Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy



Samankaltaiset tiedostot
GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

E/573/221/ Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geologian tutkimuskeskus GTK

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Tekesin tutkimushaut 2012

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Henkilöstöstrategia

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Palvelustrategia Helsingissä

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Pedagogisen johtamisen katselmus

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Esityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

E/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt

TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

Asikkala Valtuustoseminaari

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Virastojen ja vapaa-ajan palvelujen tuki. toimistoissa sosiaali- ja terveysasemilla harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatiloissa kirjastoissa

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Minna Saario. Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Metsähallituksen uusi toimintamalli

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Henkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Transkriptio:

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy

Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat oikeita GTK:n tulee keskittyä kaikessa toiminnassaan nykyistä vahvemmin valittujen ydintehtäviensä hoitamiseen Tutkimusohjelmia tulee karsia nykyisestä ja ohjelmien tulee kytkeytyä tiukemmin valittuihin vaikuttavuusalueisiin GTK tarvitsee osaamisstrategian, jonka pohjana ovat selkeät laskelmat eri painopistealueiden tarvitsemista henkilömääristä 2011-2015 GTK:n nykyinen osaaminen ei painotuksiltaan kaikilta osin vastaa muuttuneita tarpeita GTK:n kansainvälisen tason huippuosaamisen kärki on kapea On tehtävä valintoja ja toimenpiteitä GTK tavoitteellisen ydintehtävän hoitamiseksi GTK:n on panostettava voimallisesti oman toiminnan ohjauksen ja tuottavuuden kehittämiseen: Erityisesti talousseuranta ja ennusteet sekä resurssien käytön seuranta edellyttävät tarkentamista. Hankkeiden ohjaus ja projektinhallinta edellyttävät kehittämistä Strategisen johtamisen näkökulmasta ministeriön, GTK:n johtokunnan sekä GTK:n johdon vastuusuhteita, työnjakoa ja ohjausmallia tulee terävöittää. 2 Luottamuksellinen

Strategiset valinnat GTK:n strategiset valinnat oman toiminnan uudelleen suuntaamiseksi perustuvat kolmeen uudistetuissa strategioissa esitettyyn megatrendiin : Mineraalisten luonnonvarojen globaalin kysynnän kasvu, saatavuus ja ympäristönäkökulman merkityksen kasvu potentiaalin tunnistaminen ja ympäristönäkökohdat huomioon ottava hyödyntäminen Muuttoliike kasvukeskuksiin - yhdyskuntarakentamisen haasteet Ilmasto- ja energiapolitiikan merkityksen kasvu vaikutukset energiaratkaisuihin Tehdyn arviointityön pohjalta GTK:n tunnistamat muutostrendit strategian toteuttamisen suuntaamiseksi ovat valideja, mutta vaativat GTK:n oman roolin voimakkaita rajauksia ja toiminnan kohdentamista ydintoimintaan sekä tavoiteltavan aseman selkiyttämistä eri arvoketjuissa pitkäjänteistä osaamisen ja palvelukonseptien kehittämistä ja panostusta asiakkuuksien hallinnan kehittämiseen. GTK:n tutkimus- ja kehitysohjelmien suuntaaminen on keskeisessä roolissa menestymiselle valituissa eri arvoketjuissa. GTK:n erittäin laaja-alaisen strategian konkretisointi on tehtävä vaikuttavuusalueiden ja ohjelmien kautta, päätyen hyväksyttäviin resurssi- ja henkilöstöstrategioihin sekä - suunnitelmiin. 3 Luottamuksellinen

Ydintoimintaan keskittyminen OHJAUSVAIKUTUS GTK:n tehtävänä on maankamaran ja sen raaka-ainevarojen tutkimus sekä geologisen perustiedon tuottaminen ja niihin kytkeytyvien palveluiden tuottaminen GTK:n tulee keskittyä kaikessa toiminnassaan nykyistä vahvemmin tarkennettujen ydintehtäviensä (perustehtävä ja vaikuttavuusalueet) hoitamiseen Tutkimusohjelmia tulee karsia nykyisestä ja ohjelmien tulee kytkeytyä tiukemmin valittuihin vaikuttavuusalueisiin Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto VAIKUTTAVUUSALUEET Energiahuolto ja ympäristö TUTKIMUSOHJELMAT Luonnonvarojen tilinpito Ympäristövaikutukset Mineraalipotentiaali Pohjavesi Energia Mineraalit ja prosessointi Taajamat Mittaus ja mallinnus Merenpohjan käyttö Geoinformaatio Maankäyttö ja rakentaminen TIEDONKERUUOHJELMAT Kallioperätiedonkeruu Maaperätiedonkeruu GTK:n tutkimusohjelmia on paljon ja ne ovat laveita, eivätkä fokusoi laitoksen huippuosaamisen kehittämiseen. Nykyisistä tutkimusohjelmista vain noin puolet liittyy tiiviisti vaikuttavuusalueisiin. H A N K K E E T Ohjelmajohtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomioita ohjelmiin mukaan otettavien yksittäisten hankkeiden ja projektien sopivuudesta strategian määrittelemään ohjelmakokonaisuuteen.

Uusiutuminen ydintoiminnan edellyttämällä tavalla GTK tarvitsee osaamisstrategian, jonka pohjaksi GTK:n johdon on tehtävä selkeät laskelmat eri painopistealueiden tarvitsemista henkilömääristä 2011-2015 GTK:n tulee laatia selvä henkilöstövisio, jossa esitetään konkreettisia valintoja henkilöstön uudistamistarpeeseen vastaamiseksi (mm. uudelleenkoulutus- ja rekrytointisuunnitelmat, eläkkeelle siirtyneiden potentiaalin hyödyntäminen ) EU-tasolla GTK:n osaaminen on korkeatasoista ja sillä on kysyntää. GTK:n kansainvälisen tason huippuosaamisen kärki on kuitenkin suhteellisen kapea eri, arvioiden mukaan noin 20 asiantuntijaa. Huippuosaamisen kärkeä tulisi ehdottomasti vahvistaa valituilla strategisesti tärkeillä osa-alueilla Pelkästään aika hoitaa menetelmä ei ole riittävä muuttuvaan asiakastarpeeseen vastaamiseksi sekä GTK tavoitteellisen laajuisen ydintehtävän hoitamiseksi GTK:n resursoinnin uusiutuminen huippututkimuksessa edellyttää: Korkeatasoisen tutkimusresurssien suhteellisen alhainen osuus henkilöstöstä Eläköityminen (poistuvaa osaamista) Muuttuneisiin tarpeisiin vastaamiseksi uuden osaamisen hankkiminen ja sen kohdentaminen 5 Luottamuksellinen

Strateginen johtaminen Strategisen johtamisen näkökulmasta ministeriön, GTK:n johtokunnan sekä GTK:n johdon vastuusuhteita, työnjakoa ja ohjausmallia tulee terävöittää. Erityisesti johtokunnalla tulee olla nykyistä vahvempi rooli ja vastuu GTK:n toiminnan pitkän tähtäimen tavoiteasetannassa, vaikuttavuusalueiden asettamisessa sekä tavoitteiden saavuttamisessa Tavoiteroolissa ministeriö omistajana asettaa GTK:lle selkeän tehtäväkentän, asettaa toiminnan rajaukset sekä asettaa ylätason tavoitteet. Johtokunnan tulisi vastata ministeriölle tavoitteiden saavuttamisesta ja raportoinnista. GTK:n tehtävänä on toimia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi parhaaksi katsomallaan tavalla. Johtokunnan roolin ja vastuiden kasvattaminen edellyttää GTK:n toiminnan seurantajärjestelmän kehittämistä ja säädösten uusimista Johtokunnan tulee saada nykyistä tarkempi ja ajantasaisempi kuva GTK:n toiminnasta. Erityisesti talousseuranta ja ennusteet sekä resurssien käytön seuranta edellyttävät tarkentamista. 6 Luottamuksellinen

Toiminnan ohjaus Keinot toiminnan tehokkuuden arvioimiseen ja kehittämiseen ovat nykyisillä menetelmillä puutteellisia. GTK:n on panostettava voimallisesti oman toimintansa ohjauksen kehittämiseen: Erityisesti talousseuranta ja ennusteet sekä resurssien käytön seuranta edellyttävät tarkentamista. Tutkimusohjelmien resurssijohtamista on terävöitettävä, jotta voidaan ohjata paras osaaminen ohjelmiin ja seurata resurssien käyttöä. Hankkeiden ohjaukseen ja projektinhallintaan tulee panostaa Raportointia on kehitettävä niin, että tulosten mittaaminen ja vertaaminen asetettuihin tavoitteisiin tulee mahdolliseksi. Etenkin resurssien käytön tehostaminen edellyttää taloudellisen seurannan tarkempaa kohdentamista. Myös toimiminen avoimilla kilpailluilla markkinoilla edellyttää todellisten kustannusten tarkempaa tuntemusta. GTK:ssa tulisi toiminnan ohjauksessa siirtyä lähemmäs normaalin yritystoiminnan talousseurannan menetelmiä. Matriisiorganisaatiossa ohjelmien ohjaavaa vaikutusta resurssointiin on vahvistettava suhteessa tulosyksiköihin Lisäksi GTK:n tulisi siirtyä aidosti projektiorganisaatioon, mikä edellyttää sekä toimintamallien että osaamisen kehittämiseen panostamista 7 Luottamuksellinen

Maksullinen toiminta ja tutkimusyhteistyö Maksullinen toiminta Mahdollisuudet maksullisen toiminnan merkittävään kasvattamiseen ovat rajalliset GTK:n nykyinen maksullinen palvelutoiminta ei kilpaile laajuudessaan eikä yksittäisten hankkeiden osalta yksityisen sektorin kanssa Maksullisen toiminnan tulee tukea GTK:n keskittymistä valitun ydintoiminnan edellyttämään toimintaan (tekeminen, resurssit, osaaminen) GTK:n suhde tutkimusyksiköihin ja yliopistotutkimukseen GTK:n harjoittama nykyinen tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeinen osa varsinaista ydintoimintaa, eikä sen osalta ole merkittäviä päällekkäisyyksiä mihinkään yksittäisen kotimaiseen tutkimusyksikköön tai yliopistotutkimukseen Tutkimusyhteistyön haasteena Suomessa on geoalan tutkimuksen pirstaloituminen suhteellisen pieniin yksiköihin Spesialisoituneiden toimintojen (kuten erityislaboratorioiden) saaminen yhteiskäyttöisiksi on GTK:lle moderni tapa edistää yliopistoyhteistyötä ja varmistaa myös omat tutkimustoiminnan pitkän tähtäimen tarpeet. Yhteistyön tiivistämistä Seismologian instituutin, Geodeettisen laitoksen ja GTK:n kesken ja sillä mahdollisesti saavutettavia hyötyjä kannattaa tutkia tarkemmin 8 Luottamuksellinen

Toimeenpano Suositusten toimeenpanoon tulee keskittyä seuraavaan tulosohjauskierrokseen mennessä, jotta potentiaaliset hyödyt saadaan realisoitua. 1. Toiminnan rajausten ja toimeenpanon suunnittelu. Suunnitelmat tulee tehdä vuoden 2010 aikana, jota niitä voidaan lähteä toteuttamaan vuodesta 2011 alkaen 2. Tärkeimmän toimeenpantavat asiat alkaen 2011: Ydintoiminnan linjaukset (ja ohjelmat) Osaamisstrategian toimeenpano Talous- ja resurssiseurannan kehittäminen Hankkeiden ohjaus ja projektinhallinta Asiakkuuksien ja sidosryhmähallinnan toimintamallien kehittämistyö (jatkaminen) Lisäksi GTK:ta koskevien säädösten uudistus ja sen mukaisen toiminnan käynnistäminen johtokunnassa ja tulosohjauksessa 9 Luottamuksellinen