Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2010, 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2011-14 1
Visiomme on että on houkutteleva paikkakunta asumiselle ja että se myös tulevaisuudessa on yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Asuntopoliittinen ohjelma 2011 14 Johdanto kasvaa. Viime vuosina väestönkehitys on ollut positiivinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös valoisilta. Viimeisten neljän vuoden aikana on syntynyt 80-100 lasta vuosittain Uudessakaarlepyyssä ja väestöluku on kasvanut 20 40 henkilöllä vuodessa. Jotta kaupunki myös vastedes olisi viihtyisä asumis- ja oleskelupaikka vaaditaan mm. asuntojen hyvää tarjontaa. Miten asumme, missä asumme ja kustannukset asumisesta vaikuttavat elämäntilanteeseemme. Asuntopoliittinen ohjelma luettelee tavoitteet siitä miten toivoisimme saavuttaa vaihtelevan tarjonnan asunnoista elämän eri vaiheisiin. Samalla rakentamisen tulee olla taloudellisesti pitkälle tähtäävää, ja ympäristöä ajatellen kestävää. Oikeilla panoksilla kaupungin puolelta asuntojen rakentaminen helpottuu. Eri asumismuotojen tarve vaihtelee elämän aikana, mutta asuminen turvallisissa oloissa on perusedellytys hyville elinoloille. Kaikilla Uudenkaarlepyyn asukkailla tulee olla mahdollisuus löytää sopiva asumismuoto. Asuntomarkkinoiden kehityksellä on merkitystä kunnan väestön, elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ym. tulevaisuuden kehitykselle. Lähtien Tilastokeskuksen väestöennusteista noin 500 uudella asukkaalla vuoteen 2040 uustuotannon tarve on kiireellinen. Uudenkaarlepyyn julkisen asuntopolitiikan kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla. Julkista asuntopolitiikkaa harjoitetaan rakentamalla ja ylläpitämällä asuintontteja ja kehittämällä kaava-alueita, lupatoimintaa, asuntojen omistamista ja vuokraamista sekä välittämällä valtion lainoja ja avustuksia asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Visiomme on että Uusikaarlepyy olisi houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi, ja myös vastedes olisi yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Ohjelman keskeiset ongelmat: - Millä alueilla on asuntopoliittisia kehitysmahdollisuuksia? - Tarvitseeko kaupunki enemmän vuokra-asuntoja kunnallisella johdolla vai riittävätkö yksityiset aloitteet vuokra-asuntojen kysyntään? - Pitäisikö erityisryhmien asuntotarpeita vielä parantaa? - Mikä rooli asuntopolitiikalla on jatkuvan positiivisen väestökehityksen turvaamiseksi? Työryhmään on kuulunut Vald-Erik Granlund (puheenjohtaja), Stefan Grahn, Ted Saari, Anna Kengo, Gunilla Södergård, Stefan Sandin, Christina Asp-Törnqvist ja Tomas Knuts (sihteeri). 2
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Asuntopoliittinen ohjelma 2011 14 Taustatilastoja ja nykytilanne [ Väestö ] Kuva 1. Väestömäärä Uudessakaarlepyyssä 1980 2009 (huom. skaala: 7100 7900). Lähde Tilastokeskus. 7900 7800 7700 7600 7500 7400 7300 7537 7747 7861 7727 7658 7492 7375 7452 7200 7100 Kuva 2. Väestöluku alueittain 1998 ja 2009. Lähde: Munsala Monäs Monå Kantlax Jussila Hirvlax Harjux Överjeppo Lassila Jungar Kovjoki Forsby Vexala Pensala Ytterjeppo Socklot Markby Kyrkoby Centrum 230 153 156 81 96 34 262 128 112 215 313 286 279 197 562 597 493 542 2009 1998 2651 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3
Taulukko 1. Väestömuutokset Uudessakaarlepyyssä 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luon. väestölisäys Muutto Sisäänmuutto Maahanmuutto Maastamuutto 1999 79 90-11 160 191 42 31 11 2000 76 80-4 130 174 39 25 14 2001 59 88-29 196 190 21 34-13 2002 75 83-8 148 175 43 41 2 2003 75 83-8 144 144 43 16 27 2004 66 95-29 165 162 37 28 9 2005 66 91-25 183 232 41 28 13 2006 88 73 15 133 151 59 32 27 2007 95 91 4 170 213 69 37 32 2008 105 86 19 178 216 74 21 53 2009 84 76 8 154 179 59 28 31 Netto muutto liike Taulukko 2. Väestöennuste iän mukaan 2010 2040 Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2010 2015 +/- 2020 2030 2040 +/- Yhteensä 7447 7533 * 7670 7923 8048 ** Ikä 0-4 475 462-3% 468 444 457-4% 5-9 370 482 +30% 472 467 455 +23% 10-14 412 378-8% 484 481 459 +11% 15-19 485 410-16% 379 470 465-7% 20-24 503 463-8% 405 449 454-10% 25-29 439 458 +4% 440 385 429-2% 30-34 405 442 +9% 454 405 428 +6% 35-39 408 418 +2% 455 456 413 +1% 40-44 418 419 +0% 429 474 431 +3% 45-49 432 420-3% 418 465 465 +8% 50-54 467 441-6% 429 437 479 +3% 55-59 510 462-10% 438 422 467-9% 60-64 561 498-12% 453 421 431-23% 65-69 418 539 +29% 483 423 407-3% 70-74 341 401 +18% 522 433 409 +20% 75-79 306 311 +2% 370 448 404 +32% 80-84 228 257 +13% 267 435 382 +68% 85-89 170 162-5% 189 254 337 +98% 90-94 77 87 +13% 86 115 215 +179% 95-22 23 +0% 29 39 61 +177% * Väestökehitys prosentteina vuoden 2015 ja 2010 välillä. ** Väestökehitys prosentteina vuoden 2040 ja 2010 välillä. Uudellakaarlepyyllä on kokonaisuudessaan positiivinen väestökehitys. Iällisesti suurin haaste on iäkkäässä väestössä, jonka odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. 4
[Asunnot ] Taulukko 3. Pysyvästi asutut asunnot hallintaperusteen mukaan 2004 2008. Lähde: Tilastokeskus Seutunet. Vuosi Asunnot yhteensä Omistusasunto Muu asunto Omistusasunto (%) Vuokraasunto Vuokraasunto (%) Muu asunto (%) 2008 3105 2397 610 98 77,20 19,65 3,16 2007 3099 2399 601 99 77,40 19,40 3,20 2006 3057 2413 568 76 78,90 18,60 2,50 2005 3017 2298 598 121 76,17 19,82 4,01 2004 3026 2289 635 102 75,64 20,98 3,37 Viime vuosina on havaittu trendi jonka mukaan asuntojen määrä yleensä, ja varsinkin omistusasuntojen, kasvaa jonkin verran. Vuokra-asuntojen kysyntä on myös kasvanut, varsinkin vuosina 2009 ja 2010. *ARA:n tilastojen mukaan Uudessakaarlepyyssä oli yhteensä 3455 asuntoa vuonna 2009 joista 650 oli vuokra-asuntoja. Kuva 3. Asuntotuotanto Uudessakaarlepyyssä 2003 2009 Lähde: 35 30 25 31 28 25 20 15 19 15 13 14 19 16 10 5 0 8 6 6 6 2 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Egnahemshus Radhuslägenheter Våningshuslägenheter 1999 2009 aikana rakennettiin 103 omakotitaloa keskustassa kun taas kunnan syrjäseuduilla rakennettiin 112. Keskimäärin Uudessakaarlepyyssä siis rakennettiin noin 20 omakotitaloa vuodessa (Taulukko 3 ja 4). 5
Taulukko 4. Uudet omakoti- Taulukko 5. Uudet omakotirakennukset alueittain rakennukset alueittain 1999-2009 Uudessakaarlepyyssä 1999-2009 Alua Määrä Vuosi Määrä Markby 2 1999 20 Forsby 10 2000 26 Kantlax 4 2001 19 Munsala 11 2002 16 Jussila 1 2003 19 Vexala 7 2004 15 Hirvlax 4 2005 32 Monäs 5 2006 20 Pensala 5 2007 11 Sokaluoto 29 2008 16 Kovjoki 9 2009 21 Jepua 21 Yhteensä 215 Alajepua 5 Lippjärv 1 Keskusta 103 Yhteensä 215 Lähde: Taulukko 6. Myönnetyt rakennusluvat vuosina 1999-2009 Uudisrakennus Lisärakennus Keskiarvo/ v. Omakotitalot (AO) 222 160 38,2 (22,2 / 16) Rivitalot (AR) 9 2 1,1 Kerrostalot (AK) 3 2 0,5 Yhteensä 234 164 39,8 (23,4 / 16,4) Lähde: Huom: Tilasto käsittää myönnettyjä lupia, riippumatta siitä onko lupaa käytetty hyväksi. Taulukko 7. Työryhmän ennuste asuntojen tuotantoon. Määrä /vuosi Omakotitalot (AO) 25 / v. Rivitalohuoneistot(AR) 15 / v. Kerrostalohuoneistot (AK) 10 / v. 6
[ Sukkulointi] Kuva 4. Sukkulointi kuntien välillä Pietarsaarenseudulla 2007 Arbetar i sin bostadskommun: Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Pendling Sukkulointi mellan kuntien kommunerna välillä inom Jakobstadsregionen Pietarsaarenseudulla 2007 2007 6 618 2 038 603 2 642 2 368 Jakobstad Larsmo Kronoby Pendling mellan kommuner: 2-20 21-100 101-200 201-910 1728 Källa: Statistikcentralen, Sysselsättningsstatistik Nykarleby Pedersöre V. 2007 462 Uudessakaarlepyyssä asuvaa sukkuloi johonkin läheiseen naapurikuntaan. 478 henkeä sukkuloi vuorostaan jostakin naapurikunnasta Uuteenkaarlepyyhyn SeutuNet 9.11.2009 Kuva 8. Sukkulointi 2007 Uuteenkaarlepyyhyn ja täältä. Työllistetty työvoima joka asuu Uudessakaarlepyyssä mutta sukkuloi... Pietarsaareen Kruunupyyhyn Luotoon Pedersöreen 247 15 35 165 Sukkuloi Uuteenkaarlepyyhyn Pietarsaaresta Kruunupyystä Luodosta Pedersörestä 366 2 9 101 Koskien työpaikkoja Uudellakaarlepyyllä on viime vuosina ollut työpaikkojen 97 %:n omavaraisuus. Työttömyys on huolimatta matalasuhdanteesta ollut suhteellisen alhainen Uudessakaarlepyyssä, heinäkuussa 2010 oli 5 % työttömänä (8,3 % Pietarsaarenseudulla ja 10,8% koko maassa). Asuntojen uustuotanto on ollut noususuunnassa vuosina 2009 ja 2010. 7
Yleiset tavoitteet Edellytys toimivaan asuntopolitiikkaan on voida tarjota nykyaikaisia viihtyisiä asuntoja ja tontteja, koska ihmiset nykyisin asettavat yhä korkeampia vaatimuksia asumiselle. Uudenkaarlepyyn kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin: Uudenkaarlepyyn asumisella on oltava alueellinen levinneisyys. Koko kuntaa on kehitettävä. Asuntojen rakentaminen vastaa odotettua väestölisäystä ja sopeutetaan kysyntään. huomioi uusien asuntojen kysynnän eri luovutusmuodoilla. Nuorten, eläkeläisten ja erityisryhmien tarpeet edullisista ja helposti saavutettavista asunnoista huomioidaan. Kustannustehokas kunnallinen toiminta esim. vesi- ja viemärialalla on tärkeä jotta asumiskustannukset voidaan pitää alhaisina. Vanhenevan väestön asuminen tuottaa haasteita vastedes. Hissillä varustettujen kerrostalojen määrää pitää lisätä. Kaupungin tulee tiedottaa ja kehottaa asuntoyhtiöitä mahdollisuudesta hakea avustusta hissien rakentamiseen. Hyvä kaavoitusvalmius ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka hankinnoilla ja tiedottamalla on hyvä edellytys asumispolitiikalle Uudenkaarlepyyn luonnonkaunis ympäristö on resurssi joka huomioidaan myös asuntopolitiikassa. Merenläheinen asuminen on resurssi koko Uudessakaarlepyyssä. Joustava rakennuslupamenettely sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Kohtuullinen muotoilu kunnan taksoille ja maksuille. Kunnallinen kiinteistöyhtiö osallistuu uustuotantoon. Asuntomarkkinoiden informaatio Uudessakaarlepyyssä helposti saatavilla. Hyvä yhteistoiminta seudulla 8
Asuntopolitiikka Uudessakaarlepyyssä Selvittääkseen miten parhaiten voidaan kehittää asuntopolitiikkaa, työryhmä on pyytänyt lausuntoja keskeisiin kysymysasetteluihin jotka mainitaan ohjelman alussa. Kyläkunnat, vanhusten neuvosto ja vammaisneuvosto sekä sosiaalikeskus on saanut pyynnön antaa mielipiteensä asuntokannasta kunnassa. Lausuntoja tuli Monån, Jepuan ja Alajepuan kylistä, vanhustenneuvostosta sekä sosiaalikeskuksesta (liite). [Tontit ja asunnot] Kaupungin omistuksessa oli elokuussa 2010 seuraavat tontit vapaana.: - Keskusta 45 kpl pientalotonttia ja 7 rivitalotonttia - 11 kpl pientalo- ja 3 kpl rivitalotonttia on varattu. - Kapasiteettia on vielä 9:lle pientalotontille - Jepua 14 kpl vapaana ja kapasiteettia vielä 15. - Munsala 16 kpl vapaana ja 2 rivitalotonttia. Kapasiteettia vielä 5:lle - Sokaluoto 8 kpl - Hirvlax 5 kpl - Monäs 4 kpl - Monå 2 kpl Merenläheisten kylien rantayleiskaavalla luodaan noin 200 rakennuspaikkaa vakinaiselle asumiselle ja noin 150 vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa. Tavoitteet: - Kaavoittaa 30:lle omakotitalotontille vuodessa. - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaavoitetuilla osillaa. 9
[Asuntopoliittiset kehitysmahdollisuudet] Korjaukset ja avustus ARA myöntää avustusta korjauksiin, energiaan ja terveyshaittojen poistamiseen sekä investointitukea asumisolosuhteiden parantamiseksi ryhmille erityistarpeilla. Avustusta myönnetään myös infrastruktuurin rakentamiseksi uusille asumisalueille. Myös vuokratalot ja asumisoikeustalot joilla on taloudellisia vaikeuksia, voivat saada avustusta. Avustukset myöntää kunta, ARA tai Valtiokonttori riippuen avustuksen laadusta. Asuntojen korjauksiin myönnettiin korjaus- ja energia-avustuksia vuonna 2009 yhteensä 88 329, 17 kpl, 139 asuntoa Hakemuslomakkeita ja lähempiä tietoja hakemuksesta saa rakennustarkastustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä apulaisrakennustarkastaja hoitaa avustukset. Merenläheinen ja joenläheinen asuminen Yhteensä 450 kilometrin rantalinjalla Uudellakaarlepyyllä on suuret mahdollisuudet voida tarjota meren- ja joenläheistä asumista sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Mahdollisuus vakinaiseen asumiseen nykyisissä vapaa-ajanasunnoissa on tullut yhä suositummaksi. Kaupunki on myös vastedes myönteinen tähän kehitykseen, kohtuullisilla edellytyksillä. Merenläheiset kaava-alueet ovat mahdollisia kehitysaloja Uudessakaarlepyyssä. On trendikästä että yhä nuoremmat hankkivat itselleen asuntohuoneiston ja tähtäävät siihen että asuvat pitempiä jaksoja vapaa-ajan asunnossa. Kaupunki turvaa asumisen perusrakenteet ja toiminnan maaseudulla ja tukee kehityshankkeita jotka kylien asukkaat itse suorittavat. Kunnallisen infrastruktuurin hyvä kehitys on edellytys elinvoimaan kylissä. Tavoitteet: - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden merenläheisen kaava-alueen suunnitteluun maaseudulla vesinäköalalla ohjelmakauden aikana. - 10
Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot koostui v.2009 25:stä vuokrayksiköstä. Asuntohuoneistojen määrä oli noin 280. Vuokrahuoneistoista 168 (62%) oli kaupungin keskustassa 104 (48%) maaseudulla. Viime vuosina vuokrausaste on ollut korkea ja keskustan vuokrahuoneistojen puute on ollut merkittävä. 2009 oli seitsemäs vuosi peräkkäin vuokra-asuntojen suhteellisen hyvällä käyttöasteella. Huoneistojen kysyntää esiintyy ennen kaikkea kaksioille ja kolmen huoneen asunnoille. Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot hallitsee tänään keskustan lisäksi vuokra-asuntoja myös Hirvlaxissa, Vexalassa, Pensalassa, Jepualla, Sokaluodossa ja Kovjoella. Vuokra-asuntoja julkisella johdolla tulee olla saatavana myös vastedes. Vähän isompien asuntojen puskuri, kaksioiden, pitäisi olla olemassa. Tavoitteet: - Uusien vuokra-asuntojen tuotanto täyttää kysynnän - Vuokra-asuntoihin jonottaminen Uudessakaarlepyyssä pysyy kohtuullisella tasolla - Vuokra-asunnot ovat viihtyisät Tarpeet eri elämänvaiheissa ja eri ryhmille Vuokra-asuntoja tulee edelleenkin olla kaikissa kunnan osissa ja eri ryhmille. Asuntoja tarvitaan mm. nuorille jotka muuttavat kotoa ensimmäiseen omaan asuntoon, muutoksiin perheiden elämäntilanteisiin, vammaisille, takaisinmuuttajille ja kausityöntekijöille. Julkisen hallinnon asuntoja tarvitaan ryhmille joille voi olla vaikea saada asunto yksityisillä markkinoilla. Myös enemmän rivitaloja julkisella hallinnolla tarvitaan. Viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivien palvelujen kanssa ja mahdollisuudella vapaaajanviettoon on, ja tulee olemaan, tärkeitä tekijöitä kun perheet valitsevat asuinpaikan. 11
Nuorten ensimmäisen asunnon tarve ja tarjonta Nuoret alkavat elää itsenäisesti varhain. Kolmasosa 18-21 vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa Suomessa, 26-29 vuotiaista vain kolme prosenttia asuu kotona. Nuorten ensimmäinen asunto on useimmiten vuokra-asunto. Asuntopulan aikana ja kun jonotusaika on pitkä ja asuntohinnat korotetut, ryhmät, kuten nuoret ja matalapalkkaiset kotitaloudet, työntyvät yhä suuremmassa määrin ulos asuntomarkkinoilta. 26-vuotiaista 40 prosenttia asuu omassa asunnossa (Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen kehitysohjelma 2007-11, s. 74). Eläkeläis- ja palveluasunnot. Asuntopolitiikan tulee tuleville vuosille ottaa huomioon haasteet jotka aiheutuvat väestön ikääntymisestä. Liikkumisesteiden poistaminen ja parempien mahdollisuuksien luominen kotona asumiselle tulee yhä keskeisemmäksi. Eläkeläis- ja palveluasuntoja on tänään Uudenkaarlepyyn keskustassa ja Munsalassa. Jepualla on muutama vammaisille sopeutettu asunto. Tukea asumiseen saa laajan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kautta ja monet vanhukset pystyvät sen vuoksi asumaan kotona koko elämänsä. Viihtyisien eläkeläis- ja palveluasuntojen tarve helposti saatavilla palveluilla tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Hakalehdon eläkeläiskeskuksessa ja Hagaborgissa on tilaa vanhuksille joita ei voi hoitaa avohoidossa. Paikkoja on myös jaksottaishoitoon. Nämä paikat on tarkoitettu omaishoitajien helpotukseksi. Hakalehdon korjauksen odotetaan olevan valmis keväällä 2012. Kunnostamisen yhteydessä tehdään myös erillinen dementiaosasto. Asuntoja julkisella hallinnolla tarvitaan myös, erityisesti ryhmille joille muuten on vaikea löytää asunto yksityisillä markkinoilla. Vammaisille mukautettujen asuntojen saanti on turvattava ja lisäksi tarvitaan joissakin tilanteissa isoja asuntoja. V. 2016 Uudenkaarlepyyn Sairaskoti siirtyy Uudenkaarlepyyn kaupungin omistukseen. Osaaminen ja mahdollisuudet jotka sairaskodilla on tänään on otettava talteen kun sairaskodin tulevaisuudensuunnittelu käynnistyy. 12
Asuntoja työvoiman maahanmuuttajille, kiintiöpakolaisille Päätöksen myötä ottaa vastaan kiintiöpakolaisia Pietarsaarenseudulle ajankohtaistuu sopivien asuntojen tarve vuonna 2011. Ulkomaalaisten kansalaisten määrä on jatkuvasti kasvanut Uudessakaarlepyyssä ja 2008 2,9% väestöstä oli ulkomaalaisia (vrt. 2,7 % koko maassa, 3,2 % Pohjanmaalla). Pietarsaarenseutu on päättänyt ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tulevina vuosina. Uusikaarlepyy on ilmoittanut että kaupunki on valmis vastaanottamaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset alkaen syksyllä 2011. Tämä tuo mukaansa haasteita myös asuntomarkkinoilla koska asuntopolitiikalla on myös tärkeä osuus integroinnissa. Asuntojen tarve, sekä tilapäiseen että vakinaiseen asumiseen, on tyydytettävä työvoiman maahanmuuttajille. Asunnot ryhmille erityistarpeilla On olemassa tarve tukiasumiselle ryhmille joilla on erityistarpeita, esim. psyykkisesti sairaille, väärinkäyttäjille ja vammaisille. Asuntopolitiikan merkitys väestökehitykselle On olemassa eri mielipiteitä siitä mikä merkitys julkisella asuntopolitiikalla on väestönkehitykselle. Hyvin harkittu asuntopolitiikka ja asuntojen hyvä tarjonta on joka tapauksessa keskeisiä elementtejä kunnan väestökehitykselle. Asuntojen puute on ajan mittaan este kunnan kehitykselle. Kunnalla on keskeinen osa asuntojen rakentamisen kaikissa muodoissa, mm. luomalla yleisiä edellytyksiä asuntorakentamiselle suunnittelun ja maankäytön kautta, kunnallistekniikalla ja viranomaiskäytöllä. Myös tonttien myynti on tärkeä väline kun on kyse hintatason pitämisestä kohtuullisella tasolla ja yhteiskuntarakennetta toimivana Nuorten ensimmäinen asunto on usein vuokra-asunto, mutta monella lapsiperheellä on päämääränä hankkia omistusasunto. Ensisijainen vastuu rakennusten ja asuntojen kunnossapidosta ja korjauksista on niillä jotka omistavat kiinteistön. Siistit julkisivut ja hyvinhoidetut alueet ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisässä asuinympäristössä. Uusikaarlepyy panostaa päivähoidon eri muotoihin jotta perheet voivat valita sekä ajallisesti että sisällöltä vaihtelevia muotoja kokopäivähoidosta leikkitoimintaan. Tämä on tärkeä osa Uudenkaarlepyyn asuntopolitiikassa. 13
Yhteenveto toimenpiteistä ja ehdotuksista Markkinointi - Parempia karttoja ja valokuvia vapaista tonteista sekä kaavoja että kaavoituskatsaus näkyville kaupungin nettisivuille. - Informaatiota vastamuuttaneille - Asu ja työskentele Uudessakaarlepyyssä kampanja - Tonttipäivä - Infrastruktuuri Aktiivinen tonttipolitiikka - Aktiivinen tonttipolitiikka koko Uudessakaarlepyyssä - Kaavoittaa 30:lle omakotitontlle vuodessa - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaava-alueilla Asuntojen tuotanto - Kunta kannustaa aktiivisesti yksityisiä yrityksiä rakentamaan asuntoja. Kunta voi myös ostaa 1-2 huoneistoa varmistaakseen tarvittaessa hyvän taloudellisen lopputuloksen. - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden meriläheisen kaava-alueen suunnittelemiseen (vesinäköalalla) maaseudulla ohjelman aikana. Uusien osakas/vuokrakonseptien kehittäminen Julkisivukatselmusryhmä - Keskustan puiset julkisivut on säilytettävä. Julkisivukatselmusryhmä kehottaa asianomaisia toimenpiteisiin saadakseen piristystä ja eloa vanhoihin puutalokortteleihin. - Näkyvien rakennusten julkisivut on otettava huomioon ja pidettävä siisteinä. Kaupunki on hyvänä esimerkkinä ja hoitaa julkisivunsa. Lähteet ja materiaali Tilastokeskus SeutuNet Pohjanmaa lukuina Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Kuvat: 14
Kylät/alueet Uudessakaarlepyyssä Asukasluku (31.12.2009) Sijainti Palvelut Keskusta 2651 20 km Pietarsaaren keskustaan Kaupungin keskustassa laajat palvelut Kyrkoby 542 20 km Pietarsaareen Kaupungin keskustassa Markby 112 12 km E 8:sta 20 km kaupunginkeskustaan 30 km Pietarsaareen Sokaluoto 493 Keskustan ja Pietarsaaren välillä Koulu 8 km kaupunginkeskustaan päivähoito 18 km Pietarsaaren keskustaan vesatama Åminne 44 Joen varrella Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä 5 km kaupunginkeskustaan 19 km Pietarsaaren keskustaan Alajepua 197 E 8:n ja keskustan välillä Koulu 9 km kaupunginkeskustaan 32 km Pietarsaareen Pensala 279 Oravaisten ja Jepuan välillä 10 km Jepuan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan 12 km Oravaisten keskustaan Vexala 286 Meren läheinen kyä Venesatama 6 km Munsalan keskustaan 14 km kaupunginkeskustaan Forsby 313 3 km kaupunginkeskustaan Kovjoki 215 E 8:an varrella koulu 10 km kaupunginkeskustaan 18 km Pietarsaareen 15
Asukasluku (31.12.2009) Sijainti Palvelut Jepua 987 Kyläkeskus 8 km E 8:n Koulu kirjasto kahvila kauppa Maaseutukanslia E19 kulkee Jepuan läpi päivähoito postiasiamies kuntosali pankki 17 km kaupunginkeskustaan urheilualue Harjux 34 E 8 varrella 11 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Hirvlax 96 Keskus länsi-munsalalle koulu 7 km Munsalan keskustaan päivähoito 18 km kaupunginkeskustaan kyläkauppa postiasiamies Jussila 81 E 8 varrella 7,5 km Munsalan keskustaan 18 km kaupunginkeskustaan Kantlax 156 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 19 km kaupunginkeskustaanrum Monå 153 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Satama Venesatama Monäs 230 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa Kyläkauppa, polttoaineen myynti, leirintäalue 12 km Munsalan keskustaan 22 km kaupunginkeskustaan venesatama Munsala 562 Kyläkeskus Koulu, kirjasto, päivähoito, kahvila, postiasiamies, 10 km kaupunginkeskustasta etelään Urheilu- ja nuorisotalo, pankki, kauppoja, 7 km E 8:n urheilukenttä 16