Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa 2002 Sisältö Nuorten tiedontarvetyypit s. 2 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön eri toimintamuodot s. 3 Painopistealueet nuorisotiedotuskeskus Kompassissa s. 4 Kompassin alueellinen nuorisotiedotustyö s. 10 Kompassi suomalaisen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä s. 11 Eurooppalaisen verkoston näkökulmaa s. 13 Liitteet: -Kokemuksia asiakaspalvelusta s. 15, 17 -EVS - vapaaehtoisnuoren kokemuksia s. 18 -Kompassi mukana koulutusten toteuttamisessa s. 20 -MBTC- nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi s. 21, 22 -Tieto on työkalu: Glaudia Juratoni, job shadowing s. 24
Nuorisotiedotusja neuvontatyö nuorisotiedotuskeskus Kompassissa vuonna 2002 Toimintavuoden aikana on opeteltu näkemään ja tunnistamaan olemassa oleva toiminta laajempana nuorisotiedotustyönä. Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet helsinkiläiset tai Helsingissä olevat alle 26-vuotiaat nuoret, nuorten asioissa heidän vanhempansa tai ammattilaiset sekä nuorisotiedotustyöntekijät niin Helsingissä, Suomessa kuin muualla Euroopassa. 1. 2. Nuorisotiedotustyö perustuu nuorten tarpeisiin. Olemme jakaneet tiedontarpeet neljään eri tyyppiin. Tarvetyypit ovat: 1) nuoret, jotka tietävät mitä he haluavat, 2) nuoret, joilla on idea siitä mitä he haluavat tai haluaisivat, 3) nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat, ja 4) nuoret, joilla on ongelmia. Niitä nuoria, jotka tietävät mitä haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tukee ja auttaa tuottamalla tietoa nuorten käyttöön ja mahdollistamalla nuorille pääsyn tiedon äärelle. Kompassi tarjoaa näille itsenäisesti tietoa etsiville nuorille mm. Kompassin julkaisut, Nuorisotiedotuskeskus Internetissä, Kompassi Viisarit tiedote, Mistä apua -opas jne. Tietokansioita, esitteitä Videot ja PowerPoint-esitykset: asuminen, kesätyöt, kansainväliset mahdollisuudet, Nosteprojektin esittely, yhteishaku, nuorisoasiainkeskuksen toiminnat jne. Internet yhteydet: useita asiakaspäätteitä nuorten käytettävissä Tiedottaminen toimitilassa: kuusi ikkunaa, videot, televisio, valotaulu ja plasma näyttö 3. Niille nuorille, joilla on idea siitä mitä he haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tarjoaa tietoa ja neuvontaa persoonalliseen tarpeeseen. Tällöin tärkeimpiä nuorelle ovat: Ammattitaitoinen henkilökunta, joka konsultoi, keskustelee, neuvoo nuoria Toiminta perustuu tiedon välittämiseen keskusteluissa -> avainkysymykset Tiedotusmateriaaleja käytetään ja tietoa etsitään yhdessä nuoren kanssa. Välineinä Kompassin Internetsivut, Viisarit -tiedote nuorille, tietokansiot, esitteet, cd-romput, Internet, nuorisotiedotusta tukevat työntekijöiden verkostot (Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA, Cimo:n Enne-verkosto, Eurodesk, asumiseen liittyvät ja maahanmuuttaja-verkostot jne.) Nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat Esimerkiksi peruskoulun loputtua nuoret ovat eri valintojen edessä: jatkaako opiskelua lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, suoraan työhön vaiko välivuosi ulkomailla. Nuori joutuu miettimään mistä eri vaihtoehdoista olisi hänelle hyötyä. Kenties mikään ei kiinnosta. Nuorisotiedotuskeskuksessa nuori voi nuoriso-ohjaajan kanssa keskustella yleisesti olemassa olevista mahdollisuuksista. Nuorisotiedotustyöntekijä keskustelee nuoren kanssa, opettaa nuorta käyttämään lähdemateriaalia ja etsimään tietoa (katso edellinen kohta 2.). 4. Niiden nuorten kohdalla, joilla on ongelmia, nuorisotiedotuskeskus Kompassin tärkein tehtävä on auttaa selvittämällä mistä voi löytää apua vaikeaan elämäntilanteeseen mm. seuraavasti: Kompassissa on nuorisotyöntekijä jonka kanssa voi keskustella Ottamalla yhteyttä: puhelimella, Internetissä, tulemalla Kompassiin Kompassi opastaa nuoria paikkoihin, joissa voidaan auttaa heidän ongelmissaan Tuottamalla tiedotusmateriaalia nuorten kanssa työskenteleville: Apua -opas vuosittain. 2
Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö: Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin keskeinen tehtävä on nuorten välitön neuvonta ja opastus sekä tiedotus heidän elämäänsä liittyvistä nuoria kiinnostavista asioista kuten asuminen, koulutus, työ, kesätyöt, kansainvälistymismahdollisuudet, harrastukset, sosiaali- ja terveysasiat, kuluttaminen, ympäristö ja kestävä kehitys ym. Nuori voi ottaa yhteyttä Kompassiin ilman ajanvarausta tarvitessaan tietoja, neuvoja tai opastusta tai halutessaan keskustella nuorisotyöntekijän kanssa elämäänsä liittyvistä asioista. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kohderyhmänä ovat helsinkiläiset alle 26-vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa heidän perheensä ja nuorten kanssa työskentelevät. Vuoden 2002 aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi täsmensi keskeiseksi kohderyhmäksi 13-25-vuotiaat Helsingissä olevat nuoret. Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa: yleistä Toimintavuoden aikana välillistä nuorisotiedotustyön muotoa on haluttu virallistaa yhdeksi selkeäksi osaksi Kompassin toimintaa nimeämällä se alueelliseksi nuorisotiedotustyöksi. Välillinen nuorisotiedotus tarkoittaa sitä, että tieto viedään nuorille eri ammattilaisten verkostojen avulla. Tavoitteena on nuorten parissa työskentelevien lähdeaineiston kehittäminen nuorisotiedotusaiheista, jotta nuori saa entistä paremmin tietoa oman asuinalueensa ammattilaisten välittäminä. Kompassin tekemät ja julkaisemat tiedotusmateriaalit jaetaan säännöllisesti helsinkiläisille nuorten kanssa työskenteleville tahoille kuten esimerkiksi: n. 65 nuorisotalolle, nuoriso-ohjaajille, kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin, kouluihin (peruskoulu, lukiot, 2. asteen oppilaitokset), nuorisojärjestöille, työvoimahallinnon palvelupisteisiin, sosiaalipalveluiden sektorille, hoito- ja neuvontapalveluita nuorille tarjoaville sekä Nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluille Suomessa. Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on luonut toimintavuoden aikana ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia koko Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyöntekijöille ollen järjestämässä erilaisia alaan liittyviä seminaareja, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia välittäen näin Kompassiin keskittynyttä tietotaitoa muille alalla työskenteleville. Koulutustilaisuudet on toteutettu yhteistyössä nuorisotiedotusammattialan eri verkostojen kanssa kuten, Suomen ERYICA-verkoston jäsenten kanssa toteutettiin esimerkiksi Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimipaikassa Helsingissä 16.-20.9.02 (ohjelma liitteenä) ja yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotuksen, CIMO:n Eurodeskin ja Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa järjestettiin nuorisotiedotusseminaari Jyväskylässä marraskuussa 2002. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana järjestämässä Euroopan nuorisotiedotuskonferenssia Helsingissä maaliskuussa 2002, konferenssiin osallistui yli 120 nuorisotiedotus- ja neuvonta-alan työntekijää Euroopan eri maista. Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja on ollut Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n puheenjohtaja kuluneen vuoden ajan (puheenjohtajuusjakson kesto on 2001-2003). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn lisäksi (yleiskokoukset, hallituksen kokoukset, varainhankinta, järjestön sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen) liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali), ERYICA:n edustajana vaikuttaminen Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorison kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan tehtäviä toiminnanjohtaja on erikseen sovitusti voinut hoitaa nuorisoasiainkeskuksessa työajalla. 3
Vuoden 2002 nuorisotiedotustyön painopistealueet Kompassissa Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi kehittää kohdennettua tiedottamista, uudistaa informaatiojärjestelmäänsä ja lisää nuorten osallistumista tiedotustyöhön. (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002) Kompassin tavoitteena on olla alle 26-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen paikka, josta etsiä tietoa ja neuvoa. Tavoitteena on tiedotuskeskus, missä voi omatoimisesti tai yhdessä henkilökunnan kanssa etsiä vastauksia kysymyksiinsä, keskustella työntekijöiden kanssa; missä palvelu on maksutonta, ilman ajanvarausta, luottamuksella ja nuoret voivat tulla minkä tahansa kysymyksen kanssa ja palvelu lähtee etenemään nuoren tarpeesta. Nuorisotiedotustyön periaatteet ovat samat kaikissa Kompassin neuvontapalveluissa eli neuvonta paikanpäällä, puhelimen, sähköpostin ja pulmakulman kautta internetissä. Laatutakuuna nuorille: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi noudattaa työssään Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö ERYICA:n vuonna 1993 hyväksymiä eurooppalaisia nuorisotiedotus- ja neuvontatyön periaatteita http://www.eryica.org, http://kompassi.lasipalatsi.fi. Toimintavuoden aikana selkeytettiin nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimitilaa käytännöllisemmäksi koska tilan ahtaus, kävijöiden määrä ryppäinä, ruuhka-ajat, koneiden käyttäjien häiritsevä vaikutus neuvon etsijöihin sekä se, miten paikka tukee omatoimisuutta olivat epäkohtia, joihin vuoden 2002 alussa lähdettiin vaikuttamaan kehittämällä tilan palvelevuutta ja ilmettä. Tavoitteena oli luoda selkeämpi tila/ paikka, joka viestittää, että kysymyksessä on nuorille suunnattu tiedotus- ja neuvontapalvelu. Halusimme rauhoittaa neuvontatilanteet sekä toimitilan kalusteita muuttamalla tuoda neuvontatilanteet pois ovensuusta (aikaisemmin neuvontatiski heti sisään tultaessa, eikä nuorelle jäänyt riittävästi aikaa tutustua paikkaan luottamuksen syntymistä ja totuttelua varten). Asiakaspalvelussa työskenteli kerrallaan vähintään kaksi, usein kolme henkilöä ja kaikki asiakastilassa työskentelevät olivat nuorten käytettävissä. Pyrimme valppauteen ja herkkyyteen asiakaspalvelussa, huomioimaan kaikki Kompassiin tulevat asiakkaat, erityisesti ne, jotka etsivät tietoa tai halusivat keskustella. Koneiden käyttäjät toimivat omatoimisemmin ja pyrimme, että koneiden varaus tapahtuisi mahdollisimman itsenäisesti, ohjeistimme ja tiedotimme koneiden käytöstä. Opastimme nuoria etsimään ja käyttämään eri välineitä tiedon etsinnässä ja kannustimme näin omatoimisuuteen. Pyrimme hoitamaan asiakastilanteet rauhassa, ajan kanssa. Asiakas, jota palveltiin ensin oli etusijalla. 4
Nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakkaat vuonna 2002 Paikanpäällä kävijät jakautuivat henkilökunnan kanssa tietoa etsiviin ja itsenäisesti tietoa etsiviin joko käyttäen apunaan tiedotusmateriaaleja tai internet-päätteitä. Kompassin kävijöistä/ asiakkaista useat olivat syntyperältään ulkosuomalaisia ja palvelukielenä oli usein englanti. Kirjasimme päivittäin puhelut, kävijät ja heidän kysymykset teemoittain ja iän perusteella, kuukausittain sähköpostin ja pulmakulman vastaukset kysymysten perusteella. Tietokoneille oli oma konevarauslista. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä 48 188. Yhteenveto Vuosi 2002 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kompassi 48188 Asiakaskontaktit yhteensä 44042 Asiakkaita paikanpäällä nuorisotiedotuskeskuksessa 12315 Henkilökunta palvellut kohderyhmää: eri tietoteemat 1679 joista puheluita 299 joista pulmakulman vastauksia 2168 joista sähköpostitse vastattu asiakkaille 121 joista yksilöllistä tukea ja neuvontaa % 100 Nuorisotiedotuksen kysytyimmät tietoalueet prosentteina kokonaiskysynnästä, henkilökunta palvellut % 21,26 Kansainväliset asiat: yleistä, vapaaehtoistyö ulkomailla, työskentely ulkomailla, opiskelu, koulutus, kurssit ulkomailla, matkailu, lyhyet oleskelut % 18,48 Asuminen % 13,13 Pelisäännöt tietokoneille % 12,33 Vapaa-aika ja harrastukset % 10,61 Työelämä ja kesätyö % 6,74 Helsinki-info % 6,32 Opiskelu, koulutus, kurssit % 4,75 Vierailut % 3,01 Atk % 2,41 Mistä apua? kun omat vastaukset eivät riitä % 0,96 Suomi-tietous Toimintavuonna nuorisotiedotuskeskus Kompassissa oli viisi päätoimista nuorisotyöntekijää (Päivi Timonen-Verma, Päivi Lautaniemi, Soile Huopio, Mikko Takala ja Irmeli Ranki) ja lisäksi tarvittaessa tuntityöntekijöitä (Anne Valkeapää, Milla Härmä). Toimintavuoden aikana Kompassissa oli useita vierailijoita ja nuorisoryhmiä tutustumassa nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön: Omaura, opiskelijoita Tallinnasta, Eteläsuomen lääninhallituksen kansainväliset vieraat, tukioppilaita Lohjalta, tyttöleiri Cäpsä/Tallinna, KV-leirin nuoret / kaupunkisuunnistus, Laajasalon lukio, Laurean ammattikorkeakoulu opiskelijat, Slovakia, Laajasalon nuorisotalon työntekijät, Torpparimäen nuorisotalo + harjoittelijat, Kirkkonummelta 8 lk, Ponnahduslauta projekti useamman kerran, Viro sosiaalialalta, Englantilaisia nuorisotiedotustyöntekijöitä, Itäraide, Noste, Ressun yläaste jne. Katso myös liitteenä olevat osa-aikaisten työntekijöiden artikkelit siitä, miten he näkevät nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakaspalvelun ollessaan noin kaksi vuotta kytkyssä Kompassiin (s. 15, 17). 5
Kompassin telemaattiset tietopalvelut Telemaattiset tietopalvelut nuorille tarkoittavat tiedotusta ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, sähköpostilistojen kautta (opiskelu, asuminen, työelämä, maailmalle, vapaa-aika sähköpostilistat), nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-tietopankki sisältäen tietoa, ilmoitustaulut ajankohtaisille tiedotteille sekä anonyymi kysy/vastaa -palvelu Pulmakulma eri teemoista: asuminen, työelämä, vapaa-aika, opiskelu ja maailmalle. Tietopalveluja päivitettiin ja telemaattisten palvelujen kehittämistä ideoitiin. Palvelujen periaatteet ja ohjeistukset kirjattiin. Suunnitelmissa edetä informaatiojärjestelmän toteutusvaiheeseen odotettiin kaupungin tietotekniikkastrategian linjausta käytännön toteutuksiin. Tietokannan toteutus siirtyikin siten seuraavalle vuodelle. Mobiilipalvelusta tehtiin selvitys omana hankkeenaan. Internet-palvelussa saavutettiin 100 000 eri koneelta yhteyttä ottaneen käyttäjän rajapyykki ja Kompassin internetsivujen ulkoasu uusittiin. Yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen nuoriso-ohjaajan kanssa toteutettiin nuorille suunnattu Nuoren ekoeläjän opas internettin, kuvitus tilattiin nuorelta taiteilijalta. Ekoeläjä materiaalista toteutettiin myös tiedotusnäyttelyt nuorisotiedotuskeskus Kompassiin ja Nuorten luontotalolle. Sähköpostivastausten määrä ylitti puhelinkyselyiden lukumäärän ja yhteydenotot ulkomailta lisääntyivät. Asiakaspäätteille tilattiin pc-ajanvarausjärjestelmä automatisoimaan ja tasa-arvoistamaan tietokoneen käyttöön liittyviä palveluja vuoden 2003 kokeilujaksoksi. Internet-sivusto toimii 1) kahdensuuntaisena tiedotus- ja neuvontakanavana nuorille 2) kompassin työntekijöiden tiedonhallintavälineenä sekä 3) nuorten kanssa työskenteleville infopankkina. Etusivulle perustettiin ajankohtaista -uutispalvelu. Sisältöä päivitetään päivittäin. Käytetyin palvelu on asuntoilmoitusten palsta. Paperittoman tiedotuspisteen tavoite on toteutunut siltä osin, että netistä on tullut ensisijainen työväline työntekijöille. Kehitys ja sisällön muutos on jatkuvaa. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin telemaattisten palveluiden periaatteista: * Samat periaatteet kuin kaikissa muissa Kompassin palveluissa. Sama kohderyhmä. Käytetään selkokieltä. Jokaiseen kysymykseen pyritään vastaamaan ja sovitussa ajassa, eli viikossa. Asioida voi nimettömänä, luottamuksella - kolmanteen osapuoleen ei oteta yhteyttä ilman nuoren suostumusta. Palvelut omat maksuttomia. Sivuilla ei ole kaupallisia mainoksia. Tiedon täytyy olla luotettavaa, oikeata. Lähde mainitaan, jos käytetään lainausta. Jos laitetaan linkkejä eteenpäin, kerrotaan kuka sivut on julkaissut. Internet-sivuilla on kerrottu, kuka palvelua ylläpitää ja että viesteihin vastaavat Kompassin nuorisotyöntekijät. Internetissä oleva tiedotuskeskus Kompassi on ensisijaisesti palvelu Helsingissä oleville nuorille. * Kysy/vastaa palvelussa PulmaKulmassa Kompassin nuoriso-ohjaajat vastaavat viikossa kysymyksiin. Viestiin lisätään aina vastaaja nimi /Kompassi - viesteihin voivat kommentoida myös toiset nuoret, joten asiantuntijan vastaus täytyy erottua. Jos kysymykseen ei osata vastata, ohjataan nuori eteenpäin jonkin toisen tahon luokse. Jos viestissä ei ole kysymystä, on turhaa arvuutella vastaustakaan. Ei yritetä lukea rivien välistä, vastataan faktoilla. Muutaman rivin johdanto ja kannustus tarpeen mukaan. Laitetaan näkyviin, mistä tieto on peräisin, esim. linkki sivuille kuka sivustoa ylläpitää (esim. ota yhteyttä Väestöliittoon, www.vaestolntto.fi) 6
Asiakkailta saatu palaute on tärkeää työn kehittämiselle Asuntoneuvontaa ja asuntovälitystä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kotisivuilla Internetissä oli elokuun ajan asiakaspalautekysely mihin vastasi 43 kävijää. Heistä 93% löysi tietoa sivuilta, suurin osa vieläpä helposti. Lisäksi kyselimme millaista toimintaa iltaisin haluttaisiin Kompassin tiloihin. Lokakuussa toteutimme palautekyselyn Kompasissa asioineille nuorille ja avasimme pysyvän palautelaatikon nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Loka-marraskuun aikana asiakaspalautekyselyyn vastasi 67 henkilöä. Kevään aikana nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä korostui kesätyöneuvonta ja keväällä järjestimme kesätyöaiheisia kilpailuja. Kilpailuihin pystyi osallistumaan Kompassissa ja Internetissä. Näitä kilpailuista tulleita vastauksia hyödynsimme mm. nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-sivuilla. Kilpailujen sisällöt ja aiheet vaihtelivat tietoteemoittain ja yksi suosituimmista kysymyksistä Millaisen tapahtuman järjestäisit nuorille Helsingissä, jos saisit itse päättää ja suunnitella? sai nuoret kirjoittamaan pitkiä vastauksia. Lähetimme nuorten vastauksista tehdyn koosteen eteenpäin eri tapahtumien järjestäjille. Koska työn luonteeseen kuuluu tiedottaminen mm. toisten järjestämästä toiminnasta saimme usein palautetta myös muiden toiminnasta. Helsingissä vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan, vaan kysyntä ylittää tarjonnan. Näin on varsinkin pienasuntojen kohdalla, joita nuoret alle 26-vuotiaat eniten kysyvät. Vapaiden markkinoiden vuokrataso ylittää monesti nuorten maksukyvyn, joten on tärkeää, että nuorille tarjotaan asumiskustannuksiltaan edullisia vuokra-asuntoja. Kompassin kautta haettavat nuorisoasunnot ovat ARAVA-lainoitettuja, joka merkitsee, että vuokrataso on kohtuullinen verrattuna esim. vapaiden markkinoiden vuokratasoon. Kompassi on omalta osaltaan mukana toiminnassa, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten asumismahdollisuuksia, sekä neuvonnan keinoin että tarjoamalla nuorisoasuntoja. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin yksi kysytyimmistä palveluista on asuntoneuvonta osittain jo siksi, että Kompassin kautta nuoret voivat myös konkreettisesti saada asunnon itselleen. Asuntoneuvontaa nuoret saavat henkilökohtaisesti paikanpäällä Kompassissa, puhelimitse, sähköpostitse sekä internetissä Pulmakulmapalstalla. Asumisasioissa vuonna 2002 yhteydenottoja paikanpäällä, puhelimitse, pulmakulman välityksellä ja sähköpostitse oli 18,4 prosenttia Kompassin kohtaamista asiakkaista. Kompassin kautta haettavien KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen kysyntä oli viime vuotta vähäisempää, johon on ainakin osittain vaikuttanut soluasuntojen suuri määrä asuntokannasta ja nuorten haluttomuus solu-asumiseen sekä KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen syyskuussa alkanut jakautuminen kaupungin ja HOASin kohteisiin. Jakautumisessa kaupungille jää Itäkeskuksen kohde. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki toimintavuoden aikana vaikuttamaan asuntoasioissa myös poliittisiin päättäjiin. Jaksolla 1.1-31.10.2002 Kompassiin jätettiin 239 hakemusta. Hakijoista suurin osa oli yksin asuntoa hakevia alle 25-vuotiaita nuoria, joiden ensisijaisena toiveena oli saada yksiö. Muiden kuin soluasuntojen kohdalla tilanne oli se, että niihin oli jatkuvasti hakijoita enemmän kuin asuntoja pystyttiin tarjoamaan, joten jonotusajat venyivät kuukausien mittaisiksi. Soluasuminen ei ole nuorten mieleen, vaan suurin kysyntä kohdistui selkeästi yksiöihin. Soluasunnoissa ei käytännössä ollut jonoja, vaan hakija on voinut saada asunnon kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Kompassin kautta asunnon sai 1.1 31.10.2002 välisenä aikana 68 nuorta, joista yhden henkilön ruokakuntia 58, kahden henkilön ruokakuntia 9 ja kolmen henkilön ruokakuntia 1. Maahanmuuttajien osuus asunnon saaneista oli noin kolmannes. Jakautumisen tapahduttua vuoden 2003 maaliskuussa haasteena on saada Kaupungille jäävä Itäkeskuksen kohde entistä viihtyisämmäksi ja siellä olevat asunnot paremmin nuorten toiveita vastaaviksi esim. muuttamalla 3-hengen soluja kaksioiksi. Toisaalta solujen markkinointi kimppakämpiksi, jossa nuori voi valita asuinkumppaninsa itse, saattaa olla hyvä keino saada nuoret innostumaan soluasumisesta. 7
Kesätyöneuvonta Maailmalle: kansainvälisyys kiinnostaa nuoria 8 Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa kesätyönhakua neuvottiin nuorille tammikuusta pitkälle kesään asti niin paikan päällä, sähköpostitse, Internetin Pulmakulman kautta ja puhelimitse. Jatkoimme jo useita vuosia kestänyttä yhteistyötä kaupunginkanslian kanssa. Kaupungin kesätöiden hausta tiedottaminen oli keskitetty nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Kompassissa työskenteli osittain kaupunginkanslian palkkaama kesätyöneuvoja. Kaupunginkanslia päivitti Internetsivuja, joilta löytyivät kaupungin kesätyöpaikat. Kompassissa oli mahdollisuus käydä katsomassa paikkoja internetissä, ilmoitustauluilta ja kansioista. Kaupungin kesätöihin osoitetun hakemuksen saattoi jättää Kompassiin. Opastimme nuoria etsimään kesätyöpaikkoja myös laajemminkin mm. työvoimahallinnon internetsivuilta. Tietoa kesätöistä nuorisotiedotuskeskus Kompassissa pidettiin esillä monin tavoin: - Kaupungin kesätyöt löytyivät kansioista ja ilmoitustaululta - Nuorisotiedotuskeskus Kompassin etusivulle internettiin lisättiin suora linkki kaupungin kesätyösivuille - Tietoa kesätyöstä löytyi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työelämä -alueelta internetistä - Ikkunassa plasmanäytöllä pyörivät ilmoitukset PowerPoint -esityksenä - Mukaan jaettavan materiaalin tarpeeseen Kompassi tuotti KesätyöViisarit yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa - Sanomalehtien sekä työvoimahallinnon nettisivujen päivittäinen seuraaminen sekä ilmoitusten talteen ottaminen ilmoitustauluille laitettuna kuuluivat tärkeänä osana kesätöistä tiedottamiseen. Kansainvälisistä aiheista tietoa etsivistä nuorista yhä useampi hakeutui ensin maailmalle-hyllylle ja jos ei omaan asiaansa tai kysymykseensä löytänyt vastausta infokansioista, hän kääntyi henkilökunnan puoleen. Yksi Kompassin periaatteista: itseohjautuvuuteen tukeminen ja kannustaminen, näyttääkin toteutuneen tämän tietoteeman kohdalla. Toisaalta yhä useamman nuoren kansainvälisiin asioihin liittyvä kysymys koski käytännön tason asioita. Vaihtoehdot kansainvälistymisen väylistä nuori on jo kartoittanut tullessaan Kompassiin (esimerkiksi internet-sivuiltamme) ja hän halusi saada vastauksia ja neuvoja lupa-asioihin, verotukseen, tutkintojen tunnistamiseen, stipendeihin, käytännön asioiden kuten majoituksen hoitamiseen. Kesätyöt ulkomailla, opiskelu, vapaaehtoistyö ja kaukomantereet, joista erityisesti Etelä-Amerikka ja Afrikka, kiinnostivat nuoria vuonna 2002. Kompassi välittää tietoa Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista helsinkiläisille nuorille ja Kompassi toimii EVS -vapaaehtoisohjelman lähettävänä tahona nuorille, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoispalvelujaksosta muualla Euroopassa. Kompassi oli vastaanottavana tahona ulkomaiselle EVS -vapaaehtoistyöntekijänuorelle, vuoden 2002 helmikuun alussa aloitti romanialainen vapaaehtoisnuori 12 kuukauden palvelujakson Kompassissa. Vuoden 2002 aikana Anne Valkeapää Nuorisotiedotuskeskus Kompassista ja Tanja Suomalainen Paritalo Vuopparista osallistuivat Luxemburgissa pidettyyn mielenkiintoiseen Youth Information in Motion -tapahtumaviikkoon heinäkuussa sekä suunnitteluviikonloppuun toukokuussa. Osallistumisen tavoitteena oli kerätä tietoa ja hyviä esimerkkejä siitä, miten liikkuva nuorisotiedotus on työmuotona toteutunut muissa Euroopan maissa, ja saada tausta-aineistoa nuorisotiedotuskeskus Kompassille eri työmuotojen sisällöistä. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli työharjoitteluisäntänä Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman taloudellisen tuen avustamana romanialaiselle nuorelle arkkitehdille, joka oli tutustumassa Helsingin nuorisotiedotustyöhön, kuinka arkkitehtuuria on hyödynnetty toimitilassa ja koko rakennuksessa (Lasipalatsissa) sekä tutustumassa nuorisotalojen rakentamisarkkitehtuuriin. Claudia Juratoni teki Kompassille job shadowing raportiksi graafisen esityksen nuorisotiedotuksen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (s. 22).
Nuorisoasiainkeskuksen harrasteet internetissä Nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä on keskusteltu nuorten osallistumista tiedon tuottamiseen ja välittämiseen ikäisilleen nuorille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana kehittelemässä nuorisoasiainkeskuksen internetsivuille perustettua harrastehakua lakkauttaen Kompassissa ylläpidetyn ja päivitetyn harrastehaun. Kompassi koosti omille internetsivuille tietoa mm. top -harrastuksista, leirejä järjestävistä tahoista sekä koosteen nuorisoasiainkeskuksen discoista ja yökahviloista. (Kompassin työntekijä osallistui nuorisoasiainkeskuksen webbiryhmän työskentelyyn.) Toimintavuoden aikana Kompassi on mahdollistanut nuorten osallistumisen nuorisotiedotustyöhön tarjoamalla nuorille työharjoittelu- tai vapaaehtoistyöjaksoja. Kompassissa on ollut useita työelämään tutustumisjaksolla (TET) olleita nuoria, jotka ovat tuottaneet jollekin tietylle tietoteeman osiolle sisältöä tai kuvitusta. Positiivisen kokemuksen perusteella sovimme ensi vuoden osalta jatkosta ja tulemme jatkamaan TET - harjoittelupaikkana. Toimintavuoden aikana oli kuuden kuukauden työharjoittelija Noste-projektista Kontulasta sekä EVTEK:stä. Nuorisotiedotuskeskuksessa oli myös EVS -vapaaehtoistyöntekijänä romanialainen nuori helmikuun alusta lähtien (EU Nuoriso-ohjelma, vapaaehtoistyö). Nuorisotiedotuskeskus Kompassi tutustumiskohteena: suosimme vierailuissa nuorten ryhmiä. Kehitimme nuorten vierailujen sisältöä toteuttamalla osallistavan vierailupaketin. Aloitimme vuoden 2002 lopulla Kompassin 20-vuotis juhlavuoden suunnittelun. Perustimme avoimen ryhmän, jossa oli mukana kolme yhdeksäsluokkalaista tyttöä. Kokoonnuimme suunnitteluryhmän kanssa kaksi kertaa ideoimaan juhlavuonna 2003 nuorille suunnattavaa toimintaa. 9
Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa 2002 Nuorisotiedotusta kehitetään yhteistyössä nuorisotalojen kanssa laatimalla tarvekartoituksia ja kehittämissuunnitelmia sekä toteuttamalla tarpeen vaatiessa informaatiojärjestelmiä. Toimintakevään aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki töiden jakamisjärjestelyiden avulla mahdollistamaan yhden työntekijän keskittymisen välilliseen nuorisotiedotustyöhön ja mm. tekemään tarvekartoituksen ja kehittämissuunnitelman siitä, miten nuorisotalot voivat olla osana nuorisotiedotus- ja neuvontatyön palveluverkostoa Helsingissä. Tämä tehtävien uudelleenorganisointi osui samaan aikaan kun koko virastossa oli alkanut organisaation uudistamisprosessi eikä hallintopäällikön hyväksymää hanketta nuorisotoimenjohtaja suostunut toukokuussa 2002 jatkamaan kun kyseessä oli yhden työntekijän vakanssin ja palkkauksen tarkistaminen ns. vastaavaksi nuoriso-ohjaajaksi. Kehittämissuunnitelmista jouduttiin suurelta osin luopumaan ja keskittymään nuorisotiedotuskeskus Kompassin perinteiseen ydintehtävään. Nuorisotiedotusja neuvontatyön monipuolistamisessa päästiin toimintavuoden aikana vain osittain Kompassin kannalta haluttuun tavoitteeseen. Ikkunat tärkeänä tiedottamisen välineenä Nuorisotiedotuskeskus Kompassilla on Lasipalatsissa käytössään kuusi isoa ikkunaa, ja näitä ikkunoita on pyritty vuoden aikana käyttämään tehokkaaksi hyväksi tiedottamisessa. Ikkunoita tarjottiin tiedotuspaikaksi nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoille, projekteille ja eri järjestöille mm. Tyttöjen Talon nuorten toteuttama Rakkaus -näyttely oli esillä ikkunoissa. Plasmanäytöllä pyöri jatkuvasti PowerPoint-esityksiä mm. asuntoasioista, kesätöistä, yhteishausta, nuorisoasiainkeskuksen toiminnoista, maailmalle, Kiirettä Pitää -harrastetutkimus, Kestävä Joulu. Pyrittiin herättämään nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen mielenkiinto oman toimintansa tai nuorten projektien esittelemiseen Kompassin ikkunoiden välityksellä. Messut ja tapahtumat Messut ja tapahtumat, joihin nuorisotiedotuskeskus Kompassi on aktivoinut mukaan nuorisoasiainkeskuksen muita toimipisteitä esittelemään toimintaansa: Kompassi osallistui Klaari verkoston yhteiseen tapahtumaan Vanhalla yliopistotalolla lauantaina 27.4-02 klo 10 15. Kohderyhmänä olivat helsinkiläiset vanhemmat: työnimenä Vanhemmat valtaavat vanhan. Vanhemmat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten itse parhaiten voi vaikuttaa omien nuorten käyttäytymiseen. Lasipalatsin tiedotuspisteet olivat aktiivisia ja tiivistivät yhteistyötä keskenään: Ruotsinkielinen tiedotuskeskus Luckan, Eurooppa-tiedotus, nuorisotiedotuskeskus Kompassi, SPR ja Osviitta järjestivät jo perinteisen infoviikon Lasipalatsissa 28.- 29.8.2002. Vuonna 2001 vetovastuu oli Kompassilla ja 2002 Luckanilla. Tapahtuman ohjelma painottui kulttuuriin. Kymmenkunta nuorisotaloa esitteli innokkaasti omaa toimintaansa ja mm. Nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrin nuoret teatterinharrastajat esiintyivät. Kaikki nuorisotoimen hallintoalueet olivat edustettuna: Itäinen, Läntinen, Koillinen ja Kantakaupunki. 10
Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Koska Suomessa ei toimintavuonna 2002 ole ollut kansallista nuorisotiedotus- ja neuvontatyön koordinoijaa, on yhteistyön järjestäminen ja ammatillinen kehittyminen perustunut eri puolilla Suomea olevien nuorisotiedotuskeskusten työntekijöiden aktiiviseen osallistumiseen (Suomen nuorisotiedotusverkosto nuti-verkosto@lasipalatsi.fi). Yhdessä tekemisestä on muodostunut hyvin toimiva kokonaisuus, johon kukin tuo omat taitonsa vapaaehtoisesti. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Suomen nuorisotiedotusverkoston aktiivisena jäsenenä on sisältänyt neljä eri toiminta-aluetta: 1) ammatillinen kehittäminen (koulutukset, valmennus), 2) tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille (email-lista, nuorisotiedotusuutiset), 3) Tietoa nuorille (www.nuoret.info) ja 4) nuorisopoliittinen vaikuttaminen. 1) Ammatillinen kehittäminen Nuorisotiedotustyöntekijöiden tapaaminen on järjestetty kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa. Syksyllä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotus järjesti seminaarin, ja Kompassin henkilökunta oli mukana ohjelman suunnittelussa, kouluttajina sekä rahoituksen järjestämisessä opetusministeriöltä. Maaliskuussa 2002 Lasipalatsissa järjestetty eurooppalainen nuorisotiedotuskonferenssi pyrki osaltaan tuomaan esille nuorten osallisuuden tärkeyttä nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä. Kompassin henkilökunta toimitti konferenssin aikana kunakin aamuna ilmestyneen Aamu-uutiset, mikä jaettiin 120 osallistujalle. Kompassin henkilökunta osallistui nuorisotiedotuskonferenssin sisällön suunnitteluun ja toteutukseen pääjärjestäjän Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO:n kanssa (ohjelma ja esitelmät http://gp2002.lasipalatsi.fi). Kansallinen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi toteutettiin Helsingissä 16. 20.9.02 (ohjelma liitteenä) ERYICA:n suunnitteleman MBTC-kurssin pohjalta. Pilottikurssi järjestettiin yhteistyössä Suomen ERYICA-verkoston jäsenten (Nuorisotiedotus- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu ja Allianssi) sekä Kanneljärven opiston kanssa. Viisi päivää kestäneen intensiivikurssin kouluttajina olivat Kaisa Ahokas, Jaana Fedotoff, Päivi Timonen-Verma, asiantuntijana sovitusti Jarkko Lehikoinen. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi (MBTC) sisälsi neljä eri koulutuskokonaisuutta: - Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön teoria ja käytännöt - Nuorten tiedontarve, tiedotusja dokumentointitaidot ja tiedon saatavuus - Vuorovaikutustaidot nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä - Käytännön tehtävät nuorisotiedotuspalveluissa, ja tietotekniikka & atk -osana nuorisotiedotustyötä. MBTC-kurssin osallistujat olivat nuorisotiedotus- ja neuvontapisteessä tai palvelussa työskentelevät työntekijät (suoraa asiakaspalvelutyötä), joilla oli mielellään alle kahden vuoden kokemus nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä, eikä ole osallistunut vastaavanlaiselle nuorisotiedotuksen peruskurssille aikaisemmin ja sitoutui tekemään ennen kurssia etätehtävän. MBTCperuskurssi oli erittäin onnistunut ja osallistujien palaute oli erinomaista. Viiden päivän koulutuskokonaisuuden sisältö oli suunniteltu hyvin kattavaksi ja seuraavaa MBTC-kurssia suunnitellessa kannattaa miettiä sisällön supistamista. Kouluttajan näkökulmasta kurssi oli eräs vuoden työhistorian kohokohtia. Yhtenä ammatillisen kehittämisen tukipalveluna on ollut uusien tai aloittelevien nuorisotiedotuspalveluiden perehdyttäminen ja kokemusten välitys (valmennus). Nuorisoalan oppilaitokset olivat kiinnostuneita nuorisotiedotuskeskus Kompassin työntekijöiden roolista kouluttajina ja osa henkilöstöstä on ollut omalla ajallaan kouluttajina nuorisotiedotusaiheisilla opintojaksoilla mm. Kanneljärven opistossa. 11
Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen 2) Tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ylläpitää edelleen Suomen nuorisotiedotusverkoston sähköpostilistaa helpottamaan yhteydenpitoa nutiverkosto@lasipalatsi.fi. Nuorisotiedotusaiheisen yleisen sähköpostilistan kautta tiedotettiin työmuodosta kiinnostuneille tahoille (nuorisoti edotus@lists.alli.fi). Toimintavuoden aikana Kompassi julkaisi muutaman kerran Nuorisotiedotusuutiset- tiedotteen ammattilaisille. 3) Tietoa nuorille Kompassin aloitteesta perustettiin valtakunnallinen tiedotus- ja neuvontapalvelu nuorille Internettiin eli Suomen nuorisotiedotuspisteiden portaali rekisteröitiin, rahoitettiin domain http://www.nuoret.info ja toteutettiin ensimmäinen versio kotisivusta. Kompassi tuotti KesätyöViisarit -tiedotteen nuorille yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa. 4) Nuorisopoliittinen vaikuttaminen. Opetusministeriön kanssa oltiin yhteydessä nuorisotiedotustyömuodon kansallisesta kehittämisestä ja keskusteltu seutukuntavetoisen nuorisotiedotuspalvelun tulevaisuuden mahdollisuuksista. Opetusministeriö on tuonut esille nuorisotiedotuksen yhtenä osana kunnallisen nuorisotyön peruspalveluita. Kuluneen vuoden aikana Suomen nuorisotiedotusverkosto pyrki vaikuttamaan mm. opetusministeriöön, jotta nuorisotiedotuskenttä saisi rahoitusta kansallisen koordinoinnin tehostamiseen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin henkilökunnasta osa oli mukana vaikuttamassa EU:n komission nuorisoyksikön toteuttaman nuorisotiedotusaiheisen kyselyn Suomen kansallisten vastausten sisältöön lokakuussa 2002. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö oli näkyvästi esillä opetusministeriön komissiolle lähettämässä Suomen virallisessa vastauksessa. 12
2002 Kompassi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön toteuttamalla EVS vapaaehtoisohjelmaa, järjestämällä kansainvälisiä tapahtumia (Glass Palace 2002 European Youth Information Conrerence, Nuorisotiedotusseminaari Virossa) sekä tekemällä yhteistyötä ERYICA:n kanssa (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002). Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Keskeisenä päämääränä eurooppalaisessa yhteistyössä on ollut nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaidon kehittäminen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on toteutettu mm. nuorisotiedotusseminaari Kloogan nuorisokeskuksessa Virossa 3. 5.6.02. Opetusministeriöt molemmissa maissa tukivat taloudellisesti ENTK: ta ja nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotuskeskus Kompassia seminaarin järjestämisessä. Viron seminaarissa tulevan yhteistyön ideoinnissa esille nousi tarve mm. kielikursseille, joissa teemana on nuorisotiedotus ja nuoret mukana ammattilaisten lisäksi, ystävyyskuntien tiedotuspisteiden perustaminen (rahoitus esim. Job shadowing, EVS, OPM, ystävyyskunnat, Nuoriso-ohjelma jne.), Kesäpäivät nuorisotiedotustyöntekijöille (virkistäytyminen), teemapäivät kohdennettua koulutusta varten, työharjoittelu toisen maan nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksessa ja idea yhteisestä nuorisotiedotuslogosta (ohjelma liitteenä). Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja oli yksi seminaarin kouluttajista, ja Suomesta osallistui kahdeksan nuorisotiedotustyöntekijää. Kompassi osallistui Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n toimintaan (Päivi Timonen-Verma puheenjohtajana 2001 2003). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali). ERYICA:n puheenjohtaja pystyi myös vaikuttamaan Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU: n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorisoalan kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan näkökulmasta ERYICA:n perusjärjestötyöskentely on sisältänyt marras-joulukuun vaihteen yleiskokouksen sisällöllisen järjestämisen ja vetovastuun, hallituksen kokousten sisältö ja vetovastuu 3 x vuodessa, varainhankinta esim. A3029 tukihakemus EUCOM (tulos 20 000 euroa vuodelle 2002, aikaisemmin 5000 euroa!) ja järjestön sisäinen tiedottaminen jäsenten ja nuorisotyömuodosta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuoden 2002 aikana valmisteltiin ERYICA:n internetsivujen sisällön ja ulkoasun uudistaminen (www.eryica.org). Puheenjohtajan tehtäviin on kuulunut yhdessä pääsihteerin kanssa järjestön ulkoinen tiedottaminen, mihin puheenjohtajan roolissa usein liittyy erilaisia jäsenjärjestöjen järjestämiä seminaareja tai koulutustilaisuuksia tai kokouksia kuten esimerkiksi Espanjan EU:n puheenjohtajakaudella järjestetty Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden haasteet konferenssi espanjalaiselle nuorisotiedotusverkostolle. OPM:n kahdenväliset nuorisotyön yhteistyösopimukset: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut aktiivisesti mukana Viron (Kloogan seminaari) ja Espanjan (yhteistyö Almerian kanssa) kanssa tehtävässä kahdenvälisessä nuorisotiedotusyhteistyössä. Suomalainen nuorisotiedotustyöntekijöiden asiantuntijaryhmä vieraili Almeriassa syksyllä 2002 tutustumassa Espanjan erinomaisesti toimivaan nuorisotiedotustyöhön. Kompassista osallistui Soile Huopio. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-juhlavuosi on vuonna 2003 ja toimintavuoden lopulla Kompassi aloitti yhteydenpidon mahdollisten nuorisotiedotusaiheisten tekstien ja kirjoittajien hankkimiseksi ERYICA verkostosta yhteistyökumppaneiksi, kun Kompassi julkaisee vuoden 2003 aikana juhlajulkaisun nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä. Suomalaiset nuoret haluavat vapaaehtoistyöhön Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on yhdessä Nuorisokeskus Villa Elban kanssa selvitellyt mahdollisuuksia toteuttaa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa yhteinen EVS- vapaaehtoistyöprojekti. 13
Työhyvinvointi Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut muutosprosessien keskellä vuoden 2002 aikana. Kevään aikana pyrittiin laajentamaan työn kokonaissisältöä, mutta sen rakenteelliseen muutokseen ei saatu virallista siunausta nuorisotoimenjohtajalta. Toisaalta työntekijöiden ei ole ollut mahdollista tehdä sellaisia työtehtäviä kuin he itse olisivat halunneet tehdä. ERYICA:n puheenjohtajuuden tultua toiminnanjohtajalle, puheenjohtajuus tuli osittain lisänä olemassa oleviin työtehtäviin. Työyhteisö on tuonut selkeästi esille, että työn jakaminen perustuu lisäpalkkaukseen, ja toiminnanjohtaja on ollut välikädessä, kun kevään aikana yritetty pienimuotoinen lisäpalkkaus vastuunjaosta ei onnistunut (Tytti Sillanpää kannatti suunniteltua Kompassin sisäistä organisointimuutosta). Työn delegoiminen on erittäin suuri haaste tulevaisuudessa. Useiden työntekijöiden ns. pettymykset heijastuivat koko työyhteisön toimivuuteen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on muutaman kerran vuodessa järjestänyt kaikille työntekijöille yhteisen illallisen työn tai projektin arvioinnin merkeissä, ja näin pyrkinyt kantamaan vastuuta työntekijöiden yhteenkuuluvuudesta. Kompassin henkilökunta osallistui kaupungin järjestämään Tyhy-step työyhteisön nykytila kilpailuun. Lisäksi järjestimme Tyky-päivän, johon osallistuivat kaikki päätoimiset henkilöt. 14
Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Nuoren ja työntekijän kohtaaminen Asiakaspalvelu eli Kompassin tiloissa tapahtuva nuorten neuvonta on ensisijainen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nuorille tarjoamista palveluista. Erilaisia nuoren ja työntekijän kohtaamisia tapahtui päivittäin kymmeniä, parhaimpina jopa satoja vuoden 2002 aikana. Nuoren kohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat nuoren tiedon tarpeen laatu, neuvojan tiedollinen panos neuvontatilanteessa ja itse neuvontatilanteen toimivuus eli esimerkiksi neuvojan ja nuoren onnistunut kommunikointi molempiin suuntiin sekä tilanteen kiireettömyys. Liitteet: Mistä voin ostaa Mika Häkkisfanikamaa? - Nuorten tiedon tarve Nuoren kysymys eli tiedon tarve vaikuttaa siihen, löytyykö tieto Kompassista, vai täytyykö nuorta opastaa eteenpäin jonkin toisen tahon puoleen. Esimerkiksi nuoren kysyessä jotain harrastusmahdollisuutta Helsingissä vastaus voidaan yleensä etsiä yhdessä nuoren kanssa ja nuori poistuu Kompassista taskussaan tieto siitä, millä nuorisotalolla vaikkapa kiipeilyä voi harrastaa. Toisenlainen tapaus on kysymyksessä silloin, jos nuori kysyy vaikkapa lainopillista neuvoa asuntoasioissa. Tällaisessa tapauksessa nuori tarvitsee asiantuntijan apua ja on välttämätöntä ohjata nuori ottamaan yhteyttä toiseen tahoon. Onnistuneimmassa nuoren kohtaamisessa tieto löytää suoraan nuoren luo, eli tiedonhankintaan liittyy mahdollisimman vähän kääntyilyä eri henkilöiden ja tahojen puoleen. Kompassin työntekijät ovat vuonna 2002 keskittäneet asiakkaiden kysymysten pohjalta uuden tiedon hankintaa ja vanhan päivittämistä siten, että mahdollisimman moni nuori saisi etsimänsä tiedon suoraan Kompassista tai mahdollisimman harvan välikäden kautta. Kuka neuvoo, missä ja ketä? - Tasapuolisuus Neuvojan tiedollinen panos on yksi tärkeä tekijä nuoren kohtaamisen onnistumisessa. Kompassissa pyritään siihen, että kaikki työntekijät neuvovat samanlaisia asioita vastauksena samoihin kysymyksiin ja, että neuvonnan laatu on tasainen ja riippumaton siitä kuka sitä antaa. Nuorten neuvonta työnä on kuitenkin niin paljon omalla persoonalla tehtävää, että työntekijän oma perehtyneisyys, kokemus nuorisoalalta, tiettyihin osa-alueisiin työssä keskittyminen ja myös oma harrastuneisuus vaikuttavat siihen, minkälaista neuvontaa nuori saa Kompassissa osakseen, eli minkälainen kohtaamisesta muodostuu. Neuvontatilanteen lopputulokseen vaikuttaa myös se, minkälainen nuori on kohtaustilanteen osapuolena, esimerkiksi millä tavalla nuori haluaa tietoa etsiä ja mihin tarkoitukseen. Tasapuolisuuden vaatimus ja erityisesti nuorten neuvontaan olennaisesti liittyvä ikäkysymys on joskus ongelma nimenomaan niissä tapauksissa, kun Kompassin asiakaskuntaa halutaan täsmentää kohderyhmään kuuluvaksi. Millä perusteella esimerkiksi joillekin Kompassin palvelujen käyttäjille huomautetaan yli-ikäisyydestä hanakammin kuin toisille? Vaikka tavoitteena on nuorten neuvonnan tasaisuus ja tasapuolisuus kaikkia nuoria kohtaan, kohtaajina ovat kuitenkin kaksi ihmistä ja inhimillisyys vaikuttaa kohtaamisiin. Kompassissa ei tätä ole kielletty, vaan erilaisten nuorten ja työntekijöiden erilaiset edellytykset kohdata on tiedostettu. Vuonna 2002 käytiin keskustelua Kompassin tarjoamien palvelujen tasapuolisuudesta kaikille asiakkaille ja keskustelu jatkuu vuonna 2003. Entistä tasapuolisempien palvelujen ja asiakaskunnan selkeämmän rajauksen toteutumiseksi Kompassi on valmistellut vuonna 2002 uuden tietokoneiden ajanvarausjärjestelmän, joka toteutetaan vuoden 2003 alusta. Nuorisotiedotus- ja neuvontotayön peruskurssi MBTC (Kompassi järjesti ensimmäisen valtakunnallisen kurssin syksyllä 2002) tukee myös työntekijöiden kasvattamista tasapuolisuuteen. 15
Liitteet: Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Mulla on just nyt vähän kiire... - Neuvontatilanteen aika Nuoren kohtaamiseen vaikuttaa myös neuvontatilanteen toimivuus ja erityisesti sen rauhallisuus/rauhattomuus. Onnistunut neuvontatilanne vaatii yleensä aikaa onnistuakseen. Aika takaa sen, että työntekijä ja nuori voivat varmistua puhuvansa samasta asiasta ja myös sen, että kysymykseen todella löytyy ratkaisuehdotuksia. Usein nuorten kysymykset ovat sen laatuisia, että ne vaativat aikaa ja paneutumista selvitäkseen. Nuoren kohtaamisen yksi avain onnistumiseen on työntekijän maltti kysyä tarpeeksi kysymyksiä asian selvittämiseksi. Työntekijän ajan, kärsivällisyyden ja viitseliäisyyden lisäksi onnistunut nuoren kohtaaminen vaatii samoja asioita myös nuorelta itseltään. Jos nuoren oma asenne on kaikki-mulle-tänne-nyt-hetityyppinen ja asian selviäminen vaatii kärsivällisyyttä, voi neuvonta tuskin onnistua. Pikaisetkin neuvontatilanteet voivat silti olla informatiivisia, jos nuori saa mukaansa tietoa, esimerkiksi internetosoitteita, joiden kautta hän voi lähteä itsenäisesti selvittämään asiaa, ja se riittää hänelle. Vaikka neuvontatilanteet eivät tulekaan ikinä varsinaisesti valmiiksi, on niitä ja omia toimintatapoja mahdollista tiedostaa ja kehittää. Asioita on pohdittu yhdessä asiakaspalvelutyöntekijöiden kanssa Kompassissa vuoden 2002 aikana, mutta pohdinta jokaisen työntekijän kohdalla jatkuu koko ajan. Vessa järjestetty paremmin - palautetta Kompassille Nuoren kohtaamisen kehittämiseksi ja nuorten tiedon tarpeen ja mieluisten tiedonhakutapojen kartoittamiseksi Kompassi on myös pyrkinyt keräämään asiakaspalautetta vuoden 2002 aikana. Suurin osa palautteesta on saatu sanallisesti asiakkailta esimerkiksi onnistuneen neuvonnan jälkeen. Myös negatiivista palautetta on tullut jonkin verran, suurin osa niistä sellaisissa tilanteissa kun Kompassin palvelut eivät ole riittäneet nuorelle eli esimerkiksi puhelinta ei ole pyynnöstä huolimatta saanut käyttää tai kun asuntoasiat eivät ole sujuneet nuoren kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2002 lopulla Kompassi toteutti myös asiakaspalautekampanjan houkuttimenaan elokuvalippuja nuorille. Shakira ja Internet - Lehtileikkeitä Kompassin asiakaspalvelu on kerännyt vuonna 2002 sanomalehdistä lehtileikkeitä koskien nuoria koskevia kysymyksiä eri aihealueilta. Vuoden aikana esimerkiksi (Myyrmannin pommi-iskun jälkeen erityisesti) sananvapaus ja Internet, nuorten vaikuttaminen, Nuorisoasiainkeskuksen jättiläismäiseksi paisunut Kaivopuiston konsertti, nuorten (ja erityisesti naisten ja tyttöjen) uupuminen ja suorituspaineet, nuorten maahanmuuttajien työllistyminen ja sopeutuminen Suomeen ja yksityisten korkeakoulujen tulo Suomeen sekä ammattikorkeakoululaitoksen muutokset ovat olleet ihmisiä puhuttaneita ja lehdissä usein toistuvia aiheita. Kompassissa on vuoden aikana huomioitu ja poimittu lehdistä nousevia teemoja esille ja tiedotettu niistä nuorille sekä myös pidetty omaa ajankohtaisten asioiden tietämystä yllä lehtileikkeiden avulla. 16
Liitteet: Asiakaspalvelu vuonna 2002: Anne Valkeapää, osa-aikainen Kompassin työntekijä Vuoden 2002 asiakaspalvelua voisi kuvailla yhdellä sanalla: vuoristorata. Välillä oli pitkiäkin hiljaisia hetkiä (ei asiakaskontakteja, puheluita) välillä taas asiakasjonoja -etenkin keväällä kesätöiden ja yhteishaun aikaan. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä 48 188. Asiakaspalvelu on muutakin kuin nuoren neuvontaa ja tiedottamista Asiakaspalveluun liittyy muutakin kuin konkreettinen asiakkaiden neuvominen ja asioista tiedottaminen. Tänä vuonna päivittäisenä teemana oli yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja välillä olo olikin kuin sakkolappuja jakavalla parkkipirkolla nuorimpien asiakkaidemme suhteen -jos pelaat tai käyttäydyt sopimattomasti, askeleesi vievät kohti ulkoovea. Vanhempien asiakkaiden kohdalla puheenaiheeksi nousi pelaamisen lisäksi pornosivuilla käynti sekä muutaman asiakkaan epämääräinen vessakäyttäytyminen seuraaminen alkuvuodesta. Alkuvuodesta sattui monia hauskojakin tapauksia, joissa nuoret työntekijät joutuivat selittämään, että todellakin kuuluvat henkilökuntaan. Tähän vaikutti ehkä tilankäytön muuttuminen (tiskin, hyllyjen ja muiden huonekalujen paikkojen vaihtuminen). Parannusta asiaan toivat selkeät henkilökunnan nimikyltit. Asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus Oma tuntumani vuoteen 2002 on se, että asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus lisääntyi - sekä positiivisena että henkilökunnan kannalta hieman negatiivisenakin asiana, sillä sen johdosta tarvitaanko meitä henkilökuntaa enää samassa määrin kuin ennen tai millaiseksi meidän roolimme tulee muodostumaan? Pitäisikö palata hieman taaksepäin ja kasvattaa asiakaspalveluherkkyyttä eli mennä nopeammin kysymään nuorilta, tarvitsevatko he apua ja neuvontaa. Koska tilanteet ovat vaihtelevia (välillä henkilökunnan puoleen käännytään useammin, joinakin päivinä vain muutamia kertoja), on asiaan vaikea antaa kattavaa vastausta! Ensi vuoden suuntaviivoissa voitaisiin kuitenkin miettiä asiakaspalvelijoiden roolin tarkistamista; mitä siihen kuuluu ja mitä ei, ja miten asiakasta lähestytään jne. Nuoret etsivät vastauksia kysymyksiinsä yhä enemmän itsenäisesti tietokansioista ja Internetistä. Jos tietoa ei löydy omatoimisesti, käännytään henkilökunnan puoleen. Moni nuori on myös kartoittanut erilaiset vaihtoehdot jo ennen Kompassiin tuloaan, mutta luulee että tulemalla Kompassiin hän saattaisi saada vielä lisäinformaatiota tiskin alta. Eri asia ovat ne nuoret, jotka ovat löytäneet nettisivuiltamme tietoa, jota haluavat vielä tarkentaa. Tässä asiassa konkreettisen Kompassin ja nettikompassin tietojen välillä voitaisiin vielä skarpata ja yhdenmukaistaa tietoja tai ilmaista ehkä selkeämmin, että tiedon keräämisessä keskitytään nettisivuihin. Moni nuori on ollut selvästi pettynyt, jos hänen kysymyksensä jälkeen hänet ohjataan tietokoneen ääreen ja meidän nettisivuillemme, koska hän on saattanut jo vierailla niillä ja siksi tullut nuorisotiedotuskeskukseemme. 17
EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS on tarkoitettu 18 25-vuotiaille nuorille, jotka haluavat viettää lyhyen jakson työskennellen vieraassa maassa. Nimeni on Florin Godean. Olen Romanian kansalainen ja työskentelen vapaaehtoistyöntekijänä Kompassissa Helsingissä. Toimin yli kaksi vuotta Romanian Nuorisotiedotuskeskuksen johtajana Bukarestissa heti valmistumiseni jälkeen pääasiassa siksi, että tunsin järjestötyön ja valtionhallinnon oltuani yliopistoni (Timisoara) opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Tämä ajanjakso oli hyvä tausta Nuorisotiedotuskeskus Kompassin projektin päämäärää varten. 18 Bukarestissa minulla oli mahdollisuus laajentaa tietojani nuorisotiedotuksesta ja olla yhteistyössä muiden vastaavien romanialaisten ja eurooppalaisten nuorisotiedotuskeskusten kanssa. Yhteistyö ERYICA:n (Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö) kanssa oli tärkeä koska opin tuntemaan eurooppalaisen nuorisotiedotusjärjestön toimintatavat lähemmin. Sen seurauksena työskentelen EVS-työntekijänä Suomessa ja opin yhä enemmän ymmärtämään mitä nuorisotiedotus tarkoittaa. Bukarestissa pidin nuorisoalan järjestökentän mukanaolon nuorisotiedottamisessa tärkeänä, järjestöjen vapaaehtoistyöntekijät ja henkilökunta ovat enemmän motivoituneita ja heillä on parempi kontakti nuorisoon. Niinpä piti ensiksi valita ne järjestöt, jotka olivat kiinnostuneitä tästä alueesta ja organisoida niiden työntekijöiden koulutus. Kokemus oli kiinnostava ja tulokset erittäin hyviä. Nämä järjestöt toimivat edelleen hyvin, mutta valitettavasti tarvittavat yhteydet ja infrastruktuuri puuttuvat nykyisin. Täten järjestöt kehittyvät erikseen ja erkanevat yhä enemmän toisistaan. Toisaalta tämä on hyvä, mutta tiedon- ja kokemuksenvaihto puuttuu. Toinen kiinnostava kokemus Romaniassa oli nuorisokortin käyttöönotto (Euro<26). Ensimmäisten tunnustelujen jälkeen v. 1999 kehitimme levitysverkoston ja sovimme alustavasti kortteihin liittyvistä alennuksista, jotta saimme solmittua sopimuksen Euroopan Nuorisokorttijärjestö EYCA:n kanssa, ja ryhdyimme korttien levitykseen Romaniassa tavoitteena rohkaista nuoria liikkuvuuteen. On sanottava, että asioiden hoito ei ollut helppoa. Nuorisotiedottaminen on Romaniassa vielä aluillaan. Ennen 1989 ainoa nuorisojärjestö oli kommunistipuolueen kontrolloima ja kaikki toiminta liittyi kommunismiin ja Ceausescun ja hänen vaimonsa nimeen. Nuorisotoiminta ei täten ollut poliittisesti vapaata vaan kommunistisen propagandan kuuluttamista. Siksi meidän on nyt kehitettävä uusia työmuotoja ja opittava muista maista. Nuorisotoiminta Romaniassa on hyvin haasteellista. Yli kahden vuoden nuorisotoiminnan jälkeen päätin erota. Palkka ei edes kattanut vuokraa Bukarestissa ja nuorisokeskuksen varat olivat niin vähäiset, että toiminta jatkui ainoastaan muutaman projektin ja esitteen painattamisen osalta. Ennen lähtöäni Bukarestista osallistuin koulutukseen Prahassa, jossa tapasin Päivi Timonen-Verman, Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön puheenjohtajan sekä Kompassin johtajan. Keskusteluista syntyi ajatus lähteä vapaaehtoistyöntekijäksi Kompassiin Helsinkiin. Mahdollisuus tulla Suomeen oppimaan ja seuraamaan suomalaisia työtapoja, pohjoismaalaista elämäntapaa, työskennellä innovatiivisimpiin kuuluvassa nuorisotiedotuskeskuksessa on jokaisen nuorisotyöntekijän unelma. Myös mahdollisuus tehdä ERYICA:lle työtä sai minut erittäin innostuneeksi. Ajatus siitä, että saisin yhteyden nuorisotiedottajiin ympäri Eurooppaa, kehittää tietojani Kompassissa, parantaa taitojani, nähdä kuinka täällä ratkaistaan Romaniassa niin vaikeasti ratkaistavia ongelmia, ymmärtää niin kuulua suomalaista sosiaaliturvaa, oli suuremmoinen. Jätin hakemuksen Romanian kansalliselle toimistolle, lähettäjänä järjestönä oli Euro<26 ja Kompassi jätti hakemuksen vastaavasti CIMO:lle Suomeen. Projekti hyväksyttiin ja aloitin toiminnan 27.1.2002. Ensimmäinen viikko Suomessa oli hyvin outo. Ensituntuma Suomeen sain, -16 asteen pakkasessa. Nenä jäätyi lentokentällä muutamassa hetkessä. Tulopäivänä pidettiin ensimmäinen EVS-kokous, Viitakivessä Tampereen lähellä. Viivyin siellä viikon keskellä metsää, järven rannassa, kaikki oli lumen peistossa. Se oli mielenkiintoista. Näin ihmisten saunovan ja hyppäävään avantoon. He taivuttelivat minua tekemään samoin. Opin siellä monta asiaa suomalaisuudesta, opin muutamia sanoja ja tapasin muut EVS-työntekijät. Mukavia ihmisiä. Totuus on, että kaikki vaapaaehtoistyöntekijät eivät voi hyvin Suomessa. Erityisesti nuorilla lämpöön ja valoon tottuneilla Espanjalaisilla on ongelmia vuoden kestävän eristyneisyyden, metsämaiseman ja oudon paikan kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua muutamat joutuvat palaamaan kotiin. Totta kai isäntäorganisaation ihmiset olivat hyvin ystävällisiä, mutta projekti oli vuoden mittainen ja vain kolmen kuukauden jälkeen he eivät enää pystynyneet. Eroavaisuudet olivat liian suuret. Kun aloitin toimintani Kompassissa huomasin täkäläisen järjestelmän olevan sangen toisenlaista kuin omassa maassanui. Ensin sain mahdollisuuden kehittää tietotekniikkataitojani ja oppia tuntemaan uusia ohjelmistoja. Nuorisotiedotustoiminta on täällä todella korkealaatuista ja ammattimaista. Kompassin sijainti kaupungin keskustassa tekee siitä nuorille helposti saavutettavan. Myös se, kuinka näyteikkunoita käytetään edistämään eri toimintoja, projekteja tai vain tiedottamaan, voisi olla mallina mille tahansa nuorisotiedotuskeskukselle. Nuoret eivät keskukseen tullessan ole vain vieraijoita, vaan osa sitä ja ottavat osaa toimintaan eri tarpeidensa mukaan ja auttavat nuorisotyöntekijöitä parantamaan palveluita. Heidän työmenetelmänsä ja tapa käsitellä nuoria ja antaa tietoja muodostavat hyvin mielenkiintoisen mallin.
Mutta valitettavasti en saanut selvyyttä siihen, miten romanialisessa nuorisotiedotuskeskuksessa kohtaamani ongelmat selviäisivät, koska vastaavia ongelmia ei täällä esiinny. Kaikki on rakennettu eri lailla ja on vaikea löytää samanlaisuutta näiden kahden nuorisotiedotuskeskuksen välillä. Jopa samanlaisen järjestelmän rakentaminen nollasta ei johtaisi mihinkään tuloksiin. Erilaisuus on liian suuri. Tehtäväni Kompassissa on päivittää englanninkielisiä nettisivuja, antaa vähän ohjausta aloittelijoille, edistää EVS-ajatusta, jakaa kokemuksia ja ideoita. Teen myös joitain tehtäviä ERYICA:lle. Hienointa keskuksessa on, että voit käyttää luovuutta työntekijänä tai vapaaehtoistyöntekijänä. Jouduin pitämään useita esitelmiä. Joskus ei ole kummempaa tekemistä. Tämä ei ole ainutkertaista. Luulisin, että yleiset valitukset EVS-projekteista johtuvat toiminnan puutteesta. Toisaalta tehtäviä voi keksiä itse. Internetistä voi saada paljon informaatiota, voi kehittää itsenäisesti tietojaan ja saa yhteyden ulkomaailmaan. En voisi kuvitella työskentelyä ja elämistä Suomessa ilman nettiä. Kaikki ystäväthän ovat hyvin kaukana, joten E-mail on välttämätön. Toisaalta vapaaehtoispalvelu on enemmän kuin vain vuoden jakso elämästä ulkomailla. Olet kaukana perhestä ja ystävistä, tavoistasi, tavallisesta päivärutiinista. Se on tärkeä askel elämässä, joka muuttaa ihmistä paljon, erityisesti jos projekti tehdään Itä-Euroopalle vieraassa ympäristössä. Tällä tavoin oppii ymmärtämään itseään paremmin, näkemään asiat uudessa valossa ja oppimaan arvostamaan sitä. Ehkä lopultakin myös opit kokkaamaan ja niin edelleen. Vaikeinta on palata pitkän projektin jälkeen kotiin. Kenelle tahansa yli kuuden kuukauden ulkomailla oleskelun jälkeen asiat näyttävät toisilta. Ensinnäkin kuvaan on tullut uusia tapoja projektimaasta. Monet täällä tuntemani EVS-ihmiset tuntevat vierautta kotiin tullessa. Kotona kysytään pian esim.: Miksi olet niin hiljainen? Onko jotain vialla? Taaksepäin ajatellen pahin vaihe Suomessa oli kesäaika. Yllättävää sinänsä, koska suomalaiset tuntuvat nauttivan kesäajasta. Vieraalle tämä on outoa, koska melkein kaikki menevät maalle ja Helsinki jää ikäänkuin tyhjäksi. No, valoisat viikonloput olivat hienoja, mutta viikolla ei ollut helppoa, kun melkein kaikki tuntemani ihmiset olivat muualla. Tätä kesti melkein kaksi kuukautta, enkä minä ollut ainoa vapaaehtoistyöntekijä, joka tunsi näin. Onneksi isäntäorganisaationa oli Kompassi. Epävirallisen kiertokyselyn mukaan se on eräs parhaista isäntäjärjestöistä. Tuntuu hyvältä olla täällä vapaaehtoinen. Ei ole ollut mitään valittamista. Ehkä työntekijöiden välillä tarvittaisiin enemmän keskustelua, mutta tämä on Suomi. Maassani työntekijät ovat puheliaampia ja avoimempia kuin suomalaiset ja jakavat kokemuksia luonas- ja kahvitauon aikana. Täytyy myöntää, ettei ole helppo lähteä Suomesta. Löysin täältä jotain ainutlaatuista, jota ei ole kotona. Toisaalta täältä puuttuu jotain kaipaamaani. Vien mukanani kotiin kaikki täällä keräämäni tiedot, joita voin käyttää, esim. Future Capitalin puitteissa vapaaehtoiskauteni jälkeen kotimaassa. Future Capital tukee nuorten vapaaehtoistyöjakson jälkeisiä projekteja. Projektit voivat kohdistua vapaaehtoistyöntekijän kotimaahan tai toiseen osallistuvaan maahan ja voivat olla jopa 12 kuukauden pituisia. Ne voidaan aloittaa kahden vuoden kuluessa vapaaehtoistyöjakson jälkeen. Aion käyttää avustuksen lähettäjäorganisaation nuorisotiedotuksen kehittämiseen pääpyrkimyksenä liikkuvuuden parantaminen nuorisokortin (Euro< 26) puitteissa, koska nämä kulkevat käsi kädessä. Oletan, että verkosto on kehittymässä ja tämän perustalle on hyvä rakentaa. Silti se ei tule olemaan helppoa. EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Mutta kokemukseni nuorisotiedottamisen johtajana Romaniassa ja vapaaehtoisvuoteni Kompassissa auttavat selviytymään tehtävästä, varsinkin kun näkemykseni ERYICA:aan liittyvien tehtävieni ansiosta on laajentunut kotimaani ulkopuolelle. Nähtyäni paremmin millaista on työskennellä täällä ja muualla Euroopassa, ymmärrän, ettei riitä mitä teet vain omassa maassasi. Meidän täytyy työskennellä yhdessä. Osallistuin äskettäin erääseen ehdokasmaiden nuorisotiedotustyöpajaan ja huomasin, että ongelmat ovat hyvin erilaisia eri maissa, jopa naapurimaissa. Huomasin, että Romanian nuorisotiedotusta ei voi verrata Unkarin tai muiden naapurimaiden eritysongelmiin. Mutta sanoin seminaarissa, että Itä-Euroopan maissa tarvitaan tutoria ja ennenkaikkea moraalisesti tukevaa järjestöä. Meillä päin työntekijät tarvitsevat koulutusta, tietoa ja tapaa lähestyä erityisiä ongelmia. Tässä mielessä sopiva kumppani auttaa projektien kehittelyssä ja työryhmän koulutuksessa. Ja lopuksi: Jos haluat tulla EVS-vapaaehtoiseksi ja aiot tulla Romaniaan, ole hyvä ja ota yhteyttä minuun sähköpostilla osoitteeseen: fgodean@yahoo.com. 19
21. 24.3.02 Nuorisotiedotuksen eurooppalainen dimensio (The European Dimension of Youth Information) -konferenssi Helsingissä Lasipalatsin konferenssin järjestäjinä toimivat Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi yhteistyössä Eurodeskin ja Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön ERYICA:n kanssa. Alkuperäinen idea nuorisotiedotuksen parissa työskentelevien paikallisten tukihenkilöiden laajasta konferenssista heräsi Eurodeskin/ERYICA: n koulutusseminaarissa Dublinissa vuonna 1999. Lasipalatsin konferenssi osuukin oikeaan aikaan juuri Euroopan Komission valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet julkaisemisen jälkeen. Valkoisessa kirjassa painotetaan paikallisten tukihenkilöiden tärkeyttä, ja tämä on ilmeisesti nuorisotiedotuksen ammattilaisten ensimmäinen tapaaminen Gentin perustamistilaisuuden jälkeen. Konferenssin ajoitus tarjoaa näin ollen ehkä paikallisille tukihenkilöille ensimmäisen tilaisuuden Valkoisen kirjan teemojen pohdintaan. Konferenssi tarjoaa foorumin ideoiden, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon paikallisten tukihenkilöiden ja kansallisten koordinoijien välillä sekä tarjoaa tilaisuuden Euroopan nuorisotiedotusalan tulevaisuuden edistämiseen sekä yhteistyöhön Euroopan Unionin nuoriso-ohjelman puitteissa. Teksti on lainattu alla mainitulta internet sivulta. Ohjelma ja raportti sekä luentojen PowerPoint-esitykset luettavissa osoitteessa http://gp2002.lasipalatsi.fi 3. 5.6.02 Kloogan nuorisotiedotusseminaarin ohjelma Virossa Viro-Suomi nuorisotiedotusseminaari 3 5.juuni Kloogaranna nuorisoleirissä Klo Aihe 3. kesäkuuta, maanantai 14:00 Lounas 15:00 Alku 15:30 Esittelyt Mikä on nuoriso info? Säännöt tiedotukselle? (esim. Eryican näkökulma) 16:00 Viron tiedotussysteemi 16:30 Suomen tiedotussysteemi 17:00 Ryhmätyö Kuka ollaan ja mitä tehdään? 19:00 Illallinen 21:00 Sauna 4. kesäkuuta, tiistai 8:30 Aamiainen 10:00 Koulutus Tiedotusympäristö (Gallery Walk- metodi) Tiedotusmenetelmät 13:00 Lounas Koulutus jatkuu 18:30 Illallinen 21:00 Sauna 5. kesäkuuta, keskiviikko 8:00 Aamiainen 9:00 Kansanvälisen Eryica 10:30 infon lähteet Eurodesk 12:00 Loppu 13:00 Lounas 20