Liiketoimintasuunnitelma

Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä 18.3.2011

1 1 TAUSTATIETOA... 6 1.1 RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ... 6 1.2 OLEMASSA OLEVIA YHTIÖMUOTOISIA TOIMIJOITA... 7 1.2.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkeskus Oy... 7 1.2.2 HYKS- instituutti Oy... 8 1.2.3 Ruotsin vårdval... 8 1.2.4 Moorfields Eye Hospital, Lontoo... 9 1.2.5 HYKSin Oy... 9 2 YHTIÖN PERUSTIEDOT... 10 2.1 YHTEISYRITYS... 10 2.2 LIIKEIDEA... 10 2.3 MISSIO... 10 2.4 VISIO... 11 2.5 ARVOT... 11 3 ILTASAIRAALAN JOHTO JA ORGANISAATIO... 12 3.1 OMISTUS... 12 3.2 ORGANISAATIO... 12 3.3 HENKILÖSTÖ... 13 3.4 STRATEGISET KUMPPANIT... 13 4 TUOTE- JA PALVELUKUVAUS... 15 4.1 PALVELUKONSEPTI... 15 4.2 YHTIÖN TARJOAMAT PALVELUT... 16 4.2.1 Radiologia... 17 4.2.2 Laboratoriopalvelut... 17 4.2.3 Päiväkirurgia... 17 4.2.4 Ortopedia... 18 4.2.5 Kliiniset tutkimukset... 18 5 TOIMIALA JA MARKKINAT... 19 5.1 TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS... 19 5.2 TILANNE KESKI- POHJANMAALLA... 21 5.3 MARKKINAN KOKO... 23 5.4 KILPAILIJA- ANALYYSI... 23

2 5.4.1 Keski- Pohjanmaa... 23 5.5 AVAINASIAKKAAT JA NIIDEN PROFIILIT... 24 5.5.1 Itse maksavat potilaat... 24 5.5.2 Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat... 25 5.5.3 Kuntayhtymien tilaamat hoidot... 25 5.5.4 Ulkomaalaiset asiakkaat... 26 6 YHTIÖN STRATEGIAT... 27 6.1 KILPAILUSTRATEGIA (DIFFEROINTI ELI KILPAILUEDUT)... 27 6.1.1 Ihmisläheisyys... 27 6.1.2 Kuntoutusosaaminen... 27 6.1.3 Imago... 27 6.1.4 Yhteistyöverkostot... 28 6.1.5 Palvelujen saatavuus ja nopeus... 28 6.1.6 Henkilöstö... 28 7 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 29 7.1 LUVAT... 29 7.2 VAKUUTUKSET... 29 7.3 TILAT... 29 7.3.1 Tilojen käytön edellytykset... 29 7.3.2 Tilojen ja laitteiden vuokraaminen... 30 7.3.3 Palveluiden hinnoittelu... 31 7.4 KILPAILUNEUTRALITEETTI... 32 7.5 TIETOTEKNISET RATKAISUT... 33 7.5.1 Tausta... 33 7.5.2 Tietojärjestelmät... 34 7.5.3 Potilastietojärjestelmä... 34 7.5.4 Laskutus... 35 7.5.5 Henkilöstöhallinnon sovellukset... 35 7.5.6 Tietokoneet ja tietoliikenne... 36 7.5.7 Tietoturva... 38 7.5.8 Ylläpito... 38 7.5.9 Viestintäratkaisut... 38 8 TALOUS JA RAHOITUS... 39 8.1 Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kehitys... 39 8.2 Tuloslaskelmaennuste... 40

3 8.3 Yritysjärjestelyissä tarvittava rahoitus... 41 9 LAATUSUOSITUKSET... 43 10 RISKIEN HALLINTA... 43 10.1 HENKILÖSTÖRISKIT... 43 10.2 ASIAKASRISKIT... 44 10.3 TOIMINNALLISET RISKIT... 44 10.4 MUITA HUOMIOITAVIA RISKEJÄ... 45

4 Tiivistelmä Suomen keski- ja pohjoisosissa asuvat joutuvat hakemaan useiden lääketieteen eri- koisalojen palveluja alueidensa ulkopuolelta. Alueilla on riittämättömästi yksityistä palvelutuotantoa, ja monien terveyspalvelujen osalta puuttuu aito kilpailu. Investointi- päätökset julkisiin ja yksityisiin terveydenhuollon tiloihin ja laitteisiin ruuhka- Suomen ulkopuolella johtavat alhaiseen käyttöasteeseen ja taloudelliseen tehottomuuteen. Lääkäreiden ja hoitajien rekrytointivaikeudet pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Iltasairaala kytketään tiiviis- ti sosiaali- ja terveysalaa edustavien oppilaitosten toimintaan siten, että sairaala toimii sekä suomalaisten että ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Iltasairaalatoi- minnan avulla voidaan myös parantaa oppilaitosten henkilöstön osaamistasoa. Iltasai- raala voi toimia myös sosiaali- ja terveysalan yrityshautomona. Iltasairaala tarjoaa alueen asukkaille monipuolisia terveyspalveluita kustannuste- hokkaasti. Palveluita tarjotaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä vuokraamal- la tilat, laitteet ja tarvikkeet käypään hintaan julkiselta palveluntuottajalta. Alueellinen tasa- arvo yksityisten palveluiden saatavuuden suhteen lisääntyy ja alalle syntyy aitoa kilpailua. Samalla helpotetaan myös uusien osaajien rekrytointia. Iltasairaalan palve- lukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilö- kuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, esim. keskussairaaloista. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille ja alueen kunnille sekä kuntayhtymille. Iltasairaala Oy luo uuden toimintamallin julkisen terveydenhuollon tarpeisiin ra- kennettujen tilojen ja laitteiden hyödyntämiseksi palvelutuotannossa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka toiminta- ajatuksena on tarjota lääkärin vastaanottotoimintaa, polikliinisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksia, päiväki- rurgisia toimenpiteitä sekä työterveyspalveluita. Toiminta tapahtuisi olemassa olevissa terveydenhuoltoa tarjoavissa tiloissa julkisen sektorin aukioloaikojen ulkopuolella. Uu- den yrityksen perustaminen luo luotettavan yhteistyökumppanin tilojen ja laitteiden

5 omistajalle. Toimiminen vuokralla terveydenhuollon tarpeisiin rakennetuissa julkisissa tiloissa helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön asiantuntemuksen tehokasta käyttöä. Palvelujen tuotannossa käytetään valtakunnallisesti hyväksyttyjä hoitosuosi- tuksia ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi.

6 1 Taustatietoa 1.1 Rakenteelliset muutokset terveydenhuoltojärjestelmässä Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tu- lee voimaan 1.5.2011 alkaen. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäävät kuitenkin ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Tämän lisäksi val- mistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työ- ryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan tai kun- tayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Lainsäädäntöuu- distusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja pa- rantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestä- mistapoja. Sairausvakuutuslain muutos astui voimaan 1.3.2011. Lakimuutoksen tarkoituksena on laajentaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaaminen koskemaan myös yksityisen julkisissa tiloissa tuottamaan terveydenhuoltoon. Lakimuutoksen perusteella korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vä- hintään 25 %. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivi- semmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista.

7 Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin pe- rusterveydenhuoltoon. 1.2 Olemassa olevia yhtiömuotoisia toimijoita 1.2.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkes- kus Oy Tekonivelsairaala Coxa on vuonna 2002 perustettu terveydenhuoltoalan pilottiyri- tys. Yrityksen perustamisen taustalla on ollut tavoite keskittää tekonivel leikkaukset yhteen paikkaan. Aikaisemmin Pirkanmaalla leikkaukset tehtiin viidessä eri sairaalassa. Coxan myötä Pirkanmaalla ei leikkausjonoja ole ja potilaan pääsy lähetteestä leikkauk- seen kestää 3 4 kuukautta. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (35,9 %), muut merkittävät osat jakaantuvat Terveysrahasto Oy:n (26,4 %) ja Tampe- reen kaupungin (20,6 %) kesken. Pienemmillä osuuksilla mukana on neljä muuta sai- raanhoitopiiriä sekä kolme kaupunkia. Coxa keskittyy fokus- sairaala mallillaan yhteen kapeaan erikoisalaan tuottaen laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa. Coxan liike- vaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden lukumäärä vuonna 2010 oli yli 3000. Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa oli vuonna 2010 133. TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairas- tuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirur- gista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa.

8 1.2.2 HYKS- instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS- instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopi- muksen palvelujen tuottamisesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Hel- sinki - säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS- instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tut- kimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS- instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suo- raan HYKS- instituutti Oy:stä. HYKS- instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talous- seurannasta. 1.2.3 Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakä- räjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruot- sissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityi- seltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asuk- kaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjes- telmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille.

9 1.2.4 Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia ter- veydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yk- siköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moor- fields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna 2009 126 miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityi- nen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen silmäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti sil- mäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä. 1.2.5 HYKSin Oy Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustamassa erillistä kliinisiä palvelu- ja tuottavaa osakeyhtiötä. Yhtiön tarkoitus on tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sel- laisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotanto- järjestelmällä. HYKSin parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palveluntuotantoon. HYKSin tulee olemaan Iltasairaalan kanssa hyvin samantyyppinen toimija.

10 2 Yhtiön perustiedot 2.1 Yhteisyritys Iltasairaala tulee olemaan osakeyhtiömuotoinen yksityinen yritys, jonka omista- juutta tarjotaan yksityisille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille sekä alueen kunnille, kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistajuuden pääpaino tulee kuitenkin olemaan yksityisellä puolella. Lainsäädännön asettama minimi yksityisomistukselle on 25 %, jotta yritys katsotaan yksityiseksi sairaanhoitokorvauksia varten. 2.2 Liikeidea Iltasairaalan liikeideana on tarjota alueen asukkaille monipuolisia terveyden- huoltopalveluja. Toiminta tapahtuu jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa vuokraa- malla tilat ja laitteet yksityiseen käyttöön pääasiassa julkisen sektorin aukioloaiko- jen ulkopuolella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Keski- Pohjanmaan alueen riittämättömät julkiset palvelut ja yksityisten palvelun- tuottajien vähäisyys luovat hyvät edellytykset Iltasairaalan toiminnalle. Samalla voi- daan hyödyntää olemassa olevia tiloja ja laitteita, jotka muuten olisivat käyttämättö- minä suuren osan ajasta. 2.3 Missio Iltasairaala on uuden ajan vaihtoehto tehokas palveluntuottaja, jonka korkea- tasoinen osaamisprofiili tukee koko alueen kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla

11 turvataan hoitoon pääsyä jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja turvataan tarvittava osaaminen. Toiminta- ajatuksena on tehostaa julkisten tilojen käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta alueilla, joissa sille on aitoa tarvetta. 2.4 Visio Iltasairaala on olla palveluillaan kansallisen osaamisen kärkitoimija valituilla asiakassegmenteillä ja sen tavoite on kehittyä osaamiseltaan ylivertaiseksi julkisen ja yksityisen palveluntuottamisen toimintamalliksi 2016 mennessä. 2.5 Arvot Iltasairaalan toimiessa Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu- kuntayhtymä Kiurun tiloissa, noudatetaan samoja arvoja kuin Kiurun omassa toi- minnassa. Kiurun perusarvoiksi on määritelty: - ihmisarvon kunnioittaminen, - oikeudenmukaisuus sekä - hyvinvointi ja terveys. Toiminnallisina arvoina ovat: - innovatiivisuus, - yrittäjyys, - omatoimisuus ja vastuullisuus sekä - vaikuttavuus.

12 3 Iltasairaalan johto ja organi- saatio 3.1 Omistus Iltasairaalan omistus tulee jakaantumaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisomis- tukseen. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille, alueen kunnille sekä kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistuksessa on otettava huomioon lain asettamat vaatimukset. Jotta yritystä pidetään yksityisenä palveluntuottajana, on omistuksesta vähintään 25 % oltava kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolella. Tämä tulee varmuudella toteutumaan ja alkuvaiheessa omistajuus on selkeästi yksityispainotteinen. Omistajuus tulee selvittää tarkemmin heti seuraavassa vaiheessa. Omistuspohjan tulee säilyä selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 3.2 Organisaatio Alkuvaiheessa Iltasairaalan johtoon palkataan osa- aikainen toiminnan vetäjä, vas- taanottosihteeri, osa- aikainen sairaanhoitaja sekä pääosin osa- aikaisia lääkäreitä. Tar- kemmin organisaatiosta päätetään jatkosuunnitelmien yhteydessä.

13 3.3 Henkilöstö Iltasairaalan palvelukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, erityisesti keskussairaalasta. Aluksi yrityksen palvelukseen palkataan toiminnan vetäjä (osa- aikainen), vastaanottosihteeri, sairaanhoitaja (alkuun osa- aikainen) ja lääkäreitä (pääosin osa- aikaisia). 3.4 Strategiset kumppanit Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Jokilaakson yhteistoiminta- alue Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alue Kuntayhtymä Selänne Iltasairaalan kumppanien joukko muodostuu valmistelutyössä mukana olleista ta- hoista, sekä mahdollisista yhteistyötahoista jatkovalmistelun aikana. Merkittävin kumppani on Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, jon- ka tiloissa Iltasairaalan on tarkoitus tuottaa palvelujaan. Kiurun alla toimii peruspalve- luliikelaitos Jyta, jonka yhteistoiminta alue muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnista. Pietarsaaren kaupunki on toiminut vuoden 2010 alusta Pietarsaaren, Luodon, Uu- denkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pe- rusterveydenhuollon avohoito ja yleislääketieteen osasto, suun terveydenhuollon eri vastaanotot, mielenterveyshuollon vastaanotto ja päiväosasto, lähierikoissairaanhoi- don osastot ja poliklinikat sekä hoidon tukitoiminnot, kuten röntgen, laboratorio ja

14 terapeutit, muodostavat yhdessä kokonaisuuden joka tarjoaa laajan terveydenhuolto- palvelujen kirjon seudun asukkaille. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on 1.1.2008 toimintansa aloittanut puitelain vaa- timukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kau- pungeille Pohjois- Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on n. 32 700 asukasta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka on aloittanut toimin- tansa vuoden 2010 alusta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi

15 4 Tuote- ja palvelukuvaus 4.1 Palvelukonsepti Asiakas - näkökulma Yhtiö kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavan, sopivan uuden toimintamallin. Toi- minnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaille palveluja kustannustehokkaasti, markki- naehtoisesti ja läpinäkyvästi. Prosessit - näkökulma Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on prosessien tehokas toiminta niin, että sairaalahoitoon jäävien osuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Iltasairaalan palve- lukonsepti kohdennetaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa mahdolli- simman pitkälle yhden päivän aikana. Tarjonta kattaa kaikki erikoissairaanhoidon pal- velut liiketoimintastrategiassa päätetyllä tavalla. Henkilöstö - näkökulma Laaja palvelutuotanto toimii samalla houkuttimena uusia rekrytointeja ajatellen. Palvelujen valintaan vaikuttaa henkilöstön kiinnostus, palveluiden kysyntä ja tarve. Alustavien tietojen mukaan monen erikoisalan henkilöstöllä on kiinnostusta Iltasairaa- lan toimintaan. Talous näkökulma Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntitu- loista. Palveluiden hinnoittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen

16 johto. Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja kulloisetkin tulostavoitteet asetetaan omistajaintressi huomioiden markkinalähtöisesti. Iltasairaalan toiminnan järjestäminen tukeutuu Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun toimintaan ja henkilöstöön. Yhtiön liiketoiminta ei vaikeuta Kiurun omien potilaiden hoitoa, eikä vaikuta muutenkaan sairaanhoitopiirin omaan toimintaan. Palvelut mitoitetaan todennäköisen tai toteutuvan kysynnän mu- kaan. Toiminnan alkuvaiheessa on käytössä kaksi vaihtoehtoa. Palvelujen tarjonta voi- daan aloittaa jo alkuvaiheessa laajalla palvelutarjonnalla, johon otetaan mukaan kaikki mahdolliset erikoissairaanhoidon palvelut, joille on kysyntää. Toinen vaihtoehto on järjestää toiminnan käynnistäminen siten, että pilotoidaan alkuvaiheessa valituilla pal- veluilla. Palvelujen tarjonta järjestetään kuitenkin niin, että palvelut on helposti lähes- tyttävissä, ne ovat ostajan ja työntekijän kannalta houkuttelevia. 4.2 Yhtiön tarjoamat palvelut Palvelukonsepti jakautuu seuraavasti: Radiologia Laboratorio palvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset

17 4.2.1 Radiologia Osa sairaanhoitopiirin radiologeista on osakkaana jo alueella toimivissa yksityisissä yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan selvitysten pohjalta ole este ja kiinnostusta lähteä mu- kaan Iltasairaalan toimintaan on olemassa. 4.2.2 Laboratoriopalvelut Valmisteluvaiheessa on otettava huomioon, että parhaillaan on menossa selvitys- työ, jonka pohjalta perustettaisiin Pohjois- Suomen laboratorio Oy yhdessä Oulun, Ka- jaanin, Kemin ja Kokkolan kanssa. Tästä johtuen iltasairaalan tarjoamat laboratoriopal- velut tulee selvitettäväksi myöhemmässä vaiheessa tarkemmin. Todennäköisesti järke- vin vaihtoehto tulee olemaan, että Iltasairaala ostaa laboratoriopalvelut Pohjois- Suomen laboratoriolta. 4.2.3 Päiväkirurgia Päiväkirurgian palveluja Iltasairaala tarjoaa kaikille asiakasryhmille. Oman osan toiminnasta luo sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolella olevien tahojen ostamat palvelut. Tällainen potentiaalinen taho on esimerkiksi selvityksessä mukana oleva Pe- ruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suunnitelmissa on tuottaa Kallion palveluseteliasiakkail- le kaihileikkauksia ja muut mahdolliset palvelut selvitetään jatkossa Kallion kanssa. Iltasairaalan päiväkirurgiseen leikkaustoimintaan tulevat potilaat ovat läpikäyneet normaalin erikoissairaanhoidon toimenpiteiden aiheen arvioinnin, jossa noudatetaan valtakunnallisia leikkausindikaatioita ja/tai hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa. Po- tilaat on asianmukaisesti tutkittu ja arvioitu päiväkirurgiaan sopiviksi joko normaalina kuntayhtymän toimintana tai sitten Iltasairaala Oy:n palveluihin alun perin lähetettyinä potilaina. Iltasairaala Oy:n päiväkirurgiseksi potilaaksi tuleva käy läpi samat rutiinit kuin

18 tavanomainen kuntayhtymän päiväkirurginen potilas. Päiväkirurginen hoitotapahtuma on lääketieteelliseltä sisällöltään ja laatukriteereiltään yhtäläinen Kiurun vastaavien hoitotapahtumien kanssa. On otettava huomioon, että päiväkirurgiseksi tarkoitetuista potilaista pieni osa yö- pyy ennalta suunnittelematta sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen komplikaation vuoksi tutkittavaksi tai hoidettavaksi jää myös pieni osa potilaista. Näiden potilaiden hoito tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kuntayhtymän potilaiden kohdalla. Hoitava Iltasai- raala Oy:n lääkäri sopii sillä hetkellä päivystys- tai virkavastuussa olevan Kiurun lääkärin kanssa miten toimitaan. Kaikissa tapauksissa (yön yli sairaalaan otettavat, komplikaati- oiden vuoksi uudelleen tutkittavat tai hoidettavat potilaat) kustannusvastuu on Iltasai- raala Oy:n, ja tämä huomioidaan Iltasairaala Oy:n ja Kiurun välisissä sopimuksissa. 4.2.4 Ortopedia Ortopedia ja siihen liittyvät kuvantamiset on herättänyt kiinnostusta sairaanhoito- piirin henkilöstössä. Tämän pohjalta ortopedia lienee varteenotettava palvelumuoto toiminnan käynnistyttyä. 4.2.5 Kliiniset tutkimukset Iltasairaalan toiminnan kannalta merkittävän osan voivat muodostaa tavanomaiset polikliiniset vastaanotot. Palvelut kohdentuvat kaikille asiakasryhmille maksajatahosta riippumatta.

19 5 Toimiala ja markkinat 5.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamien tilastojen mukaan julkisen tervey- denhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. So- maattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikois- aloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta 2000. Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 2000 2008. 1 1 Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008 Öppenvård inom specialiserad sjukvård och mentalvårdsarbete 2008 Tilastoraportti Statistikrapport 24/2009, 11.12.2009 Suomen virallinen tilasto, Terveys 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

20 Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli sisätautien, aikuispsykiatrian ja ki- rurgian erikoisaloilla. Kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuodesta 2000 käynnit kasvoivat suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mu- kaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna 2008. Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskor- vaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen me- nojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudes- saan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa, joka on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden jaettuna menot olivat 2 908 euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu- na menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon koko- naismenot pysyivät ennallaan. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat eri- koissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytös- tä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista tervey- denhuoltomenoista. Saman tilaston mukaan, vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituk- sen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 pro- senttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoi- tusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoi-

21 sesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yh- teensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjak- soisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällis- ten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnäl- listen tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltome- nojen rahoitusosuus on ollut koko 2000- luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhtei- söjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuon- na 2008. Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodos- taa uhan tasa- arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kana- voituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 5.2 Tilanne Keski- Pohjanmaalla Yksityisten palvelujen käyttö on Keski- Pohjanmaan alueella maan vähäisintä. Ilta- sairaalan tavoitteena on täydentää olemassa olevia julkisia palveluja. Toiminta sopii hyvin tilanteisiin, joissa sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä ja tarvitaan lisäkapasi- teettia näiden ylivuototapausten hoitoon.

22 Kuva 1 Kuva 2. Käynnit yksityisissä terveyspalveluissa ja niistä lääkärikäynnit maakunnit- tain asukasta kohti vuonna 2007 Vuonna 2007 Keski- Pohjanmaalla oli yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia kokonaisuudessaan 43 kappaletta. Nämä jakaantuivat siten, että laboratoriotoimintaa oli 2 yksikössä, lääkärin vastaanottoa 11 yksikössä, röntgentoiminta 1 yksikössä, lää- kinnällistä kuntoutusta 21 yksikössä, työterveyshuoltoon erikoistuneita 8 kappaletta sekä hammashuoltoa 3 kappaletta. Viereisissä maakunnissa tilanne oli täysin toinen. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimi- paikkoja oli 164 joista lääkärin vastaanottoja 38. Pohjois- Pohjanmaalla kokonaismäärä oli 888 toimipaikkaa ja lääkärin vastaanottoja oli 188 toimipaikassa. Etelä- Pohjanmaan

23 osalta kokonaismäärä oli 225 ja lääkärin vastaanottoja 75 kappaletta. Vaikka maakun- tien väestöpohjassa on suuria eroja, kuvaa tilasto hyvin Keskipohjanmaan tilannetta. 5.3 Markkinan koko Markkinat kattavat koko Keski- Pohjanmaan alueen, jossa yksityisten palvelujen käyttöaste on maan alhaisimpia. Alueella on asukkaita yhteensä noin 71 000, joiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi Iltasairaala perustetaan. Keski- Pohjanmaan väestön ennustetaan kasvavan suhteellisen tasaisesti, vuonna 2020 alueen väestö ar- vio on noin 72 000 ja vuonna 2035 ylittyy 75 000 asukkaan raja. Iltasairaalan markkina- alue ulottuu myös Keski- Pohjanmaan ulkopuolelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle. Potentiaalisia asiakkaita on alueen ulkopuolisilla yhteistoiminta- alueilla sekä ulkomaa- laisissa asiakkaissa. 5.4 Kilpailija- analyysi 5.4.1 Keski- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaalla yksityistä palveluntuotantoa käytetään varsin vähän. Alueella toimivia yksityisiä asemia ei paljon ole. Näistä merkittävin Iltasairaalan kannalta on Kokkolassa toimiva Terveystalo Oyj, muita pieniä yksityisiä asemia ovat MedWind Ala- vetelissä sekä Kokkolan lääkärikeskus. Alueella on muutamia työterveyshuoltopalveluja tuottavia yrityksiä sekä yksityinen röntgen. Terveystalo Kokkola Terveystalon Kokkolan toimipiste tarjoaa asiakkailleen seuraavia palveluja: yleislääkärin vastaanotto ja usean eri alan erikoislääkäripalvelut pienkirurgiset toimenpiteet