Vantaan Energia Oy, HK Ruokatalo Oy:n lämpökeskus Väinö Tannerintie Vantaa. Kiinteistötunnus:

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 137/2014/1 Dnro ESAVI/275/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain m 55 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee HK Ruokatalo i Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivan kattilalaitoksen toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan No YS 1526 lupamääräysten tarkistamista, Vantaa. HAKIJA Vantaan Energia Oy PL Vantaa Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Vantaan Energia Oy, HK Ruokatalo Oy:n lämpökeskus Väinö Tannerintie Vantaa Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty prosessijätevesien johtamista koskevilla tiedoilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. Vantaan Energia Oy:n HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivan kattilaitoksen toimintaa koskevassa toistaiseksi voimas- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 sa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1526, toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. 2 Kattilalaitoksella on toiminnallinen yhteys HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehtaan kanssa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kattilalaitos Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivan kattilalaitoksen toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan No YS Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 81 :n perusteella annetulla päätöksellä No YS 1039, merkinnyt HK Ruokatalo Oy:lle myöntämänsä ympäristöluvan No YS 1526 Vantaan Energia Oy:n ympäristöluvaksi. Samalla lupaan on tehty muutoksia, jotka Uudenmaan ympäristökeskus on arvioinut olevan voimassa olleen ympäristölupapäätöksen mukaisia. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehdas Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt HK-Ruokatalo Oyj:n Vantaan tehtaan toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 323 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HK Ruokatalo Oy:n Vantaalla sijaitsevan tuotantolaitoksen toimintaa koskevassa ympäristöluvassa No YS 323, velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen (nro 31/2012/1, ). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava 2007, jossa lämpökeskus sijaitsee keskustoimintojen alueella (C). Alue on merkitty vahvistetussa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

3 3 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Kattilalaitoksen sijaintipaikka on Pakkalan kaupunginosassa kiinteistöllä RN:o Samalla kiinteistöllä sijaitsee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitos, jossa on lihavalmiste- ja valmisruokatuotantoa sekä niihin liittyvää terminaalitoimintaa. Kattilaitos sijoittuu kiinteistöllä noin 8 metrin päähän kiinteistön länsirajasta. Laitoksen ympäristön alueet on varattu toimisto-, liike-, teollisuus- ja varastorakentamiseen sekä asuntorakentamiseen. Lähin toimistorakentamiseen varattu kortteli on 150 metrin päässä. Pohjoispuolella kiinteistö rajoittuu noin 150 metriä leveän metsäkaistan takaiseen Kehä III:n liikenneväylään. Noin 2,5 kilometriä laitoksesta pohjoiseen sijaitsee Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentokenttä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 170 metrin etäisyydellä ja lähin päiväkoti noin 470 metrin etäisyydellä laitoksen länsipuolella. Lisäksi laitoksen eteläpuolella sijaitsee päiväkoti ja hoivakoti runsaan 500 metrin sekä lähin koulu noin 800 metrin etäisyydellä. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat etelässä Tammiston ja Ruutinkosken luonnonsuojelualueet, jotka sijaitsevat puolentoista kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Lännessä noin kilometrin etäisyydellä on Blåbärkärrsbergin luonnonsuojelualue. Lisäksi laitoksen länsipuolella noin puolen kilometrin päässä virtaa Krakanoja. Ojaan on tehty luonnonsuojeluvaraus. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2011 mukaan vuonna 2011 ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli useilla mittausasemilla edellisvuotta vähemmän. Ilmanlaatua on seurattu pääkaupunkiseudulla myös bioindikaattorien avulla. Vuonna 2010 julkaistiin tutkimus ( Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan ELY-keskus, julkaisuja 4/2010), jossa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella perustetuilla havaintoaloilla seurattiin ilman epäpuhtauksien aiheuttamia muutoksia männyissä ja niiden rungoilla kasvavissa jäkälissä. Ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan perusteella keskimääräinen ilmanepäpuhtausindeksi oli 1,5 2 (köyhtynyt lajisto) lähimmässä havaintopisteessä. Vantaan keskiarvo oli 1,7 (köyhtynyt lajisto). Selvimmät lajistomuutokset painottuvat Vantaan itäosiin, jossa taajama-asutus on tiheää ja liikenne valtaväylillä vilkasta. Sormipaisukarpeen vauriot ovat Vantaan kaupungin alueella pysyneet samalla, koko tutkimusalueen keskiarvoa suuremmalla tasolla, koko seurantajakson ajan. Vuoteen 2004 verrattuna jäkälälajisto on runsastunut hieman.

4 4 LAITOKSEN TOIMINTA Vantaan Energia Oy hakee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivan kattilalaitoksen ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1526, ) lupamääräysten tarkistamista. Tuotantolaitteissa ja -prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeeseen , UUS-2005-Y (ympäristöluvan merkitseminen toisiin nimiin) nähden. Yleiskuvaus toiminnasta HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä sijaitseva kattilalaitos tuottaa höyryä ja kaukolämmön häiriötilanteissa kaukolämpöä kahdella höyryteholtaan 6,5 MW:n kattilalla HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen tarpeisiin. Laitoksen kokonaislämpöteho on 13 MW ja se käyttää polttoaineenaan maakaasua, varalla kevyttä polttoöljyä. Laitos on varustettu valmiudella polttaa myös raskasta polttoöljyä. Laitos on rakennettu moduuliseen konttiin. Vantaan Energia Oy on toiminnanharjoittaja kattilalaitoksella. Kattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina yhteiseen teräsrakenteiseen piippuun, jossa kummallekin kattilalle on oma sisäpiippu. Piipun korkeus on 30 metriä maanpinnasta. Kattiloilla tuotetaan 10 bar prosessihöyryä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen käyttöajat vuosina : vuosi K1 (h) K2 (h) Laitoksen höyryn tuotanto (GWh) on vuosina ollut seuraava: vuosi K1 K2 yhteensä ,03 8,52 16, ,9 8,6 21, ,7 10,2 21, ,1 13,5 23, ,3 7,6 25,9

5 5 Polttoaineet ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio käytettävien polttoaineiden määristä kattilakohtaisesti. Laitoksen maakaasun kulutus on vuosina ollut seuraava: Vuosi K1 (1000 m³n) K2 (1000 m³n) Yhteensä (1000 m³n) ,87 953, , , , , Polttoaine-energiaksi laskettuna: Vuosi K1 (TJ) K2 (TJ) Yhteensä (TJ) Lisäksi vuonna 2007 on K1:ssä poltettu 0,1 t kevyttä polttoöljyä. Varapolttoaineena käytettävä kevyt polttoöljy on varastoitu HK Ruokatalo Oy:n hallinnassa olevassa 100 m³:n raskasöljysäiliössä, joka on vallitilassa. Laitoksella ei tulla enää hakijan ilmoituksen mukaan käyttämään polttoöljyä. Kaikki öljylaitteet, öljyputket ja öljysäiliö on tyhjennetty. Kemikaalit ja raaka-aineet sekä niiden varastointi Laitoksella käytetään kattilaveteen annosteltuna höyryjärjestelmää suojaavaa kemikaalia. Kemikaali, joka sisältää 2 5 % lipeää (NaOH) ja 1 10 % morfoliinia, on luokiteltu syövyttäväksi (C). Kattilavesikemikaalia käytetään 0,025 0,1 litraa syöttövesikuutiolla, lisäveden ja lauhteen suhteen mukaan. Kemikaali säilytetään kattilalaitoskontissa. Kationinvaihtimien regenerointiin käytetään natriumkloridia (NaCl), josta tehdään kylläinen liuos. Kationinvaihdin ja sen reagointikemikaali sijaitsevat kattilalaitoskontissa. Raakaveden otto ja käyttö Kattilalaitoksen höyrykeskus ottaa käyttövetensä HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen vesijohtoverkosta. Veden kulutus on ollut noin m³/a. Tämä on osa HK Ruokatalo Oy:n vedenkulutusta ja se vä-

6 hennetään HK Ruokatalo Oy:n jäteveden määrästä. Tämä vesi jää pääosin HK Ruokatalo Oy:n prosessiin. Vettä käytetään tuottamaan höyryä, josta palaa noin 70 % lauhteena takaisin uudelleen käytettäväksi. Pääosa veden kulutuksesta aiheutuu höyrylauhteen hävikistä, joka korvataan lisävedellä. Muu kulutus aiheutuu kattilaveden käsittelymateriaalin elvytysvedestä ja kattiloiden ulospuhalluksista. Kaukolämpö toimitetaan Vantaan Energia Oy:n kaukolämpöverkosta. 6 Liikenne Liikenne laitokselle tapahtuu HK Ruokatalon Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen valvotun tehdasportin kautta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätevesiä syntyy laitoksella muutamia kuutioita vuodessa. Kattiloiden pesuvedet viedään imuauton mukana pois. Laitteita tyhjennettäessä verkoston ja kattiloiden vedet johdetaan HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen sadevesiviemäriin. Samoin sadevesiviemäriin johdetaan ne laitoksen piha-alueen hulevedet, jotka eivät valu pintavaluntana maastoon. Sadevesiviemäri purkaa vedet laitosalueen vierusojaan ja siitä edelleen Krakaojan kautta Vantaanjokeen. Kattilalaitosmoduulin kattilatilan lattiakaivot on varustettu korokkein ja viemärivedet johdetaan nykyisen höyrykeskuksen kellariin. Öljyn lämmitin on viemäröity sadevesiviemäriin öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilikaivon kautta. Laitoksella ei tulla hakijan ilmoituksen mukaan enää käyttämään polttoöljyä. Kaikki öljylaitteet, öljyputket ja öljysäiliö on tyhjennetty. Seuraavassa on esitetty laitoksen typen oksidien päästöt (t) ilmaan vuosina : Vuosi K1 K2 Yhteensä ,3 3,4 6, ,6 1,8 4, ,7 2,3 5, ,0 5, ,9 1,6 5,5 Päästöjen laskennassa on käytetty ominaispäästöä 100 mg NO 2 /MJ vuonna 2007 ja 49 mg NO 2 /MJ vuosina

7 Päästöt maaperään Jätteet Melu ja tärinä Vuonna 2006 syntyi rikkidioksidipäästöjä 0,4 t. Päästö on laskettu öljyn rikkipitoisuuden perusteella. Maakaasukäytössä ei rikkidioksidipäästöjä synny. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen hiilidioksidipäästöt (t) vuosina : Vuosi K1 K2 Yhteensä Hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty maakaasulle Gasumin kuukausittain ilmoittamaa päästökerrointa ja lämpöarvoa. Hapettumiskertoimena on käytetty 0,995. NO x -päästöt mitattiin Mittauksissa otettiin kummastakin kattilasta tunnin pituinen näytejakso, jonka aikana kattilaa ajettiin todellisen prosessikuorman edellyttämällä tehotasolla. Mittaustuloksiksi saatiin seuraavaa: K1 K2 kuorma (MW) 5 5 kaasunkulutus (m³n/h) typenoksidit NO x pitoisuus (ppm, kuiva) 65±13 60±13 pitoisuus red. O2 = 3 % 132±26 124±26 (mg/m 3 n, kuiva) ominaispäästö (mg NO 2 /MJ) 39±8 36±8 Lämpökeskuksen normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään. Laitoksen piha on asfaltoitu. Jätteet toimitetaan Vantaan Energia Oy:n toimitalolle tai Martinlaakson voimalaitokselle. Laitoksen sisällä on sekajätteen keräysastia. Laitoksella syntyy pieniä määriä metallijätettä, käytettyjä lamppuja ja sekajätettä. Kattilalaitoksen merkittävimmät melua aiheuttavat prosessilaitteet on sijoitettu sisätiloihin. Laitteiden aiheuttama melu ei ylitä rakennuksen sisällä arvoa 85 db(a). Laitoksen toimina ei aiheuta tärinää. 7

8 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöjärjestelmä Energiatehokkuus Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010, PINO-asetus) mukaan 1 15 MW:n maakaasua polttavilla olemassa olevilla laitoksilla typenoksidipäästöraja-arvo on 400 mg/m 3 n (happipitoisuus 3 %). Päästömittauksissa saatiin HK Ruokatalon lämpökeskuksen K1:n NO x - pitoisuudeksi 132 mg/m 3 n kuiva, redusoituna 3 % happipitoisuuteen ja K2:n NO x -pitoisuudeksi 124 mg/m 3 n kuiva, redusoituna 3 % happipitoisuuteen. Tulokset ovat huomattavasti PINO:ssa asetettua pitoisuusrajaa matalampia. Päästömittaukset on PINO:n mukaan suoritettava energiantuotantoyksikön suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla, niin että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa. HK Ruokatalo Oy:n lämpökeskus tuottaa höyryä HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen tarpeisiin. Päästömittaukset suoritettiin todellisella prosessikuorman määrittämällä tehotasolla, jolla kattilat koko ajan käytännössä toimivat. Vantaan Energia Oy:llä on käytössä sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä. Vantaan Energia Oy on vuonna 1997 liittynyt Suomen Kaukolämpö ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön välille solmittuun energiansäästösopimukseen. Sopimusta on vuonna 2007 jatkettu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksena. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa omaa energiankäyttöä viidellä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Lämpökeskuksella on tehty energiakatselmus vuonna Katselmuksessa löydettiin yksi prosessin kehittämiskohde: lisäveden esilämmitys kannattaisi tehdä kattiloiden tuottaman höyryn sijasta kaukolämmöllä. HK Ruokatalo Oy:n tehdasprosesseja tullaan parantamaan ja todennäköisesti myös lauhteen palautusmäärät kasvavat, jolloin tarvittava lisävesivirtaus pienenee. Mikäli lauhteen palautukset tehtaalta kasvavat oletettua enemmän, ei lisäveden esilämmityksellä saavuteta laskettuja säästöjä. Toimenpidettä ei ole toistaiseksi tehty. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vakavimmat riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Suurimmat yksittäiset riskit ovat polttoainevaraston tulipalo ja öljyvuoto. Maakaasuun liittyy myös vuodon ja tulipalon riski. Laitoksessa on kaasuvuotohälyttimet, joiden hälytykset tulevat Vantaan Energia Oy:n kaukolämpövalvomoon sekä viestinä suoraan palveluntarjoajan päivystäjälle. Poltinten alustat on varustettu öljyvuotojen varalta kaukaloin ja hälytyksin. Lähin paloposti sijaitsee nykyisen höyrykeskuksen eteläseinustalla uuden kattilalaitoksen läheisyydessä. Laitokselle on tehty räjähdyssuojausasiakirja. Laitos on tarkoitus liittää osaksi HK Ruokatalo Oy:n tuotantolaitoksen pelastussuunnitelmaa.

9 9 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILEMINEN Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Laadunvarmennus Laitoksen toimintaa seurataan kaukovalvontajärjestelmällä, jonne välittyvät tiedot prosessin tilasta, mahdollisista toimintahäiriöistä ja poikkeustilanteista. Savukaasujen lämpötilaa mitataan paikallisesti. Tarkastuskäynti laitoksella tehdään kerran vuorossa. Savukaasujen happipitoisuusmittaus on jatkuvatoiminen ja mittaustulos välittyy kaukokäyttöjärjestelmään. Laitos on kaukokäyttöjärjestelmässä. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti kaukokäyttöjärjestelmän kautta ja tarkastuskäynnein. Käyttöpäiväkirjat sijaitsevat sekä laitoksella että valvomossa. Siihen kirjataan tapahtumat ja tarkastuskäynnit. Vantaan Energia Oy vastaa kattilalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. Käyttöhenkilökunta tekee tarkastukset säännöllisellä huoltokierroksella vähintään 84 tunnin välein. Laitoksen säätöjen ja hälyttimien testauksista, huoltokierrosten tarkkailusta, polttimien säädöistä ja mittauksista sekä käyttöpäiväkirjan kirjauksista vastaa Vantaan Energia. HK Ruokatalo Oy:n lämpökeskus on liitetty osaksi pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten ilmaan tulevien päästöjen yhteistarkkailua. Tarkkailun toteuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Yhteistarkkailu on liitetty HSY:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Raportointi Laadunvarmennus hoidetaan HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen laatujärjestelmän mukaisesti. Ulkoiselle lämmöntuotannon toiminnanharjoittajalle tehdään tarkastus laatujärjestelmään perusteella. Kattilalaitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain Uudenmaan ELYkeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportissa esitetään voimassa olevan ympäristöluvan mukaan seuraavat asiat: käyntiajat (h/kk) tuotettu kaukolämpö ja höyry (GWh/kk) käytettyjen polttoaineiden kulutus- ja laatutiedot (t/a) mitatut tai lasketut päästöt typen oksideista ja hiilidioksidista (t/a), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta

10 10 veden kulutus ja jätevesimäärä (m³/a) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot laitoksella syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja lajittelusta sekä toimituskohteista tiedot laitoksella säilytettävistä ongelmajätteistä. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Päästöraja-arvot ja päästömittaukset Melumittaukset Vantaan Energia esittää, että kattiloille annettaisiin PINO-asetuksen mukaisesti typenoksidipäästöraja- arvo 400 mg/m³n (happipitoisuus 3 %). Kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteet eivät sisälly tavanomaisiin käyttötilanteisiin. Päästöraja-arvo katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja- arvon noudattamisen tarkastelussa. Vantaan Energia esittää, että kattiloiden typenoksidipäästöt mitataan kerran viidessä vuodessa. Kattiloita ei tarvitsisi käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaukset suoritettaisiin energiantuotantoyksikön suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa. Vantaan Energia esittää, että kevyelle polttoöljylle ei asettaisi päästörajaarvoa, koska sitä käytetään ainoastaan kaasun toimituksen katkeamisessa. Vuositason päästöt määritetään vuosittain käytettyjen polttoainemäärien, polttoaineiden laatutietojen ja päästökertoimien perusteella. HK Ruokatalo Oy on määrätty voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä (nro 31/2012/1, ) mittamaan tuotantolaitoksensa toiminnasta aiheutuva melun ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) kertaluonteisesti mennessä kahden etukäteen arvioiden eniten melulle altistuvan laitosta lähellä olevan asuinkiinteistön piha-alueella. Edellä mainituilla mittauksilla voidaan paikantaa melun lähteet. Siksi hakija esittää, että Vantaan Energia Oy:n ei tarvitsisi tehdä omia melumittauksia, koska laitos sijaitsee HK Ruokatalo Oy:n tehdasalueella. Jos mittaustulokset osoittavat, että häiritsevä melu on peräisin Vantaan Energia Oy:n höyrylämpökeskuksesta, ryhdytään tarvittaviin parannustoimenpiteisiin.

11 11 Veden kulutuksen tarkkailu- ja raportointi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vantaan Energia Oy esittää, että kaikki raikkaan veden kulutus lämpökeskuksella raportoitaisiin ympäristönsuojeluviranomaisille HK Ruokatalo Oy:n puolesta, koska lämpökeskuksella kulutettu vesi kulkee HK Ruokatalo Oy:n tuotantolaitoksen vedenkulutusmittauksen läpi ja HK Ruokatalo Oy ilmoittaa tämän lämpökeskuksella kulutetun veden ympäristöviranomaisille osana omaa vedenkulutustaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Vantaan kaupungin ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Vantaan kaupunginhallitukselta, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa saapuneessa lausunnossa muun muassa seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Vantaan Energia Oy:n kattilalaitokseen sovelletaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (VNA 445/2010), johon sisältyvät velvoitteet on vielä vahvistettava ympäristölupapäätöksessä annettavin määräyksin. Kattilalaitoksella on kaksi höyryteholtaan 6,5 MW:n kattilaa, joiden polttoainetehot ovat 7,7 MW. Savukaasujen lämpötilaa tarkkaillaan nyt laitoskäyntien yhteydessä kaksi kertaa vuorokaudessa ja lämpötilamittaustulos näkyy vain paikallisesti. Savukaasujen hapesta on jatkuvatoiminen mittaus, ja mittaustulos näkyy nyt kaukovalvontajärjestelmän kautta Martinlaakson voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevassa valvomossa. Jatkossa kaukolämpölaitoksen kaukovalvonta siirtyy Vantaan Energia Oy:n uuden jätevoimalan yhteydessä olevaan keskusvalvomoon. Laitoksella suoritetun määräaikaistarkastuksen yhteydessä ilmeni myös, että laitoksella varapolttoaineena käytettyä kevyttä polttoöljyä ei enää tulla käyttämään. Laitoksella viimeksi v. 2007, käytetty kevyt polttoöljy varastoitiin HK Ruokatalo Oy:n omistamassa 100 m³:n säiliössä, joka on tyhjennetty vuonna 2012 ja poistettu käytöstä.

12 12 Laitoksella käytetty vesi ( m 3 vuonna 2010) on raportoitu osana HK Ruokatalo Oy:n vedenkulutusta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kattilalaitoksella käytetyn veden kulutus on syytä raportoida erikseen. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että Vantaan Energia Oy:n HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimiva kattilalaitos on hyvin hoidettu eikä laitoksella ole esiintynyt häiriö- tai poikkeuksellisia tilanteita. Lupahakemuksen mukaan mahdollisia häiriötilanteita olisivat tulipalot ja polttoainevuodot. Laitokselta on automaattiset paloilmoittimet ja kaasuvuotohälyttimet. Lupahakemuksen mukaan laitos on tarkoitus liittää osaksi HK Ruokatalo Oy:n tuotantolaitoksen pelastussuunnitelmaa. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että tässä yhteydessä on syytä varautua myös laitoksella mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa tehtäviin toimenpiteisiin (kuten tulipalojen sammutusvesien johtaminen tehdasalueen jätevesien mukana) osana HK Ruokatalo Oy:lle ympäristölupapäätöksessä edellytettyä ympäristöriskianalyysiä. Kattilalaitos sijaitsee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehdasalueen länsireunalla niin, että lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat muiden rakennusten takana n. 200 m:n etäisyydellä. Kattilalaitoksen toiminnan ei määräaikaistarkastuksen yhteydessä havaittu aiheuttavan melua laitoksen ulkopuolella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että laitoksen aiheuttama melutaso voidaan mitata HK Ruokatalo Oy:n melumittausten yhteydessä vuoden 2015 loppuun mennessä. Mittauspaikat melulle eniten altistuvien asuinkiinteistöjen piha-alueilla on kuitenkin yksilöitävä laitokselle annettavassa ympäristölupapäätöksessä eikä Uudenmaan ELY-keskukselle tarkastettavaksi toimitettavassa mittaussuunnitelmassa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa saapuneessa lausunnossa muun muassa, että lämpökeskuksen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, asukkaiden terveyteen tai viihtyvyyteen. Vantaan kaupunginhallitus toteaa saapuneessa lausunnossa, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei aluehallintovirastoon tullut muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vantaan Energia Oy toteaa saapuneessa vastineessa mm. seuraavaa:

13 13 ELY-keskuksen lausunto HK Ruokatalo Oy:n lämpökeskuksen piippu on 30 metriä korkea. Se täyttää uuden polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 750/2013 liitteen 2 taulukon 1 vaatimuksen, joka on 20 metriä vastaaville yksiköille. VNA 445/2010 mukaan vastaavan laitoksen piipun korkeuden tulisi olla vähintään 10 metriä. Vantaan Energia katsoo, että lämpökeskuksen 30 metrin piippu on riittävä, vaikka sitä ei ole leviämismallilaskelmin suunniteltukaan, koska polttoaineena käytetään ainoastaan maakaasua. ELY:n suorittamalla tarkastuksella myös keskusteltiin asiasta ja todettiin, että piippu vaikuttaa silmämääräisesti olevan sopivan korkuinen suhteessa lähiympäristössä sijaitseviin rakennuksiin. Vantaan Energia Oy on raportoinut laitoksella kulutetun veden vuosittain. Koska myös HK Ruokatalo Oy on raportoinut lämpökeskuksen kuluttaman veden osana oma vedenkulutustaan, ehdottaa Vantaan Energia Oy, ettei se raportoisi jatkossa lämpökeskuksen vedenkulutusta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Jos katsotaan tarpeelliseksi, että Vantaan Energia Oy raportoi lämpökeskuksen vedenkulutuksen, tulee ottaa huomioon, että myös HK Ruokatalo Oy raportoi tämän veden osana omaa vedenkulutustaan. Lämpökeskuksen veden kulutus on vähentynyt vuodesta 2010 ollen nykyisin n m³/a. Vantaan Energia Oy toivoo, että HK Ruokatalo Oy ottaisi lämpökeskuksen osaksi omaa tuotantolaitosta koskevaa ympäristöriskianalyysiään. Vantaan Energia Oy toimittaa analyysiin tarvittavat tiedot lämpökeskuksesta HK Ruokatalo Oy:lle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivalle kattilalaitokselle myönnetyn ympäristöluvan No YS 1526, lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen. Toimintaa on harjoitettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn ja lupamääräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto muuttaa lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Laitoksen toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet ja sosiaalijätevedet on johdettava HK Ruokatalo Oy:n viemäriin. Laitoksen lattiahuuhteluvedet ja laitosalueen hulevedet on johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyiset prosessijätevedet on johdettava öljynerottimeen ennen kyseisten vesien johtamista viemäriin. (YSL 43, 47, VNA 445/ , VNA 750/ )

14 2. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että niistä aiheutuu vauriota viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 43, 47 ) Päästöt ilmaan 3. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 30 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43, VNA 445/2010 7, VNA 750/2013 7, liite 2) 4. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasun typenoksidipitoisuus saa olla maakaasua poltettaessa enintään 400 mg NO 2 /m 3 (n) kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Edellä typenoksideille asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyiden tulokset eivät ylitä raja-arvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkasteluissa. (YSL 43, VNA 445/2010 5, 6, liite 1, VNA 750/2013 5, 6, liite 1) Melu 5. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Varoventtiilien lyhytaikaista testausta ei oteta huomioon raja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992, VNA 445/2010 8, VNA 750/ ) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 6. Kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Kemikaalit on varastoitava kullekin varastoitavalla aineelle tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa tai säiliössä laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Kemikaalien varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Uusien kemikaalien varastointipaikkojen tilan suuruuden on oltava vähintään 1,1-kertaa suurimman asti- 14

15 an tilavuus. (YSL 43, YSA 37, VNA 445/ VNA 750/ ) Jätteet ja niiden hyödyntäminen 7. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, jos ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavista kaatopaikalle toimitettavista jätteistä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. (YSL 43, 45, JL 6, 8, 12, 15, 28, 29, 94, 96, 121, VNAJ (179/2012) 4, liite 4, VNA 445/ , VNA 750/ ) 8. Vaaralliset jätteet on toimitettava välivarastoitavaksi Vantaan Energia Oy:n ympäristöluvan omaavaan toimipaikkaan tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. (YSL 43, 45, JL 6, 121, VNAJ (179/2012) 8, 9, 24, VNA 445/ , VNA 750/ ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesi- 15

16 viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. (YSL 7, 8, 43, 76, YSA 30, VNA 445/ , VNA 750/ ) 10. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian, kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 ) 11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, JL 13, VNA 445/ , 15 VNA 750/ , 15 ) 12. Laitoksen ympäristöriskitarkastelu on pidettävä ajantasaisena. Riskitarkastelu voidaan tehdä yhteistyössä HK Ruokatalo Oy:n kanssa. Ajantasainen ympäristöriskitarkastelu on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille (YSL 5, 43, 46 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 13. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 14. Toiminnanharjoittaja on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. (YSL 43, 90, VNA 445/ , VNA 750/ ) Tarkkailumääräykset 15. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on laadittava tarkkailusuunnitelma. Suunnitelman on sisällettävä valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 ja jätein (646/2011) 120 :ssä vaaditut tiedot ja laadinnassa on otettava huomioon tämän päätöksen lupamääräykset. Tarkkailusuunnitelma on esitettävä tarkistettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ja siihen voidaan perustellusta syystä tehdä muu- 16

17 toksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, 46, VNA 445/ , VNA 750/ ) 16. Palamisen tehokkuutta on seurattava kattiloilla K1 ja K2 mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasun happipitoisuutta ja mittaamalla kertamittauksilla savukaasun lämpötilaa. (YSL 5, 46, VNA 445/ , liite 2, VNA 750/ , liite 3) 17. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasun typenoksidipitoisuus maakaasua poltettaessa on mitattava vuonna 2017 ja tämän jälkeen vähintään 5 vuoden välein. Päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ ISO/ muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaustilanteessa kattilan ajotilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muuan muassa palamisolosuhteiden osalta. Kattiloita ei tarvitse käynnistää vain päästömittausta varten. Määräyksen 15. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä mittauksissa käytettävät menetelmät, mittausyhteiden sijainti ja arvio mittauspaikan edustavuudesta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen aikana ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna kaasumaisia polttoaineita käytettäessä happipitoisuuteen 3 %. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj (sisään syötettyä energiayksikköä kohti) ja kg/h laskentakaavoineen sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöraja-arvoihin ja edellisten mittauksien tuloksiin. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päästömittauksissa saatuja tuloksia on käytettävä vuosipäästöjen (t/a) laskennassa. (YSL 5, 46, VNA 445/ , liite 2, VNA 750/ , liite 3) 18. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso on mitattava kertaluonteisesti 12 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Mittaukset on suoritettava laitoksen lähiympäristössä eniten melulle altistuvissa kohteissa. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti ja riippumattoman asiantuntijan toimesta. Melumittaus voidaan tehdä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma mittausten toteuttamisesta tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen mittauksen toteuttamista. 17

18 18 Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteuttamisesta. Raportissa on mm. verrattava saatuja tuloksia lupamääräyksessä 5. asetettuihin rajaarvoihin. Jos asetetut raja-arvot ylittyvät, on esitettävä toimenpiteet melun vähentämiseksi. (YSL 5, 46, VNA 445/ , liite 2) 19. Mittaukset, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 ) Raportointi ja kirjanpito Kirjanpito 20. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä energiankäytöstä ja energiansäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Seurantakirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteja. Kirjanpidossa on otettava huomioon jätelain asiaa koskevat vaatimukset. (YSL 5, 43 46, JL 118, 119, 120, VNA 445/ VNA 750/ ) Raportointi 21. Vantaan Energia Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi kattilakohtaisesti vähintään seuraavat tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) tuotettu kaukolämpö ja höyry (GWh/kk) käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (t/a, m 3 /a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna käytetyt kemikaalit jakeittain (t/a tai m 3 /a) tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista mitatut ja/tai laskennalliset typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna ja 3 %:n (kaasumaiset polttoaineet) happipitoisuuteen sekä mg/mj päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta veden kulutus ja jätevesimäärä (m³/a)

19 RATKAISUN PERUSTELUT ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (jätelaji, jätenimike, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista tavanomaisista ja vaarallisista jätteistä jätteiden hyötykäyttö (jätelaji, jätenimike ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. osallistumisesta ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun Kaikki tiedot on toimitettava soveltuvin osin sähköisen järjestelmän kautta. (YSL 46, JL 12, VNA 445/ , VNA 750/ ) Lupamääräysten tarkistamisen yleiset perustelut Tällä päätöksellä on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen Vantaan Energia Oy:n HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteydessä toimivan kattilanlaitokselle antaman ympäristöluvan No YS 1526 lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon laitoksen toiminnassa ja sen ympäristössä tapahtuneet muutokset, päästöjen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ja kehittyminen, lainsäädännön muutokset, oikeuskäytäntö sekä toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutukset. Toiminta voidaan järjestää lupahakemuksen mukaisesti, tarkistetut lupamääräykset ottaen huomioon siten, että toiminta on ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten säännösten mukaista. Muilta osin luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole ollut tarpeen esittää ympäristösuojeluasetuksen 22 :n mukaisesti ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti käsitellyssä asiassa. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Määräyksissä on huomioitu valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010, PINO-asetus ja 750/2013, PIPO-asetus) mukanaan tuomat muutokset vaatimuksiin. Myös muut lainsäädännön muutokset, kuten jätelaki (646/2011), on huomioitu päätöksessä. Muilta osin olemassa olevia toimintoja koskevia lupamääräyksiä on tarkistettu ja niiden perustelut on tarkistusten osalta kirjoitettu uudestaan. Muilta osin määräysten perustelut ovat Uudenmaan ympäristökeskuksen antamasta luvasta No YS Tarkistuksia on tehty, koska on ollut tarvetta päivittää määräyksiä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja esitystapaa. Myös eri viranomaisten nimet on päivitetty nykytilannetta vastaaviksi. Polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (VNA 445/2010, 19

20 PINO-asetus ja 750/2013, PIPO-asetus) säätelee polttoaineteholtaan 1 50 MW:n kattiloiden toimintaa. Vantaan kattilalaitoksen toiminnot kuuluvat PINO-asetuksen ja PIPO-asetuksen soveltamisen piiriin. PIPO-asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan asetusta sovelletaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa olemassa oleviin laitoksiin alkaen. Tässä päätöksessä ei ole erikseen annettu määräyksiä PINO- ja PIPO-asetuksen ajallisesta soveltamisesta, koska asetusten sisältämät määräykset päästöraja-arvoista, tarkkailusta ja raportoinnista ovat samansisältöisiä. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja jäteasetuksen mukaisia. Hakemuksen mukaan laitoksella on lopetettu nestemäisten polttoaineiden varastointi, joten tätä koskevat määräykset on poistettu lupapäätöksestä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1. ja 2. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Määräykset ovat tarpeen kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 3. Kattiloiden savupiipun korkeus täyttää PINO-asetuksen ja PIPO-asetuksen mukaiset vaatimukset ottaen huomioon laitoksen käytöstä saadut kokemukset. Lupamääräys 4. Päästörajat on asetettu PINO- asetuksen (445/2010) ja PIPO-asetuksen (750/2013) mukaisesti. Lupamääräys 5. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Em. mainitun valtioneuvoston päätöksen 4 :n mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittausja laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Sen sijaan varoventtiilien lyhytaikaista testausta ei jatkossa oteta huomioon raja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Testaukset nostavat hetkellisesti melutasoa, mutta testaukset on määrätty tehtäviksi lainsäädännössä turvallisuussyistä. Melutason raja-arvoja asetettaessa on huomioitu myös polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) ja (750/2013) 8 :n vaatimukset meluntorjunnasta. 20

21 Lupamääräys 6. Kemikaalien joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Määräys on tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Määräys on PINO-asetuksen (VNA 445/2010) ja PIPO-asetuksen (VNA 750/2013) mukainen. Lupamääräykset Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä. Jätelain 15 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 8 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 13 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jätelain 6 :n mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Lupamääräykset Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristöriskitarkastelun avulla pystytään varautumaan mahdollisiin onnettomuuksiin jo etukäteen. Tarkastelun ajan tasalla pitämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisten sammutusvesien keruumahdollisuuksiin. Lupamääräykset Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan toiminnan lopettamista koskevan ilmoituksen käsittelee toimivaltainen lupaviranomainen. Lupamääräykset Määräykset kirjanpidosta, tarkkailusta ja raportoinnista on annettu päästöjen suuruuksien selvittämiseksi ja valvonnallisis- 21

22 ta syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin tämän päätöksen valvontaa varten. Vuosiraportointi tulisi tehdä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristöhallinnon tietojärjestelmän kautta. Raportoitaessa jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jätelaissa (646/2011) ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012) 4 :ssä ja liitteessä 4. Lupamääräys 16. Kattiloiden K1 ja K2 palamisen hyvyyden tarkkailu vastaa laitoksen nykyistä käytäntöä ja on PIPO-asetuksen mukaista. Lupamääräys 17. PINO-asetuksen (VNA 445/2010) ja PIPO-asetuksen (750/2013) mukaan toiminnanharjoittajan on esitettävä aina mittaussuunnitelma hyväksyttäväksi ennen päästömittausta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan mittaussuunnitelmaa ei ole tarpeen esittää erikseen hyväksyttäväksi, jos vastaavat tiedot esitetään riittävällä tarkkuudella tarkkailusuunnitelmassa. Määrätyt päästömittausten tiheydet ovat PINO-asetuksen ja PIPO-asetuksen mukaisia. Lupamääräys 18. Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella laitoksen melutasoa koskevien yksilöityjen mittauspaikkojen määrääminen tässä päätöksessä ei ole ollut mahdollista. Tästä syystä toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimittamaan melutason mittauksesta erillinen suunnitelma valvovalle viranomaiselle. Mittaukset voidaan suorittaa yhteistyössä HK Ruokatalo Oy:n kanssa, koska toimintojen meluvaikutusalue on yhteneväinen. Lupamääräys 21. Raportoitavat tiedot ovat ympäristöluvan No YS 1526 ja PINO-asetuksen sekä PIPO-asetusten mukaisia. Käytettävän veden määrä on tarpeen raportoida laitoskohtaisesti. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnassa käytettävän veden määrästä. VASTAUS YKSILÖIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa esitetyllä tavalla. 22 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ).