Maahanmuuttajaopetuksen opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 132 632 (2007) 2,5 % väestöstä *Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 n. 29 200, *Suomen kansalaisuuden saaneita 189 995 (1994 2007) SUURIMMAT RYHMÄT 31.12.2007 Venäjä 26 205 Irak 3 021 Ukraina 1 626 Viro 19 965 Serbia- 2 997 Puola 1 456 Ruotsi 8 398 Montenegro Ranska 1 368 Somalia 4 831 Iran 2 606 Italia 1 327 Kiina 3 886 Yhdysvallat 2 354 Espanja 1 040 Thaimaa 3 465 Intia 2 337 Sudan 1 033 Saksa 3 290 Afganistan 2 196 Alankomaat 980 Turkki 3 178 Vietnam 1 984 Romania 922 Iso- Bosnia- Unkari 887 Britannia 3 154 Hertsegovina 1 656 Japani 882 16.8.2007 sl. Tiedot koottu eri lähteistä 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla
VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2006) 1 711 Perusopetuksessa (2007) 16 398 Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) 3 248 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) 1 810 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) 1 164 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 078 Aikuisten at+eat -koulutus (2006) 2 130 Oppisopimuskoulutuksessa (2006) 1 393 Yliopistoissa (2006) 5 366 Ammattikorkeakouluissa (2006) 4 544 Lisäksi aikuislukioissa ja kansalaisopistoissa opiskelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tiedot eri lähteistä 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää. 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
OPETUSHALLITUKSEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Opetussuunnitelmien perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset Valtionavustusten jako Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit Opetuksen kehittämishankkeet Opettajien täydennyskoulutus Opetuksen kehittämisverkostot Informaatio-ohjaus 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
UUTEEN KULTTUURIIN SOPEUTUMINEN (AKKULTURAATIO- STRATEGIAT) Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaati o) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio) 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KAKSIKIELISYYS Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia additiivisessa kaksikielisyydessä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille Opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä 6 10 -vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (korotettu valtionosuus) 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Vieraskielisten oppilaiden perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuminen ja järjestäjät vuosina 2002-2008 Vuosi Osallistuneet Järjestäjät, joista ruots. 2002 1 497 72 5 2003 1 449 67 5 2004 1 475 56 4 2005 1 459 65 4 2006 1 495 66 5 2007 1 553 65 3 2008 1 663 62 4 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 S2-opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen kielessä niin, että he voivat siirtyä perusopetukseen. Opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi toisena kielenä opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt. 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Perusopetus Korotettu valtionosuus v. 2006 lähtien oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2,5 vuosiviikkotuntia v. 2007 lähtien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oman äidinkielen opetus Valtionavustusta enintään 2,5 viikkotunnista Opetustunnin laskennallinen kustannus 22 Ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta Oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista Opetus tulee pyrkiä järjestämään siten, että oppilaan päivittäinen työmäärä ei muodostu kohtuuttomaksi Avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 50 opetettavaa kieltä 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 1 Erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa Tukiopetusta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä mutta myös suomen kielellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta Esiopetuksessa olevat, samoin kuin Suomessa pidempään olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää. 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 2 Lukioissa tähän tukiopetukseen ovat oikeutettuja ainoastaan lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan perusopetuksessa enintään yhdestä opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua oppilasta kohden 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 3 lukiokoulutuksessa avustusta enintään 0,5 opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua opiskelijaa kohden Opetustunnin laskennallinen kustannus 22 Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. Valtionavustus enintään 86 % Haku jälkikäteen annetun opetuksen perusteella 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Opetushallituksen suositus oman äidinkielen opetuksen perusteiksi perusopetusta täydentävää opetusta opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa tehtävänä saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita tähtää monikulttuurisuuden identiteetin kehittymiseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSEN HAASTEITA Kielitaito Yhteistyö Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttaja on koulussa kaikkien asia! 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 1 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 3 Välttämätön tieto ja havainnollistaminen automaattistuminen lähikehityksen vyöhyke hiljainen kausi kolmas tila 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 1 Leena Nissilä, Maisa Martin, Heidi Vaarala ja Ilona Kuukka 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) 2007: Oma kieli kullan kallis. Opas maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 2 Rauno Laine, Leena Nissilä ja Kaarina Sergejeff (toim.) 2007: Eväitä, esimerkkejä ja kokemuksia. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aikuisille maahanmuuttajille 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 3 Else Eräniemi, Heli Lumme, Eija Olasvuo- Murtola, Riitta Ufacik (toim.) tulossa: Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä -opettajille 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 4 Edit Lampinen, Taru Lyly, Taina Mylläri, Jukka Pitkänen (toim.) tulossa: Kieli testiin 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 5 Kielo. Diagnosoiva tehtäväsarja aikuisten suomi toisena kielenä opetukseen Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön (tulossa) Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Maahanmuuttajataustaiset aineenopetuksessa 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla