ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2013/1 Dnro PSAVI/319/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2013/1 Dnro PSAVI/319/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pajatien lämpölaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Pajatie KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Polttoaineiden käyttö ja varastointi... 6 Kemikaalit... 7 Muut toiminnot... 7 Jäteveden puhdistus... 7 Tuhkan ja muiden jätteiden käsittely ja varastointi... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) (ja energiatehokkuus)... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 8 Päästöt ilmaan... 8 Piipun korkeuden riittävyys... 9 Päästöt pintavesiin ja viemäriin Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Maaperä ja pohjavesiolot Ilman laatu ja toiminnan vaikutukset siihen TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet Päästöt ilmaan Melu Päästöt pintavesiin ja viemäriin sekä maaperään Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan muutokset ja lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan ratkaisun perustelut Luvan tarkistamisen edellytykset

3 3 Lupamääräysten perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 31

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Pajatien lämpökeskusta koskevan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) myöntämän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lämpökeskus sijaitsee Kuusamon kaupungin teollisuusalueella noin 1,5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kiinteistö on Kuusamon energiaja vesiosuuskunnan omistama. Asemakaavassa kiinteistö (RN:o 493-0) yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET IIalue). Kiinteistöllä sijaitsee myös Fortum Power and Heat Oy:n Kuusamon voimalaitos sekä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan korjaamo, varastohalli ja toimistotilat. Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Kuusamon kaupungin kaukolämpöverkkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (dnro PPO-2002-Y ) mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua energiantuotantoa, tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) kohdan mukaan polttoaineteholtaan yli 5 MW:n kattilalaitoksella on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 12 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan valtioneuvosto voi antaa asetuksella ympäristönsuojeluvaatimuksia laitoksesta, joka on polttoaineteholtaan enintään 20 megawatin sähköä tai lämpöä tuottava laitos tai kattilalaitos sekä kaasua tai öljyä polttoaineena käyttävä polttoaineteholtaan alle 50 megawatin laitos tai kattilalaitos. Lain 30 :n 1 momentin perusteella ympäristölupaa ei tarvitse hakea 12 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jonka ympäristönsuojeluvaatimukset on säädetty 12 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Edelleen lain 30 :n 4 momentin 4 kohdan mukaan lupaa on haettava sellaiseen toimintaan, joka on osa muuta luvanvaraista toimintaa. Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista on annettu valtioneuvoston asetus (445/2010). Luvan kohteena olevan laitoksen kiinteän polttoaineen kattilaa ja raskasöljykattiloita koskee ympäristönsuojelulain 30 :n mukainen poikkeus luvanvaraisuudesta, koska ne liittyvät luvanvaraisena olevaan toiseen energiantuotantoyksikön toimintaan.

5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 5 Ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä luvan tarkistaminen soveltuvin osin kuten lupahakemus. Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristönluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentissa todetaan, että jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupaasian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaisen jätevesien johtamisen uomaan ja siten myös samalla laitosalueella olevia kattilalaitoksia koskevat ympäristölupa-asiat. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan lämpölaitos toimii Kuusamon voimalaitoksen kanssa samalla laitosalueella. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen polttoaineteho on 26,7 MW. Laitos on siten yksistään lupavelvollinen. Laitokset tuottavat lämpöenergiaa Kuusamon kaupungin kaukolämpöverkostoon siten, että niiden käyttö on toisistaan riippuvaisia. Laitokset käyttävät myös jossain määrin samoja oheistoimintoja, muun muassa polttoainevarastot ja osittain myös polttoaineiden kuljettimet ovat yhteiset ja laitoksia ohjataan samasta valvomosta. Näin ollen laitokset muodostavat kokonaisuuden, jonka kokonaispolttoaineteho määräytyy laitosten yhteen lasketuista polttoainetehoista. Koska laitoskokonaisuuden polttoaineteho on yli 50 MW, kummankin laitoksen lupamääräysten tarkistamiset käsitellään aluehallintovirastossa. TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, LAUSUNNOT, YV A, SOPIMUKSET J A ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle Pajatien lämpökeskuksen ympäristöluvan (dnro PPO-2002-Y ). Alueella on voimassa Oulun lääninhallituksen vahvistama asemakaava, johon lämpökeskuksen sijaintipaikka on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET).

6 TOIMINTA 6 Yleiskuvaus toiminnasta Lämpölaitos sijaitsee teollisuusalueella noin 1,5 kilometrin päässä Kuusamon kaupungin keskustasta. Samalla kiinteistöllä voimalaitoksen kanssa toimii myös Fortum Power and Heat Oy:n 26,7 MW:n voimalaitos. Laitoksella on peruskuorma-ajossa yksi kiinteän polttoaineen kattila, jonka polttoaineteho on 7,5 MW (K3). Kattila on kupliva petinen leijukerroskattila ja se on otettu käyttöön vuonna Kattilan käyttötehoalue on 3 7,5 MW ja hyötysuhde 89 %. Kattilassa käytetään polttoaineina sahapurua ja kuorta sekä joskus talvisin pieniä määriä jyrsinturvetta. Käynnistyksissä käytetään kevyttä polttoöljyä. Leijukattilassa on ääninuohoin. Lisäksi kattila puhdistetaan aina seisokkien aikana. Laitoksella on lisäksi kolme öljykattilaa, joiden nimellistehot ovat 6 MW (K2), 4 MW (K4) ja 12 MW (K1). Öljykattiloita käytetään tuntia vuodessa. Öljykattiloissa on paineilmapolttimet. Öljykattiloiden hyötysuhde on 88 %. Öljykattiloissa käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Öljykattilat nuohotaan harjanuohoimilla. Öljykattiloissa ei ole erillistä savukaasujen puhdistuslaitteita. Lämpölaitos tuottaa lämpöenergiaa keskimäärin 17 GWh vuodessa. Laitos toimii kesäaikana peruskuormalaitoksena ja talviaikana huippukuormalaitoksena sekä ympäri vuoden varalaitoksena. Laitoksen tuotanto vaihtelee lämmön tarpeen mukaan ja riippuu Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen toiminnasta. Talviaikaan Pajatien lämpölaitos on käynnissä vain silloin, kun Kuusamon voimalaitoksen kapasiteetti ei riitä tuottamaan tarvittavaa määrää kaukolämpöä. Laitoksen toiminta-aika on keskimäärin tuntia vuodessa. Kaukolämpöverkosto on laajentunut kuluneen lupakauden aikana, mistä johtuen myös kaukolämmöntuotanto on kasvanut. Laitoksen toimintaa valvotaan lämpökeskuksen valvomosta ympärivuorokautisesti. Kesäaikana laitos voi toimia päivystyksen varassa. Polttoaineiden käyttö ja varastointi Polttoaineiden vuotuinen kulutus on yhteensä noin 20 GWh. Purua, kuorta ja haketta kuluu keskimäärin t, turvetta 1000 t ja raskasta polttoöljyä 100 t ja kevyttä polttoöljyä 5 t vuodessa. Turpeen rikkipitoisuus on noin 0,2 % ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus alle 1 %. Puun osuus vuotuisesta polttoaine-energiasta on % ja turpeen osuus 0 10 %. Kotimaisten polttoaineiden osuutta kokonaislämmöntuotannosta on saatu kasvatettua, jonka seurauksena raskaan polttoöljyn osuus on pienentynyt tavoitteiden mukaisesti. Raskas polttoöljy varastoidaan laitosalueella sijaitsevassa varastosäiliössä, jonka tilavuus on 100 m 3. Säiliö sijaitsee katetussa, betonisessa suojaaltaassa, jonka suojatilavuus on 100 m 3. Kevyt polttoöljy varastoidaan teräksisellä vuotoaltaalla varustetussa litran säiliössä. Kiinteät polttoaineet tuodaan laitokselle rekka-autoilla ja puretaan kahteen katettuun varastosiiloon, joiden kummankin tilavuus on 700 m 3. Samoja kiinteän polttoainesiiloja käyttää Kuusamon voimalaitos. Varastosiiloista polttoaine siirretään kuljettimia pitkin lämpölaitokselle.

7 7 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta vastaa laitosalueella raskaan polttoöljyn käytöstä ja varastoinnista. Säiliöt on varustettu varoaltailla. Fortum Power and Heat Oy vastaa laitosalueella kiinteiden polttoaineiden käsittelystä. Kemikaalit Kaukolämpöveteen annostellaan korroosion suojaksi, hapen poistamiseksi ja ph:n nostamiseksi Advantage-K350B kemikaalia. Suurin kertavarastointimäärä on 200 kg. Laitosalueella on uusi kemikaalien säilytys/varastointikontti. Kontti on suoja/valuma-altaalla varustettu. Muut toiminnot Jäteveden puhdistus Lämpölaitoksen toiminnassa syntyy talousjätevesiä 40 m 3 vuodessa. Laitoksen kokonaisjätevesimäärä on m 3 vuodessa, joka koostuu prosessi- ja talousvesistä. Kaikki jätevedet johdetaan jätevesiviemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle. Pajatien lämpölaitoksella muodostuneet jätevedet, jotka voivat sisältää öljyä käsitellään öljynerottimessa, joka on varustettu hälyttimellä. Hälyttimen toimivuus tarkistetaan vuosittain. Öljynerottimessa ennen viemäriin johtamista ei ole näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoa. Tiivispohjaisella polttoaineenulkovarastokentällä ei ole hulevesijärjestelmää, minkä vuoksi kiintoaineen erotinta, joka estää hulevesijärjestelmän tukkeutumista, ei hakijan näkemyksen mukaan tarvita. Tuhkan ja muiden jätteiden käsittely ja varastointi Laitoksella syntyvä tuhka välivarastoidaan lämpölaitoksen 14 m 3 :n lentotuhkakontissa. Tuhka toimitetaan Kuusamon kaupungin kaatopaikalle, jossa tuhkaa on hyötykäytetty muun muassa maisemointiin. Pohjatuhka ja petihiekka välivarastoidaan jatkossa edelleen nykyisessä lentotuhkasiilossa. Kutakin erää välivarastoidaan keskimäärin 5 vuorokautta. Hakija esittää loppusijoituspaikaksi jatkossakin Kuusamon kaupungin kaatopaikkaa. Myös lentotuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään ja kelpoisuutta seurataan. Jätteen lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen hyödyntämis- ja käsittelypaikkaan. Jätteistä pidetään kirjaa. Ongelmajätteet pidetään toisistaan erillään, ryhmitellään, pakataan ja merkitään ominaisuuksien mukaan ja varastoidaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan varastohallissa asianmukaisesti lajeittain Liikennejärjestelyt Kuljetukset tapahtuvat opastettua reittiä pitkin. Rekka-autokuljetuksia koko laitosalueelle on enimmillään yhteensä noin kappaletta vuodessa.

8 8 Lämmityskaudella polttoainekuljetuksia on kesäaikaan päivittäin noin 3 kappaletta ja talviaikaan 6 10 kappaletta. Pääsääntöisesti liikennöinti tapahtuu klo Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) (ja energiatehokkuus) Laitos edustaa tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa laitosyksikön kokoluokkaan nähden. Leijukattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita ja soveltuvat myös puuperäisen polttoaineen polttoon. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien muodostuminen on vähäistä. Myös typenoksidipäästötaso leijukattilassa on alhainen. Hiukkapäästöjä voidaan tehokkaasti vähentää sähkösuodattimella. Laitoksen sähkösuodattimella saavutetaan yli 99 %:n erotusaste savukaavuista. Energian tehokas ja taloudellinen käyttö ovat keskeisiä yrityksen toiminnan talouteen vaikuttavia tekijöitä. Pajatien lämpölaitoksen energiatehokkuus on hyvä. Laitos toimii yhteistyössä Fortum Power and Heat Oy:n Kuusamon voimalaitoksen kanssa ja lämpölaitosta käytetään pääsääntöisesti vain kesällä kaukolämpökuorman pienuuden vuoksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Lämpölaitoksen kattiloiden toiminnassa muodostuneiden savukaasujen kattilakohtaiset keskimääräiset savukaasupäästöt nykyisen lupakauden aikana vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Kattila SO 2 NO 2 Hiukkaset (t/v) (t/v) (t/v) K1 (POR) 2,1 0,8 0,1 K2 (POR) 2,0 0,9 0,2 K3 (KPA) 0,6 6,1 0,8 K4 (POR) 2,7 1,3 0,3 Lämpölaitoksen kokonaispäästöt ilmaan vuosittain nykyisen lupakauden aikana on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi SO 2 (t) NO 2 (t) Hiukkaset (t) ,1 12,7 5, ,0 12,3 5, ,8 8,8 4, ,7 9,1 5, ,3 14,3 5, ,2 10,5 5, ,6 15,3 5, ,1 22,1 6,3

9 9 Biopolttoaineissa on otettu käyttöön uusia jakeita, kuten esimerkiksi metsätähdehaketta. Kokonaisilmapäästöt ovat kehittyneet alenevasti raskasta polttoöljyä käyttävillä kattiloilla K1 ja K4. Kokonaisilmapäästöt ovat olleet nousussa biopolttoaineita käyttävällä kattilalla K3 ja raskasta polttoöljyä käyttävällä kattilalla K2. Kiinteän polttoainekattilan (K3) savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Öljykattiloiden savukaasut (K1, K2 ja K4) ohjataan suoraan savupiippuun ilman puhdistusta. Lämpölaitoksen kattiloiden savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet vuoden 2010 savukaasumittauksissa ja voimassa olevat luparaja-arvot on esitetty seuraavassa taulukossa. Kattila SO 2 NO 2 Hiukkaset Luparaja hiukkasille mg/m 3 (n) mg/m 3 (n) mg/m 3 (n) mg/mj mg/mj K3 (7,5 MW) K1 (12 MW) K2 (6 MW) K4 (4 MW) Piipun korkeuden riittävyys Kattiloiden K3 ja K1 savukaasut johdetaan samassa 40 m korkeassa ulkopiipussa oleviin erillisiin sisähormeihin. Kiinteän polttoaineen kattilan K3 (7,5 MW) 40 metriä korkea piippu täyttää asetuksen vaatimukset. Kattilan K1 (POR 12 MW) osalta piippu ei täytä vaatimuksia. Öljykattiloiden K2 ja K4 savukaasut johdetaan yhteiseen 35 m korkeaan ulkopiippuun, jossa kattiloiden savukaasuille on omat sisähormit. Hakija on arvioinut, että 35 m korkea piippu täyttää asetuksen 445/2010 vaatimukset piipun korkeudesta. Fortum Power and Heat Oy:n savukaasujen lauhdutuslaitoksen käyttö tulee pienentämään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistamien kattiloiden käyttöä ja pienentämään myös koko laitosalueen polttoaineen kulutusta ja ympäristöpäästöjä. Lähimmät korkeat rakennukset ovat Fortum Power and Heat Oy:n omistama voimalaitoksen kattilasali noin 19 m ja Kuusamon energia ja vesiosuuskunnan omistama lämpölaitoksen kattilasali noin 11 metriä. Alle 500 metriä lähempänä ei ole muita asetuksessa mainittuja korkeita rakennuksia.

10 Päästöt pintavesiin ja viemäriin 10 Vedenpehmentimen elvytysvedet puretaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Kattiloilla ei synny pesuvesiä, vaan puhdistuksissa ja nuohouksissa käytetään kuivapuhdistusmenetelmiä. Pintavedet (sade- ja valumavedet) raskaspolttoöljysäiliöltä ja siirtoputkiston vaikutusalueelta ohjataan öljynerotuskaivolle. Öljyn erotuskaivolta vedet ohjataan viemäriverkostoon. Melu ja tärinä Fortumin Kuusamon voimalaitoksen savukaasulauhduttimen käyttöönotto vähentää polttoainekuljetuksia nykyisestä määrästä, mikä vähentää liikennemelua Kuusamon voimalaitoksen ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan yhteisellä laitosalueella. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Lämpölaitoksella muodostuneet jätelajikkeet ja niiden määrät vuosina on lueteltu seuraavassa taulukossa: Jätelaji Jätetyyppi Kokonaispaino (t/v) v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 Keskiarvo Lentotuhka Tavanomainen Leijupetihiekka Tavanomainen ,5 Polttoaineylite Tavanomainen Paperi- ja kartonki Tavanomainen 0,15 0, ,6 Alkaliparistot Ongelmajäte 0,02 0,01 0,01-0,01 0,01 Muovipakkaukset Tavanomainen 0,1 0,1 0,1-0,1 0,1 Lentotuhkaa ja petihiekkaa on kuljetettu Kuusamon kaupungin kaatopaikalle. Alkaliparistot, paperi- ja kartonki ja muovipakkaukset kuljetetaan kaatopaikalle. Polttoaineylitettä on lupakauden alkuvaiheessa kuljetettu Kuusamon kaupungin kaatopaikalle, jossa se on hyödynnetty kaatopaikan peittämiseen. Lupakauden loppupuolella polttoaineylite on murskattu laitosalueella ja poltettu laitosalueella sijaitsevassa voimalaitoksen kattilassa. LAITOS ALUE J A SEN YM P ÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN YMP ÄR ISTÖV AIKU- TUKSET Alueen luonto ja suojelukohteet Kuusamon alueella on useita Natura 2000 alueita. Lämpölaitosta lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Kuusamon keskustassa, noin kilometrin päässä laitoksesta sijaitseva Torankijärvi. Torankijärvi on merkittävä lintuvesi.

11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö 11 Lähin asuinalue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ja koulu noin 600 metrin etäisyydellä laitoksesta. Lämpölaitoksen kanssa samassa korttelissa sijaitsevat tontit ja Näverintien vastakkaisella puolella sijaitseva kortteli 261 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Laitoksen kohdalla Pajatien vastakkaisella puolella korttelit 262 ja 810 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Maaperä ja pohjavesiolot Lämpölaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Ilman laatu ja toiminnan vaikutukset siihen Kuusamon taajamassa ei tehdä järjestelmällisesti ilmanlaadunmittauksia, mutta Ilmatieteenlaitos seuraa ilman laatua Oulangan kansallispuistossa sijaitsevalla mittausasemalla. Lämpölaitoksen kattiloiden päästöillä on arvioitu olevan vähäinen merkitys ilman laatuun Kuusamossa, koska kattiloita käytetään vähän. Raskasöljykattilat toimivat huippukuormakattiloina. Lisäksi hakija pyrkii tuottamaan lämpöä ensisijaisesti biopolttoaineilla. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on kiinteä osa lämpölaitosprosessin ohjausta. Tarkkailu kohdistuu laitoksen toiminnan ja päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden käyttöön, palamisen hyvyyteen, veden käyttöön, sähkösuodattimen toimintaan ja käyttöhäiriöihin. Automaatiojärjestelmä käyttää, ohjaa ja tarkkailee prosessia. Erilaisten ajotilanteiden ja polttoaineen lämpöarvovaihteluiden vuoksi kattilan ohjaus- ja säätöjärjestelmä muuttaa mm. polttoaineen syöttömäärää ja ilmamäärää asetusarvojen mukaisesti. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla automaattisesti jatkuvasti savukaasujen happipitoisuutta ja lämpötilaa. Myös kiinteän polttoainekattilan (K3) pedin ja tulipesän lämpötilaa mitataan. Palamisprosessin säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Öljykattiloiden K1, K2 ja K4 palaminen säädetään raskasöljypottimilta käsin. Lämpölaitoksen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan laitoksen ylös- ja alasajot, laitteiden ja prosessin häiriöt. Mekaaniset ja automaatioviat kunnossapitoa varten kirjataan kunnossapitotietoihin. Käyntiajasta ja käynnistysten lukumääristä pidetään kirjaa. Muut ympäristöön liittyvät merkittävät tapahtumat kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Mittausten laadun varmistamiseksi mittarit kalibroidaan vähintään kerran vuodessa laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaan.

12 12 Polttoainetarkkailu käsittää määrän ja laadun tarkkailun. Polttoainetoimittajien toimittamia laatutietoja verrataan polttoainesopimuksiin. Kiinteät polttoaineet eli jyrsin- ja palaturve, puuperäinen polttoaine punnitaan autovaa alla. Raskaan ja kevyen polttoöljyn määrää tarkkaillaan ostolaskutuksen perusteella. Laadun tarkkailussa jyrsin- ja palaturpeen, puuperäisen polttoaineen kosteuspitoisuus määritetään voimalaitoksella. Myös jyrsin palaturpeen rikki- (S-) ja tuhkapitoisuus määritetään. Raskaan ja kevyen polttoöljyn ominaisuudet saadaan toimittajalta kerran vuodessa saatavien tietojen perusteella. Sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvojen perusteella. Laitokselle ostettavan käyttöveden määrä (m 3 /v) mitataan ja siitä pidetään kirjaa ostolaskutuksen perusteella. Laitoksella käytettävien kemikaalien vuotuista kulutusta seurataan varastokirjanpidon ja varastomuutoksen perusteella. Leijukattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti happipitoisuutta. Palamisilman säätö tapahtuu automaattisesti. Käyttöhenkilökunta tarkkailee sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvoja päivittäin. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto tarkastetaan kerran vuodessa. Ilmenneet viat korjataan. Polttoaineiden laatua, muun muassa rikkipitoisuus, kosteus ja lämpöarvo, seurataan analyysituloksien perusteella, turpeella kuukausittain. Kiinteiden polttoaineiden kulutusta seurataan määrittelemällä niiden energiamäärät. Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan raportointia varten tarvittavat tiedot. Päästötarkkailu Pajatien lämpölaitoksen päästöjen tarkkailu perustuu polttoaineen käyttöön, kertamittaukseen (NO x, hiukkaset) sekä viranomaisen antamiin ominaispäästö- ja hapetuskertoimiin (CO 2,foss/bio ). Rikkidioksidipäästöjä tarkkaillaan polttoaineiden käytön ja kertamittauksen perusteella. Kertamittauksissa päästöt mitataan kunkin kattilan suurimmalla ja pienimmällä normaalisti käytettävällä tehotasolla. Mittaukset tilataan alan yritykseltä, joka on akkreditoinut käyttämänsä standardoidut tai muuten hyväksytyt mittausmenetelmät. Typenoksidipäästöt (NO x ), hiukkaspäästöt ja rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) lasketaan polttoaineen käyttömäärän ja ominaispäästön perusteella. Ominaispäästö mitataan joka toinen vuosi. Hiilidioksidipäästöt lasketaan polttoaineen käyttömäärän, ominaispäästökertoimen ja hapettumiskertoimen perusteella. Lämpölaitoksen toiminnassa muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrää ja toimitusta jatkokäsittelyyn tarkkaillaan lajittelun tarkkuudella urakoitsijoilta, jätteenkuljetusyrityksiltä tai jätteen vastaanottajilta saatujen kuorma- ja siirtoasiakirjojen perusteella. Myös kirjanpito määristä ja toimituskohteista perustuu kuorma- ja siirtoasiakirjoihin. Vuosiraportissa

13 13 esitetään jätteiden ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukainen luokitus. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet (esimerkiksi haitallisten metallien pitoisuus) tutkitaan niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle toimitettavasta tuhkasta tutkitaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnot uusitaan tarvittaessa. Hyötykäyttö- ja/tai kaatopaikkakelpoisuustutkimus tehdään tuhkista ennen kuin tuhkaa toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan tekemin kertamittauksin tarkkailusuunnitelman hyväksymistä seuraavan vuoden aikana. Mittaukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Vaikutustarkkailu Jätevesien kokonaismäärä arvioidaan laitokselle ostetun käyttöveden määrän ja lämmitys- ja jäähdytyspiireihin lisätyn prosessivesimäärän perusteella. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan tekemin kertamittauksin tarkkailusuunnitelman hyväksymistä seuraavan vuoden aikana. Mittaukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Laitoksella kirjataan muistiin ympäristöstä tulleet ympäristönsuojelua ja ympäristömelua koskeva valitukset. Valituksen syy selvitetään ja valittajalle tiedotetaan tuloksista. Lämpölaitoksen häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmoitetaan viivytyksettä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa alueelliselle pelastuslaitokselle. Raportointi Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportissa esitetään seuraavat tiedot: -rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin päästöt (t/v), -Polttoaineiden käyttö (t/v, GJ/v) - Kaukolämmön tuotanto (GWh/v) - kattiloiden käyntiaika (h/v) - laitoksella käytetyt kemikaalit ja niiden määrät (t/v) - laitoksen toiminnassa muodostuneiden jätteiden määrä (t/v) ja toimituspaikat

14 14 - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet sekä tehdyt toimenpiteet - raportointivuoden aikana tehtyjen savukaasupäästö- ja melumittausten tulokset sekä tuhkan tutkimustulokset. Laadunvarmistus Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö koulutetaan käyttö- ja päästötarkkailun edellyttämiin tehtäviin ja perehdytetään ohjeisiin. Päästömittauksissa käytetään standardoituja ja muuten hyväksyttyjä menetelmiä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Riskien todennäköisyyttä pidetään vähäisenä ja vahinkotilanteisiin on varauduttu rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Laitoksella on pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa on ohjeistettu. Kirjalliset turvallisuusohjeet ovat kansiossa laitoksen valvomossa. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat polttoöljyn päästy viemäriin tai maaperään ja tulipalo. Jos sähkösuodattimen toiminnassa on häiriö, saatetaan puhdistin toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti. Kattila ajetaan alas, jos häiriön selvittäminen tai poistaminen sitä vaatii. Jos sähkösuodatin on kokonaan pois käytöstä, ajetaan kattila alas. Öljysäiliöt on varustettu valuma-altailla. Vuotojen varalle voimalaitoksella on imeytysainetta. Tulipalojen sammuttamiseksi voimalaitoksella on sammutusjärjestelmät. Toiminta tulipaloissa on ohjeistettu. Riskikohteiden tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu ohjeiden mukaisesti. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Öljy- ja kemikaalivahingon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin, jotta vuoto saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti. Pelastuslaitoksella on ensisijainen torjuntavastuu ja pelastuslaitoksen saavuttua paikalle torjuntatoimien johto siirtyy heille. Öljy- ja kemikaalivuodosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Öljy- ja kemikaalivuodot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Vahingoista ja vuodoista kirjataan seuraavat tiedot: aika, paikka, öljyn tai kemikaalin määrä, alue, jolle kemikaalia levisi, torjuntatoimet, mihin tapahtumasta ilmoitettiin ja kuka kirjasi tapahtuneen. Yhtiöllä on ympäristövahinkovakuutus. Tulipalon sytyttyä hälytetään pelastuslaitos. Lämpölaitoksella on polttoaineen kuljettimilla kiinteä sammutusjärjestelmä. Ensisammutusvälineistöä on paloposti ja jauhesammuttimet. Lupakauden aikana ei ole ilmennyt häiriötilanteita. Toimenpiteet häiriöiden estämiseksi ovat jatkuva käytön aikainen kulunvalvonta sekä vuosihuoltorevisiot.

15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 15 Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan : - ajantasalla olevalla toiminnan sijaintia kuvaavalla kartalla sekä rajanaapureiden kiinteistöjen yhteystiedoilla, laitoksen prosessikaaviolla, hakijan arviolla piipun korkeuden riittävyydestä asetuksen 445/2010 noudattamiseksi, selvityksellä kemikaalien varastointirakenteista, selvityksellä lupakauden aikana ilmenneistä häiriötilanteista laitoksella, selvitys Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ja Fortum Power and Heat Oy:n yhteisistä toiminnoista, Kattilaitosten ympäristölupahakemuksen liitteellä 6012 jokaisesta lämpökattilassa, ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedoilla kattiloiden toiminnasta vuosina , määräaikaisten lämpökattiloiden päästömittausten raporteilla lupakauden aikana. Lisäksi hakija on täydentänyt hakemusta tarkkailusuunnitelmalla, selvityksellä polttoainekäsittelyyn liittyvistä toiminnoista ja niistä mahdollisesti aiheutuvista ympäristövaikutuksista, hakijan näkemys polttoaineiden vastuujaosta laitosalueen toimijoiden välillä, selvityksellä tuhkan välivarastoinnista ja loppusijoituksesta kuluneen lupakauden aikana sekä suunnitelmasta uuden lupakauden aikana, hakijan arviolla laitoksen toiminnasta lupakaudella sekä selvityksellä ratkaisuista, joilla saavutetaan asetuksen 445/2010 mukaiset raja-arvot. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu hakemuksesta kuuluttamalla siitä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Kuusamon kaupungissa Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Koillissanomat nimisessä lehdessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnot Kuusamon kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Hakemuksesta on lisäksi kirjeellä annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualue on lausunut hakemuksesta seuraavaa: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Pajatien lämpölaitoksen kanssa samalla tontilla sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n Kuusamon voimalaitos. ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) on aikoinaan katsonut, että laitosten toiminnat ovat sidoksissa toisiinsa ja ne yhdessä muodostavat polttoaineteholtaan yli 50 MW:n energiantuotantolaitoksen ja niiden ympäristölupa-asioiden käsittely kuuluu valtion ympäristölupaviranomaiselle. Lupamääräysten tarkistamisen tulee perustua polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettuun valtioneuvoston asetukseen 445/2010, ns. PINO-asetukseen.

16 16 ELY-keskuksen käsityksen mukaan jokainen Pajatien lämpölaitoksen kattila on oma erillinen lämmöntuotantoyksikkö, johon asetusta sovelletaan erikseen. Öljykattilat ovat ilmoitettujen käyttötuntien perusteella vara- ja huippukuormakattiloita. Kiinteän polttoaineen kattila on peruskuormakattila. Lupahakemuksen perusteella voidaan arvioida, että nykyisellä toiminnalla ei kaikilta osin saavuteta PINO-asetuksen mukaisia päästöraja-arvoja. Öljykattiloiden (4 MW ja 6 MW) hiukkaspäästöt ja KPA-kattilan NOx-päästöt ylittävät mittausten mukaan PINO-asetuksen mukaiset päästöraja-arvot, mikä edellyttää teknisiä parannuksia kattiloihin tai polttoaineen vaihtamista. Lisäksi kaikkien öljykattiloiden rikkidioksidipäästöt ovat olleet suuremmat kuin PINO-asetuksen päästöraja-arvot, mutta niihin voidaan vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuudella. Piippujen korkeudet vastaavat PINO-asetuksen vähimmäisvaatimuksia lukuun ottamatta 6 MW:n tehoisen raskasöljykattilan piippua. PINO-asetusta ollaan muuttamassa ja muutos on parhaillaan lausuntokierroksella. Luonnoksen mukaan muutettavaa asetusta tullaan soveltamaan olemassa oleviin laitoksiin asetusmuutoksen voimaantulosta lähtien ja siinä säädetään eräistä muutoksista, muun muassa piipun korkeudesta, joilla olemassa olevien laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksia lievennetään. Muutosehdotuksen mukaan olemassa olevien laitosten piipun korkeus on riittävä, jos se täyttää 80 % asetuksessa vaaditusta korkeudesta. Esitetyn muutoksen perusteella ei ole tarvetta edellyttää piippua jatkettavaksi Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaista tarkkailusuunnitelmaa ja hakemuksessa oleva esitys poikkeaa PINO-asetuksen vaatimuksista. Tarkkailussa tulee noudattaa PINO-asetuksen vaatimuksia. Voimalaitosalueella on polttoaineiden käsittelyyn liittyviä toimintoja, jotka tulisi sisällyttää joko Fortum Power and Heat Oy:n tai Kuusamon energiaja vesiosuuskunnan Pajatien lämpökeskuksen ympäristölupaan. ELYkeskus on tarkastellut toimintoja tarkemmin Fortum Power And Heat Oy:n hakemuksesta antamassaan lausunnossa. Laitoksen toiminnasta ei ole tullut valituksia ELY-keskukselle. Laitokselle on tehty määräaikaistarkastus keväällä Tarkastuksella on todettu päästöraja-arvojen ylityksiä nykyisiin lupamääräyksiin. Ympäristöluvanvaraisia toimintoja, joista aiheutuu päästöjä ilmaan, on Kuusamossa vain muutama. ELY-keskuksen käsityksen mukaan Kuusamon taajaman ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin liikenteen päästöt. ELY-keskus ei ole nähnyt ilmanlaadun mittauksia Kuusamossa tarpeellisiksi, vaan on pitänyt päästötietoihin perustuvia arvioita riittävinä. 2. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Kuusamon kaupungin ympäristöjaosto on lausunut hakemuksesta seuraavaa: Ympäristöjaoston käsityksen mukaan hakemus on huonosti luettavissa. Hakemuksessa olevia liitteitä ei ole numeroitu. Kaavakkeista on täytetty käsin kirjoittamalla ja osa käsin kirjoitetusta numeroista on epäselviä. Hakemus sisältää runsaasti lukuarvotietoa, mutta hakija ei ole koostanut ja selittänyt ilmoittamaansa tietoa. Hakemuksella välitetään tietoa lupaviranomaisen lisäksi myös esimerkiksi naapureille, joten tämänkin johdosta hakemuksen selkeyteen ja luettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

17 17 Tulevassa päätöksessä laitokseen sovelletaan ensimmäistä kertaa valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010). Lupahakemukseen olisi syytä liittää hakijan yksityiskohtainen arvio siitä, miten lupaa hakeva laitos täyttää asetuksen vaatimukset ja mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä, jotta asetuksen vaatimukset täyttyvät. Hakemuksessa tulee selvittää, miten laitoksella syntyvä tuhka on kuluneen lupakauden aikana välivarastoitu ja loppusijoitettu. Lisäksi hakemuksessa tulee esittää suunnitelma tuhkan välivarastoinnista ja loppusijoituksesta tulevalla lupakaudella. Tuhkan varastoinnista ja loppusijoittamisesta tulee antaa lupamääräys. 3. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Kuusamon Pajatien lämpölaitos sijaitsee asemakaavoitetulla alueella korttelissa 260 tontilla 3, joka on osoitettu enintään kaksikerroksisten yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET) tehokkuudella e=0,20. Korttelin tontit 1 ja 2 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) tehokkuudella e=0,40. Hakijan kuuleminen ja vastine 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakija on viitannut vastineenaan vastineen mukana toimitettuihin täydennyksiin. 2. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Hakija on todennut, että lupamateriaalia on runsaasti. Hakija on mielestään kasannut materiaalin luettavaan muotoon. Hakija on ilmoittanut lisänneensä luettavuutta vastineessaan muun muassa graafisilla taulukoilla. Yksityiskohtainen arvio siitä, miten Pajatien lämpölaitos täyttää PINOasetuksen (445/2010) vaatimukset on esitetty vastineen yhteydessä toimitetun liitteen taulukossa 1. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on vastineen ja täydennyksen liitteessä 1 ja sitä on täydennetty myös Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaoston edellyttämällä tavalla. Hakemusta on täydennetty tiedoilla Pajatien lämpölaitoksella muodostuneen tuhkan välivarastoinnista ja loppusijoituksesta vuosina Kyseiset tiedot Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta saattaa myös Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaostolle tiedoksi tulevina vuosina. 3. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalla ei ollut huomauttamista lausunnosta.

18 MERKINTÄ 18 Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä samalla toimintaalueella sijaitsevan Fortum Power and Heat Oy:n Kuusamon voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen asiakirjat. Kuusamon voimalaitoksen ympäristöluvan muuttamista koskeva hakemus (PSAVI/57/04.08/2011) on tullut vireille Lämpölaitos sijaitsee samalla kiinteistöllä Kuusamon voimalaitoksen kanssa. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto käsittelee ja ratkaisee samanaikaisesti Kuusamon voimalaitoksen ympäristöluvan muuttamista ja Pajatien lämpölaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevat hakemukset. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Kuusamon Pajatien energiantuotantolaitoksen lupamääräykset. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Polttoaineet 1. Lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen kattilassa (K3) saa käyttää polttoaineena hakemuksen mukaisia puuperäisiä polttoaineita ja turvetta. Kevyttä polttoöljyä saa käyttää tukipolttoaineena. Polttoaineena ei saa käyttää jätteenpoltosta annetun asetuksen 362/2003 soveltamisalaan kuuluvia jätteitä. 2. Öljykattiloiden polttoaineena saa käyttää raskasta polttoöljyä. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on oltava alle 1 painoprosenttia.

19 Päästöt ilmaan Kiinteän polttoaineen kattilan (K3) savukaasut on johdettava sähkösuodattimen kautta ja öljykattilan K1 savukaasut suoraan ilmaan maan pinnasta 40 metriä korkean piipun kautta ja öljykattiloiden K2 ja K4 35 metriä korkean piipun kautta. Öljykattiloiden savukaasut on alkaen johdettava polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun asetuksen nro 445/2010 vaatimukset täyttävän piipun kautta ilmaan. Luvan saajan on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle selvitys piippujen korkeuksista ja mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä toteuttamisaikatauluineen mennessä. 4. Kattiloiden savukaasun virtausnopeus on oltava kaikissa käyttötilanteissa vähintään 5 m/s piipun jokaisessa savuhormissa. 5. Kiinteän polttoaineen kattilan (K3) savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 150 mg/m 3 (n), rikkidioksidipitoisuus enintään 250 mg SO 2 /m 3 (n) ja typenoksidipitoisuus typpidioksidiksi laskettuna enintään 480 mg NO 2 /m 3 (n) muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä biopolttoainetta ja turvetta. 6. Raskasta polttoöljyä käytettäessä öljykattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasujen pitoisuudet muunnettuina 3 %:n happipitoisuuteen saavat olla seuraavat: Kattila Hiukkaset SO 2 NO x (NO 2 :na) mg/m 3 (n) mg/m 3 (n) mg/m 3 (n) K1 (12 MW) * 900 K2 (6 MW) * 900 K4 (4 MW) * 900 * Öljykattiloiden savukaasujen rikkipitoisuus saa olla jälkeen enintään 850 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Öljykattiloista muodostuva vara- ja huippukuormalaitoksen vuotuinen käyntiaika saa olla enintään 1500 tuntia viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Vara- ja huippukuormalaitoksen käyttötunneiksi lasketaan kaikki tunnit, jolloin yksikin laitoksen öljykattiloista on käytössä. 7. Lupamääräysten 5 ja 6 päästöraja-arvoja on noudatettava energiatuotantoyksikön tavanomaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja alasajotilanteet. Lupamääräysten 5. ja 6. päästörajoja katsotaan noudatetun, kun kattiloiden käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan tämän päätöksen mukaisesti ja päästömittausten tulokset alittavat lupamääräysten 5 ja 6 raja-arvot.

20 Melu Lämpölaitoksen toiminnasta yhdessä samalla alueella olevan Fortumin laitoksen kanssa ja niihin liittyvästä laitosalueen liikenteestä aiheutuva melu ei saa lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso. Päästöt pintavesiin ja viemäriin sekä maaperään 9. Lämpölaitoksen jäähdytys-, kattila- ja talousjätevedet saa johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriin. 10. Ulospuhallusvedet ja mahdolliset muut laitoksen huuhteluvedet on käsiteltävä ennen viemäriin johtamista siten, että vesien ph on Polttoöljyn purkualueen ja raskasöljysäiliön suoja-altaan vedet sekä muut vedet, jotka voivat sisältää öljyä, on johdettava öljynerottimen kautta viemäriin tai maastoon. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta jätevesien pääsy eteenpäin voidaan estää. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy ja se voidaan sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Öljynerotin on mitoitettava valumavesien määrän mukaisesti ja sen tulee täyttää standardin SFS-EN II luokan erottimille asetetut vaatimukset. Öljynerotin on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljynerotin on pidettävä toimintakuntoisena ja se on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Pajatien lämpölaitoksen on yhteistyössä Kuusamon voimalaitoksen luvan haltijan kanssa suunniteltava ja toteutettava laitosalueen öljynerotusjärjestelmät sekä niiden jälkeiset näytteenotto- ja sulkuventtiilit asetuksen 445/2010 vaatimuksia vastaavaksi. Suunnitelma koko laitosalueen kattavasta öljynerotusjärjestelmästä on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle mennessä hyväksyttäväksi. Hyväksytyn suunnitelman mukainen öljynerotusjärjestelmä on rakennettava mennessä. 12. Laitosalueen piha-alueen hulevesiviemäriverkoston ne osat joihin tulee turverekkojen liikennöintialueen vesiä, on laitosalueen toimijoiden yhteistyössä varustettava lietteenerotinkaivolla. Kaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

21 Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely Polttoöljyjen varastosäiliöiden suoja-altaan tilavuus on oltava lähtien vähintään 1,1 kertaa säiliön suurin käytettävissä oleva nestetilavuus. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Suoja-altaan vedenpoistoventtiili on pidettävä normaalisti suljettuna. Venttiili voidaan avata tilapäisesti suoja-altaaseen kertyneen veden poistamiseksi. 14. Polttoaineen purkupaikan on oltava suojattu esimerkiksi pinnoituksin ja reunakorokkein siten, että mahdolliset polttoainevuodot saadaan koottua ja kerättyä välittömästi talteen. 15. Nestemäiset kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityissä säiliössä tai astioissa suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että suojaaltaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta. 16. Lämpölaitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti energian tuotannossa. Toiminnassa muodostuvat jätteet, joiden käsittelystä ei ole erikseen määrätty, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa vaaralliset jätteet ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen nro 659/1996 mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Lämpölaitoksella on oltava ajantasainen riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä normaalitoiminnan lisäksi häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin, mukaan luettuna sammutusvesien aiheuttamat päästöt, liittyvät ympäristöriskit. 18. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ympäristöön on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi,

22 22 päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä ELYkeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia, aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan muutokset ja lopettaminen 20. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 22. Luvansaajan on toteutettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu tämän päätöksen liitteen 2 mukaisena. ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä. 23. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Kuusamon kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun, mikäli tarkkailua järjestetään, tarkkailusta erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa ELY-keskus määrää tarkkailuun osallistumisesta ja sen toteuttamisesta. 24. Liitteen 2 mukaisesti laadittu tarkkailuohjelma mahdollisine tarkennusehdotuksineen on toimitettava ELY-keskukselle sen määräämänä aikana vuoden 2013 kuluessa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

23 RATKAISUN PERUSTELUT 23 Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan ratkaisun perustelut Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Pajatien lämpölaitoksella ja Fortum Power and Heat Oy:n Kuusamon voimalaitoksella on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys polttoaineiden vastaanoton ja varastoinnin sekä laitosten käytön perusteella. Sen vuoksi aluehallintovirasto käsittelee ja ratkaisee laitoksia koskevat, yhtä aikaa vireillä olevat hakemukset ympäristönsuojelulain 40 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla samanaikaisesti ottaen huomioon toimintojen muodostama kokonaisuus. Luvan tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Pajatien lämpölaitos täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Pajatien lämpölaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä dnro PPO-2002-Y Toiminta ei laajene nykyisestään. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan Pajatien olemassa olevan lämpölaitoksen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräyksiä asetettaessa on sovellettu polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (445/2010). Pajatien lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan (K3) ja 12 MW:n raskaan polttoöljykattilan (K1) savukaasut johdetaan yhteiseen ulkopiippuun, jossa molempien kattiloiden savukaasut johdetaan erillisiin savuhormeihin. Samoin kahden, 6 MW (K2) ja 4 MW (K4) raskaspolttoöljynkattiloiden savukaasut ohjataan yhteisen ulkopiipun sisällä erillisiin savuhormeihin. Lämpölaitoksen kattilat ovat siten valtioneuvoston asetuksen 445/ kohdan mukaisesti erillisiä energiatuotantoyksikköjä. Toimintaa koskevan uuden asetuksen vuoksi kaikki lupamääräykset on ollut tarpeen tarkistaa.