus- ja uravalintaan liittyvässä informaation prosessoinnissa (Sampson, Peterson, Lenz, Reardon & Saunders 1996, 12). Aikaisemmissa Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, etteivät haittaavat ajatukset ole yhteydessä oppimisvaikeuksiin (Dipeolu 1997), opintosuorituksiin ensimmäisen lukukauden aikana (Durbin 2000) eivätkä uravalinnan tyytyväisyyteen (Wright 2000). Sen sijaan haittaavien ajatusten on todettu olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja neuvottomuuteen (Saunders 1997) sekä perfektionismiin ja valinnan päättämättömyyteen (Osborn 1998). Suomessa Ruohotie (2002, 8-16) on tutkinut ammatillista kehittymistä edistäviä itsesäätelyvalmiuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten yhteyttä ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämiseen. Opintojen keskeyttämisen käsite on määriteltävissä monesta eri näkökulmasta: yksilön, ammattikorkeakoulujärjestelmän, yhteiskunnan ja aloitusyksikön näkökulmasta. Edelleen opintojen keskeyttämisen luonne vaihtelee. Keskeyttäminen voidaan määritellä joko tilapäiseksi, lopulliseksi, ammattikorkeakoulusta eroamiseksi, siirtymiseksi ammattikorkeajärjestelmän sisällä tai koulutusalan tai ohjelman vaihdoksi. Tässä artikkelissa keskeyttämisilmiötä halutaan selvittää aloitusyksikön näkökulmasta. Kuviossa 1 on esitetty käytettyjen käsitteiden suhteita. Opintojen lopullinen keskeyttäminen on jaettu kahteen eri ryhmään: Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (JAMK) eroamiseen ja yliopistoon siirtymiseen. JAMK:sta eroaminen pitää sisällään siirtymisen opiskelemaan muuhun ammattikorkeakouluun, siirtymisen muuhun oppilaitokseen ja siirtymisen työelämään tai muualle. Tehdyllä ratkaisulla on haluttu avata lopullisen keskeyttämisen sisältöjä tarkemmin jatkoanalyyseissä. Muut tutkimuksessa käytetyt 8

opintojen keskeyttämisen luonnehdinnat ovat opintojen tilapäinen keskeyttäminen ja koulutusalan tai ohjelman vaihto JAMK:n sisällä. Opintojen keskeyttäminen Opintojen lopullinen keskeyttäminen N=102 Opintojen tilapäinen keskeyttäminen N=31 Koulutusohjelman tai alan vaihto JAMK:n sisällä N=36 JAMK:sta eroaminen N=81 Yliopistoon siirtyminen N=21 KUVIO 1. Artikkelissa käytetyt opintojen keskeyttämisen luonnehdinnat, niiden keskinäiset suhteet ja keskeyttäneiden määrät Artikkelin kohdejoukkona on elokuussa 1998 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) nuorten koulutuksessa opintonsa aloittaneet opiskelijat (N=956). Heidän opintojen etenemistä ja opintojen keskeyttämistä seurattiin kahden ja puolen vuoden ajan. Keskeyttäneitä opiskelijoita oli kaikkiaan 268. Opintojen aloitusvaiheessa tapahtuneeseen koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten mittaukseen osallistui 666 opiskelijaa. Haittaavien ajatusten mittarina käytettiin Suomeen lokalisoitua Ura-ajatusmittaria (Career Thoughts Inventory, CTI). Opintojen keskeyttämiseen liittyvää tietoa kerättiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijarekisteristä ja kyselylomakkein. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten määrän yhteyttä opintojen keskeyttämiseen tutkittiin tarkastelemalla Ura-ajatusmittarin kokonais- ja faktoripistemääriä sekä keskeyttämisen luonteen yhteyttä. Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=4,004; df=4;661; p=0.003). Tämä kävi ilmi, kun tarkasteltiin ryhmien välisiä eroja varianssianalyysilla (taulukko 1). 9

TAULUKKO 1. Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärän keskiarvo JAMK:sta eronneet 81 0,854 0,267 yliopistoon siirtyneet 21 0,772 0,319 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,691 0,379 koulutusohjelman tai alan vaihtaneet 36 0,851 0,335 ei muutoksia 497 0,727 0,323 s Taulukosta 1 havaitaan, että korkeimmat Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvot olivat JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,854) ja koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,851). Matalin Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli opiskelijoilla, jotka olivat tilapäisesti keskeyttäneet opintonsa (keskiarvo = 0,691). Niiden opiskelijoiden, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Uraajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,727. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=3,451; df=4;661; p=0.008) (taulukko 2). TAULUKKO 2. Faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F1 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 1,240 0,393 yliopistoon siirtyneet 21 1,221 0,471 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,991 0,543 koulutusohjelman tai alan vaihtaneet 36 1,242 0,335 ei muutoksia 497 1,078 0,488 10

Taulukosta 2 havaitaan, että faktorilla 1 vaikeus sitoutua valintaan korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 1,242), JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 1,240) ja yliopistoon siirtyneillä opiskelijoilla (keskiarvo = 1,221). Matalin faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärien keskiarvo oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat tilapäisesti keskeyttäneet opintonsa (keskiarvo = 0,991). Opiskelijoilla, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärien keskiarvo oli 1,107. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli myös yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=4,189; df=4;661; p=0.002) (taulukko 3). TAULUKKO 3. Faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F2 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 0,620 0,341 yliopistoon siirtyneet 21 0,452 0,333 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,464 0,375 koulutusohjelman tai -alan vaihtaneet 36 0,620 0,391 ei muutoksia 497 0,473 0,356 Taulukosta 3 havaitaan, että faktorilla 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,620) ja JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,620). Matalin faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärien keskiarvo oli yliopistoon siirtyneillä (keskiarvo = 0,452). Niiden opiskelijoiden, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,473. 11

Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktori 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärän keskiarvo opintojen aloitusvaiheessa oli myös yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=2,593; df=4;661; p=0.036) (taulukko 4). TAULUKKO 4. Faktorin 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F3 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 0,708 0,338 yliopistoon siirtyneet 21 0,631 0,368 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,588 0,393 koulutusohjelman tai -alan vaihtaneet 36 0,733 0,377 ei muutoksia 497 0,596 0,371 Taulukosta 4 on havaittavissa, että faktorilla 3 valinnan riippuvuus muista korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,733) ja JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,708). Matalin faktorin 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärien keskiarvo oli yliopistoon siirtyneillä (keskiarvo = 0,588). Niillä opiskelijoilla, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,596 Saaduista tuloksesta syntyy käsitys, että Ura-ajatusmittarin tulos ennustaa sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut suunniteltuja tai tavoitteellista. Sen sijaan Ura-ajatusmittarin tulos ei näytä olevan yhteydessä yliopistoon siirtymiseen tai opintojen tilapäiseen keskeyttämiseen. Yhteistä näille molemmille on se, että ne ovat suunniteltuja ja tavoitteellisia muutoksia opiskelupolkuun. Erityisesti Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärällä sekä faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi pistemäärällä oli ennustavuutta tulevaan opintojen keskeyttämiseen. Saadut tulokset avaavat uutta mahdollisuutta ammattikorkeakoulujen keskeyttämisproblematiikkaan ja ohjauspalvelujen jäsentämiseen. Yksi mahdollisuus löytää uudenlaista selitystä opintojen keskeyttämiselle on tarkastella faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi sisältöä, kognitiivisen informaation pro- 12

sessoinnin (CIP) mallin sisältöalueita sekä Petersonin, Sampsonin ja Reardonin (1991, 168-174) päätöksentekotiloja. Faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi sisällöiksi analysoitiin kiinnostuksen vähyys, valinnan käynnistämis- ja jatkamisvaikeudet, vähäiset valinnan vaihtoehdot ja tiedon puute. Faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi muodostui osioista, jotka CIP mallissa sijoittuivat koulutus- ja uravalinnan merkityksen ymmärtämisen, jäsentämisen sekä synteesin teon sisältöalueille. Ne ovat vaiheita, jotka liittyvät valinnan päätöksentekoprosessiin. Lisäksi on havaittu, että faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi ilmentää päätöksentekotilaa, jossa asiakas vielä harkitsee päätöstään tai on päätöksenteossaan neuvoton. Frimanin ja Kokon (2000, 3) mielestä ammattikorkeakouluissa voitaisiin puhua tarkoituksenmukaisista ja turhista keskeyttämisistä. Tarkoituksenmukaisena keskeyttämisenä he pitävät sitä, jos opiskelija siirtyy hänelle mielekkäämpään opiskeluvaihtoehtoon. Turhana keskeyttämisenä he pitävät sitä, jos esimerkiksi yksikön opetusjärjestelyt ovat sellaisia, että opiskelija pettyy hänelle tarjottuihin mahdollisuuksiin ja keskeyttää opintonsa. Opinto-ohjaus on heidän mielestään parhaimmillaan silloin, kun se kannustaa tarkoituksenmukaisiin keskeyttämisiin ja ennaltaehkäisee turhia keskeyttämisiä. Kuitenkin opinto-ohjauksen yhtenä ongelmana on, miten tunnistaa opiskelijoiden yksilöllisiä ohjaustarpeita, toisin sanoen, miten tunnistaa esimerkiksi tarkoituksenmukaiset ja turhat keskeyttäjät toisistaan. Yksi vaihtoehto ohjaustarpeen tunnistamiseen näyttää olevan Ura-ajatusmittari. Sen kokonaispistemäärä ja erityisesti faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärä indikoi jo opintojen aloitusvaiheessa opintojen keskeyttämistä, joka oli ennalta suunnittelematonta ja ei- tavoitteellista. 13

Lähteet: Durbin K. A. 2000. The relationship between negative career thoughts and the first term academic performance of undecided students. [Julkaisematon väitöskirja]. The Florida State University. College of Education. Friman, M. & Kokko, P. 2000. Raportti Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneista opintojen keskeyttämisistä lukuvuonna 1998-99. Oped-projekti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset ja niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Osborn, D. S. 1998. The relationship among perfectionism, dysfunctional career thoughts and career indecision. Dissertation Abstracts International, 59 (10), 3746A. Peterson, G. W., Sampson, J. P. Jr. & Reardon, R. C. 1991. Career development and services: A cognitive approach. Brooks/Cole: Pacific Grove. Peterson, G. W., Sampson, J. P. Jr., Reardon, R. C. & Lenz, J. G. 1996. A cognitive information processing approach to career problem solving and decision making. Teoksessa D. Brown & L. Brooks (toim.) Career choice and development. San Francisco: Jossey-Bass, 423-475. Ruohotie, P. 2002. Ammatillista kehittymistä edistävät itsesäätelyvalmiudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2002, 8-16 Sampson J. P. Jr., Peterson G. W., Lenz J. G., Reardon R. C. & Saunders D. E. 1996. Career Thoughts Inventory. Professional manual. Odessa: Psychological Assessment Resources. Wright, L. K., Reardon, R. C., Peterson, G. W. & Osborn, D. S. 2000. The Relationship among constructs in the Career Thoughts Inventory and the Self-Directed Search. Journal of Career Assessment 8 (2), 105-117. 14

Esko Tirkkonen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: OPISKELIJAPALVELUJEN JA OPINTOJEN OHJAUKSEN PITKÄJÄNTEISEN KEHIT- TÄMISTYÖN VAIKUTUS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN VÄHENTYMISEEN Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (PIRAMK) keskeyttämisluvut olivat Oped hankkeen käynnistyessä selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Ammattikorkeakoulun johdon taholta asetettiin selvä tavoite: keskeyttämisaste pitää saada pienemmäksi, koska jokaisen keskeyttävän opiskelijan mukana kävelee n. 31 000 mk rahaa ulos Lähtökohta oli siis varsin taloudellinen, mutta toki jo hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tuli myös keskustelu keskeyttämisen syistä. Niinpä suoritin keväällä 2000 kyselytutkimuksen noin 350:lle vuosina 1997 1999 opintonsa aloittaneelle opiskelijalle, jotka olivat eronneet PIRAMKista joko vuonna 1998 tai 1999. Seuraavassa poimintoja tuloksista: - etenkin 1997 aloittaneilla korostui se, että heidän mielestään ammattikorkeakoulun toiminta ei ollut sellaista kuin he odottivat (mainittakoon, että PIRAMK aloitti va. ammattikorkeakoulutoiminnan vuonna 1997) - henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät tekijät nousivat selvästi keskeiseksi eroamiseen johtaneeksi syyksi - Ikaalinen, Mänttä ja Virrat; paikkakuntaan liittyvät negatiiviset tekijät eli lähinnä paikkakunnan pienuus ja sitä kautta harrastusmahdollisuuksien niukkuus (toisaalta taas muutamille opiskelijoille Tampereelle muutto oli liian suuri elämänmuutos). - alkuvaiheen ohjaukseen toivottiin lisää panostusta - ristiriitaisuus ja epätietoisuus ammattikorkeakoulun muutoksesta ohjauksessa (tähän liittyivät myös opetussuunnitelma- ja /tai opintorekisteriongelmat) - opetuksen ja opetusjärjestelyjen koettuja epäkohtia: opetusresurssien niukkuus, järjestelyjen sekavuus, valinnaisuuden puute sekä vapaasti valittavien kurssien tarjonnan niukkuus (tosin nämä eivät näyttäneet kuitenkaan olevan varsinaisia eroon johtaneita syitä ) - moni opiskelija toi esille sen, että odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet - väärä alanvalinta nousi myös keskeiseksi eroamisen syyksi Huomioitava on myös, että vastaajat toivat em. kohdissa esille myös positiivista palautetta, joissa usein todettiin, että syy eroamiseen ei ole opettajissa ja opetuksessa vaan ko. henkilössä itsessään 15

Syksyllä 2000 PIRAMKin sosiaalialan opiskelijat Tiina Talonen ja Marco Mikkola aloittivat tekemään opinnäytetyötä Opiskelijapalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Se oli osa laajempaa kehittämishanketta, jossa haluttiin vastata em. kyselytulosten ja muiden opiskelijoilta saatujen palautteiden nostamiin haasteisiin sekä opintojen ohjauksessa että muissa palveluissa. Opinnäytetyö otettiin myös K-renkaan kautta Opedin osahankkeeksi. Valitettavasti vastaajien vähäisestä lukumäärästä johtuen opinnäytetyön tulokset jäivät ainoastaan suuntaa-antaviksi, mutta seuraavassa muutama huomionarvoinen seikka suorina lainauksina työn pohdintaosasta. Niissä otetaan kantaa saatujen tulosten perusteella ennen kaikkea opiskelijapalveluihin Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja pohdiskellaan ansiokkaasti opiskelijoiden roolia arviointi- ja kehittämistyössä. Tutkimusta tehdessämme meille on edelleen varmistunut tieto siitä, että opiskelijapalveluja on tarjolla sekä iloksemme olemme huomanneet, että tässäkin tutkimuksessa esille tuleviin puutteisiin on jo alettu kiinnittämään huomiota. Orientoivat opinnot ovat yhtenäistyneet sekä sähköpostiosoitteeseen velvoittaminen ja tutor-opiskelijoiden yhtenäinen kouluttaminen ovat jo arkipäivää. Ainoastaan opiskelijoiden tietämättömyys opiskelijapalveluista nousee päällimmäiseksi mietteeksi On olemassa paljon opiskelijoita, jotka tietävät palveluista ja osaavat niitä tarvittaessa käyttää, mutta toisaalta on olemassa melkein yhtä suuri osa niitä opiskelijoita, jotka eivät palveluista tiedä eivätkä niitä osaa käyttää. Samoin on edelleen olemassa opiskelijaryhmä, joka palveluja käyttämättä hyvin hanakasti niitä kuitenkin arvostelee. Aiheellista on kiinnittää huomiota illuusiokäyttäjiin sekä tietämättömiin opiskelijoihin, niin ulkopuolisiin kohdistuvan markkinoinnin kuin opiskelijoiden itsensäkin puolesta. Tässä kilpailevassa yhteiskunnassa tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota juuri mainonnan merkitykseen sekä puheisiin, jotka kulkevat opiskelijalta opiskelijalle. Opiskelijapalveluthan ovat palveluja, jotka onnistuessaan palkitsevat niin opiskelijaa, palvelun tarjoajaa kuin koko ammattikorkeakoulua. Opiskelijapalveluja käyttäen jaksaa opiskella, olla kiinnostunut opiskelusta sekä valmistua ammattitaitoisena Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta, kertoen muillekin hyviä kokemuksiaan. Palveluntarjoaja sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu taasen välttyvät turhilta kustannuksilta, opintojen keskeyttämisiltä ja huonolta maineelta. Olemme kuitenkin edelleen sitä mieltä, että keskeyttäminenkään ei aina ole huono ratkaisu, mutta palveluja tehostaen ja niistä oikein tiedottamalla voitaisiin välttyä niin sanotuilta turhilta keskeyttämisiltä. Palvelujen tehostamisella emme tarkoita suurien henkilömäärien lisäämistä, emmekä esimerkiksi opintotoimistojen aukioloja aamu kahdeksasta ilta neljään. Tarkoituksenmukaista olisi jokaisessa osaamispisteessä selvittää opiskelijoiden todellinen tarve. Tehostaminen tarkoittaisi siten palvelujen aukioloaikojen järkeistämistä, milloin tiedetään opiskelijoiden käyttävän kyseistä 16

palvelua se olisi auki. Näin karrikoiden voidaan todeta, että onko esimerkiksi opintotoimistovirkailijoiden oltava lounastauollaan juuri samaan aikaan kuin opiskelijoidenkin? Tutkimuksen tulosten luotettavuudesta sekä yleistettävyydestä voidaan olla monta mieltä, mutta itse tutkijoina olemme tulleet johtopäätökseen missä tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia, koskien Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluja. Osaamispisteittäistä, luotettavaa arviota on vaikeampi antaa, koska vastaajia osaamispisteessä saattoi olla paikalla ainoastaan kaksi opiskelijaa. Tutkimusta tehdessämme meille muodostui kuitenkin vahva näkemys siitä, että opiskelija joka saapui paikalla informoituun kyselytilaisuuteen, vastasi totuudenmukaisesti ja koki aiheen itselleen sekä koko ammattikorkeakoululle tärkeäksi. Opiskelijoiden kato informoiduista kyselytilaisuuksista oli mielestämme sekä systemaattista että satunnaista. Systemaattisesti kyselytilaisuuksista jäivät pois ns. riviopiskelijat, joita ei kiinnosta mikään, eivätkä he koe voivansa vaikuttaa. He tyytyvät vain olemassa oloonsa sekä nykyisiin opiskelijapalveluihin. Satunnaisesti informoiduista kyselytilaisuuksista taasen jäivät pois opiskelijat, jotka kokivat jonkun toisen aiheen itselleen tärkeämmäksi, kuten luennoilla olemisen pakon. Nämä satunnaisesti pois olleet opiskelijat kuitenkin kävivät ilmoittamassa poissa olostaan ja ottivat mukaansa kyselylomakkeen toisin kuin ns. riviopiskelijat. Vastaajien joukosta on nostettavissa selvästi esille ns. aktiiviopiskelijat (opiskelijat jotka ovat mukana tutor tai opiskelijayhdistystoiminnassa) joiden elämän tehtävänään taasen on vaikuttaa kaikkiin olemassa oleviin asioihin, jotka liittyvät opiskeluun. Tällöin vastaajienkin joukosta on nostettavissa esiin kolme opiskelijaryhmää: riviopiskelijat (passiiviset), näkymättömät opiskelijat (neutraalit) ja aktiiviopiskelijat (aktiiviset). Uusia tutkimusaiheita liittyen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluihin voisi olla edelleen vuonna 2003 2004 tehtävä samansuuntainen arviointi. Tutkimus niin kuin tämä, vaatisi mielestämme seurantatutkimuksen, jolloin nyt saadut tulokset, joko edelleen pitäisivät paikkaansa tai huomattavissa olisi muutosta. Tällöin vasta lopullinen kehittämisehdotus opiskelijapalvelujen järjestämisestä, olisi mielestämme täysin luotettava. Materiaalia tutkimuksemme pohjalta on myöskin kertynyt niin paljon, että jo saadun aineiston pohjalta, analysoiden esimerkiksi palvelujen käyttökertoimia saisi kasaan uuden tutkimustyön. Tulevina sosionomeina (AMK), sosiaaliturvaan ja -palveluihin suuntautuneina ammattilaisina, olemme työmme kautta saaneet arvokasta tietoa yleensä palvelujen järjestämisestä tietylle kohderyhmälle. Miten palvelu tavoittaa käyttäjäryhmänsä sekä miten se on palvelultaan luotettavaa ja riittävää, myöskin henkilökunnan asiantuntijuus tehtävässään, ovat olennaisia asioita mitä tahansa palvelua järjestettäessä. Työmme kautta olemme ammatillistuneet, ymmärtäneet mitkä kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa. Olemme siis saaneet laajan ja monipuolisen kuvan opiskelijapalvelujen järjestämisestä. Uskomme, että tämän työn kautta saatu ammattitaito tai taito yleensä koskien palveluja ja niiden järjestämisiä, asiakkaita unohtamatta, tulee siirtymään vahvana osana itseämme tulevaisuuden työpaikoissamme. 17