Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 1 Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 35
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1.1. Naantalin saaristo-ohjelman taustaa 1.2. Valtion saaristopolitiikka antaa suuntaviivoja saaristo-ohjelmalle 1.3. Ohjelman laatimisprosessi 2 TAUSTATIETOJA NAANTALIN SAARISTOSTA 2.1. Kuntaliitoksella saaristokaupungiksi 2.2. Tuhannen saaren Naantali 2.3 Saaristo-ohjelman toteuttaminen ja päivittäminen 3 SAARISTON TAVOITETILA 4 SAARISTO-OHJELMAN PAINOPISTEET VALTUUSTOKAUDELLA 2014 2017 LIITTEET Saaristo-ohjelman 2009 2012 arviointia Tilastotietoa Naantalin saaristosta
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 3 1 JOHDANTO 1.1 Naantalin saaristo-ohjelman taustaa Naantalin kaupungin ensimmäinen saaristo-ohjelma tehtiin valtuustokaudelle 2009 2012. Sen tarkoituksena oli luoda yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi elinvoimaiseksi osaksi uutta kaupunkikokonaisuutta. Ohjelma koski kaupungin silloisia saaristoosia, eli Merimaskua, Rymättylää ja Velkuaa. Saaristo-ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain. Ohjelma on osa kaupungin strategia- ja kehittämistyötä. Tässä saaristo-ohjelman päivityksessä määritellään minkälaisia saariston kehittämislinjauksia ja toimenpiteitä Naantalin saaristossa halutaan toteuttaa vuosina 2014 2017. Saaristolautakunta on vastannut ohjelman valmistelusta. Päivitettyyn saaristo-ohjelmaan kuuluvat Naantalin nykyisen asetuksen mukaiset saaristo-osat, eli Livonsaari, Lempisaari, Merimasku, Rymättylä ja Velkua. 1.2 Valtion saaristopolitiikka antaa suuntaviivoja saaristo-ohjelmalle Saaristo-ohjelman laatimisen perustana ovat saaristolaki ja valtioneuvoston saaristopoliittisen toimenpide-ohjelman linjaukset vuosille 2012 2015. Saaristolaki (Laki saariston kehittämisen edistämisestä 494/81, 1138/93) velvoittaa valtiota ja kuntia toiminnallaan turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta. Lain keskeisiä asioita on saariston peruspalvelujen turvaaminen. Saaristopoliittisella toimenpideohjelmalla pyritään hyödyntämään saaristoisuutta, merta ja vesistöisyyttä erityisesti seuraavilla painopistealoilla: Kunta- ja aluepolitiikka Elinkeinot ja työllisyys Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Ympäristö, luonto ja kulttuuri
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 4 1.3 Ohjelman laatimisprosessi Ohjelmatyö aloitettiin marraskuussa 2013. Saaristo-ohjelma on laadittu vuorovaikutteisesti saaristolaisia kuunnellen. Marraskuussa 2013 järjestettiin saaristossa avoimet työpajaillat, joissa osallistujat tuottivat materiaalia ohjelmaa varten. Lisäksi kaupungintalossa järjestettiin yksi tilaisuus. Työpajoihin osallistui 47 henkilöä. Tilaisuuksista tiedotettiin kaupungin tiedotuslehdessä Nastassa, kaupungin verkkosivuilla sekä saariston tiedotteissa. Tilaisuuksien järjestelyistä vastasi saaristolautakunta. Tilaisuudet toteutettiin seuraavasti: Rymättylä 12.11.2013 Merimasku 14.11.2013 Livonsaari 19.11.2013 Naantalin kaupungintalo 26.11.2013 Ohjelmaprosessiin osallistuneilta saatiin paljon arvokasta tietoa ja ideoita saariston kehittämiseksi. Ohjelma-asiakirjaa on työstänyt työpajoista saadun materiaalin pohjalta saaristolautakunnan nimeämä työryhmä, johon kuuluivat saaristolautakunnan puheenjohtaja Jaakko Lehmuskoski, varapuheenjohtaja Rauno Vänttinen ja saaristolautakunnan jäsen Heikki Saarinen. Työryhmän sihteerinä toimi saaristoasiamies Tiina Rinne-Kylänpää. Ohjelman laatimisvaiheessa on otettu huomioon kuntatalouden resurssit. Työpajoihin kutsuttiin myös median edustajat. Lämpimät kiitokset kaikille ohjelmatyöhön osallistuneille!
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 5 2 TAUSTATIETOJA NAANTALIN SAARISTOSTA 2.1 Kuntaliitoksella saaristokaupungiksi Valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista mukaan maassa on 8 saaristokuntaa ja 37 ns. saaristoosakuntaa. Naantalin kaupunki on määritelty saaristo-osakunnaksi. Naantaliin liittyivät 1.1.2009 saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta Merimasku, jolloin Naantalista tuli saaristoosakunta. Vuoden 2011 alusta Naantaliin liitettiin Maskun saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari. Koko kaupungin väestöstä noin neljäsosa asuu asetuksen mukaisella saaristoalueella (Merimasku, Rymättylä, Velkua, Livonsaari). Vuoden 2012 lopussa Naantalin mannerosan asukasluku oli 12 511, Luonnonmaan saaren 1 703 ja saaristo-osien 4 391. Naantalin saaristossa on vapaa-ajan asukkaita noin 17 000. 2.2. Tuhannen saaren Naantali Kaupungin pinta-alasta on suurin osa saaristoa. Kaupungin saaristoisuudesta johtuen vesialue on maa-aluetta suurempi. Vesialueiden pinta-ala on 372 km². Naantali on mantereenpuoleista kanta-naantalia ja entisen Merimaskun mantereen puoleista osaa lukuun ottamatta saaristoaluetta. Mannerosien pinta-alat ovat noin 37 km², joka on vain 11,9 % Naantalin nykyisestä 311 km²:n maapinta-alasta. Noin 90 % Naantalin maapinta-alasta muodostuu saaristo-osista. Kaupungissa on yli 1 000 saarta. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia asuttuja saaria on 28. Saaristolle on tyypillistä pirstaleisuus ja laaja tieverkosto. Kaupungin saaristo-osien saavutettavuus kaupungin sisällä vaihtelee suuresti. Merimaskusta etäisyys kaupungin keskustaan on ajallisesti lyhin, kun taas Rymättylän ja Velkuan yhteysalusliikenteen päässä olevien saarten saavutettavuus on jo huomattavasti vaikeampaa. Matka-aika keskustaan on moninkertainen ja kulkuyhteydet ovat haastavat. Saaristoalueella liikennöi kolme yhteysalusta ja kolme lossia.
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 6 2.3 Saaristo-ohjelman toteuttaminen ja päivittäminen Saaristo-ohjelman tavoitteita toteutetaan poikkihallinnollisesti osana kaupungin normaalia toimintaa. Ne sovitetaan talous- ja toimintasuunnitelmassa eri hallintokuntien vuosisuunnitelmiin ja budjettiin. Saaristo-ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeilla, jolloin voidaan hyödyntää kansallisiin ja EU:n rahoituslähteisiin sisältyviä mahdollisuuksia. Saaristolautakunnan budjettiin vahvistetaan vuosittainen määräraha kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin ja yhdistysten toiminta-avustuksiin. 3 SAARISTON TAVOITETILA Saaristo-ohjelma perustuu yhdessä määriteltyyn visioon (tavoitetila) eli haluttuun tulevaisuuden kuvaan, jota kohti toiminnassa edetään. Kaupungin visiosta johdettu saariston tavoitetila on seuraava: Naantalin kaupungin elinvoimainen ja kehittyvä saaristoalue on osa ainutlaatuista Turun saaristoa. Se on kansainvälisesti tunnettu matkailualue. Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on aktiivista. Saaristomme on turvallinen, luonnonläheinen ja viihtyisä asuin-, työ-, yritystoiminta ja vapaa-ajan ympäristö. Siellä on toimivat lähipalvelut ja liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Saaristokulttuuri elää alueella arvostettuna ja saariston asukkailla on vahva yhteisöllinen saaristoidentiteetti. Yhteisöllisyyttä, omaleimaisuutta ja innovatiivisuutta tuetaan. Saaristoluontoa vaalitaan ja aluetta kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti.
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 7 4 SAARISTO-OHJELMAN PAINOPISTEET VALTUUSTOKAUDELLA 2014 2017 Naantalin saaristo-ohjelman painopisteet, tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat perustuvat työpajoissa ja saaristolautakunnassa tuotettuun materiaaliin sekä luonnoksista saatuihin kommentteihin. Saariston työpajoissa nousivat tärkeimpinä esille seuraavat painopisteet: Liikenne- ja tietoliikenne Ympäristö-, luonto ja kulttuuri Elinkeinot ja työpaikat Palvelut Yhteistoiminta ja vaikuttaminen Saaristo-ohjelman päivityksessä on tavoitteiden määrää vähennetty ja niihin on lisätty toteutussuunnitelmat vastuutahoineen, jotta ohjelmassa päästäisiin paremmin toteuttamisen tasolle. Liikenne ja tietoliikenne Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen Maanrakennustöiden yhteydessä otetaan huomioon valokuiturakentaminen. Edunvalvonta: vuosittaiset neuvottelut operaattorien kanssa Ympäristövirasto tarvittaessa yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa Tietohallinto 2014 2017 2014 2017 Toimivan ja tasapuolisen joukkoliikenteen järjestäminen ja kehittäminen Kevyenliikenteen väylien kehittäminen 4 G-verkko Saariston kuljetusjärjestelmän kehittäminen, kuljetusten yhdistäminen Palveluliikenteen markkinointi käyttäjille Kevyen liikenteen väylät Luonnonmaa, Rymättylä Ympäristövirasto, sivistys, sote, Naantalin matkailu 2014 2015 Ympäristövirasto 2014 2017
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 8 Ympäristö, luonto ja kulttuuri Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Saaristoluonnon vaaliminen ja alueen kehittäminen kestävästi palvemaan alkutuotantoa, saaristomatkailua ja asumista Huomioitava suunnitelmia laadittaessa. Kaikki toimialat 2014 2017 Merialueen tilan parantaminen ja uhkien aktiivinen torjuminen. Naantalin tulee tehokkaasti ja myös paikallisesti edistää ravinnekuormituksen vähentämistä, mm. neuvonnalla ja ohjauksella sekä jätevesien käsittelyn tehostamisella sekä maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin panostamalla Osallistutaan ympäristönsuojelun hankkeisiin. Saaristolautakunta ja kaavoitus- ja ympäristölautakunta 2014 2017 Virkistysalueiden kehittäminen, mm. luontopolut ja -reitistöt, kaupungin omistaman Pakinaisten saaren maaalueen ottaminen virkistys- ja siirtolapuutarhakäyttöön sekä sen kaavoituksen tarkistus. Huomioitava myös yleiset uimarannat Kaavoituksessa huomioidaan virkistysalueet, Pakinaisten kaavan tarkistus. Kaavoitus- ja ympäristöltk 2014 2017 Saaristokulttuurin ylläpitäminen Kaupunki tukee yhdistysten toimintaa avustuksin ja kohtuullisin toimitiloin Kulttuuriltk, saaristoltk, kaupunginhallitus, sote 2014 2017
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 9 Kalastuselinkeinon toimintaedellytysten kehittäminen Lähiruuan käytön edistäminen Elinkeinot ja työpaikat Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Saaristomatkailun pitkäjänteinen kehittäminen, alueellinen yhteistyö Turun saariston kuntien yhteinen saaristomatkailun hanke (Turku Tou- Saaristoltk, Naantalin matkailu 2014 2016 ring ja alueen saaristokunnat) Yhteistyö Airisto-Velkuan kalastusalueen kanssa (yhteiset hankkeet mm. hylkeenmetsästäjä, merimetsojen häirintä- ja kannanrajoitustoimenpiteet, erilaisten kalataloustapahtumien kehittäminen) Saaristomeren kalatalousryhmään osallistuminen Lähiruuan käytön lisääminen kaupungin ateriapalveluissa Saaristoltk 2014 2017 Tilapalvelut 2014 2017 Asuminen Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Saariston ympärivuotisen asumisen Pysyvän asumisen lisääminen saa- Kaavoitus- ja ympäristöltk 2014 2017 turvaaminen riston kaavoissa. Myös saarissa, joissa on ympärivuotinen kulkuyhteys Vakituisen asumisen periaatteet Loma-asuntojen muuttaminen vakinaiseksi asumiseksi mahdollisuuksien mukaan suunnitelmallisesti khall ja valtuusto 2014 2017
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 10 Palvelut Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Tarpeen mukaiset peruspalvelut saaristossa Nykyisten lähipalvelujen säilyttäminen saaristossa kaikki toimialat 2014 2017 Saariston tiedotteet Saariston tiedotteiden laatimista jatketaan kerran kuukaudessa ja niiden sisältöä kehitetään ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja toimintakulttuurit Kaupungin viestintä, saariston palvelupisteet 2014 2017 Yhteistoiminta ja vaikuttaminen Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Laaja-alainen ja aktiivinen edunvalvonta saaristoasioissa. Kaikki toimijat 2014 2017 Ajanmukainen ja tarpeet tyydyttävä yhteysalus- maantielauttaliikenne turvattava. Tieverkon kunnon säilyttäminen ja parantaminen Saaristolautakunnan roolin vahvistaminen Saariston kehittämistyö Kaupunki seuraa aktiivisesti saaristokuntien asemaa koskevia muutoksia (mm. lainsäädäntö) ja tekee tarvittaessa lausuntoja ja esityksiä näistä asioista, myös yhteistyö eritahojen kanssa. Myös seudullisessa palvelutuotannossa tuodaan esiin saariston tarpeet. Saaristolautakuntaa kuullaan saariston palvelutasoa koskevista muutoksista EU:n hankerahoituksen aktiivinen hyödyntäminen Saaristolautakunta (edunvalvonta saaristoliikenne) Tekninen lautakunta, saaristolautakunta Kaikki toimijat 2014 2017 Kaikki toimijat 2014 2017
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 11 Saariston merkittävät alueelliset toimenpiteet vuosina 2014-2017 Livonsaari Livonsaaren seurojentalo Vapaa sivistystyön pitkäaikainen vuokrasopimus Livonsaaren seurojentalon tiloista Merimasku Rantamakasiini Rantamakasiinin rakennus myydään ja maapohja vuokrataan Kunnantalo Kunnantalo myydään. Tavoitteena on matkailuun liittyvä toiminta Entinen kaupan kiinteistö Tavoitteena on saada kiinteistöön palvelutoimintaan Rymättylä Velkua Röölä Alueen maanomistuksen selkiyttäminen Entisen sillitehtaan toiminnan elvyttäminen ja rakennuksen saaminen uusiokäyttöön Haapala Rannan pysäköintipaikan rakentaminen (Ely-keskus/edunvalvonta) Teersalo Venesataman maapohjan pitkäaikainen vuokraus ja kiinteistöjen myynti Arvolan kiinteistön myynti Sinervon talon myynti paikallisille yhdistyksille Venesataman palvelujen säilyttäminen Merimaskussa ja Velkualla säilytetään kauppa ja polttoainemyynti
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 12 Liite 1 SAARISTO-OHJELMAN 2009 2012 ARVIOINTIA Saaristossa järjestetyissä työpajoissa marraskuussa 2013 arvioitiin saaristo-ohjelman toteutumista seuraavasti: Liikenne ja tietoliikenne Joukkoliikenteen saaristossa koettiin heikentyneen. Vakituisten asukkaiden asumista haittaavat vähäiset ilta- ja viikonloppuyhteydet. Tosin Velkua/Livonsaaren alueelle oli yhden viikoittaiset palveluliikennevuoron tilalle saatu 2 vuoroa. Kesän aikatauluihin oltiin tyytymättömiä. Rymättylässä koettiin myös koulukuljetusten heikentyneen, koska suorat yhteydet kodista kouluun olivat vähentyneet. Saariston kevyen liikenteen väylien kehittäminen koettiin osin onnistuneen, koska osa Rymättylän väylästä on saatu tehtyä. Kevyen liikenteen väylä Luonnonmaan läpi ei ole toteutunut, jota pidettiin huonona koulu- ja työmatkaliikenteen kannalta. Yhteysaluspolitiikka on liian poukkoilevaa, ei näin ollen tue asutuspolitiikkaa saarissa. Tietoliikenneyhteyksissä nähtiin kehittämisen tarvetta. Niiden kehitys on pysähtynyt saaristoalueella. Laajakaista Kaikille -hanke ei ole onnistunut. Valtionavustus (8 %) on riittämätön kaupungille, kun ottaa huomioon lisäksi korkeat rakentamiskustannukset ja liittymiskulut. Merimaskussa tilanteeseen oltiin melko tyytyväisiä, mutta nähtiin että 4G verkon kehittämisessä tulisi edetä. Tieavustuksiin oltiin pääosin tyytyväisiä, koska kuntaliitoksen jälkeen tieavustukset ovat pysyneet ennallaan. Velkuan yhteysalusliikenteen korvaaminen lossilla ja silloilla ei ole edennyt Velkuan kunnan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Yhteysalusten palvelutason todettiin kuitenkin jonkun verran parantuneen (lisäystä vuoroissa sekä laivan satamaksi saatiin Rymättylässä Haapalan laituri). Huoli on lähinnä liikenteen tulevaisuudesta ja aluskannan heikkenemisestä. Yhteysalusten kilpailuttaminen on ollut huono asia. Aikataulun sisällä toivottiin tasapuolisempaa vuorojakoa (lähinnä Velkuan lauantain liikenne). Palveluliikenteen markkinointi on ollut huonoa. Asukkaiden pitäisi saada enemmän tietoa aikatauluista, uimahallikuljetuksista ym. Haapalan pysäköintialueen kehittäminen ei ole edennyt. Rymättylän kunnan suunnitelmaa ei ole toteutettu.
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 13 Asuminen Strateginen yleiskaava koettiin hyväksi, koska se turvaa saaristoalueen kehittymisen tulevaisuudessa. Todettiin myös, että saaristoalueen kaavoitusohjelmat ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan. Koettiin, että asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ei onnistu saaristossa, erityisesti jos se sijaitsee rannalla tai saaressa. Kaavoituksessa ei ole otettu huomioon paikallisia olosuhteita tarpeeksi, esim. virkistysalueiden osalta. Pakinaisten alueen kaavoitus ei ole edennyt. Kulttuuri Rymättylässä koettiin tavoitteen saaristokulttuurin vahvistaminen ja säilyttäminen parantuneen, mm. yhdistysten avustukset, tapahtumat. Yhdistysten toimintaan on myönnetty avustuksia. Koulujen opetuksessa on mukana saaristotaidot. Perinteisiä tapahtumia on ylläpidetty ja uusia on syntynyt. Rymättylä-seuran sopimus kaupungin kanssa on pidetty entisellään. Hyvä esimerkki uudesta saaristokulttuurituotteesta on Rymättylän Dikseli. Palvelut Peruspalvelut koettiin säilyneen yhdistymissopimuksen mukaisena. Saariston tiedotteita julkaistaan edelleen kuukausittain, mikä todettiin hyväksi. Peruspalveluiden tulee olla saaristossa käyttäjien tarpeiden mukaisia, esim. Velkuan päiväkoti aukeaa vasta klo 7.30. Tämä on hankalaa työssäkäyville vanhemmille. Elinkeinot ja työpaikat Saariston elinkeinojen kehittämisessä kaavoituksessa tulee ottaa paremmin huomioon olemassa olevat olosuhteet. Paikallinen tuntemus kunniaan. Naantalin Matkailu ei ole kiinnostunut pienistä saariston yrityksistä.
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 14 Liite 2 TILASTOTIETOJA NAANTALIN SAARISTOSTA Rantaviivan pituus Naantali Merimasku Rymättylä Velkua Livonsaari Yhteensä 87,9 km 154,6 km 525,7 km 206,4 km 52,0 km 1026,6 km Pinta-ala ja väestön tiheys (asukkaita/ maa-ala km²) Maa-ala km² Makeavesi km² Merivesi km² Yhteensä Väestö 31.12.12 Väestöntiheys Merimasku 51,35 0,81 33,22 85,38 1 727 33,6 Naantali 52,93 0,38 30,30 82,61 14 214 268,5 Rymättylä 148,35 2,74 183,62 334,71 2 225 15,0 Velkua/Livonsaari 58,84 0,14 125,29 185,27 439 7,5 Yhteensä 311,47 4,07 372,43 687,97 18 824 60,44 Lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2008 ja 1.1.2013
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 15 Väestörakenne 31.12.2012 Osuus väestöstä % 0 14 v 15 64 v 65-v Merimasku 19,5 66,4 14,0 Rymättylä 17,5 62,2 20,3 Velkua 11,6 65,8 22,6 Lähde: Tilastokeskus Työpaikat 1995 2000 2006 2011 Merimasku 243 286 316 266 Naantali 3 727 4 504 4 943 5297 Rymättylä 529 627 675 529 Velkua 70 91 69 63 Yhteensä 4 569 5 508 6 003 6155 Lähde: Tilastokeskus
Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 16 Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Pinta-ala Vakin. Vapaa-ajan Vapaa-ajan Kunta Saari (ha) väestö asuntoja * asukkaita** Naantali Aasla 1616 85 201 804 Naantali Ampuminmaa 96 5 59 236 Naantali Auva 7 2 9 36 Naantali Haapaluoto 15 2 5 20 Naantali Isopaasi 16 1 2 8 Naantali Kairamaa 76 1 18 72 Naantali Kaita 63 3 32 128 Naantali Kaltsaari 123 2 22 88 Naantali Kettumaa 124 1 2 8 Naantali Koissaari - Kenkämaa Pähkinäinen 282 2 3 12 Naantali Korvenmaa 263 4 34 136 Naantali Lailuoto 57 11 26 104 Naantali Lapila 309 1 5 20 Naantali Munninmaa 42 3 5 20 Naantali Pakinainen Harkinmaa 588 17 55 220 Naantali Palva 290 56 75 300 Naantali Raissiluoto 86 10 4 16 Naantali Ruotsalainen 325 20 51 204 Naantali Sakoluoto 97 1 46 184 Naantali Salavainen Vähämaa 476 29 15 60 Naantali Samsaari 80 6 8 32 Naantali Talosmeri 53 10 15 60 Naantali Velkuanmaa 710 33 88 352 Naantali Vähä Maisaari 40 2 7 28 Naantali Vähäpaasi 9 1 0 0 Naantali Yllänpää 36 1 3 12 Yhteensä 5 879 309 790 3 160 Lähde: Saaristoasiain neuvottelukunnan selvitys 2009