LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211, Telefax 06 367 5251 PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 15.5.2006 Diaarinumero LSU 2004 Y 70 (111) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Seinäjoen Energia Oy:n Seinäjoella sijaitsevaa Kapernaumin lämpökeskusta. HAKIJA Seinäjoen Energia Oy Varastotie 5 60100 SEINÄJOKI LAITOS JA SEN SIJAINTI Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskus sijaitsee Seinäjoen kaupungin Kapernaumin kaupunginosassa, korttelissa n:o 25 ja tontilla n:o 21, osoitteessa Rahtitie 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaan energialaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 megawattia, tuli hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennessä. Kapernaumin lämpökeskuksessa on nykyisin polttoainetehoiltaan 25 MW:n kiinteän polttoaineen kattila sekä 25 MW ja 35 MW:n raskasöljykattilat. Lämpökeskuksen alueelle siirretään Vesitorninmäeltä kaksi raskasöljykattilaa, joiden polttoainetehot ovat 9 MW ja 7 MW, yhteensä 16 MW. Kattilalaitosten siirtäminen on toiminnan olennainen muutos. Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskuksen kattilalaitosten polttoaineteho tulee olemaan yhteensä 101 MW. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin 3 b kohdan mukainen öljyä, kivihiiltä, puuta tai turvetta käyttävä laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia, tarvitsee ympäristöluvan. Laitoksella poltetaan purua, olkea ja viljan seulontajätettä, mikä on jätteen hyödyntämistä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 mom kohdan 4 mukaan jätteen laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa. Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin laitos on luvanvarainen myös ympäristönsuojeluasetuksen kohdan 5 a mukaan, koska siellä varastoidaan polttonesteitä yli 100 m 3. Alu

eellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1. momentin kohdan 3 mukaisesti, koska laitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on yli 50 MW. Laitos on IPPC luokan laitos, koska sen lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW, EU:n neuvoston direktiivi 96/61/EY, liite 1, kohta 1.1. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 30.1.2004. Hakemusta on täydennetty 14.4.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimisto on myöntänyt luvan Seinäjoen kaupungin energialaitoksen Kapernaumin lämpökeskukselle 29.11.1988 ja Seinäjoen Vesitorninmäellä sijaitsevalle kaukolämpöä tuottavalle kattilalaitokselle 30.11.1992. Kapernaumin lämpökeskuksen tontti on voimassa olevassa asemakaavassa (ote ajantasakaavasta 19.1.2006) merkitty ET alueeksi, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Lämpökeskuksen ympäristön alueet on merkitty kaavassa teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) sekä länsi ja lounaispuolella rautatiealueeksi (LR). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskus sijaitsee teollisuusalueella. Lähimpinä naapureina ovat karting autoja vuokraava yritys, lautasantenneja asentava yritys, mökki ja helatukkukauppiaan teollisuushalli, jäätelötehtaan varasto, metalliyritys sekä kaupungin varikko. Lämpökeskuksen länsipuolella on rautatiealueen takana lähimmät asunnot, jotka sijaitsevat noin 400 m etäisyydellä. Nurmon puolella sijaitsee asuntoalueita ja mm. useita päiväkoteja 1,3 2 km:n etäisyydellä. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Seinäjoen Energian kaukolämpötoiminnassa on 11 työntekijää. Kapernaumin lämpökeskus on automatisoitu miehittämättömään käyttöön ja lämmittäjä on vuorotyössä tarvittaessa. Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöenergiaa ympärivuorokautisesti Seinäjoen ja Nurmon taajamille. Laitoksia valvotaan kaukokäytön avulla ympärivuorokautisesti siten, että hälytykset välitetään puhelinverkon kautta valvovalle henkilölle. Lämpökeskuksen valvomosta ohjataan kaukokäytöllä myös Seinäjoen Energia Oy:n Keskussairaalan lämpökeskuksen toimintaa. Kapernaumin lämpökeskuksen 25 MW:n kiinteän polttoaineen kattilassa (kpa) käytetään nykyisin jyrsinturvetta, haketta ja purua. Lämpökeskuksessa olevat 25 MW ja 35 MW:n raskasöljykattiloissa (rpö) ei ole savukaasun puhdistimia, samoin lämpökeskukseen Vesitorninmäeltä siirrettävät polttoainetehoiltaan 9 MW:n ja 7 MW:n raskasöljykattilat. Siirrettävien kattiloiden polttimia ei ole suunniteltu uusittaviksi. Kiinteän polttoaineen kattilassa (25 MW) on vuodelta 1982 peräisin oleva sähkösuodatin ja sitä käytetään myös kpa kattilassa olevan 25 MW:n raskasöljypolttimen käytön aikana sen jälkeen, kun kattila ja sähkösuodatin ovat lämmenneet riittävästi. Kpa kattilan raskasöljypoltinta käytetään kuitenkin vain häiriötilanteissa. 2

3 Lämpökeskuksen suurimpien kattiloiden (25 ja 35 MW rpö sekä 25 MW kpa) savukaasut johdetaan ulos noin 65 metriä maanpinnan yläpuolella olevista savupiipuista noin 120 165 C asteen lämpötilassa. 25 MW:n rpö kattilan ja 25 MW:n kpa kattilan savuhormit ovat saman savupiipun vaipan sisällä. Savupiipussa, johon johdetaan 35 MW:n kattilan savukaasut, on toinen hormi tyhjänä. Pienempien kattiloiden (9 ja 7 MW rpö) savupiiput (30 m) asennetaan Kapernaumiin kattiloiden siirron yhteydessä. Kpa kattila toimii leijukerrosperiaatteella ja sitä käytetään peruskuormakattilana, jonka käyttöaika on noin 7000 h vuodessa. Polttoaineteho (MW) Taulukko 1. Kapernaumin lämpökeskuksen nykyiset ja tulevat kattilat. Kattila, vuosi Polttoaine Kattilatyyppi Poltin Savupiipun korkeus (m) Käyttötarkkailu K1, rpö 1981, poltin 1995 K2, kpa 1982 25 Raskas polttoöljy 25 25 Turve, hake, puru, olki, ruokohelpi, kivihiili, viljan seulontajäte, Höyrytyynyllinen vesiputki Raskas polttoöljy (häiriötilanteissa) Höyrytyynyllinen vesiputki pyöriväkuppinen, vesiemulsio leijupetikattila primääri, toisio ja tertiääri ilma pyöriväkuppinen 65 Savukaasun o C ja O 2, jatkuvatoiminen 65 Savukaasun o C, O 2 ja CO, jatkuvatoiminen 2 x 3 Nestekaasu K3, rpö 1988 K4, rpö Vapor TTK 1980 35 Raskas polttoöljy 9 Raskas polttoöljy Vesiputkituliputki pyöriväkuppinen 65 Savukaasun o C ja O 2, jatkuvatoiminen 30 Savukaasun o C Tulitorvituliputki Paineöljyhajotteinen, moduloiva 4 7,5 MW (kattilateho) K5, rpö Viterno 3 V 1979 7 Raskas polttoöljy Tulitorvituliputki paineöljyhajotteinen, moduloiva 3 6 MW (kattilateho) 30 Savukaasun o C

4 Tuotanto ja kapasiteetti Hakemuksessa esitetään kaikille kattiloille täyttä toiminta aikaa ympäri vuoden. Kapernaumin lämpökeskuksen vuosituotantokapasiteetti on Vesitorninmäeltä siirrettävien raskasöljykattiloiden siirron jälkeen maksimissaan 867 GWh. Hakemuksen mukaan suurimmat mahdolliset tuotantomäärät eivät kuitenkaan toteudu, sillä kaukolämmityksen tarve oli vuonna 2001 n. 350 GWh/a huipputehon ollessa 116 MW. Vuonna 2006 huipputeho on ollut 142 MW ja hakija arvioi sen kasvavan noin 3 4 MW vuodessa. Kaukolämmöstä valtaosan tuotti Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos, jolta Seinäjoen Energia Oy ostaa kaukolämpöenergiaa. Hakemuksen mukaan suurimmat mahdolliset tuotantomäärät ovat: kiinteän polttoaineen kattilalla 25 MW x 24 h/d x 365 d/a = 219 000 MWh/a nykyisillä öljykattiloilla 58 MW (25+35) x 24 h/d x 365 d/a = 508 080 MWh/a siirrettävillä öljykattiloilla 16 MW (9+6) x 24 h/d x 365 d/a = 140 160 MWh/a Hakemuksen mukaan Seinäjoen Energia Oy:n kattiloita käytetään, mikäli niiden käyttäminen tulee edullisemmaksi kuin ostamalla hankittu kaukolämpö tai kun kaukolämmön tarve ylittää Vaskiluodon Voima Oy:n toimituskyvyn (100 MW). Keskimääräinen käyntiaika kiinteän polttoaineen kattilalla on ollut aikaisemmin 1 5 kuukautta, jolloin laitos on käynyt Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksen vuosihuollon ajan. Muutoin laitos käynnistetään, mikäli Vaskiluodon Voima Oy:n laitos ei käy esim. vian, häiriön, alhaisen sähkönhinnan takia tai kaukolämmön toimitussopimuksen päättymisen takia. Seinäjoen Energia Oy:n lämpökeskukset käyvät siten, että tuotantokuluiltaan edullisin kattila (kiinteän polttoaineen kattila) käy ensin, kunnes se on täydellä teholla, sen jälkeen kaukolämmön tarpeen kasvaessa käynnistetään mikä tahansa yhtiön raskasöljykattiloista. Hakemuksen mukaan Vesitorninmäen kattiloiden käyttö on ollut vähäistä, lähinnä koekäyttöjä. Kattiloiden hyötysuhteet ovat kiinteän polttoaineen kattiloissa 85 90 % ja öljykattiloissa 87 92 %. Polttoaine ja kemikaalit Hakemuksen mukaan polttoaineena on käytetty pääosin jyrsinturvetta noin 45 000 t vuodessa. Haketta ja purua käytetään noin 10 000 t/a ja raskasta polttoöljyä noin 100 t. Täydellä teholla toimittaessa kiinteää polttoainetta kuluu noin 600 800 m 3 ja raskasta polttoöljyä noin 117 tonnia vuorokaudessa. Hakija tarkensi hakemustaan palaverissa 3.2.2006. Kapernaumin lämpökeskuksessa käytetään polttoaineina raskasta polttoöljyä, nestekaasua, turvetta, haketta, purua, kivihiiltä, viljan kuivausjätettä, ruokohelpiä ja olkea. Käytettävien polttoaineiden määriä hakija ei tarkentanut. Kpa kattilan polttoaineiden sekoitussuhteita muutetaan kpa kattilassa tilanteen mukaan. Polttoaineet tuodaan lämpökeskukselle kuorma autoilla. Kiinteä polttoaine välivarastoidaan 750 m 3 :n siilossa, jota täytetään ylhäältä kolakuljettimin ja puretaan alhaalta tankopurkaimin. Varastosiilon syöttösiilon tilavuus on noin 10 m 3. Raskaan polttoöljyn säiliö on lieriömäinen 750 m 3 :n terässäiliö, joka lepää valuma altaassa. Valuma altaaseen mahtuu 20 % säiliön tilavuudesta ja sen pohja on vuorattu savella.

Kevyt polttoöljy varastoidaan 5 m 3 :n lieriömäisessä terässäiliössä, joka on sijoitettu em. valuma altaaseen. Lämpölaitostontilla on lisäksi erillisen varastorakennuksen yhdessä osastossa 7 8 tonnin kivihiilivarasto. Vesitorninmäen laitoksen raskasöljysäiliöitä ei otettane käyttöön Kapernaumin tontilla. Hakija luovutti 3.2.2006 palaverissa luettelon laitoksella käytettävistä kemikaaleista. Luettelon ja saatujen tietojen mukaan kemikaalit ovat: Teboil raskas polttoöljy 180 Nestekaasu Natriumhydroksidi eli lipeä (nuohousvesien neutralointi) Advantage K 550 (syöttöveden hapenpoistoaine) WPD 11 166 (kaukolämpöputkien korroosionestoaine) Boilex E460B, noin 100 150 kg (kattilaveden korroosionestoaine) Drewplex S418 (kerrostumanestoaine) Natriumkloridi eli ruokasuola (veden pehmennyssuodattimien elvytys) Nestekaasua on laitoksella 6 säiliötä, yhteensä noin 200 kg. Lipeäkontin tilavuus oli 300 500 litraa. Vesi ja viemäröinti Käytetty vesimäärä vuonna 2001 oli n. 3000 m 3. Valtaosa kaukolämpöverkon lisävedestä hankitaan Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitokselta höyrykattilan jatkuvista ulospuhalluksista, jotka muutoin johdettaisiin viemäriin. Vesijohtovettä käytetään vuodessa noin 1 000 m 3, josta noin kolmannes käytetään kaukolämmön lisävetenä ja muu kulutus laitoksen talousvetenä. Raskaan polttoöljyn säiliön suoja altaasta on viemäriyhteys öljynerotuskaivon kautta lämpölaitostontilla olevaan ojaan. Viemäri on varustettu sulkuventtiilillä. Toinen öljynerotuskaivo on viemärilinjassa, joka tulee rakennuksesta, jossa on kiinteän polttoaineen kattila ja 25 MW:n raskasöljykattila. Lämpökeskustontilla on viemäriyhteys kaupungin jätevesilinjaan, johon johdetaan jätevedet sosiaalitiloista. Viemäriin on johdettu myös 35 MW:n raskasöljykattilan pesuvesiä, viimeksi noin viisi vuotta sitten. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kiinteän polttoaineen kattilalaitos (25 MW) on rakennettu 1982, 25 MW:n öljykattila 1981 ja sen öljypoltin on uusittu 1995. 35 MW:n öljykattila on rakennettu 1988. Rakentamisaikanaan ne ovat edustaneet tavanomaista tuolloin käytössä ollutta tekniikkaa. Automaation osalta laitoksia on uusittu. Hakijan näkemyksen mukaan laitoksen rakentamisajankohdan jälkeen tekninen kehitys ei ole merkittävästi edistynyt. Hakemuksen mukaan BAT asiakirjoissa mainituista tekniikoista alle 50 MW:n kattilayksiköissä on toteuttamatta öljypolttimen LOW NO X tekniikka ja kiinteän polttoaineen savukaasujen rikkidioksidin poisto. Lämpökeskuksessa ei ole myöskään kiinteän polttoaineen savukaasujen typenoksidien poistoa. Toiminnanharjoittajan mukaan em. tekniikoiden lisäämi 5

nen ao. kattiloihin ei vallitsevassa tuotantotilanteessa aiheuttaisi ympäristöön juuri mitään vaikutuksia, sillä kyseiset kattilat ovat pääsääntöisesti varatehokäytössä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Kapernaumin ja Vesitorninmäen lämpökeskusten hiukkas ja typenoksidipäästöt on mitattu viimeksi keväällä 2004. Taulukon 2 pitoisuus ja ominaispäästölukemat on muunnettu kuivan savukaasun lukemiksi redusoituina 3 %:n happipitoisuuteen. Taulukon lukemat ovat yleensä 100 %:n kattilatehon lukemia tai joissain tapauksissa taulukossa on päästömittauksen tulosten suurin päästöarvo. Taulukko 2. Kapernaumin lämpökeskuksen nykyisten ja sinne siirrettävien kattiloiden päästöt ilmaan vuoden 2004 päästömittauksen mukaan. Kattila Hiukkaset NO x SO 2 (* mg/m 3 (n) mg/mj mg/m 3 (n) mg/mj mg/m 3 (n) mg/mj K1 25 MW rpö 92 26 630 *) Rikkidioksidipäästöt mitattu v. 2000. K2 25 MW kpa 46 17 518 K3 35 MW rpö 23 7 887 K4 9 MW rpö 298 85 776 K5 7 MW rpö 260 78 932 181 196 255 223 268 1582 286 1587 ei mitattu ei mitattu 6 Hakija on hakemukseen arvioinut suurimmat mahdolliset vuosipäästöt. Kapernaumin lämpökeskuksen kolmen kattilan (25 MW rpö, 25 MW kpa ja 35 MW rpö) vuosipäästöiksi hakija on ilmoittanut ympäristölupahakemuksessaan 87,5 t hiukkasia, 52,5 t rikkidioksidia, 21,1 t typen oksideja ja 10 535 t hiilidioksidia. Vesitorninmäen laitoksen kahden kattilan (9 ja 7 MW rpö) vuosipäästöiksi hakija ilmoittaa 14,9 t hiukkasia, 99,3 t rikkidioksidia ja 39,7 t typen oksideja. Hakemuksen mukaan suurimmat mahdolliset päästöt olisivat siten yhteensä 102,4 t hiukkasia, 151,3 t rikkidioksidia ja 60,8 t typen oksideja. Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä taulukon, jossa ovat kattilakohtaiset suurimmat mahdolliset päästöt vuodessa. Laskelma on hakemuksen täydennyksen mukaan laadittu siten, että Seinäjoki Nurmo taajaman nykyinen ja tuleva kaukolämmön tarve voidaan tyydyttää olemassa olevilla kattiloilla joitain vuosia tulevaisuuteen riippumatta siitä jatkuuko Vaskiluodon Voima Oy:n kaukolämmön tuotanto tai ei. Kattiloiden käyttötuntimääräksi laskelmassa on ilmeisesti oletettu kaikilla kattiloilla 8760 h/a. Kattiloiden yhteenlasketut päästöt olisivat hakemuksen täydennyksen mukaan 127 t hiukkasia, 1417 t rikkidioksidia ja 622 t typen oksideja. Toiminnanharjoittaja laatii vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiraportin edellisen vuoden toiminnasta ja esittää sen valvontaviranomaisille. Vuosiraportin päästötiedot, polttoaineen kulutus, tuotetun energian määrä ja kattiloiden käyttöajat kirjautuvat Vahtijärjestelmään. Vesitorninmäen laitoksen osalta tiedot on toimitettu Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle. Kaikilta osin tiedot eivät kuitenkaan olleet yksilöitävissä kat

tiloittain. Toiminnanharjoittajan ilmoittamista tiedoista on järjestelmään kirjautunut tietoja vuosilta 2001 2004. Vuosiyhteenvetojen keskiarvoista on laadittu taulukko 3. Taulukko 3. Kapernaumin lämpökeskuksen nykyisten ja sinne siirrettävien kattiloiden keskimääräiset vuosien 2001 2004 päästöt, polttoaineen kulutus, energiantuotanto ja käyttöajat toiminnanharjoittajan tekemien Vahti ilmoitusten mukaan. Kattila, malli, vuosi Hiukkaset t/a Rikkipäästö t/a Typen oksidien päästö t/a Rpö kulutus t/a Turpeen kulutus t/a Tuotettu energia TJ/a Käyttöaika h/a Rpö 0,05 0,66 0,26 33,55 1,36 16 kattila K1, 25 MW Kpakattila 3,33 28,5 13,64 5,58 6218 31,58 1246 K2, 25 MW Rpö 0,38 5,18 2,08 277,55 11,28 222 kattila K3, 35 MW Rpö 0,14 1,65 0,75 x) x) x) kattila K4, 9 MW Rpö 0,06 1,02 0,41 x) x) x) kattila K5, 7 MW Yhteensä 3,96 37,01 17,14 x) Tieto puuttuu. Seinäjoen seudun ilmanlaadun vuosiraportin (Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2004, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Seitek Teknologiapalvelut, 26 s.) mukaan Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin laitoksen päästöt olivat vuonna 2004 3,01 t hiukkasia, 19,95 t rikkidioksidia ja 10,76 t typen oksideja sekä 9 456,98 t hiilidioksidia. Raportin mukaan Vesitorninmäen laitoksen päästöt olivat vuonna 2004 0,16 t hiukkasia, 2,16 t rikkidioksidia ja 0,86 t typen oksideja sekä 333,0 t hiilidioksidia. Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan kattilalaitoksen melu ja tärinätasoa ei ole mitattu ja ne arvioidaan kattilalaitoksille tyypillisiksi. Melua aiheuttavat lähinnä kattilalaitoksen palamisilma ja ilmanvaihtopuhaltimet sekä kuorma autoliikenne. Jätteet ja niiden käsittely Lämpökeskuksen kiinteän polttoaineen kattilan lentotuhka poistetaan kattilan savukaasuista sähkösuodattimella, kostutetaan ja viedään tuhkan läjitysalueelle tai kaatopaikalle. Tuhkan raskasmetallipitoisuuksia tai muita haitallisia aineita tai niiden liukoisuutta ei ole analysoitu. 7

8 Suurimpien raskasöljykattiloiden (25 MW ja 35 MW) tulipinnoille kertynyt lentotuhka nuohotaan kattiloiden seisoessa vesipesulla ja hapan pesuvesi johdetaan säiliöön, jossa se neutraloidaan lipeällä. Pesuvesi on kuljetettu kaatopaikalle tai päästetty kunnalliseen jätevesiverkkoon. Pienet rpö kattilat nuohotaan harjaamalla ja niiden tuhka on viety kaatopaikalle. Lämpökeskus toimii henkilökunnan tukikohtana. Lämpökeskuksella olevasta työpajasta syntyy pienehköjä määriä metalliromua, joka viedään metallinkeräykseen. Muu jäte on hyödyntämiskelvotonta ja tavanomaista yhdyskuntajätettä. Taulukko 4. Kapernaumin lämpökeskuksen jätteet. Jätelaji EWC tunnus Määrä t/a Toimituspaikka Turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvä lentotuhka 10 01 03 1500 5000 Rengonharjun lentokentän täyttöpenger, Ilmajoki Kiinteän polttoaineen kattilan pohjatuhka (leijupetihiekka) 10 01 01 500 1000 Varastoidaan omalle tontille Öljyn poltossa syntyvä lentotuhka ja kattilatuhka Raskasöljykattilan pesuvesi 10 01 04* 10 01 22* 3 m 3 / 5 vuotta Neutraloituna kunnalliseen viemäriin tai kaatopaikalle Turpeesta seulottu karkea aines, mm. kannot, kivet ja muovi, jäätyneet turvekamit 10 01 99 65 70 Murskataan ja poltetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksella tai Rengonharjun lentokentän täyttöpenger, Ilmajoki tai kaatopaikalle tai varastoidaan omalle pihalle Kyllästetty puutavara 20 01 37 4,0 Kaatopaikka Sekalainen yhdyskuntajäte 20 03 01 2,0 Kaatopaikka mm. sosiaalitiloista Rauta ja teräsromu 12 01 01 4,0 Jylhän Metalliromu, Lapua Jäteöljy ja öljyiset jätteet 13 02 08* 3,4 Ekokem Oy, Riihimäki Maalijäte 08 01 11* 0,1 Kaatopaikka Hapot 20 01 04* 0,001 Kaatopaikka Akut ja paristot 16 06 01* 0,44 Ekokem Oy, Riihimäki Loisteputket ja lamput 20 01 21* 0,17 Ekokem Oy, Riihimäki Sähkö ja elektroniikkalaitteet Öljynerotuskaivojen lietteet 16 02 13* 0,05 Ekokem Oy, Riihimäki 19 02 07* 4 Ekokem Oy, Riihimäki

9 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen pihalla saattaa aika ajoin olla pieniä määriä kuljetuksesta pudonnutta jyrsinturvetta, joka tuskin leviää lämpökeskustontin ulkopuolelle. Savupiipuista johdettu savukaasu leviää lämpökeskuksen ympäristöön. Seinäjoen Energia Oy osallistuu yhdessä muun paikkakunnalla toimivan polttoaineita käyttävän teollisuuden kanssa ilmanlaadun seurantamittauksiin ja selvityksiin. Toiminnanharjoittaja arvioi laitoksen toiminnan parantaneen ilmanlaatua Seinäjoen Nurmon taajamassa, koska kaukolämpötoiminta on vuodesta 1979 alkaen poistanut tai korvannut vuoteen 2006 mennessä noin 1 900 paikallista kiinteistökohtaista lämmitysjärjestelmää. Lämpökeskuksen olemassaolon aikana Seinäjoen Energia Oy:lle ei ole huomautettu laitoksen aiheuttavan vaikutuksia terveyteen, yleiseen viihtyisyyteen, luontoon tai rakennettuun ympäristöön. Vaasan lääninhallituksen 29.11.1988 päätöksen mukaan tehdyistä Ilmatieteen laitoksen selvityksistä ilmenee, että korkeimmat Kapernaumin lämpökeskuksen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet esiintyvät noin 0,5 1 km:n etäisyydellä energialaitoksesta. Teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät kasvillisuusvaurioina Seinäjoen kaupungin alueella. Päästö ja käyttötarkkailu Seinäjoen Energia Oy on mukana Seinäjoen ilmanlaadun seurantatyöryhmässä. Kattilalaitoksen savukaasupäästöjä mitataan muutaman vuoden välein ja viimeisin mittaus on suoritettu keväällä 2004. Käytönvalvontahenkilökunta saa hälytyksiä käynnin aikaisista häiriöistä, jotka poistetaan myös päivätyöajan ulkopuolisina aikoina. Poltin säädetään kannettavaa savukaasuanalysaattoria käyttäen. Yhtiöllä ei ole laatujärjestelmää. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston virallisella ilmoitustaululla sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa 12.8. 10.9.2004 välisen ajan sekä julkaistu tieto Ilkka lehdessä. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.

10 Lausunnot Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa, että lämpölaitoksen vaikutusalueella ei ole herkästi häiriintyviä kohteita. Vesitorninmäen lämpölaitokset siirtyvät Kapernaumiin pois asutuksen lähettyviltä. Häiriötilanteisiin tulee varautua mahdollisimman suunnitelmallisesti sekä ilmoittaa niistä myös paikalliselle viranomaiselle. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa mahdollisten vahingonkärsijöiden korvaushakemusten varalta. Nokihaitoista, voimakkaista hajuhaitoista ja muista energiantuotannon häiriöistä on ilmoitettava. Alueellinen ilmanlaadun tarkkailu on hyvä hoitaa jatkossakin kuntien ja laitosten yhteisenä tarkkailuna. Melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Seinäjoen kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Etelä Pohjanmaan Pelastuslaitoksen mukaan Kapernaumin lämpökeskuksessa varastoidaan raskasta polttoöljyä 750 m 3 :n säiliössä ja kevyttä polttoöljyä 5 m 3 :n säiliössä. Säiliöiden vallitilan vesakko on siivottava pois ja sen pohjan tiiveys on syytä tarkastaa. Kemikaalien varastointimäärän ja vaarallisuuden perusteella Kapernaumin lämpöyksikkö kuuluu pelastusviranomaisen valvontaan. Merkittävistä laajennuksista tai muutoksista kuten vaarallisten kemikaalien varastointimäärän lisääntymisestä tai uudisrakentamisesta on tehtävä asetuksen 59/1999 mukainen ilmoitus pelastusviranomaiselle. Käytöstä poistettava Vesitorninmäen lämpökeskus ja sen rakenteet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu henkilö, ympäristö tai omaisuusvahinkoja. Raskasta polttoöljyä sisältävät putkistot, säiliöt ja täyttöpaikat on merkittävä siten, että niiden turvallisesta käytöstä voidaan varmistua. Merkintänä voidaan käyttää putkiston sisältämän kemikaalin nimeä. Lämpökeskuksen asennus, korjaus ym. muutostyöt tulee tehdä turvallisuustasoa laskematta ja rekisteröityjen painelaitteiden tarkastukset on tehtävä painelaitesäädösten mukaisesti. Kaikki kattilalaitoksen tarkastus ja muut asiakirjat tulee säilyttää. Vedenkäsittelykemikaalien järjestys on oltava asianmukainen eivätkä voimakkaasti keskenään reagoivat kemikaalit saa vahinkotapauksessakaan päästä reagoimaan keskenään. Hakijan kuuleminen ja hakemuksen täydentäminen Hakijalle on toimitettu vastinepyyntö 13.1.2006. Hakijan vastineen mukaan asiakirjoihin ei ole pääsääntöisesti huomautettavaa. Hakija on kommentoinut 3.2.2006 tarkastuskäynnillä esille tulleita seikkoja ja täydentänyt hakemustaan savukaasupesurin osalta. Hakijan 21.2.2006 päivätyn kirjelmän mukaan on joustavaa, mikäli siirrettävät lämpökeskukset 6 ja 8 MW voivat toimia nykyisillä savupiipuillaan. Tulevien vuosien polttoaineiden käyttöä ei voida yksiselitteisesti määritellä. Hakija on kirjelmässään 21.2.2006 pyytänyt luvittamaan myös kpa kattilan savukaasujen lauhdutusjärjestelmän. Toteutuspäätöstä lauhdutusjärjestelmästä ei ole tehty. Hakija tiedustelee voiko puupohjaista polttoainetta varastoida lämpökeskuksen pihalle. Leijupetihiekan määrä on enintään 500 m 3. Lentotuhkan määrä on enintään 5000 t/a. Öljyn poltossa muodostuvaa vesipesusta syntyvää tuhkaa muodostuu noin 3 m 3 /pesukerta. Raskasöljykattila (35 MW) nuohotaan 2000 tunnin välein. Öljynerotuskaivosta poistetaan lietettä 4 m 3 vuodessa. Pehmennyssuodattimet elvytetään natriumkloridilla.

11 Tarkastukset Etelä Pohjanmaan Pelastuslaitos on pitänyt laitoksella palotarkastuksen 3.11.2005 ja toimittanut siitä tarkastuspöytäkirjan, jonka mukaan laitokselle on mm. laadittava pelastussuunnitelma. Laitoksella pidettiin yhteinen tarkastus E P:n Pelastuslaitoksen kanssa 3.2.2006, josta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. E P:n pelastuslaitoksen lisälausunto 5.4.2006 Ympäristökeskus pyysi E P:n pelastuslaitoksen lausuntoa mm. raskasöljysäiliön suojaustoimien riittävyydestä ja säiliön pohjatiivistyksen asianmukaisuudesta. Samalla pelastuslaitosta pyydettiin arvioimaan yleisesti polttoaineiden käsittelyn ja varastoinnin asianmukaisuutta kiinteistöllä. Pelastuslaitoksen lausunnon mukaan öljysäiliöiden vallitilan tilavuuden tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti vallitilassa olevasta suurimmasta säiliöstä vuotanut neste. Vallitilan aluskasvillisuus tulee poistaa ja vallitilan tiiveys tulee todentaa. Kaasupullot tulee säilyttää yhdessä tilassa. Puupohjaiset polttoaineet on sijoitettava vähintään 40 m etäisyydelle turve ja öljyvarastoista sekä kattilarakennuksista. Hakijan kuuleminen Hakijalta pyydettiin vastinetta pelastuslaitoksen 5.4.2006 antaman lausunnon johdosta. Hakija ei määräaikaan 25.4.2006 mennessä esittänyt vastinettaan. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskuksen toiminnalle jäljempänä olevin lupamääräyksin. Lämpökeskus sijaitsee Kapernaumin kaupunginosassa, korttelissa n:o 25 ja tontilla n:o 21. Laitoksen sijainti ilmenee tämän päätöksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta ja sijaintikartasta. Tämän päätöksen saatua lainvoiman Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston päätös 29.11.1988, nro 127A 1547 (Kapernaumin lämpökeskus) sekä Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston päätös 30.11.1992, nro 127A 2227 (Vesitorninmäen kattilalaitos), raukeavat. (YSL 6, 41, 42, YSA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan ja Etelä Pohjanmaan pelastuslaitoksen lausunnoissa esitetyt huomautukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toimintaa kuvaavat tiedot Laitoksella on polttoaineteholtaan 25 MW:n raskasöljykattila (K1), 25 MW:n kiinteän polttoaineen leijupetikattila (K2), 35 MW:n raskasöljykattila (K3), 9 MW:n raskasöljykattila (K4) ja 7 MW:n raskasöljykattila (K5). Kiinteän polttoaineen varasto on 750 m 3, raskaan polttoöljyn säiliön tilavuus on noin 750 m 3 ja kevyen polttoöljyn säiliön tilavuus on 10 m 3 ja kivihiiliva

raston koko 7 8 tonnia. Kattiloiden ylösajoon käytetään nestekaasua. Kiinteän polttoaineen kattila voidaan varustaa savukaasupesurilla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 %. Kiinteän polttoaineen kattilassa (kpa kattila) saa polttaa turvetta ja puhtaita puuperäisiä polttoaineita kuten haketta, kuorta ja purua. Kpa kattilassa voidaan käyttää polttoaineena myös kivihiiltä, viljan kuivausjätettä, ruokohelpiä ja olkea. (YSL 43, YSA 19, VNA 766/2000 4 ) 2. Lämpökeskuksen 25 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan sekä 25 MW:n ja 35 MW:n raskasöljykattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 65 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. 9 MW ja 7 MW raskasöljykattiloiden savukaasut on johdettava vähintään 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. (YSL 43 ) 3. Kattilat ja savukaasujen puhdistuslaitteet tulee pitää hyvässä toimintakunnossa. Kiinteän polttoaineen kattilan sähkösuodatinta on polton aikana käytettävä jatkuvasti täydellä teholla siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä savukaasujen puhdistustulos. Kattiloiden nokeentumista ja savukaasujen lämpötilaa on käytön aikana tarkkailtava päivittäin ja kattilat tulee nuohota sekä huoltaa säännöllisesti. Raskasöljypolttimet on pidettävä jatkuvasti hyvin säädettyinä ja ne on huollettava niin usein, että polttoöljyn palaminen on mahdollisimman täydellistä. Sähkösuodatinta on pyrittävä käyttämään myös kiinteän polttoaineen kattilan raskasöljypoltinta käytettäessä sen jälkeen kun kattila on lämmennyt käyttölämpötilaan. Kpa kattilan savukaasujen jäännöshappipitoisuus oltava vähintään 3 % kiinteän polttoaineen polton aikana. Kpa kattilan tulipesän lämpötilaa on tarkkailtava jatkuvatoimisesti. Mikäli kpa kattilaan asennetaan savukaasujen lauhdutusjärjestelmä, on sitä käytettävä siten, että savukaasujen puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Sähkösuodatinta on käytettävä täydellä teholla myös savukaasujen lauhdutusjärjestelmän käytön aikana. (YSL 43, YSA 19 ) 4. Kiinteän polttoaineen kattilan K2 (25 MW) hiukkaspäästöt saavat olla enintään 40 mg/mj, tavoitearvona 20 mg/mj. Kpa kattilan typen oksidien päästöt saavat olla enintään 250 mg/mj ja rikkidioksidipäästöt enintään 300 mg/mj. Raskasöljykattiloiden K1 (25 MW) ja K3 (35 MW) hiukkaspäästöt saavat olla enintään 40 mg/mj, tavoitearvona 20 mg/mj. Raskasöljykattiloiden K4 (9 MW) ja K5 (7 MW) hiukkaspäästöt saavat olla enintään 60 mg/mj, tavoitearvona 20 mg/mj. Päästöraja arvot eivät koske kattiloiden ylös tai alasajotilanteita eikä häiriötilanteita. Päästöraja arvo katsotaan saavutetuksi, kun kertaluonteisissa mittauksissa kolmen pe 12

räkkäisen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästöraja arvoa. (YSL 43, YSA 19, VNA 766/2000 4 ) 13 Melu 5. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olla päiväsaikaan (klo 7 22) enintään 55 db (L Aeq ) ja yöaikaan enintään 50 db. (L Aeq ). (YSL 43, VNp 993/1992) Jätevedet 6. Jätevesien johtamisessa viemäriin on noudatettava vesihuoltolaitoksen kanssa tehtyä sopimusta. Viemäriin ei saa johtaa ongelmajätteitä eikä muitakaan sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkostolle, haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Kattiloiden nuohousvedet on otettava talteen ja toimitettava ongelmajätteinä käsiteltäväksi laitokselle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa niiden käsittelyyn. Nuohousvesien johtaminen viemäriin on kielletty. (YSL 43 ja 47 ) 7. Mikäli kpa kattilaan asennetaan savukaasujen lauhdutusjärjestelmä, on sen jätevedet käsiteltävä siten, että niiden puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ennen vesien johtamista viemäriin. Jätevesiä ei saa johtaa maastoon. Viemäriin laskettavat jätevedet on käsiteltävä siten, että niistä ei ole haittaa viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Viemäriin johdettavien jätevesien on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset: ph välillä 6,0 11,0 lämpötila alle +40 o C sulfaatin, tiosulfaatin ja sulfiitin summa arvo alle 400 mg/l ammoniakki, ammonium alle 40 mg/l kokonaissyanidi alle 0,5 mg/l kiintoainepitoisuus alle 20 mg/l Jätevesien raskasmetallipitoisuudet saavat olla enintään seuraat: arseeni 0,1 mg/l, elohopea 0,01 mg/l, hopea 0,2 mg/l, kadmium 0,01 mg/l, kokonaiskromi 1,0 mg/l, kuudenarvoinen kromi (Cr6+) 0,1 mg/l, kupari 2,0 mg/l, lyijy 0,5 mg/l, nikkeli 0,5 mg/l, sinkki 3,0 mg/l ja tina 2,0 mg/l. Jätevesien käsittelystä on esitettävä suunnitelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen savukaasujen lauhdutusjärjestelmän käyttöönottoa. Käsittelysuunnitelmaan on liitettävä kuvaus laitteiston toiminnasta, piirrokset laitteistosta sekä arvio jäteveden laadusta ennen sen käsittelyä ja käsittely jälkeen olennaisten vesiä kuormittavien laatutekijöiden osalta. Käsittelysuunnitelmaan on liitettävä ehdotus jätevesien tarkkailusta. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa tarkentavia määräyksiä jätevesien käsittelystä, tarkkailusta ja analysoinnista. Savukaasujen lauhdutusjärjestelmän jätevedet on analysoitava kertaluonteisesti järjestelmän käyttöönoton jälkeen edellä mainittujen laatuvaatimusten suhteen. Tarvittaessa analysointia on jatkettava kunnes jäteveden laatu täyttää edellä mainitut vaatimukset. Jätevesiä ei saa laimentaa muilla vesillä ennen analysointia. (YSL 43, 45 47 )

14 Jätteet 8. Öljysäiliön suoja altaasta, säiliöiden tankkausalueelta ja lämpökeskuksen sisällä muodostuvat jätevedet on kerättävä öljynerottimiin ennen niiden johtamista viemäriin tai ojaan. Öljynerottimet, suoja altaat ja muut öljyntorjuntaan liittyvät rakennelmat on mitoitettava ja niiden toiminta on järjestettävä siten, ettei häiriö tai poikkeustilanteissakaan öljyä pääse viemäriin, ojaan tai maahan. Öljynerottimet ja polttimien alla olevat altaat on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla. Hälytinjärjestelmä on liitettävä huoltopäivystäjän automaattiseen hälytinjärjestelmään ja se on testattava vähintään kerran vuodessa. Testauksista on pidettävä kirjaa. Öljynerotuskaivoista johtavat jätevesilinjat on pidettävä suljettuina muulloin kuin valvotun käytön aikana. Kaivoihin kertyvä öljyinen jäte on poistettava säännöllisesti ja toimitettava ongelmajätteenä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (YSL 43, 45, 47 ) 9. Ongelmajätteet kuten öljyn poltossa syntyvä lentotuhka ja kattilatuhka (jäteluokka 10 01 04), jäteöljy ja öljyiset jätteet (13 02 05), akut (16 06 01), loisteputket ja lamput (20 01 21), sähkö ja elektroniikkalaitteet (16 02 13) ja öljynerotuskaivojen lietteet (19 02 07) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen ongelmajätteen vastaanotto. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn eikä niitä saa varastoida 12 kk pidempään. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. (YSL 43, 45, YSA 19, JL 4, 6, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä tiiviissä astioissa tai säiliöissä tiivispohjaisessa katetussa tilassa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pintavesiin tai viemäriin on estettävä. (YSL 43, 45, YSL 19, JL 6, JA 6, VNp 659/96, YMA 1129/2001) 11. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä kiinteän polttoaineen kattilan lentotuhkan, pohjatuhkan ja savukaasupesurin tuhkalietteen raskasmetallipitoisuudet ja liukoisuudet ja oltava muutoinkin selvillä niiden ominaisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Tuhkista ja pesurin tuhkalietteestä on otettava kustakin erikseen edustavat näytteet niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien määrittämiseksi. Näytteet on uusittava aina kun kattilan polttoaineiden käytössä tapahtuu olennainen muutos. Lento ja pohjatuhkat on analysoitava kertaluontoisesti 31.12.2006 mennessä ja savukaasupesurin tuhkaliete mahdollisimman pian sen käyttöönoton jälkeen. Tuhkanäytteistä on määritettävä seuraavat aineet: antimoni, barium, boori, elohopea, kloridi, sulfaatti, kadmium, mangaani, alumiini, kupari, lyijy, arseeni, kromi, nikkeli, sinkki, molybdeeni, seleeni ja vanadiini. Tuhkanäytteiden liukoisuudet on määritettävä jollakin seuraavista testimenetelmistä: hollantilainen kolonnitestillä NEN7343, Nordtestin kolonnitesti NT ENVIR 002 tai Nordtestin sellitesti NT ENVIR 007. Tulokset on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle seuraavan vuosiraportin yhteydessä. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JL 6 ja 15, JA 3 )

15 12. Kiinteän polttoaineen kattilan lentotuhka (10 01 03), pohjatuhka (10 01 01) ja savukaasupesurin tuhkaliete (10 01 18) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai hyödyntämispaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa tällaisen jätteen vastaanottoon tai hyödyntämiseen. Lämpökeskuksen piha alueelle varastoitu pohjatuhka (leijupetihiekka) on toimitettava käsiteltäväksi tai hyötykäyttöön 31.12.2008 mennessä. Lentotuhkan, pohjatuhkan tai savukaasupesurin tuhkalietteen mahdollisesta sijoittamisesta hyötykäyttökohteeseen on ilmoitettava hyödyntämiskohteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuhkia ei saa sijoittaa pohjavesialueelle tai alueelle, jonka pohjavesiä hyödynnetään. Tuhkat on sijoitettava vähintään 0,7 m pohjaveden ylimmän havaitun pinnan yläpuolelle. Tuhka on kostutettava ja kuljetettava siten, että sitä ei pölyä ympäristöön ja sijoitettava suoraan loppusijoituskohteen rakenteeseen. Tuhkaa ei saa välivarastoida irtaimena, vaan se on säilytettävä tiiviisti sulkeutuvassa tilassa, mikäli sitä joudutaan tilapäisesti välivarastoimaan. Tuhkan kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä kunnossa ja kaluston puhtaudesta on huolehdittava asianmukaisesti siten, että ajoneuvojen pyörien, lavarakenteiden tai muiden rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön. (YSL 43 ja 45, YsA 19, JA 7 ) 13. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metallijäte (20 01 40) ja turpeesta erotetut kannot (10 01 99) on toimitettava hyötykäyttöön. Turpeesta erotettua karkeaa ainesta ei saa toimittaa tuhkan hyötykäyttökohteisiin. Sekalainen yhdyskuntajäte (20 01 40) tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JL 6 ja 15, JA 3 ) Varastointi ja kuljetukset 14. Kiinteät polttoaineet on varastoitava nykyisessä 750 m 3 :n varastosiilossa tai sisätiloissa siten, että niiden varastointi ei aiheuta pölyämistä tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo rakentaa lisää puupohjaisten tai muiden kiinteiden polttoaineiden varastointilavuutta, on siitä esitettävä suunnitelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Varasto on sijoitettava pelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti vähintään 40 metrin etäisyydelle turve ja öljyvarastoista sekä kattilarakennuksista. Polttoaineiden kuljettaminen laitokselle, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely laitosalueella sekä jätteiden kuten tuhkan kuljetus pois laitosalueelta tulee tapahtua niin huolellisesti, ettei toiminnasta aiheudu pölyämistä, epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai ainepäästöjä veteen tai viemäriin eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43 ja 45, YSA 19, JL 6 ja 19 ) 15. Raskaan polttoöljyn säiliön (750 m 3 ) ja kevyen polttoöljyn 5 m 3 :n suoja altaan on oltava niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti vallitilassa olevasta suurimmasta säiliöstä vuotanut neste. Raskaan polttoöljyn säiliön suoja altaan tiiveyttä on parannettava. Suoja altaan pohja on oltava niin tiivis, että polttonesteitä ei pääse säiliön vuototilanteessa ympäristöön.

Toiminnan harjoittajan tulee esittää suunnitelma suoja altaan tiiveyden parantamiseksi ja suoja altaan maaperän puhtauden selvittämiseksi toteutusaikatauluineen. Suunnitelma tulee jättää ympäristökeskukselle 30.9.2006 mennessä. Suoja altaassa oleva kasvillisuus on poistettava 30.9.2006 mennessä. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimellä tai muulla säiliön ylitäytön estävällä järjestelmällä. Öljysäiliöiden, polttoöljyjen käsittelylaitteistojen ja putkistojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Polttoöljyjen ja voiteluaineiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Laitteistot on pidettävä hyvässä kunnossa ennakoivan huollon avulla. (YSL 7, 8 ja 43, JL 6 ja 19 ) 16. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Öljyiset jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottoon. (YSL 43, 46 ja 62 ) Tarkkailu 17. Lämpökeskuksen toiminnasta vastaavan vastuuhenkilön yhteystiedot tulee olla jatkuvasti Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Etelä Pohjanmaan pelastuslaitoksen tiedossa. Vastuuhenkilö vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä niihin liittyvästä toiminnan tarkkailusta ja yhteydenpidosta viranomaisiin. (YSL 43 ja 46, YSA 19 ) 18. Lämpökeskuksen kattiloista on tarkkailtava ainakin seuraavia suureita: 25 MW kpa kattila savukaasujen jäännöshappi ja häkäpitoisuus jatkuvatoimisesti tulipesän lämpötila jatkuvatoimisesti savukaasujen lämpötila jatkuvatoimisesti 25 MW ja 35 MW raskasöljykattilat savukaasujen happipitoisuus ja lämpötila jatkuvatoimisesti savukaasujen tummuus vähintään kerran viikossa kattilan käyntiaikana 9 MW ja 7 MW raskasöljykattilat savukaasujen tummuus, lämpötila ja happipitoisuus vähintään kerran viikossa kattilan käyntiaikana Kattiloiden tarkkailuista on pidettävä kirjanpitoa. Kiinteän polttoaineen kattilan happipitoisuuden mittaukseen on liitettävä ainakin sen alarajan hälytys. Mittaustiedot on tallennettava atk:lle tai piirturille. Mittalaitteet on kytkettävä laitoksen hälytysjärjestelmään. Polttoaineiden palamisen seurannassa käytettävät, hälytysjärjestelmään kytketyt ja päästöjen tarkkailuun käytettävät mittauslaitteet on huollettava ja kalibroitava säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 19. Kattiloiden päästöt on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kolmen vuoden välein. Pienimpien raskasöljykattiloiden (9 MW ja 7 MW raskasöljykattilat) päästömittaus voidaan suorittaa kuuden vuoden välein, mikäli kattiloiden käyttöaika on ollut päästömittausten välisenä aikana keskimäärin alle 1500 käyttötuntia vuodessa. Seuraava päästömit 16

taus on kuitenkin suoritettava kaikilla kattiloilla 31.12.2007 mennessä. Päästömittauksessa on mitattava myös kiinteän polttoaineen kattilan raskasöljypolttimen savukaasujen päästöt. Savukaasuista on mitattava hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, typen oksidien pitoisuus ja päästö NO 2 :na, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö SO 2 :na. Kaikki mittaukset on suoritettava CEN standardin tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Mittaukset tulee suorittaa kattiloiden täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla. Kummallakin tehoalueella on suoritettava vähintään kolme mittausta. Mittaustulokset on ilmoitettava sekä mg/mj kohti että mg/m3 (n) redusoituna 3 % happipitoisuuteen kuivaa savukaasua, kpa kattilan kiinteän polttoaineen osalta 6 % happipitoisuuteen. Mittaukset tulee suorittaa poltto olosuhteiden ja kuormituksen osalta kattiloiden normaaleissa käyttöolosuhteissa. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 20. Päästöjen mittaussuunnitelma on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen mittauksia Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mittaussuunnitelmassa tulee ilmetä mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat, mittaustavat ja mittausten kokonaisepävarmuus. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle kuukauden kuluttua niiden valmistumisesta. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 21. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tälläisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, 46, JL 6 ) 22. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja osallistuttava alueen ilmanlaadun tarkkailuun. Päästöjen vaikutuksia on tarkkailtava osana Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistä ilmanlaadun tarkkailua mukaan lukien bioindikaattoriseuranta. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 19 ) Kirjanpito ja raportointi 23. Kattilalaitoksen toimintaa koskevat tiedot on tallennettava ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: kattiloiden käyttö ja tuotantotiedot sekä polttoaineiden kulutus kuukausittain nuohoukset ja polttimien sekä kattiloiden huollot ja korjaukset savukaasujen puhdistinlaitteiden toiminnan tarkkailu öljynerottimien hälyttimien sekä öljynilmaisimien tarkastukset jätteiden määrät jätelajeittain, kuljettajat, toimituskohteet ja toimituspäivät (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 19, JL 51) 24. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden vuosiyhteenveto Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan Unionin komission päätöksen 17

(2000/479/EY) edellyttämät päästöt. Vuosiyhteenveto toimitetaan sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä selville seuraavat tiedot: tuotanto (MWh/ ja TJ/a), käytettyjen polttoaineiden määrä ja käyntiajat kattiloittain eriteltynä kattiloiden hiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin ominaispäästöt (mg/mj) ja kokonaispäästöt ilmaan (t/a), häiriöpäästöt mukaanluettuina (laskennalliset, polttoainemäärien ja laatutietojen sekä päästömittausten ja häiriötilannetietojen avulla) jätteiden ja ongelmajätteiden laatu ja määrä, toimituspaikka ja aika sekä kuljettaja häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimet joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä Kirjallisesti ilmoitetaan lisäksi seuraavat kattiloille annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa (YSL 45 ja 46, JL 51, JA 22 ) Muut määräykset, joilla vähennetään tai selvitetään pilaantumista tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 25. Mikäli lämpökeskuksen jonkin kattilan hiukkaspäästöt tai typpipäästöt ylittävät rajaarvot, on toiminnanharjoittajan toimitettava yksityiskohtainen selvitys teknisistä ja taloudellisista mahdollisuuksista pienentää päästöt tämän ympäristöluvan mukaiselle tasolle. Selvitys on esitettävä päästömittausta seuraavan vuosiraportin yhteydessä. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 26. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, että häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään estämään etukäteen suunnitelmallisesti. Häiriön tapahtuessa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Merkittäviä päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai vahingoista sekä niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaisten lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on lisäksi raportoitava kirjallisesti kuukauden kuluessa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 45, 46, YSA 19 ) 27. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Etelä Pohjanmaan pelastuslaitokselle sekä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle. Toiminnanharjoittajalla on oltava voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. (YSL 28, 81, JL 46 ) 18

19 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaan. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskuksen päästöistä lähiympäristöön aiheutuvat hiukkas, rikkidioksidi ja typpioksidipitoisuudet eivät todennäköisesti ylitä ilman laadun ohjearvoja eikä laitoksen toiminnan voida esitettyjen tietojen perusteella katsoa aiheuttavan väestölle terveydellistä haittaa. Myöskään merkittävää elolliseen luontoon kohdistuvaa vaikutusta ei voida katsoa esiintyvän. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että kattilalaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä. Lämpökeskuksen päästöjen rajoittamista koskevat määräykset perustuvat mahdollisuuteen käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Toiminta on asemakaavan mukaista. Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskus on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY liitteen 1 luokan 1 mukainen IPPC luokan laitos, koska sen lämmöntuotto on yli 50 MW. Lämpökeskuksen on myös ilmoitettava päästöistään Euroopan epäpuhtauspäästörekisteriin (EPER). Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 766/2000 raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. Muiden kuin puhtaiden puupolttoaineiden polttaminen voi aiheuttaa raskasmetallien tai muiden haitallisten aineiden päästöjä. (lupamääräys 1) Riittävä päästökorkeus takaa päästöjen riittävän laimenemisen ulkoilmassa ja estää paikallisia haittoja. (lupamääräys 2) Kattiloiden riittävä huolto on tarpeen energiatehokkuuden säilyttämiseksi ja päästöjen hallitsemiseksi. Sähkösuodatin erottaa hiukkaspäästöjä tehokkaasti ja sen pitäminen jatkuvasti täydellä teholla polton aikana myös kpa kattilan raskaan öljyn polttimen käytön aikana on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Samalla noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta parhaan käytännön periaatetta ympäristönsuoje

Melu lulain 4 :n mukaisesti. Polttimien tarkka säätäminen vähentää päästöjä raskaan polttoöljyn poltossa. (lupamääräys 3) Määräykset hiukkaspäästöistä on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätös (157/1987) yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi on kumottu ja sen sijaan on käytettävä harkintaa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Julkaisun 'Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa' mukaan hiukkaspäästöissä voidaan sekä uusilla että nykyisillä öljykäyttöisillä kattilalaitoksilla saavuttaa päästötaso 50 mg/m 3 (n), mikä vastaa ominaispäästöä alle 20 mg/mj eikä raja arvoja voida siten pitää kohtuuttomina. Päästömittausten mukaan kolmen suurimman kattilan päästöt ovat alittaneet nyt annetut raja arvot. Vesitorninmäeltä siirrettävien kahden raskasöljykattilan päästötaso on ollut vuoden 2004 kevään mittauksissa varsin korkea. Saavuttaakseen asetetut raja arvot on kattiloiden polttotekniikkaa parannettava, koska kattilat ovat vuosilta 1979 ja 1980 eikä niiden polttotekniikka enää vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (lupamääräys 4) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen tai muuhun häiriintyvään toimintaan käytettävillä alueilla. (lupamääräys 5) Jätevedet Raskaan polttoöljyn tuhka ja nuohousvedet on luokiteltu ongelmajätteeksi, joten sen johtaminen viemäriin on kielletty. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet on lueteltu ympäristöministeriön asetuksessa (1129/2001) (lupamääräys 6) Savukaasujen lauhdutusjärjestelmän jätevedet sisältävät haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, joiden puhdistaminen jätevesistä voi olla tarpeen ennen niiden johtamista viemäriin. Jätevedet voivat olla myös viemäriverkostoa syövyttäviä. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lupahakemuksessa tai sen täydennyksissä ei ole esitetty tietoja jätevesien laadusta, käsittelystä tai tarkkailusta, joten lupamääräyksessä edellytetty suunnitelma on tarpeen. Valtioneuvoston päätös 365/1994 yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesin käsittelystä edellyttää, että yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin johdettavat teollisuusjätevedet on käsiteltävä asianmukaisella tavalla. Ympäristöministeriön työryhmämietinnössä 71/1992, asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin on myös annettu joitakin raja arvoja lähinnä viemäriverkolle haitallisten tekijöiden ja aineiden ohjearvoista. Teollisuusjätevesiä koskevia yhtenäisiä raja arvoja ei ole Suomessa olemassa, joten lupaharkinnassa on käytetty pääkaupunkiseudun vesilaitosten viemäröintialueilla käyttämiä raja arvoja, jotka on julkaistu mm. Ekokem Oy:n ohjeessa 'Älä päästä haitallista ainetta viemäriin', ohje 4/2003. (lupamääräys 7) Jätevesien käsittely öljynerottimissa on tarpeen laitoksen toiminnan luonne huomioon 20