Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tavaraliikenne ja logistiikka 1.11.2005
ESIPUHE Päijät-Hämeen maakunnassa käynnistettiin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen vuoden 2004 lopulla. Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja työssä tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa 2025. Tähän mennessä on laadittu kuvaus liikenteen toimintaympäristöstä ja pitkän tähtäimen muutossuunnista sekä asetettu tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tämä osaraportti käsittelee Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistä tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat mm. Lahden seudun logistiikkakeskuksen strategia ja toimintojen sijoittamisvaihtoehdot, muut maakunnan logistiikan kehittämistarpeet sekä tavaraliikennettä palvelevan liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeet. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Tämän osaraportin on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut Pekka Iikkanen. 1
TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen logistinen sijainti tulevassa kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä. Asema paranee edelleen, kun Lahti Heinola-moottoritie ja oikoratavalmistuvat vuonna 2006. Lahden seudusta voi kehittyä merkittävä Etelä-Suomen logistiikkakeskus. Vuoteen 2008 mennessä maakunnassa on kaavoitettu ja käyttöön otettavissa noin 400 ha uusia logistiikka- ja teollisuustoimintaan varattuja alueita. Lahden seudulla on järkevää keskittyä yhden kilpailukykyisen logistiikkakeskuksen kehittämiseen sen sijaan, että voimavaroja hajautetaan usean hankkeen kesken. Tämä tulee ottaa huomioon myös maankäytön suunnittelussa. Lahden seudulla logistiikkatoiminnot tulisi keskittää alueille, jotka ovat riittävän laajoja hyvät liikenteelliset yhteydet tie- ja rataverkolle. Keskittäminen mahdollistaa tehokkaan toiminnallisen yhteistyön sekä tarvittavat tukipalvelut ja liikenneyhteydet niin tavaraliikenteelle kuin työmatkoillekin. Alueiden sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon myös sijainti nykyisiin ja kehitettäviin asuinalueisiin. Alueita, joille tällaiset keskittymät soveltuvat ovat mm. Nostava Hollolassa, Ämmälä Lahdessa sekä Henna Orimattilassa. Logistiikkakeskuksen kehittämisessä on tärkeää myös pyrkiä yhteistyöhön muiden Etelä- Suomen logistiikkakeskusten kanssa. Lahden logistiikkastrategian tukijalkana ovat sisustamiseen sekä muovien ja pukeutumiseen liittyvä logistiikka. Lahden seudun logistiikkakeskuksen potentiaalisia päätavaravirtoja ovat vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman kautta tapahtuvat vienti- ja tuontikuljetukset sekä TranSiperian radalla kuljetettavat Kaukoidän tuotteet. Päijät-Hämeen teollisuusrakenne suosii tiekuljetusten käyttöä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Elinkeinoelämän kannalta maakunnan tärkeimpiä tiehankkeita ovat eteläisen kehätien rakentaminen, valtatien 4 parantaminen Lusista Jyväskylään sekä valtatien 12 parantaminen Lahden länsi- ja itäpuolella. Kaikki nämä hankkeet edistävät kuljetusten sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta. Lahden eteläinen kehätie parantaisi myös entisestään Lahden eteläisten osien houkuttelevuutta teollisuuden ja logistiikkapalvelujen sijoitusalueena. Uudelta tieltä voitaisiin rakentaa mm. liittymä Nostavan logistiikka-alueelle. Muita tiekuljetuksia koskevia kehittämistarpeita ovat alemman tieverkon kelirikko-ongelmien vähentäminen sekä keskustojen tavaraliikenteen edistäminen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentäminen. Rautatiekuljetukset ovat tärkeitä erityisesti Heinolan metsä- metalliteollisuudelle sekä Kärkölän metsäteollisuudelle. Heinolan rautatiekuljetukset mahdollistava Lahti-Heinola-rata on yksi lakkautusuhan alla olevista vähäliikenteisistä radoista. Radan lakkauttaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa Heinolan teollisuuden kilpailukyvylle. Tämän vuoksi liikenteen jatkuminen radalla on varmistettava radan perusparantamisen avulla. Myös Loviisan sataman kuljetuksia palveleva Lahti-Loviisa-rata on lakkautusuhan alla. Tämän radan ylläpidon jatkuminen varmistaa sen, että Päijät-Hämeen lähimmän merisataman kuljetuksia voidaan hoitaa turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Rata voisi tulevaisuudessa palvella myös varressa sijaitseva Ämmälän logistiikka-alueen kuljetuksia. Pääradan tavaraliikenteen sujuvuus ja kustannustehokkuus paranee lähivuosina käynnistyvän Lahti Vainikkala tasonnostohankkeen vuoksi. Tärkeimpiä muita rataverkon kehittämistarpeita ovat logistiikka-alueiden edellyttämät raideinvestoinnit kuten Nostavan ja Lahden ratapihan välisen yhteyden rakentaminen. 2
Sisältö 1. Johdanto... 4 1.1. Työn kuvaus... 4 1.2. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet... 4 1.3. Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä... 7 1.3.1.Yleisiä logistiikan kehitystrendejä... 7 1.3.2.Vuosaaren sataman rakentaminen... 8 1.3.3.Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset... 8 1.3.4.Kuljetusmarkkinoiden avautuminen... 9 2. Nykytila ja kehittämistarpeet... 10 2.1. Yleistä... 10 2.2. Tieliikenne... 11 2.3. Rautatieliikenne... 13 2.4. Vesiliikenne... 15 2.5. Logistiikka ja maankäyttö... 16 2.5.1.Nykytila... 16 2.5.2.Kehittämistarpeet... 20 2.6. Yhteenveto... 22 3. Toimenpide-ehdotukset... 23 3.1. Lähtökohdat... 23 3.2. Hallinnolliset ja toiminnalliset hankkeet... 23 3.3. Maankäytön kehittäminen... 24 3.4. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito... 24 3.5. Yhteenveto toimenpiteistä... 26 4. Toimenpideohjelman vaikutusten arviointia... 28 4.1. Toimenpiteiden vaikutus yleisesti... 28 4.2. Vaikutukset peilattuna tavoitteisiin... 28 3
1. Johdanto 1.1. Työn kuvaus Tämä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskeva osaselvitys käsittelee maakunnan tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämistä. Selvitys muodostuu seuraavista osista: 1. Nykytilanteen analyysit ja kehittämistarpeiden arviointi 2. Toimenpide-ehdotusten laatiminen 3. Toimenpideohjelman vaikutusten arviointi Nykytilanteen analyysissä tarkastellaan Päijät-Hämeen logistisen aseman kehitystä, maakunnan liikenneverkon kuljetuksia sekä arvioidaan liikenneverkon puutteita ja kehitystarpeita tavaraliikenteen ja logististen tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan Päijät-Hämeen logistiseen asemaan vaikuttavia erityiskysymyksiä kuten Vuosaaren sataman sekä transitoliikenteen ja Venäjän kaupan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia Päijät-Hämeen logististen palvelujen tarjontamahdollisuuksiin. Nykytilanteen analyysiin ja kehittämistarpeiden pohjalta on laadittu ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämishankkeiksi. Ehdotukset sisältävät liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä sekä suosituksia logistiikkatoimintojen sijoittamiseksi Lahden seudulla. Toimenpide-ehdotusten vaikutuksia on arvioitu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämiselle asetettuihin yleisiin tavoitteisiin nähden. 1.2. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet Seuraavassa on esitetty Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet alueittain. Tavaraliikenteen ja logistiikan kannalta tärkeimmät tavoitteet liittyvät elinkeinoelämän sekä osittain myös ympäristöä ja alueiden ja yhdyskuntien kehittymistä koskeviin tavoitteisin. VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Pietariin. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin hajaasutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 4
Tavoitealue A - Ihmisten hyvinvointi Yleistavoite 1. Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien hyvät ja tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät- Hämeessä. 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että vakavien liikenneturmien määrä jatkuvasti vähenee: vuonna 2010 Päijät-Hämeen liikenteessä kuolee enintään 13 ja vuonna 2025 enintään 6 liikkujaa. 3. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Näin varaudutaan ikääntyvien määrän lisääntymiseen ja helpotetaan myös muiden liikkumisesteisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. 4. Huolehtimalla lähipalvelujen säilymisestä vähennetään autoriippuvuutta arkiliikkumisessa ja turvataan kaikkein asukkaiden pääsy palvelujen luo. Tavoitteen tarkennus / esimerkkejä tavoitetta edistävistä toimista Kaupunkiseuduilla ja erityisesti keskustoissa kevyen liikenteen verkostoa kehitetään kattavaksi ja jatkuvaksi. Taataan kilpailukykyinen joukkoliikenne työ- ja koulumatkaliikenteessä ja hyvä palvelutaso muulloin. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja palvelutaso säilyvät nykyisellä tasolla. Maaseudulla turvataan henkilöautoliikenteen hyvä toimivuus sekä peruspalvelutasoiset joukkoliikennepalvelut. Matkapalvelukeskuksen toteuttaminen parantaa matkaketjuja ja haja-asutusalueen joukkoliikennetarjontaa sekä hallinnonalojen yhteistyötä. Samalla luodaan edellytykset ohuiden henkilö- ja tavarakuljetusvirtojen yhdistämiselle Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuuta ja yhteistyötä lisätään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikenneympäristöä kehitetään turvallisempaan suuntaan sekä taajamissa että muulla tieverkolla. Asennekasvatuksen myötä lisätään vastuullista liikennekäyttäytymistä. Liikenteen valvontaa lisätään. Kaupunkikeskustat ja paikallisliikenteen kalusto kehitetään esteettömiksi. Tärkeää on varmistaa koko matkaketjun esteettömyys. Maaseudulla varmistetaan keskustaajamien merkittävimpien kevyen liikenteen reittien esteettömyys ja riittävä palveluliikenteen tarjonta. Turvataan joukkoliikenteellä hyvin saavutettavien kaupunkikeskustojen palvelutarjonta. Tuetaan jalan ja pyörällä saavutettavien julkisten ja yksityisten lähipalvelujen säilymistä asuinalueilla. Maaseututaajamien palvelutarjonta turvataan. B - Elinkeinoelämä 1. Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. 2. Tieverkko tarjoaa elinkeinoelämän kuljetusten tarvitsemat yhteydet. 3. Rautatiekuljetusten kilpailukykyä parannetaan. Lahden seudun asema Etelä-Suomen jakelukeskuksena vahvistuu. Luodaan edellytykset alueen tuotantorakennetta ja väestöä palvelevalle logistiikkakeskukselle. Hyödynnetään myös uudet avautuvat mahdollisuudet, kuten Vuosaaren sataman valmistuminen ja Venäjän markkinoiden vilkastuminen. Tuetaan pitkämatkaisen raskaan liikenteen siirtymistä tiekuljetuksista rautateille. Tiekuljetuksille tärkeiden pääväylien toimivuus säilytetään korkealla tasolla. Toteutetaan valtateille suunnitellut isot investoinnit (vt 4, vt 12, vt 24). Alemman tieverkon päivittäinen liikennekelpoisuus vastaa maa- ja metsätalouden sekä matkailun tarpeita. Nostetaan rataverkon kantavuutta ja toteutetaan tasonnostohankkeet itäisen Suomen rataverkolla. Turvataan rautatiekuljetuksille riittävä ratakapasiteetti. Ylläpidetään maakuntaa laajasti palvelevaa rataverkkoa ja 5
4. Työmatkaliikenteen toimivuus turvataan kaikilla kulkutavoilla. turvataan toiminta maakunnan vähäliikenteisillä Lahti-Heinolaja Lahti-Loviisa -radoilla. Uudet yritysalueet sijoitetaan maakunnassa niin, että mahdollisuudet tavarakuljetuksiin rautateitse ovat hyvät. Kaupunkiseudulla varmistetaan työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja polkupyörällä. Maaseudulla teiden kunnossapidon taso turvaa työssäkäyntiedellytykset. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisätään etenkin muualta maakunnasta Lahteen ja Lahden seudulta Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoilla. C - Ympäristö 1. Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien saastumisriskiä. 3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä aiheutuvia haittoja. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupungeissa ja taajamissa. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailuasemaa pääkaupunkiseudulle ja muualle maakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pitkämatkaisessa liikenteessä. Tehostetaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käyttöä ennen uusien väylien rakentamista. Kannustetaan yrityksiä kestävän liikkumisen suosimiseen. Täydennetään pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden vilkasliikenteisillä teillä (vt 12, vt 4 Hartolassa), kaduilla ja muilla liikennettä synnyttävillä alueilla. Melusuojausta jatketaan vilkkaimmilla teillä (vt 4, vt 12, vt 24), kaduilla ja rautateillä. Rautatieliikenteestä johtuvia tärinähaittoja vähennetään. Melunsuojaustarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa. D - Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen 1. Maakunnan kasvu toteutetaan yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. 2. Päijät-Häme lisää houkuttelevuuttaan monipuolisena asuinja vapaa-ajanympäristönä. Kaupunkiseuduilla uudet rakentamisen alueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Asemien ympäristön maankäyttöä vahvistetaan. Maaseudulla tulee vahvistaa taajamien sekä kylien elinvoimaisuutta ja välttää hajarakentamista. Kaupunkialueet ovat viihtyisiä, monipuolisia palveluja tarjoavia sekä turvallisia elinympäristöjä. Maaseudulla, erityisesti maakunnan pohjoisosissa, palvellaan lisääntyvää vapaa-ajan asumista huolehtimalla lähipalveluista, joukkoliikenneyhteyksistä kaupunkeihin sekä alemman tieverkon kunnosta. Lahden seudun asema laajenevan metropolialueen työssäkäyntialueella vahvistuu. 6
1.3. Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä 1.3.1. Yleisiä logistiikan kehitystrendejä Seuraavassa on esitelty keskeisiä logistiikan kehitystrendejä: Asiakaslähtöisyys Tuote- ja palveluvalikoima sekä yritysten toimintatavat suunnitellaan enenevässä määrin asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden tarpeet pyritään täyttämään räätälöinnillä ja lisäarvopalveluilla, joita logistinen ketju tuottaa. Asiakaslähtöiset räätälöidyt toimintatavat ja varastojen vähentäminen edellyttävät tilauksesta toimitukseen kuluvan ajan lyhentämistä. Kun tuote valmistetaan asiakasohjautuvasti ilman varastoja toimitusaika muodostuu koko toimitusverkon läpimenojoista. Kun kuljetusverkossa on riittävästi kuljetettavaa tavaraa, mahdollistuvat aikataulultaan tiheät ja säännölliset kuljetusyhteydet. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä, jolloin tällaisten hubterminaalien välille voidaan rakentaa kysynnän mukaisesti hyvä palvelutaso. Kun yhteystiheys on suuri, ei tavara joudu odottamaan ja toimitusaika nopeutuu. Kansainvälisessä liikenteessä tämä merkitsee satama- ja lentoterminaalien voimakasta keskittämistä Suomessa sekä näiden hyvää integroitumista muuhun kuljetusjärjestelmään. Keskittyminen ydinosaamiseen Yritykset pyrkivät keskittämään resurssejaan niille liiketoiminnan osa-alueille, joissa ne ovat vahvimpia. Keskittyminen ydinosaamiseen johtaa verkostoitumiseen ja toimintojen ulkoistamiseen. Kauppa ja teollisuus ulkoistavat esimerkiksi logistisia toimintojaan yhdistämällä nopeutuvia ja ohentuvia tavaravirtojaan logistiikkayritysten avulla. Yhä useammin keskenään kilpailevat yritykset yhdessä etsivät tehokkaita tapoja toimia logistiikkaympäristössä. Suuret logistiikkayritykset tarjoavat suoria ja nopeita yhteyksiä globaalitasolla ja haluavat integroitua osaksi asiakkaidensa tuotantoa. Suuret logistiikkatoimijat pyrkivät keskittymään ohjaukseen ja asiakassuhteen hallintaan ja ostavat perusprosessien suorituksen ulkopuolisilta yrityksiltä. Tämä kehitys turvaa myös paikallisten kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksia. Verkostoituminen Verkostoituneen liiketoiminnan hallinta ja tehokkuus on yksi tärkeimmistä logistisista haasteista. Logistiikka on kehittymässä kysyntä- ja tarjontaketjujen hallinnasta kysyntä- ja tarjontaverkostojen hallintaan. Yksittäisten yritysten toiminnan optimoinnin sijaan logistista prosessia pyritään kehittämään yhtenä kokonaisuutena toimittajilta asiakkaille. Verkostoituminen on globaali valtioiden rajat ylittävä suuntaus niin kaupassa, teollisuudessa kuin logististen palveluiden tuotannossa. Maailmanlaajuiset yritykset luovat globaaleja liiketoimintamalleja ja ohjausjärjestelmiä. Logistinen palvelutuotanto pyrkii rakentamaan verkostoja, joissa ne voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tuottavia ovelta ovelle kokonaispalveluja. 7
Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen Tuotesuunnittelun avulla pyritään vähentämään tuotannossa tarvittavien nimikkeiden lukumäärää. Tämä pienentää varastoihin sitoutuvan pääoman arvoa ja mahdollistaa ostojen keskittämisen entistä harvemmille nimikkeille ja toimittajille. Tämä parantaa neuvotteluasemaa sopimuksissa ja alentaa hankintahintoja. Samalla voidaan parantaa palvelutasoa toimitusfrekvenssiä kasvattamalla. Jakelu- ja kuljetusjärjestelmien kehittäminen Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen muuttaa jakelujärjestelmien rakenteita. Varastoja keskitetään ja niissä varastoitavia nimikemääriä vähennetään. Tämä johtaa erilaisiin toimintamalleihin, joita ovat mm. - varastoinnin keskittäminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti - materiaalivirtojen vahvistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen - tuotteiden toimittaminen asiakkaille ilman välivarastointia - cross-docking menettelyn yleistyminen (terminaaleihin saapuvat kuljetukset yhdistellään muden kuljetusten kanssa ilman välivarastointia, jolloin voidaan parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta tavaravirtoja vahvistamalla). Erityisesti kansainvälisissä kuljetusketjuissa lisääntyy intermodaalitekniikan hyödyntäminen. Intermodaalikuljetus tarkoittaa kuljetusta, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä, jota kuljetetaan vähintään kahdella eri kuljetusmuodolla. Tyypillisiä kuljetusyksiköitä ovat kontti, traileri ja junanvaunu. Eri kuljetusyksiköiden käytön kehitys on riippuvainen mm. merikuljetusten tarjonnasta sekä viennin ja tuonnin suuntautumisesta, sillä kullekin suuryksikölle on luontaiset maantieteelliset käyttöalueensa. Yleinen arvio on, että konttien käyttö tulee kasvamaan muita suuryksikköjä nopeammin. Tähän vaikuttaa overseas-viennin ja -tuonnin muuta ulkomaankauppaa nopeampi kasvu. Varustamot ja terminaalioperaattorit arvioivat konttiliikenteen kasvun olevan erittäin nopeaa, sillä logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät konttiliikennettä suosiviksi. 1.3.2. Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinki on siirtää satamantoiminnat uuteen Vuosaaren satamaan, jonka on määrä valmistua vuonna 2008. Satama keskittyy käsittelemään vain suuyksiköitä, minkä vuoksi lastaus- ja purkaustyö viedään sataman ulkopuolelle. Satama tarvitsee siten ns. sisämaaterminaaleja, joissa tarjotaan suuryksikkökuljetusten yhdistelemistä ja kuljetusten ennakko- ja jälkikäsittelyä. Sisämaaterminaaleilta edellytetään hyviä liikenneyhteyksiä ja keskeistä sijaintia Vuosaaren sataman tavaravirtoihin nähden. Keskeisen logistisen aseman vuoksi Lahden seutu on potentiaalinen sijoituspaikkavaihtoehto tällaiselle terminaalille. 1.3.3. Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset Suomen satamat säilyttävät asemansa tärkeinä Venäjän kauttakuljetusten satamina. Kuljetukset keskittyvät Haminan, Kotkan, Helsingin, Hangon, Turun ja Naantalin satamiin. Nykyisin Suomen kautta Venäjälle suuntautuva liikenne on pääasiassa kuorma-autoilla tapahtuvia kulutus- ja investointitavaroiden kuljetuksia ja Venäjältä länteen suuntautuva liikenne junilla tapahtuvia kemikaalien kuljetuksia. Suomen kautta kulkee nykyisin noin kolmannes Venäjän tuonnin arvosta. Suomen kautta kuljetetaan tuotteita, jotka vaativat korkeaa logistista osaamista. 8
Venäjän transitoliikenteen kehitys on riippuvainen monesta tekijästä, kuten Venäjän talouden ja omien satamien kehityksestä, Baltian satamien kilpailukyvyn kehityksestä sekä raakaaineiden maailmanmarkkinoiden ja Venäjän oman teollisuustuotannon raaka-ainetarpeen kehityksestä. Venäjän talouden odotetaan kasvavan vuoteen 2010 asti suotuisasti ( 1 ETLA:n selvityksessä BKT:n kasvuksi arvioidaan noin 6 %/vuosi), mikä tulee lisäämään Venäjän tuontia noin 10 % vuodessa. Onkin todennäköistä, että kulutus- ja investointitavaroiden kuljetukset Suomen kautta Venäjälle tulevat lähivuosina kasvamaan, vaikka kilpailu konttikuljetuksista kiristyy erityisesti Baltian ja Venäjän omien satamien kanssa. Suomen kautta länteen vietävien kemikaalien osalta tavaravirrat pysynevät nykyisen suuruisina, joskin pidemmällä aikavälillä tavaravirrat voivat kääntyä osittain Venäjän suuntaan Venäjän oman kemikaaleja tarvitsevan jatkojalostuksen kasvaessa. Kaukoidän merkitys tuotannollisena alueena kasvaa nopeasti. Venäjän läpi kulkeva junakuljetusreitti (TransSipearianRailway eli TSR) herättää yhä suurempaa kiinnostusta nopeutensa ja merikuljetusten rahtihintojen nousun vuoksi. Reitin kuljetusten lisääminen on myös Venäjän uuden liikennestrategian mukaista. Kuljetusten pääsuunta on nykyisistä Kaukoidästä länteen. Suomeen idästä saapuvat konttikuljetukset suuntautuvat osaksi Euroopan markkinoille ja osaksi takaisin Venäjälle tiekuljetuksina, sillä Venäjällä ei ole tullin hyväksymiä vapaavarastoja, minkä seurauksena tullimaksut lankeavat maksettaviksi heti. Kaukoidästä Suomen kautta Venäjälle suuntautuvien kuljetusten arvioidaan kuitenkin pitkällä aikavälillä vähenevän logistiikkapalveluja koskevien säädösten muuttuessa ja Venäjän omien logistiikkakeskusten kehittyessä. Toisaalta ennustetun TSR-liikenteen kokonaisvolyymien kasvun vuoksi myös liikenne Suomen kautta tulee kasvamaan. TSR-liikenteen kasvun myötä Kouvolaan on muodostunut merkittävä konttiliikenteen keskus. 1.3.4. Kuljetusmarkkinoiden avautuminen Kuljetusmarkkinoilla merkittävin lähivuosien muutos koskee Euroopan unionin päätöstä avata kansallinen tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alussa. Päätös merkitsee, että kuka tahansa liikennöitsijä, joka täyttää rautatielaissa asetetut säädökset saisi hoitaa kuljetuksia Suomen rataverkolla. Kilpailun avautuminen ei koske kuitenkaan itäistä yhdysliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön 2 kilpailukykyselvityksen mukaan teollisuus arvioi kilpailun avautumisen vaikuttavan ensimmäiseksi kokojunakuljetuksina hoidettaviin kuljetuksiin. Kilpailun avautumisen arvioidaan parantavan rautatiekuljetusten kilpailukykyä näissä kuljetuksissa. Uusien operaattorien arvioidaan tarjoavan pelkän kuljettamisen asemasta laajempia palvelukokonaisuuksia, joihin voi sisältyä esimerkiksi teollisuuden prosesseja tukevia lisäpalveluja. Sen sijaan kiinnostus ohuita vaunukuorma- tai vaunuryhmäkuljetuksina hoidettavia kuljetuksia kohtaan tulisi olemaan vähäistä. 1 Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Sarja B 209. 2 Rautatiekuljetusten kilpailukyky Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 44/2005. 9
2. Nykytila ja kehittämistarpeet 2.1. Yleistä Päijät-Hämeen ja erityisesti Lahden seudun logistinen sijainti kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä (kuva 1). Lahti sijaitsee valtakunnallisten pääteiden solmukohdassa ja Venäjälle suuntautuvan pääradan varrella. Alueen yhteydet Etelä-Suomen tärkeimpiin satamiin (Helsinki, Hanko, Kotka, Hamina ja Turku/Naantali) ja Helsinki-Vantaalentoasemalle ovat hyvät. Maakunnan logistinen asema paranee edelleen, rakenteilla oleva Lahti Heinola-moottoritie, Keravan ja Lahden välinen oikorata ja Helsingin Vuosaaren satama valmistuvat. Kuva 1: Lahden ja Päijät-Hämeen sijainti logistisessa verkossa. 10
2.2. Tieliikenne Nykyiset kuljetukset Tiekuljetus on Päijät-Hämeen teollisuuden ja tärkein kuljetusmuoto. Vuonna 2002 maakunnasta lähteneet tiekuljetukset olivat 6,6 milj. tonnia, maakuntaan saapuneet kuljetukset 5,6 milj. tonnia ja maakunnan sisäiset kuljetukset 16,1 milj. tonnia (Tilastokeskus 2003). Maakunnan vilkkaimpia tiekuljetusten väyliä Lahti Helsinki ja Lahti-Heinola. Näillä tieosilla vuotuiset kuljetukset ovat yli 5 milj. tonnia. Yli 2,5 miljoona tonnia kuljetetaan valtatie 12:lla niin Lahden länsi- kuin itäpuolella (kuva 2). Valtatie 12 kuljetuksista merkittävä osa käsittää vaarallisia aineita. Kuva 2. Tiekuljetusten tavaravirrat Etelä-Suomessa vuosina 1997 2001 (Tiehallinto). Lahti Heinola-moottoritien rakentaminen Maakunnan merkittävin tieliikenteen pullonkaula on valtatie 4 Lahden ja Heinolan välillä. Tien kehittäminen moottoritieksi tulee poistamaan pullonkaulan. Hanke valmistuu vuonna 2006. Hanke tulee liittämään Heinolan lähemmäksi Lahtea ja pääkaupunkiseutua. Hanke vahvistaa maakunnan logistista sijaintia ja parantaa maakunnan teollisuuden kilpailukykyä. Valtatie 12 Lahden kohdalla Nykyinen valtatie 12 kulkee Hollolan Salpakankaalta ja Lahden Joutjärvelle asti kokonaisuudessaan taajama-alueella. Tien varren maankäytön vaatiman tiheä liittymäväli haittaa tien sujuvuutta ja vilkas valtatie (17 000 37 000 ajon/vrk) aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Elinkeinoelämälle tien huono sujuvuus merkitsee kuljetusten hidastumista, ylimääräisiä kuljetuskustannuksia ja kuljetusten onnettomuusriskin kasvua. 11
Ongelman poistamiseksi on ehdotettu Lahden eteläisen kehätien rakentamista. Elinkeinoelämän tekemien investointien ja kiinnostuksen painopiste on viimeisten vuosien aikana ollut Lahden eteläosissa ja Hollolan kuntakeskuksen alueella. Päätös eteläisen kehätien linjauksesta ja hankkeen käynnistymisestä on hidastanut investointien toteutumista. Suunnitellun kehätien linjauksen ja valmistuvan oikoradan varrelle ollaan sijoittamassa myös laajaa Nostavan logistiikkatoimintojen aluetta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen Lahti Heinola moottoritien valmistumisen jälkeen valtatien 4 tavaraliikennettä haittaavat ongelmat sijoittuvat Heinolan Lusin ja Jyväskylän välille. Tiejakso on kapea, mäkinen ja mutkainen ja tierakenteen kunto huono. Tie soveltuu siten huonosti raskaille kuljetuksille. Tieltä puuttuvat myös melu- ja pohjavesisuojaukset. Tien liikennemäärä Lusin ja Vaajakosken on 4 700-6 500 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 12-16 %. Tiellä esiintyy kuljetusten sujuvuutta haittaavia ruuhkia lähinnä kesäviikonloppuisin. Tie sivuaa maakunnan alueella Hartolan taajamaa, jonka kohdalla liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt ovat puutteellisia. Valtatie 12 Lahden länsi- ja itäpuolella Valtatie 12 liikennemäärät Hollolan ja Tuuloksen välillä ovat 4 200 7 200 ajoneuvoa/vrk. Tieosa on varallinen, sillä on suuri liittymätiheys ja tien ohitusmahdollisuudet ovat huonot. Liikenteen sujuvuus on myös heikentymässä. Tie kulkee osittain tärkeillä pohjavesialueilla, minkä vuoksi pohjaveden suojaustarvetta on Hollolassa ja Hämeenkoskella. Valtatie 12 on ruuhkautumassa myös Lahden itäpuolella. Tien liikennemäärä on Lahden ja Nastolan välillä 12 300 ajon/vrk ja Nastolan itäpuolella 6 900 7 600 ajon/vrk. Nastolan itäpuollella raskaan liikenteen osuus on suuri (17 %). Lahdesta Uusikylään asti tie on leväkaistaista moottoriliikennetietä. Uusikylästä Tillolaan (25 km) tie hyvin kapea ja huonokuntoinen. Ohitusmahdollisuudet tiellä ovat huonot. Tie kulkee osittain merkittävillä pohjavesialueilla, joilla ei ole tehty pohjavesisuojauksia vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien varalle. Alempi tieverkko Päijät-Hämeen alemmalla tieverkolla kuljetetaan erityisesti metsä- ja maatalouden kuljetuksia. Näille kuljetuksille on tärkeää kuljetusten hoidettavuus. Ongelmia aiheuttavat erityisesti keväiset kelirikot ja huonot keliolosuhteet talvella. Eniten kelirikko-ongelmia esiintyy maakunnan eteläosissa. Katuverkko Katuverkolla raskasta liikennettä koskevia ongelmia esiintyy lähes kaikissa suuremmissa taajamissa. Ongelmat ilmenevät kuljetuksille aiheutuvina viivytyksinä sekä erityisesti ympäristölle aiheutuvina haittoina. Tällaisia ongelmia esiintyy mm. Heinolassa, jossa Sahaniemen teollisuusalueen kuljetukset joudutaan hoitamaan keskustan katuverkon kautta. 12
2.3. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon nykyiset kuljetukset Alueen rautatiekuljetukset muodostavat pääasiassa alueen läpi itä-länsisuunnassa tapahtuvista kuljetuksista. Vuonna 2004 Lahden ja Kouvolan välillä kuljetettiin noin 4,9 milj. tonnia ja Lahden ja Riihimäen välillä 4,5 milj. tonnia tavaraa. Näistä kuljetuksista noin kaksi kolmasosaa suuntautuu idästä länteen. Lahden ratapihan läpi kulkevista tavaravirroista 3,1 milj. tonnia oli vaarallisen aineiden kuten raakaöljyn ja kemikaalien kuljetuksia. Lahden ja Loviisan sataman välisen radan kuljetukset olivat vajaa 0,3 milj. tonnia. Heinolan ja Lahden välisen radan kuljetukset olivat myös vajaa 0,3 milj. tonnia (kuva 3). Maakunnan merkittävimpiä rautatiekuljetusten asiakkaita ovat Koskisen Oy Järvelässä (raakapuun tuontikuljetuksia Venäjältä), Stora Enso Oy Heinolassa (sellun ja pahvin kuljetuksia), Vierumäen teollisuus Heinolassa (mekaanisen metsäteollisuuden kuljetuksia satamiin) sekä Kuusakoski Oy Heinolassa (romun kuljetuksia). Yhteensä 42,7 milj. tonnia Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia) 312 372 986 350 33 18 1645 1418 2630 1043 1901 124 2849 3103 124 2696 1633 3491 187 3103 4516 831 485 3282 1291 1466 9 79 244 843 1289 1178 1054 283 3075 115 70 2331 912 488 142 2108 122 2407 1117 135 687 52 1576 283 600 28 882 2233 628 15 2510 2658 3687 10 17 653 4159 3009 32 46 1345 73 1288 2933 1056 2069 1917 3769 2655 29 7 90 1068 1171 2023 4198 2164 260 1330 3716 324 808 85 2353 5501 586 5046 2269 4161 3129 3980 3612 66 1686 263 10281 4269 1753 3439 4548 4140 322 565 4865 4012 1597 6529 647 4174 7291 260 113 2771 52 1462 1384 234 3412 3124 726 138 34 31 1641 1226 1121 814 3992 Kuva 3: Rataverkon kuljetukset Suomessa vuonna 2004 (Ratahallintokeskus). 13
Käynnissä olevat ja alkavat ratahankkeet Maakunnan rataverkolla ei toistaiseksi ole merkittäviä tavaraliikenteen pullonkauloja. Maakunnan päärataverkkoon on lähivuosina huomattavia parannuksia, joista merkittävin on vuonna 2006 valmistuva Lahden ja Keravan välinen oikorata, joka tulee lisäämään tavarankuljetusten käytössä olevaa kapasiteettia pääradalla ja tuo Vuosaaren sataman logistisesti lähemmäksi maakuntaa. Oikoradan rakentamisen yhteydessä Lahden ratapihalle perusparannus, jossa otetaan huomioon mm. käynnistyvän nopean liikenteen vaatimukset. Vuosaaren satamassa ei tulla tekemään vaihtotöitä, vaan satamaan ajetaan ja satamasta noudetaan kokonaisia junarunkoja. Vaunut lajitellaan Kouvolan ja Tampereen lajitteluratapihoilla. Vuosaaren sataman valmistumisen arvioidaankin lisäävän tavaraliikennettä Lahden ja Kouvolan välillä. Mahdollinen sataman sisämaaterminaalin liikenne voitaisiin sisämaaterminaalin raidejärjestelyistä riippuen hoitaa myös edestakaisena pendeliliikenteenä. Lahden ja Vainikkalan välisen rataosan tason nosto on suunniteltu käynnistettävän vuosina 2005 2007. Hanke palvelee käynnistyvän nopean junaliikenteen tarpeita, sillä hanke mahdollistaa henkilöjunaliikenteen nopeuden noston tasolle 160 200 km/h. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia myös tavaraliikenteen kustannustehokkuuteen ja sujuvuuteen. Hanke mahdollistaa radan akselipainon nostamisen 22,5 tonnista 25 tonniin nopeudella 80 100 km/h ja junien pidentämisen. Hankkeen mitoittava junapituus on 1060 metriä. Tavaraliikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla uusia junien kohtaamis-/ ohitusraiteita. Logistiikka-alueiden edellyttämät ratainvestoinnit Maakunnan rataverkon tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät esillä olleisiin logistiikka- ja teollisuusaluehankkeisiin. Maakuntakaavaluonnoksessa logistiikkatoimintoihin varatuista alueista mm. Nostavan, Kujalan, Ämmälän, Ritomäen ja Hennan kehittämisessä voidaan hyödyntää alueiden sijaintia rataverkon varrella. Hennaa lukuun ottamatta edellä mainittujen logistiikka-alueiden rautatiekuljetukset tulisi hoitaa Lahden ratapihan kautta. Hennan kohdalle rakennettavat oikoradan ohitusraiteet mahdollistavat logistiikkatoimintojen tarvitsemien pistoraiteiden rakentamisen. Nostavan logistiikkakeskuksen toteuttaminen edellyttäisi myös lisäraiteen rakentamista alueelle Lahden ratapihalta. Lahden ratapihan siirtäminen vaikeuttaisi toisaalta Heinolan ja Loviisan ratojen liikenteen hoitoa. Lahden ratapiha Lahden ratapiha sijaitsee merkittävällä pohjavesialueella. Koska ratapihan läpi joudutaan vetämään ja ratapihalla joudutaan seisottamaan mm. raakaöljyn ja ammoniakin kuljetuksissa käytettäviä vaunuja, muodostavat kuljetukset merkittävän ympäristöriskin. Toistaiseksi on vältytty pahoilta onnettomuuksilta. Ratapihalla on myös muita rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvia ympäristöriskejä. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu maaperän pilaantumista, mikä on aiheutunut pitkään jatkuneesta korjaamotoiminnoista, tankkausalueista ja torjuntaaineiden käytöstä. Sopenkorvesta Askon alueelle ulottuvan ratapihan siirtäminen pois Lahden keskusta-alueen tuntumasta tarjoaisi alueen maankäytön kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty ratapihan siirtämistä Nostavalle. 14
Lahti Heinola-radan ja Lahti Loviisa-radan ylläpito Maakunnan radanpidon keskeisimpiä lähivuosien kysymyksiä ovat Lahti Heinola ja Lahti Loviisa -ratojen ylläpidon jatkuminen. Nämä radat ovat lakkautusuhan alla niiden vähäisten liikennemäärien, lähestyvän peruskorjaustarpeen sekä Ratahallintokeskuksen käytettävissä olevien niukkojen määrärahojen vuoksi. Ratahallintokeskuksen mukaan ratojen ylläpidon jatkuminen edellyttää ratojen perusparantamista vuosien 2010 2015 aikana. Lahden ja Heinolan välinen rata on tärkeä erityisesti Heinolan metsä- ja metalliteollisuudelle. Radan lakkauttaminen merkitsisi rautatiekuljetusten siirtämistä tieverkolle, mikä lisäisi kuljetuskustannuksia ja heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä. Stora Enson käyttöön ottamaa SE- CU-kuljetusyksikköä ei voida kuljettaa täysipainoisena tieverkolla. Lahden ja Loviisan välinen rata palvelee lähinnä maakunnan ulkopuolisen teollisuuden kuljetuksia, joista merkittävä osa on sahatavaran vientikuljetuksia Loviisan satamaan. Ratayhteyden olemassaolo on tärkeää myös Päijät-Hämeen teollisuudelle ja energiatuotannolle, sillä mahdollisuus rautatiekuljetuksen käyttöön ylläpitää kuljetusmuotojen välistä kilpailua ja mahdollistaa tiekuljetuksia turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät kuljetukset Loviisan sataman kautta. Radan säilyttämisellä on myös maankäytöllisiä vaikutuksia, sillä Loviisan radanvarsialueet Lahden eteläosissa ja Orimattilassa soveltuvat hyvin raskaita kuljetuksia tarvitsevaan teollisuus- ja logistiikkatoimintaan. 2.4. Vesiliikenne Maakunnasta ei ole vesitieyhteyttä merelle. Maakunnan sisävesikuljetukset lopetettiin vuonna 2002, johon saakka Päijänteellä ja Kymijoella uitettiin raakapuuta Kymenlaakson metsäteollisuudelle. Vesitieverkon osalta puutteena on ulkomaankaupan kuljetuksiin soveltuvan sisävesimerikuljetusreitin puuttuminen. Esillä on ollut mm. Saimaan ja Päijänteen vesistöjen yhdistäminen Suomenlahteen Mäntyharjun ja Kymijoen kanavoinnin avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön Itä-Suomen kanavia koskevan selvityksen mukaan sisävesi-merikuljetusten kysyntä Kymijoen vesistöalueella on vähäistä. Kanavaparin kuljetuskysyntä tulisi perustumaan Saimaan vesistöalueen teollisuuden kuljetustarpeisiin (kuljetuskysyntä, joka nykyisin hoidetaan Saimaan kanavan kautta). Mäntyharjun ja Kymijoen kanavissa olisi mahdollisuus hoitaa kuljetuksia ympärivuotisesti kanaviin juoksutettavan lämpimän veden avulla. Liikenteen ympärivuotisuus toisi säästöjä keskitalven kuljetuksissa ja lisäisi kanavaparin kuljetuskysyntää noin neljänneksellä. Uuden reitin etuna olisi myös sen riippumattomuus Venäjästä. Saimaan kanava-alueen vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Sopimuksen uusimiseen tähtäävät neuvottelut on käynnistetty Venäjän kanssa.. Mäntyharjun ja Kymijoen kanavahanke todettiin Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2000 valmistuneessa selvityksessä yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi. 15
2.5. Logistiikka ja maankäyttö 2.5.1. Nykytila Vuonna 2001 Päijät-Hämeen kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetoimialan tuotanto oli 326 milj. euroa, mikä oli 8,7 % maakunnan kokonaistuotannosta. Toimiala työllisti maakunnassa 5 300 ihmistä eli 6,4 % maakunnan kaikista työllistä. Logistiikka- ja teollisuustoimintaan varatut maa-alueet Maakunnassa on lukuisia logistiikkatoimintoihin varattuja maa-alueita, joista suurin osa sijaitsee Lahden seudulla. Vuoteen 2008 mennessä on kuntien suunnitelmien mukaan seudulla kaavoitettu ja käyttöönotettavissa uusia logistiikka- ja teollisuusalueita yhteensä noin 400 hehtaaria. Myöhemmin kaavoitettavaa ja käyttöön otettavaa laajennusvaraa on nykyisillä teollisuus- ja logistiikka-alueilla vielä noin 600 hehtaaria. Teollisuuden ja logistiikan aluevaraukset merkitsevät työpaikoiksi muutettuna 3 000 4 000 työpaikkaa. Maakuntakaavaluonnoksessa suurimpia logistiikkatoiminnoille varattuja alueita Lahden seudulla ovat Kujala (50 ha) Lahdessa, Ritomäki (100 ha) Nastolassa, Ämmälä (160 ha) Lahdessa ja Kukonkoivu (100 ha) Hollolassa (kuva 4). Näistä alueista ainoastaan Kujalalla on valmis logistiikkakonsepti ja Nostavalla se on tekeillä. Kujalan alue sijaitsee vt 4:n, vt 12:n liittymän läheisyydessä Lahden keskustan itäpuolella. Alue rajautuu Lahti Kouvola-rataan. Kujalan alue on suunniteltu sijoituspaikaksi aloille, joiden toiminnassa logistiikalla on merkittävä painoarvo. Tällaisia Lahden seudun toimialoja ovat elintarvike-, huonekalu-, muoti-, ja lisäarvologistiikka. Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä yrityskeskittymä. Alueelle voidaan rakentaa teollisuusraide. Lahden kaupunginvaltuusto teki vuonna 2001 päätöksen logistiikkakeskuksen toteuttamisesta Kujalan alueelle. Alueen asemakaavasta on tehty valitus, jonka käsittely on kesken Kouvolan hallinto-oikeudessa. Nostavan logistiikka-alue sijaitsee uuden oikoradan varrella. Aluetta ollaan kehittämässä Vuosaaren sataman sisämaaterminaaliksi, jossa merikontit käsitellään ja josta kuormat toimitetaan edelleen asiakkaille rautateitse tai maanteitse. Nostavalla on tarkoitus yhdistää vientiteollisuuden ja transitoliikenteen tyhjien konttien logistiikka. Hankkeen toteutuminen edellyttäisi investointia lisäraiteeseen Lahden ratapihalta, sillä terminaalin rautatiekuljetukset jouduttaisiin hoitamaan Lahden tavararatapihan kautta. Nostavan alue edellyttäisi myös liittymää suunnitellulta Lahden eteläiseltä kehätieltä. Hennan alue sijaitsee Orimattilan, Mäntsälän ja Kärkölän raja-alueella. Henna on Orimattilan kaupungin keskeinen elinkeinopoliittinen kehittämiskohde. Hennalle on mietitty erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja. Alue soveltuu erinomaisesti teollisuus- ja palveluyrityksille, jotka haluavat sijoittua oikoradan ja moottoritien varteen. Aluetta voidaan kehittää paljon tilaa vaativien logistiikkatoimintojen tarpeisiin. Alue voi toimia esimerkiksi Vuosaaren sataman etävarastointipaikkana. Oikoradalle rakennetaan Hennan kohdalle ohitusraiteet, josta voidaan rakentaa pistoraide logistiikka-alueelle. Alue sijaitsee myös moottoritien välittömässä läheisyydessä. Henna soveltuu hyvin myös oikoradan henkilöliikenteen asemaksi ja asuinalueeksi. 16
Kuva 4: Teollisuus- ja logistiikkatoimintaan varatut merkittävimmät maa-alueet 17
Lahden seudun Vuosaari-strategia Lahden seudulle sopivaa logistiikkastrategiaa on arvioitu 3 Lahden seudun Vuosaaristrategiassa. Strategiassa suositetaan voimavarojen keskittämisen tärkeyttä. Lahden seudun logistiikkastrategian ehdotetaan tukeutuvan seuraaviin klustereihin: pukeutuminen/muoti, sisustaminen/huonekalut, muovit ja konttien käsittely. Lahden seudun Vuosaari-strategiassa esitetään viisi strategista tavoitetta, jotka ovat: 1. Lahden seudusta muodostuu Suomen johtava logistinen jakelukeskus ja satamakaupunki ilman merisatamaa. - Strategia perustuu Vuosaaren uuden sataman tarvitsemiin konttien käsittelypalveluihin sisämaassa. Konttien käsittelyyn tulee syntymään useita alueellisia käsittelypisteitä sisämaassa, jotka toimivat yhteistyössä keskenään. - Lahden seutua palveleva sisämaan terminaali ehdotetaan perustettavaksi Nostavaan, jossa palveluja tarjotaan erityisesti metsäteollisuudelle, teknologiateollisuudelle ja -kaupalle, puu- ja huonekaluteollisuudelle ja -kaupalle sekä rakennuslogistiikalle. 2. Lahden seutu panostaa toimialakohtaisina keihäänkärkinä sisustamisen, pukeutumisen ja muovien logistiikkaan. - Sisustamisen kehittäminen perustuu huonekalujen valmistuksen ja viennin lisääntymiseen Baltiassa ja Venäjällä sekä tuontituotteiden yleistymiseen Suomen markkinoilla. Huonekalujen tuonti Kaukoidästä kasvaa ja antaa siten uusia mahdollisuuksia Lahden seudulla toimiville alan erikoistuneille logistiikkayrityksille. - Myös pukeutumisessa ulkomaisen tuotannon osuus kasvaa, kauppa ketjuuntuu ja ulkomaiset kauppaketjut valtaavat markkinoita. Toimitusten eräkoot pienevät ja toimitustiheydet kasvavat. Vaatteiden tuonti Kaukoidästä lisääntyy. - Muovien logistiikan kehittämisen tavoitteena on yhdistellä eri maahantuojien pieniä toimituksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja ylläpitää reaaliaikaista varastoseurantaa ja tilauspalvelua. 3. Hankitaan kilpailuetu muihin alueisiin nähden nopeilla ja joustavilla tontti- ja toimitilajärjestelyillä. 4. Alue tarjoaa täällä toimiville ja tänne sijoittuville yrityksille ahkeraa, motivoitunutta ja hyvin koulutettua työvoimaa. 5. Seudun infrastruktuuri rakennetaan ja pidetään kaikilta osin huipputasolla. - Tärkeimpinä kehittämishankkeina mainitaan Lahden eteläinen kehätie, logistiikkaja teollisuusalueiden tie- ja ratajärjestelyt, tärkeiden valtateiden, mm. vt 12 kehittäminen elinkeinoelämän vaatimuksia vastaavalle tasolle sekä Nostavan terminaalialueen radan rakentaminen. 3 Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Lahden Seudun Vuosaari-strategia 2004. 18
6. Oikoradan ja vuosaaren sataman lahden seudulle tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaalla markkinoilla ja yrityshankinnalla. Kilpailevat logistiikkahankkeet Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on useita Lahden seudun logistiikkahankkeiden kanssa kilpailevia hankkeita. Tällaisia ovat mm. - Vuosaaren palvelualue (50 ha), joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti vienti- ja tuontikauppaa käyville kaupan ja logistiikan yrityksille. - Aviapolis (100 ha) sijaitsee Helsinki Vantaan lentokentän eteläpuolella. Alue tulee lentokentän tarpeisiin sekä logistiikka- ja tuotantokäyttöön. - Leasat-kehityshanke on Helsinki Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman muodostaman kokonaisuuden kehityshanke. Hanke keskittyy lentorahdin palveluihin sekä Vuosaaren sataman tavaravirtojen kehittymiseen Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudun alueella. - Tuusulan kunnan alueella (Kehä IV) sijaitseva hanke (300 ha) on käytettävissä aikaisintaan vuonna 2010. Alueen toiminnot tukeutuvat kone- ja autokauppaan sekä lentokenttään tukevaan logistiikkaan ja matkustajien palveluun. - Ekes-alue (Riihimäki, Hyvinkää, Loppi, Hausjärvi) on tunnettu mm. elintarvikkeiden ja teknisen tukkukaupan keskuksena. Alue sijaitsee keskeisesti tie- ja rautatiekuljetusten suhteen. Alueella on tehokas yhtenäinen markkinointi, mutta yhtenäistä konseptia ei ole kehitetty. Riihimäki pyrkii metsäteollisuuden sisämaanterminaaliksi (kontituskeskukseksi). - Kymenlaakson alueella on useita logistiikkahankkeita, jotka perustuvat Kymenlaakson kaupunkien laatimaan työnjakosuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan Kouvola keskittyy Innorail-hankeeseen (keskittyy erityisesti konttien rautatiekuljetuksiin idän liikenteessä), Kotka keskittyy InnoMare-hankkeeen puitteissa merenkulun ja tukitoimintojen kehittämiseen, Hamina keskittyy Innoway-hankkeeseen ja kehittää maatieliikenteen toimintoja. - Moreeni on Hämeenlinnan eteläpuolella sijaitseva teollisuusalue (noin 500 ha). Alueella ei ole omaa konseptia ja sen markkinointi on ollut vähäistä. - Nurmijärvi-Ilvesvuoren työpaikka-alue (40 ha) sijaitsee Helsinki Tamperemoottoritien varressa. Alueella ei ole omaa konseptia. 19