Luonnossa oleskelun ja ulkoilun vaikutus stressiin Ann Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari 17. 18.9.2013, Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo
Esityksen sisältö Viheralueiden rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä Tutkimuksia maailmalla ja Suomessa Lisätutkimustarpeet ja yhteenveto Kuva: Harri Silvennoinen
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen. Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on rajallinen. Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.
Viherympäristön myönteiset vaikutukset Tutkimukset viittaavat siihen, että luontoympäristöt - miellyttävät ollessamme henkisesti väsyneitä - korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa - vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa - auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä, kohentavat mielialaa - vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa) 20.9.2013 4
Tutkimusprojekteja Suomesta - Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) (Metla, Sievänen, Neuvonen) - Luonto ja ihmisen hyvinvointi -projekti (Helsinki ja Tampere) (2005-2007) Projektin johtajat: Liisa Tyrväinen (METLA) ja Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto) - Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet, 2011-2012 (johtaja prof. Liisa Tyrväinen). Yhteistyökumppanit: METLA, THL, Tampereen yliopisto yhteistyössä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Nippon Medical Schoolin ja Chiban yliopiston kanssa. - Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth, 2011-2015), johtaja prof. Liisa Tyrväinen. Yhteistyökumppanit: METLA, THL ja Tampereen yliopisto. 20.9.2013 5
Tuloksia (LVVI, Hki-Tamp) Aikusvästöstä (15-74 vuotaat) harrastavat vuoden aikana ulkoilua 96%, keskimäärin 2-3 kertaa viikossa. Luontoa pidetään erityisen tärkeänä ulkoilun ja liikkumisen, kauneuden ja esteettisyyden sekä rauhan ja hiljaisuuden kannalta. Selvä positiivinen vaikutus elpysmiseen jos: lähiviheralueita käytetään vuodessa yli 5h kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla käydään 2-3 kertaa kuukaudessa. Elpyminen on välittävä tekijä ulkoiluun käytetyn ajan ja psyykkisen hyvinvoinnon välillä. Viheralueet houkuttelevat liikkumaan
Voimapolku Yhteistyössä Metla, Tampereen yliopisto, Ikaalisten kylpylä Ikaalisten kylpylän lähellä sijaitseva ulkoilureitti, avattu vuonna 2010 Reitin varrella metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyvät harjoitetaulut Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon Metsäkylpy shinrin-yoku
Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet ja Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä - tutkimusryhmä 20.9.2013 8
Kokeellinen tutkimus Helsingissä, 2011-2012 Tutkimusalueet: rakennettu ympäristö (ydinkeskusta), kaupunkipuisto, kaupunkimetsä Tutkimushenkilöt: 95 pääkaupunkiseudulla asuvaa vapaaehtoista Koeasetelma: 15 minuuttia istumista, sen jälkeen 30 minuuttia kävelyä Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista. Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä. 20.9.2013 9
Koeasetelma Pikkubussissa Vereenpaine Lomakkeet Kortisoli Maastossa Katsominen istuessaan Vereenpaine Lomakkeet Kortisoli Kävely Pikkubussissa Vereenpaine Lomakkeet Kortisoli Välipala Tutkimuksen kokonaiskesto 14.45-18.00
Kuvia tutkimusympäristöistä 11
Kuvia tutkimusympäristöistä 12
Kuvia tutkimusympäristöistä 13
Psykologiset mittarit Elvyttävyys Elinvoimaisuus Positiiviset tunteet Negatiiviset tunteet Luovuuskysymykset Fysiologiset mittaukset Kortisoli, verenpaine, sydämen syke 20.9.2013 14
Johtopäätökset Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen). Kaupunkipuistolla ja metsällä ovat melkein samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäaluen positiiviset vaikutukset ovat hieman korkeammat. Kortisolitaso laskee kaikilla alueilla.
Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet Ei ole riittävästi tietoa mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista on näyttöä, mutta vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vähän) Kuitenkin suomalaiset ovat mieltyneitä luontoympäristöön ja pitävät sen tarjoamia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen tärkeinä. Lähiluonto tarjoa mahdollisuuden liikkumiseen ja virkistäytymiseen tulotasosta riippumatta. Tutkimustuloksien soveltaminen kaupunkisuunnittelussa vaatii yhteistyötä. 20.9.2013 16
Lähteet Forests, Trees and Human Health, 2011. Nilsson et al. (Eds). Springer Science+Business Media. Hartig, T., Evans, G. W., Jamner, L. D., Davis, D. S. & Gärling, T. 2003. Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23: 109 123. Kaplan, R., & Kaplan, S. 1989. The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge. Korpela, K., Hartig, T., Kaiser, F. & Fuhrer, U. 2001. Restorative experience and self- regulation in favorite places. Environment & Behavior 33: 572 589. Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International 25(2): 200 209. Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja, 212. Maas, J., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., de Vries, S. & Spreeuwenberg, P. 2006. Green space, urbanity, and health: How strong is the relation? Journal of Epidemiology and Community Health 60: 587 592. Mitchell, R. & Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Lancet 372: 1655-1660. Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas and the frequency of visits - A case study in Helsinki. Urban Forestry & Urban Greening 6(4): 235-247. Park, B.J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Hirano, H., Kagawa, T., Masahiko, S., & Miyazaki, Y. 2007. Physiological effects of shinrinyoku (taking in the atmosphere of the forest) using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of Physiological Anthropology, 26:12 38. Taylor, A. F. & Kuo, F.E. 2009. Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders 12: 402-409. Tsunetsugu, Y., Lee, Y., Park, B. J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., & Miyazaki, J. 2013. Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113: 90 93. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Julkaisussa: Tyrväinen, L. & Tuulentie, S. (toim.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja, 52: 57-77. Tyväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (under review). The influence of urban green environments on stress relief measures a field experiment. Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E. Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology 11: 201 230. Vattulainen, Kirsi, Sarjala, Tytti, Savonen, Eira-Maija & Korpela, Kalevi. 2011. Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. 39 s. ISBN 978-951-40-2304-0 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm.
Kiitos