LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI

Samankaltaiset tiedostot
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) 87/ / Lukuvuosi

sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla.

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op alkaen

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op)

Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Niilo Mäki Instituutti

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa

To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista. HAMK 2012 Hovi Marjut

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Mielenterveys voimavarana

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

parasta aikaa päiväkodissa

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Esityksen aihe

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Sulautuva sosiaalityö

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (10) 206/ / LIIKUNTALÄÄKETIEDE

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Transkriptio:

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (8) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot 25 op Basic Studies in Mental Well-Being of Children and Adolescents, 25 ects Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä voi edelleen edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista. Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista, samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten moninaisella tehtäväkentällä. Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille kasvatustyötä tekeville: lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille sekä terveys-, sosiaali-, kasvatus-, ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintokokonaisuuden yksittäiset opintojaksot vanhenevat 10 vuodessa. Opintokokonaisuuden johtajina toimivat professori Kirsti Kumpulainen terveystieteiden tiedekunnan kliinisen laitoksen lastenpsykiatrian yksiköstä sekä professori Pirjo Pölkki yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatieteiden laitokselta. Opintokokonaisuuden koordinaattorina toimii suunnittelija Marja-Liisa Niemi Avoimesta yliopistosta. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI PERUSOPINTOJEN OPISKELUUN Introduction to the basic studies in mental well-being of children and adolescents Sisältö: Johdanto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintoihin sekä verkko-oppimisympäristöön ja avoimeen yliopisto-opetukseen tutustuminen. Contents: Introduction to the Basic Studies in Mental Well-being of Children and Adolescents, and to the online learning environment and studying at the Open University

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 2 (8) Opetus- ja suoritustavat: Luennot 2 t Opettaja: Avoimen yliopiston suunnittelija AY7020901 LAPSEN BIOPSYKOSOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIINTYMINEN, 5 op Bio psychosocial development and disturbance of child, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat riskitekijät sekä tavallisimmin esiintyvät psyykkisen kehityksen ongelmat ja häiriöt. Contents: Formation of developmental, emotional and social skills in children and adolescents; formation of interaction and attachment relationships; central developmental tasks in different stages of childhood and adolescence; risk factors affecting the course of development. perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the basics and different stages of the bio-psycho-social development of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the factors affecting the formation of basic human relationships and he or she will be able to recognize the related risk factors that may cause psychological disorders and social exclusion. 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, 2016. s.20-90, 105-112, 116-127, 428-451, 460-481, 485-491, 493-508, 760-768). sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys; Biopsykososiaalinen kehitys, Normaali psyykkinen kehitys eri ikäkausina, Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät s. 60-90, II Häiriöiden esiintyminen, luokittelu ja tutkiminen; Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu s. 116-127, IV Palvelujärjestelmä ja hoitoon lähettäminen; Mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, Palvelujärjestelmä, Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhteistyötahot, V Psykososiaaliset hoidolliset interventiot; Johdatus psykososiaalisiin hoitomuotoihin, Perusterveydenhuollon interventiot, Psykoedukaatio, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Adoptio ja sijoitus 2. Sinkkonen, J.: Nuoruusikä. WSOY, 2010. 3. Aro, A. & Laakso M-L. (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Niilo Mäki Instituutti, 2011. 4. Pihko, H.: Lapsuus muistikuvissamme. Duodecim 2014; 130(24): 2437-41. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11984.pdf Oheiskirjallisuus:

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 3 (8) 5. Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010; 126(17): 2033-9. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99043.pdf 6. Pesonen, A-K.: Varhainen vuorovaikutus on suotuisan psyykkisen kehityksen edellytys. Duodecim 2010; 126: 115-20. 7. Honkanen, M. ym.: Luokanopettaja lapsen mielenterveydenedistäjänä ja ennustajana. Duodecim 2010; 126(3): 277-82. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo98606.pdf 8. Hermanson, E.: Kotineuvola, terveys syntymästä kouluikään. Duodecim, 2012 tai aiempi painos 2007 (nimellä Lapsiperheen oma kirja terveys syntymästä kouluikään). 9. Kalland, M. & Sinkkonen, J.: Varhaislapsuuden tunnesiteet. Sanoma Pro, 2011. Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t ja verkkotyöskentely (luentotallenteet, oppimistehtävät ja vertaistyöskentely) Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on luennot 16 t ja tentti. AY7020902 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SOSIAALISET ULOTTUVUUDET, 5 op Social dimensions of well-being among children and youth, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksen sosiaalisuus, sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Sosiaalinen vertailu ja tuki sekä sosiaalisen pääoman muodot lapsilla ja nuorilla. Verkko sosiaalisuuden areenana. Contents: Social networks and peer groups of children and adolescents. Social comparison and support. Aspects of social capital. Network as a social arena. tunnistaa erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of various social networks and communities for the psycho-social development and well-being of children and adolescents. 1. Korkiamäki, R.: Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampereen yliopisto, 2013. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68124/978-951-44-9124-5.pdf?sequence=1 2. Myrskylä, P.: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2011. http://www.tem.fi/files/29457/tem_12_2011_netti.pdf 3. Kupiainen, R. ym. (toim.): LAPSET NETISSÄ Puheenvuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2013. http://www.mediakasvatus.fi/files/isbn978-952-67693-3- 2.pdf

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 4 (8) 4. Strandell, H.: Lapset iltapäivätoiminnassa. Koululaisten valvottu vapaa-aika. Gaudeamus, 2012. 5. Ojanen, K. & Mulari, H. & Aaltonen, S. (toim.): Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Vastapaino, 2011. 6. Matikainen, J.: Verkko kasvattajana - mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Palmenia, 2008. 7. Lahikainen A., Mälkiä T. & Repo, K. (toim.): Media lapsiperheessä. Vastapaino, 2015 8. Muu verkossa ilmoitettu materiaali Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: YTL Mikko Saastamoinen ja YTM Mervi Issakainen, (laajan oppimistehtävän tentaattori YTM Johanna Tyyskä) yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. Opintakso vastaa aikaisempaa Lapsi ja nuori perheen, ryhmän ja yhteiskunnan jäsenenä 5 op opintojaksoa. AY7020903 STRESSI- JA KRIISITILANTEET LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA, 5 op Stress and crises in childhood and adolescence, 5 ects Sisältö: Akuutin, kroonisen ja traumaattisen stressin ilmeneminen, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Erilaisten kriisi- ja traumakokemusten, kaltoinkohtelun, perheväkivallan, viihteellisen väkivallan, koulukiusaamisen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize short- and long-term consequences of traumas and crises (including abuse and violence) for the development and life of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the significance of stress for the development of children and adolescents. tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Contents: Prevention, emergence and treatment of acute, chronic and traumatic stress, and mental and physical mechanisms of stress. The significance of domestic violence, violence in the media, bullying at school and different forms of violence within society, as well as the significance of experienced losses and changes in life situation for the development of children.

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 5 (8) 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, 2016. s.91-104, 336-344, 392-404, 707-739, 769-775, 783-788. sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys s. 91-104, II Lasten ja nuorten kehityksen ja mielenterveyden häiriöt; Traumaperäiset stressihäiriöt ja sopeutumishäiriöt, Itsetuhokäyttäytyminen, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Kriisitilanteet ja suuronnettomuudet, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatria, Maahanmuuttajien kanssa työskentely, Lapsen oikeudet ja lastensuojelu 2. Söderholm, A. ym.: Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, 2012. 3. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50 080 4. Sajaniemi, M. ym.: Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. PS-kustannus, 2015. 5. Salmivalli, C.: Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus, 2010. Oheiskirjallisuus: 6. Viheriälä, L. & Rutanen, M.: Lapsen psyykkisen trauman hoito. Duodecim, 2010;126(22):2671-7 http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99180.pdf 7. Korhonen, P.: Lasten TV-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta. Tampere University Press, 2008. http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7406-4.pdf 8. Poijula S.: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja, 2016. 9. Karlsson ym.: Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suomen Lääkärilehti 2007;37:3293-3299 10. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi34 040 11. Savioja, H. & Sumia, M. & Kaltiala-Heino, R.: Seksuaalikokemukset ja mielenterveys nuoruusiässä. Suomen Lääkärilehti 2015; 6; 309-314. 12. Haravuori, H. ym.: Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi - miten nuoret voivat tänään. Duodecim 2010;126(22):2661-8. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99179.pdf 13. Haravuori, H. ym.: Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti. Lääkärilehti 2009;6:485-492. 14. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M.: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL raportti, 2010 http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaamisen-ehkaiseminen/kiusaaminenpaivakodissa/kiusaamisen-ehkaisyn-suunnitelma/ 15. Hamarus P.: Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-kustannus, 2012. 16. Ellonen, N.: Kurin alaiset. Lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103. Tampereen yliopistopaino, 2012.

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 6 (8) 17. Muukkonen, T. & Tulensalo, H.: Lastensuojelun tehtävät, kun lapsen epäillään kokeneen väkivaltaa. Duodecim 2015; 131(10): 973-8. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86741/raportteja103_ww w.pdf?seq 18. Tuominen, M. & Ellonen, N: Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Duodecim 2015; 131(10): 979-84. 19. Joki-Erkkilä, M. & Korkman, J.: Lapseen kohdistuneen seksuaalisen väkivallan epäilyn herätessä- mitä tulee huomioida. Duodecim 2015; 131(10): 985-90. 20. Lahikainen AR, Mälkiä, T. & Repo, K.: Media lapsiperheissä. Vastapaino, 2014. 21. KiVa Koulu www.kivakoulu.fi Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t, verkkotyöskentely (verkkotallenteet, -tehtävät ja vertaistyöskentely) sekä essee Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marja Darth yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on luennot 12 t ja laaja essee. AY7020904 OPPIMINEN JA KOULUSUORIUTUMINEN, 5 op Learning and managing in school, 5 ects Sisältö: Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Positiivinen psykologia ja vahvuusperustainen opetus. Kodin ja koulun yhteistyö. Contents: Links between children s mental disorders and learning. Human brain and learning difficulties; Learning difficulties of children and adoles-cents, and school. Positive psychology and Character Strengths. Cooperation between home and school. tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunneelämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä sekä keinoja niiden tukemiseen. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize central factors which at the biological, social and emotional level may cause learning difficulties and problems at school for children and adoles-cents. 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016, s. 203-216. 2. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus ja Suomen vanhempainliitto, 2007. http://www.oph.fi/download/115274_laatua_kodin_ja_koulun_yhteistyoh on.pdf 3. Mikkonen, K., Nikander, K. & Voutilainen A.: Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Suomen lääkärilehti 12/2015: 70. www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto12_2.pdf

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 7 (8) 4. Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50 085 5. Kujala, T. ym. (toim.): Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. OPH 2012. http://www.oph.fi/download/138958_aivot_oppimisen_valmiudet_ja_kou lunkaynti.pdf 6. Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim, 2010. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99043.pdf 7. Räsänen, P.: Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim 2012;128:1168 77. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10309.pdf 8. Kekäläinen, A. (toim.): Erilaiset oppijat - yhteinen koulu. Opetushallitus 2006. http://www.oph.fi/download/47369_erilaiset_oppijat.pdf 9. Muu verkossa ilmoitettu materiaali Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: KM, erityisluokanopettaja Jaana Jerkku yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. AY7020905 TERVEYSPALVELUT JA SOSIAALITYÖ LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA, 5 op Healthcare and social work in supporting child, adolescent and family, 5 ects Sisältö: Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lastensuojelun sosiaalityön sekä kolmannen sektorin toiminta. Contents: Child health clinic and school health care. Social work within child welfare and third-sector activities. tunnistaa terveyspalvelujen ja sosiaalityön eri sektorien toiminnan merkityksen lasten, nuorten ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of the activities of different sectors of health care services and social work in supporting the well-being of children, adolescents and their family. 1. Lastensuojelulaki 417/2007 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 2. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 3. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 8 (8) 4. Lastensuojelun käsikirja. THL. https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja 5. Armanto, A. & Koistinen, P. (toim.): Neuvolatyön käsikirja. Tammi, 2009. 6. Bardy, M.: Lastensuojelun ytimissä. THL, 2013. https://www.julkari.fi/handle/10024/104421 7. Forsberg, H. ym. (toim.): Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. PS-kustannus, 2006. 8. Hämäläinen, U. & Kangas, O. (toim.).: Perhepiirissä. Kela, 2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17471 9. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2004:14. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1059213 10. Paavilainen, E. & Pösö, T. (toim.).: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY 2003. Oheiskirjallisuus: 11. Vuori, J. & Nätkin, R. (toim.): Perhetyön tieto. Vastapaino, 2007. 12. Helminen J. (toim.): Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. PS-kustannus, 2006. 13. Perälä, M-L. & Halme, N. & Nykänen, S.: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteen sovittava johtaminen. THL, 2012. http://www.julkari.fi/handle/10024/90893 14. Roivainen, I. ym. (toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? PS-kustannus, 2009. 15. Laakso, R.: Mistä koti huostaan otetulle lapselle? Kunnallisalan kehittämissäätiö 2013. http://www.kaks.fi/sites/default/files/tutkimusjulkaisu_73.pdf Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, vertaistyöskentely, oppimistehtävä ja essee. Opettaja: Emeritaprof. Pirjo Pölkki yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana luennot 10 t ja laaja essee.