23.08.02. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen työryhmä PROJEKTISUUNNITELMA. 1. Työryhmän lähtökohdat ja työn tavoitteet



Samankaltaiset tiedostot
Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula

Utajärven kunnan uusi hallintomalli. Kuntamarkkinat

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä. Johanna Viita Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen Oulu

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Muutos on mahdollisuus

Tampere toimeenpanee strategiaa

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi

Väli- ja loppuraportointi

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen linjaukset vuodelle 2009

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille

Sosiaalialan sillanrakentaja. Heli Toroska

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Osallisuussuunnitelma

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Kuuluuko kylän ääni kunnassa? Lähidemokratiapäivät/ Pori Christell Åström erityisasiantuntija

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

ARENEn strategia Helsinki ARENEn hallitus

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Kokonaisarkkitehtuurin merkitys ICT-palvelujen kehittämisessä. JHS-seminaari neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Yhteiset kärkihankkeet Paikkatietostrategian tavoitteiden viestiminen keskeistä.

Onko kaupunki palvelu?

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Elinvoiman eväät Kunta elinvoiman johtajana -hanke

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa Pirjo K Tikka

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto

Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän 1. kokous

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

Elinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Lähidemokratian vahvistaminen

Tampere toimeenpanee strategiaa

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?

Koulutusasiainvaliokunta

Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Minna Koskimies Projektipäällikkö

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

Joukkoliikennepalvelujen markkinoinnin ja kehittämisen asiakasarvoselvitys

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Meidän Rovaniemi. Osallistuva, luova ja yhdessä tekevä. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ASIAKASRAATI

Tutkimus järjestäytymisestä

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

Koordinaattorin puheenvuoro

Opiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta. Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

Demokratiapäivä

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Valtion riskienhallintakehikko ja innovatiiviset hankinnat. Esko Mustonen

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

OpKu I Vaikuttajana alakoulussa

Toimijaverkostot. Anne Kuvaja Kehittämispäällikkö Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto

Antti Ylä-Jarkko. Miten oppijan palveluita rakennetaan

Transkriptio:

23.08.02 1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen työryhmä PROJEKTISUUNNITELMA 1. Työryhmän lähtökohdat ja työn tavoitteet Työryhmän tehtävänä on tehdä selvitys edustuksellista järjestelmää täydentävien osallistumismahdollisuuksien kehittämisestä huomioiden käyttäjä- ja lähidemokratian näkökulman sekä erityisesti etampere - ohjelman luomat kehittämismahdollisuudet. Selvityksen laatiminen on osa Tampereen Kaikem Paree kaupunkistrategian toimeenpanoa. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisen tarve liittyy yleiseen yhteiskuntakehitykseen, jossa ylikansalliset (ml. EU) päätökset ja tapahtumat vaikuttavat kunnallisen päätöksenteon sisältöön. Tällöin yksittäisen kuntalaisen tai paikallisyhteisöjen vaikuttamismahdollisuudet saattavat helposti tuntua vähäisiltä aiheuttaen vieraantumista päätöksenteosta. Tämä on lisännyt kansalaisten kriittistä suhtautumista edustuksellista demokratiaa kohtaan. Äänestysaktiivisuus on vähentynyt, samoin kuin julkisten instituutioiden ja puolueiden arvostus on laskenut. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa äänestysoikeuttaan käytti vain runsaat 50% äänestysikäisistä. Kuntalaisten osallistumista hankaloittaa myös se, että hallinnolliset instituutiot ovat muuttamassa muotoaan. Osallistuminen osittain yksityistettyjen palveluiden kehittämiseen on entistä vaikeampaa ja vaativampaa. Kuntalaisten osallistuminen tukee osaltaan myös Tampereen kehitystä kasvukeskuksena. Toimiva osallistumisjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa uuden elinympäristön asioihin, mikä helpottaa paikkakunnalle asettumista ja kotiutumista. Hyvät osallistumismahdollisuudet saattavat vähentää myös vieraantumisen tunnetta, joka liittyy nykyiseen seutuistumiskehitykseen, jossa asutaan yhdessä kunnassa, käydään töissä toisessa ja mahdollisesti vielä tehdään ostokset kolmannessa kunnassa. Osallistumista voidaan pitää myös yhtenä keinona sitouttaa kuntalaiset strategiaan, mikä puolestaan edesauttaa strategian toteutumista. Kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen liittyvät erityisesti seuraaviin kaupunkistrategian päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin: Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli kuntalaisten osallistumisaktiivisuus suoran demokratian toiminta-alueen laajentaminen Tampere on ystävällinen ja monikulttuurinen kasvukeskus, johon on helppo tulla kaikkialta Kaupunki kasvaa jatkuvasti ja tarvitaan käytäntöjä, jotka sitouttavat asukkaita omaan elinympäristöönsä ja lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta Tampereella on asukkaiden tarpeista ja osallistumisesta lähtevät hyvän elämän palvelut palvelujen järjestämistapojen kehittäminen perustuen yhteisvastuullisuuteen sekä kuntalaisten osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tampere on tietoyhteiskunnan johtava kehittäjä ja soveltaja etampereen luomat osallistumiskeinot / sähköinen osallistuminen

2 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen oman kuntansa asioihin on turvattu kattavasti myös lainsäädännön kautta. Perustuslaki, kuntalaki ja mm. ympäristöä ja yhdyskuntien suunnittelua ja rakentamista ohjaava lainsäädäntö antaa varsin laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kansalaisten osallistumiselle. Lainsäädännön tarjoaminen mahdollisuuksien lisäksi tarvitaan kuitenkin sellaisen osallistumiskulttuurin kehittämistä, jossa kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten välinen vuorovaikutus tuottaa tulosta myös kunnan palvelujen kehittämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Työryhmän tavoitteet ovat seuraavat: 1. kartoittaa nykyiset käytössä olevat osallistumismuodot 2. määrittää yleiset toimintaperiaatteet kuntalaisten osallistumiselle, mm. a. mitä on hyvä osallistuminen b. milloin osallistumista tarvitaan päätöksenteon tueksi c. miten kuntalaismielipide huomioidaan päätöksenteossa 3. kehittää nykyisiä jo käytössä olevia osallistumismuotoja laadittujen toimintaperiaatteiden pohjalta 4. luoda uusia innovatiivisia osallistumismuotoja laadittujen toimintaperiaatteiden pohjalta (pilotit) 5. edistää sähköisten osallistumismuotojen käyttöä 6. turvata käyttäjädemokratian toimivuus palvelutuotannon rakenteen muutoksissa 7. kehittää edellytyksiä sellaiselle toimintakulttuurille, jossa a. kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti b. on toimivia mahdollisuuksia ja keinoja kansalaisten osallistumiseen c. osallistuminen on osa hallinnon jokapäiväistä hallinnon toimintaa 8. tukea Kaikem paree- strategian toteutumista Tavoitteena on kokonaisvaltainen ote osallistumisen kehittämiseen. Todennäköisesti tarvitaan useita eri keinoja, sillä osallistumismuodot täydentävät toisiaan ja lähtökohdat osallistumiseen ovat erilaisia. Laajoilla, kaikille kuntalaisille suunnatuilla menettelytavoilla voidaan lähentää päättäjien ja kuntalaisten välistä yhteyttä, erilaisilla yksilökohtaisilla ja pienyhteisöllisillä menettelytavoilla taas voidaan parantaa yksittäisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja kohentaa heidän aktiivisuuttaan. Selvityksen alkuvaiheessa viitekehyksenä käytetään seuraavaa osallistumismuotojen jaottelua (Kohonen & Tiala 2002, 6) : Tieto-osallisuus. Kunnan tiedottaminen, kuntalaisten kuuleminen, kyselyihin vastaaminen ja palvelusitoumukset. Tieto-osallisuus edustaa osallisuuden helposti toteutettavia muotoja Suunnitteluosallisuus on kuntaorganisaation ja kuntalaisten välistä, valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelut ja kaupunkifoorumit Päätösosallisuudessa kuntalaiset voivat osallistua palvelujen tuottamista tai osaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin. Käyttäjädemokratia on päätösosallisuutta silloin, kun palvelujen käyttäjille on delegoitu valtaa Toimintaosallisuus on kuntalaisten omaa toimintaa elinympäristössään tai palveluja toimintayksiköissä esimerkiksi talkoovoimin toteutettua ympäristön kunnostusta tai palvelujen tuottamista. 2.Työskentelytavat Selvityksen aluksi kartoitetaan nykyiset osallistumismuodot sekä arvioidaan niiden toimivuus. Tietoa käytössä olevista osallistumismuodoista kerätään kyselyillä ja haastatteluilla.

Kyselyjen tarkoituksena on kerätä tietoa kuntalaisten, valtuutettujen ja kaupungin työntekijöiden kokemuksista osallistumisesta. 3 Tietoa hyvistä käytännöistä ja uusista osallistumismuodoista saadaan perehtymällä valtakunnallisen osallisuushankkeen tuloksiin. Työryhmä arvioi muiden kaupunkien osallistumismuotoja Tampereen näkökulmasta ja kiinnostavimpiin käytäntöihin pyritään tarpeen mukaan tutustumaan. Osallistumista ja kaupunkisuunnittelua koskevaan kirjallisuuteen perehdytään ja yhteistyötä kunnallistieteen laitoksen kanssa on suunnitteilla työkokouksen muodossa. 3. Loppuraportin alustava sisällysluettelo 0. Tiivistelmä 1. Johdanto Työryhmän viitekehys (strategian toimeenpanohanke) Työryhmän rajaus (suora osallistuminen) Miksi osallistumismuotojen kehittäminen on aiempaa tärkeämpää Työryhmän jäsenet ja työn eteneminen 2. Osallistumismuodot Lainsäädäntö, hallitusohjelma, valtakunnallinen osallisuushanke Erilaiset osallistumismuodot luokiteltuna Tampereella käytössä olevat osallistumismuodot sekä toimivuuden arviointi Katsaus muualla käytössä oleviin osallistumismuotoihin ja strategioihin sekä niiden toimivuuden arviointi ja sovellettavuus Tampereella 3. Osallistumisstrategia Strategia osallistumisten periaatteista ja käytännöistä 2002-2012 Visio, tavoitteet ja kehittämiskohteet (aikataulutettuna) Pääpaino nykyisten osallistumismuotojen kehittämisessä ja uusissa pilot hankkeissa Vastuut osallistumisen organisoinnissa Lähteet: Kohonen, K. & Tiala, T. (toim.) 2002. Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Sisäasianministeriö. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

TYÖVAIHEET TAULUKOITUNA Työryhmän työskentely voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joiden toteutus tapahtuu osin samanaikaisesti. Kukin vaihe on esitetty seuraavassa taulukkona, jossa on esitetty työskentelytapa ja aikataulu. Vaihe I: Aiheeseen perehtyminen ja projektisuunnitelman laadinta Projektisuunnitelman laadinta Toukokuun lopusta elokuun puoleen väliin Projektisuunnitelma valmis 21.8.2002, jolloin se käsitellään kj:n työkokouksessa 26.8.2002 projektisuunnitelma strategiatoimikunnassa Aihetta käsittelevään kirjallisuuteen perehtyminen (erityisesti valtakunnallisen osallisuushankkeen raportit) Aihetta koskevan lainsäädännön selvittäminen Tampereella käytössä olevien osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien jäsentäminen Kesäkuusta syyskuun puoleen väliin syyskuu Kesäkuusta lokakuun puoleen väliin

Vaihe II: Empiirisen aineiston kerääminen Kysely kaupunginvaltuustolle Koko toimeenpanohankkeeseen liittyvä kysely, jossa osallistumismahdollisuuksia koskeva osio Kuntalaiskysely Kyselyn suunnittelu: elokuu Toteutus: syyskuun alku Johtopäätökset: syyskuun loppu Syyskuun lopusta lokakuun puoliväliin Kyselyyn voi vastata sekä kaupungin kotisivuilla että kirjeitse. Lomakkeita on saatavilla kirjastoista ja kunnallisasiain neuvonnasta. Kyselyyn vastaamista edistetään sähköpostilistojen kautta. Osallisuuskeskustelu Keskustelu käynnistyy syyskuun alussa Kaupungin kotisivuilla käynnistetään keskustelu osallistumismuodoista. Keskusteluun osallistumista edistetään sähköpostilistojen kautta. Viranhaltija- ja järjestöhaastattelut/kyselyt Viranhaltijahaastattelut (5 10) kohdistuvat niihin eri toimialojen ihmisiin, joilla on runsaasti kokemusta osallistumismuodoista. Järjestöjen edustajia haastatellaan 2 5. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sähköpostikysely viranhaltijoille. Vastaavansisältöinen kysely toteutetaan kaavoitusasioista vastaaville. Haastattelujen suunnittelu: elokuun loppu Haastattelujen toteutus: syyskuun alkupuoli Yhteenveto haastatteluista: syyskuun loppu Kysely sotessa: /LV Kysely myös kaavoitusasioissa

Vaihe III: Ulkopuolinen asiantuntija-apu Avoin Luento Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen Yhteistyö kunnallistieteen laitoksen kanssa Case-luento (Oulu/Vantaa) 21.8.2002 Ryhmän ja kunnallistieteen laitoksen tutkijoiden workshop vaiheessa, jolloin väliraportin luonnos on hahmottumassa (15./16./17.10.2002) lokakuun puolen välin workshop Vaihe IV: Raportin laadinta Yhteenvedon laadinta nykyisistä Tampereella käytössä olevista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, niiden heikkouksista ja vahvuuksista (kirjoitustyö, ryhmätyöskentely) Visio, tavoitteet, keskeisimmät kehittämiskohteet (ryhmätyöskentely) lokakuun loppu: luonnos valmis lokakuun loppu: luonnos valmis strategiaosion viimeistely: joulukuun alku Pilotit Raportin kirjoitus lokakuun loppu, marraskuu Raportin osioita kirjoitetaan koko työryhmän työn ajan 31.10.2002 väliraportti valmis 5.11.2002 väliraportti jory-seminaarissa 7.11.2002 väliraportti strategiatoimikunnassa 3.12.2002 alustava raportti joryseminaarissa 13.1.2003 loppuraportti valmis