POHJOIS KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS. Puh Diaarinumero PKA 2004 Y 207 (111)

Transkriptio

1 POHJOIS KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, Joensuu Puh Fax PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päivämäärä Diaarinumero PKA 2004 Y 207 (111) 1 ASIA Joensuun Rantakylän lämpökeskusta koskeva ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukainen lupa LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy Heat Joensuu PL FORTUM LAITOS JA SEN SIJAINTI Rantakylän lämpökeskus Utrantie JOENSUU Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta polttoainetta käyttävällä voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 MW tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 TJ, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaan asetuksen 1 :n kohdan 3 mukaiseen toimintaan on ollut haettava lupa viimeistään , jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen lupaviranomainen, joka määräytyy ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohtien 3 ja 5a perusteella, on alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty vuonna 2007.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE 2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Rantakylän lämpökeskukselle ja toiminnalle myönnetyt, voimassa olevat, ympäristönsuojeluluvat ovat seuraavat: terveyslautakunnan valvontajaoston myöntämä sijoituspaikkalupa ja toisen kattilan sijoituspaikkalupa ilmansuojelulain mukaisen ilmoituksen johdosta annettu päätös, Pohjois Karjalan lääninhallitus , Dnro W Joe Muut sopimukset ja käytössä olevat ympäristö ja laatujärjestelmät: ISO mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka det Norske Veritas on auditoinut ; yhtiön sisäinen auditointi vuonna 2005 lämpökeskuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskeva sopimus, Fortum Power and Heat/Thermal Power Service Oy sopimus Joensuun Veden kanssa vesi ja viemäriasioista Alueen kaavoitustilanne Rantakylän lämpökeskus sijaitsee Joensuun keskustan itäpuolella Rantakylän kaupunginosassa vuonna 1974 vahvistetun asemakaavan teollisuus ja varastorakentamiseen tarkoitetulla korttelialueella. Utrantien vastakkaisella puolella on ollut teollisuus ja varastorakennusten korttelialue ja rakentamatonta aluetta. Vuoden 2006 syksyllä kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan muutoksesta, jolla puheena oleva alue on muutettu asuinkerrostaloalueeksi. Kortteliin ja uuteen kortteliin on kaavoitettu rakennusoikeutta noin kerrosneliömetriä. Utrantien reunaan on suunniteltu rakennettavaksi neljä kahdeksankerroksista asuinrakennusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavamuutoksesta on valitettu hallinto oikeuteen, joten kaavamuutos ei ole lainvoimainen. Hallinto oikeus on päätöksellään marraskuussa 2007 hylännyt valituksen, mutta mahdollisista jatkovalituksista ei vielä tiedetä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Rantakylän lämpökeskus sijaitsee Joensuun keskustan itäpuolella Rantakylän kaupunginosassa (11), korttelissa nro 1151 tontilla nro 5. Kiinteistön katuosoite on Utrantie 13. Tontin omistaa Joensuun kaupunki. Lämpökeskus sijoittuu Utrantien varteen tien pohjoispuolelle. Lännessä sijaintialuetta rajaa Riihisärkänkatu, pohjoisessa Ruuhikatu ja idässä Latolankatu. Itä ja pohjoispuolella on puistoaluetta (Soutajanpuisto) laitoksen ja asutuksen välissä. Utrantien vastakkaisella puolella, eteläpuolella, on tällä hetkellä rakentamatonta aluetta. Edellä kerrotulla kaavamuutoksella Utrantien reunaan on suunniteltu rakennettavaksi kahdeksankerroksisia asuinrakennuksia. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lämpökeskus sijaitsee asuinalueen keskellä, mutta pohjois ja itäpuolella on laitoksen ja asutuksen välissä puistoaluetta (Soutajanpuisto). Lähin asutus (kerrostaloja), Riihisärkänkadun varressa, sijaitsee laitoksen länsipuolella. Lämpökeskuksen savupiipusta

3 on näihin taloihin etäisyyttä lyhyimmillään noin 70 metriä (kortteli 1152). Lämpökeskuksen itäpuolella sijaitsevalle Latolankadun varren asutukseen on etäisyyttä lyhyimmillään vajaa 300 metriä. Lähiympäristössä 500 metrin sisällä sijaitsee myös kaksi koulua, kaksi päiväkotia, leikkipuisto ja urheilukenttä. 3 Utrantien vastakkaisella puolella lähimmät asuintalot ovat nyt noin 200 metrin päässä. Syksyllä 2006 hyväksytyn asemakaavamuutoksen jälkeen Utrantien vastakkaisella puolella kaavoitetut uudet kerrostalot tulemaan olemaan lähimmillään noin 80 metrin päässä lämpökeskuksesta. Kaavapäätös ei ole vielä lainvoimainen kuten edellä on todettu. Rantakylän lämpökeskuksen läheisyydessä ei sijaitse suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva kohde sijaitsee Noljakassa, noin seitsemän kilometriä lämpökeskuksesta länteen. Noljakan Natura kohteen länsipuolella sijaitsee Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualue. Ilmanlaatu Lääninhallituksen päätöksessä vuodelta 1988 todetaan 1980 luvun lopun ilmanlaadusta seuraavaa: "Rantakylän lämpökeskuksen vaikutusta ilman laatuun kuvannee lähinnä Tuulentien SO 2 mittausasema, jossa aikavälillä vuosikeskiarvo oli µg/m 3. Suurin tuntikeskiarvo oli tuolloin 97 µg/m 3. Mutalassa ja Vesikkopuistossa olleiden hiukkasleijumamittaustuloksiin perustuvat hiukkasten vuosikeskiarvot olivat 54 ja 46 µg/m 3." 1980 luvulla Rantakylän lämpökeskusta käytettiin nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Laitoksen päästöt olivat tuolloin samoin nykyistä suuremmat. Joensuun kaupungin ympäristövirasto tarkkailee Joensuun ilman laatua mittaamalla kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla ilman typenoksidien ja hengitettävien pienhiukkasten (PM 10) pitoisuuksia. Mittauspaikka (osoite Koskikatu 1) sijaitsee neljä kilometriä lämpökeskuksesta lounaaseen. Joensuussa noin puolet typpioksidipäästöistä tulee liikenteestä ja loput energiatuotannosta ja teollisuudesta. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat tyyninä pakkaspäivinä. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston suorittamien märkälaskeumamittausten mukaan sulfaattirikin määrä on vähentynyt puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nykyisin mg/m 2 vuodessa. Laskeuman ph luku on samalla kohonnut selvästi luvusta 5 välille 5,5 5,7. Tämä mittauspiste sijaitsee lämpökeskuksesta noin 2 km:n päässä länsiluoteessa osoitteessa Salpakatu 1. Kaupungin keskustassa on mitattu joulukuusta 2002 alkaen typpidioksidin ja alle 10 µm pienhiukkasten pitoisuutta. Vuonna 2003 oli tuntiarvojen 98. % piste 56,3 µg/m 3 (raja arvo 200 µg/m 3 ), suurin arvo 167 µg/m 3 ja muita yli 100 µg/m 3 :n arvoja vain yksi. Tuntiarvojen vuoden 2003 keskiarvo oli 14,8 µg/m 3. Typpidioksidin vaihtelu noudattaa selkeästi autoliikenteen vuorokausirytmiä Pienhiukkasten vuoden 2003 vuorokausikeskiarvo oli 19,4 µg/m 3 (raja arvo µg/m 3 ). Raja arvon ylityksiä oli vuonna 2003 neljä (sallittu määrä 35). Kaikki ylitykset ovat tapahtuneet huhtikuussa ja toukokuun alkupäivien aikana johtuen kuivien katujen hiekoitushiekan pölyämisestä.

4 Mittaustulosten perusteella kaupungin keskustan ilmanlaadussa ei ole havaittavissa Joensuun voimalaitoksen (Kontiosuo) tai muidenkaan lämpökeskusten päästöjen vaikutusten aiheuttamia tilapäisiä muutoksia. 4 Jäljempänä kohdassa 'Lupahakemuksen käsittely' (sivulla 15) on esitetty Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan antama lausunto ja käsitys laitoksen vaikutuksesta Rantakylän ilmanlaatuun. Joensuussa on tehty ilman laatua kuvaavia bioindikaattoritutkimuksia. Viimeisessä, Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen, vuosien bioindikaattoritutkimuksessa selvitettiin Pohjois Karjalan ilman laatua noin 600 tutkimuskoealan perusteella. Indikaattoreina käytettiin männynneulasia ja kaarnajäkäliä. Lisäksi kerättiin sammalnäytteitä lisätutkimusten varalta. Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella männiköiden neulaskadon määrä Joensuussa ei poikennut koko maakunnan keskimääräisestä tasosta. Selviä alueellisia eroja kaupungin sisällä mäntyjen neulaskadon määrässä ei havaittu. Bioindikaattoritutkimuksessa todetaan, että Joensuussa todetut muutokset olivat tyypillisiä keskisuurelle kaupungille, joskin monilta osin lievempiä kuin useissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa muualla Suomessa. Jäkälälajistossa, jäkälien kunnossa ja alkuainepitoisuuksissa sekä neulasten alkuainepitoisuuksissa havaitut muutokset johtuvat suurelta osin liikenteen, kiinteistöjen lämmityksen ja energiantuotannon päästöistä. Yksittäisten päästölähteiden vaikutukset eivät tuloksista erottuneet. Pohjois Karjalan ilman laatua seurataan tausta asemilla Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toimesta. Joensuun alueen ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt ovat olleet vuosina keskimäärin yhteensä 715 tonnia rikkidioksidia (SO 2 ), 555 tonnia typen oksideja (typpidioksidiksi laskettuna) ja 114 tonnia hiukkasia. Rantakylän lämpökeskuksen päästöt ovat olleet keskimäärin noin 4 % edellä mainituista rikkidioksidipäästöistä, 4 % typenoksidipäästöistä ja 8 % hiukkaspäästöistä kyseisinä vuosina. Maaperän ja pohjaveden laatu Maaperän tai pohjaveden pilaantumisesta ei ole havaintoja tai tietoa. Voimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella tai lähellä pohjavesialuetta. Lähistöllä ei ole myöskään talousvesikaivoja, joiden veden laatuun lämpökeskuksen toiminnot voisivat vaikuttaa. Vesiympäristö Lähin vesistön osa, Pielisjoki, sijaitsee noin 850 metrin päässä eteläpuolella. Alue on Pielisjoen suualueen valuma aluetta (nro ). Lämpökeskuksesta ei johdeta vettä ympäristöön. Piha alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Lämpökeskuskiinteistön itäpuolella on isohko oja, mutta siinä ei ole kuivana kautena lainkaan vettä. Liikenne ja melu Alueen merkittävin melulähde on Utrantien liikenne. Liikenne on ollut Rantakylän lämpökeskuksen kohdalla arkisin (maanantaista perjantaihin) 9028 ajoneuvoa/vrk ja koko viikon aikana keskimäärin 8483 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on ollut 224 ajoneuvoa/vrk (noin 2,5 % päivittäisestä liikenteestä). Tiedot ovat vuoden 2005 elokuulta.

5 Öljyautoja tulee lämpökeskukselle noin 60 kpl vuodessa. Lisäksi tulee myös kiinteän polttoaineen kuljetuksia. Alueelle tuleva liikenne on noin 10 rekka autoa päivässä, jos lämpökeskuksessa poltetaan kiinteää polttoainetta molemmissa kattiloissa yhtä aikaa. Kesällä yhtä kattilaa käytettäessä rekka autokuljetuksia on noin neljä kappaletta päivässä. Kuljetukset tapahtuvat klo 7 22 välisenä aikana. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Lämpökeskuksen otti käyttöön Joensuun kaupunki (sähkölaitos) vuonna Laitoksen osti vuonna 2001 Joensuun Energia Oy, jonka liiketoiminnot yhdistettiin osaksi E.ON Finland Oyj:n toimintaa vuonna Vuoden 2006 syyskuussa toiminnat siirtyivät Fortum and Heat Oy:n omistukseen. Yleiskuvaus toiminnasta Rantakylän lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Joensuun kaukolämpöverkkoon. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä ja kiinteää polttoainetta (pääasiassa palaturvetta). Lämpökeskus toimii huippu ja varalaitoksena, sillä kaukolämpötuotannon päälämmönlähteenä toimii Joensuun voimalaitos (Kontiosuo). Laitosta käytetään sekä kesällä voimalaitoksen kesäseisokin aikana että talvella ja lisäksi voimalaitos ja verkostohäiriöiden aikana. Kun lämpökeskus toimii varalaitoksena tai huipunleikkauslaitoksena (talvella), lämpöä tuotetaan öljyllä. Kun laitos korvaa Kontiosuolla sijaitsevan voimalaitoksen lämmöntuotantoa kesällä, polttoaineena käytetään kiinteää polttoainetta. Kesäisin polttojakson pituus on arvioitu keskimäärin kuudeksi viikoksi. Laitoksen vuotuinen käyttöaika jää yleensä alle kolmen kuukauden. Laitosta on ollut tarkoitus käyttää enemmän (noin 2400 tuntia/vuosi) kuin todellisuudessa on tarvinnut. Laitos on toiminut viime vuosina seuraavasti: tuntia " " " " " Aivan ensimmäisinä vuosina 1980 luvun alussa laitosta ja sen kattiloita käytettiin jopa tuntia vuodessa. Tuolloin käytössä oli nykyisten kattiloiden lisäksi raskasöljykattila, jonka teho oli 5,8 MW. Päästöt ilmaan olivat vuosina suurimmillaan noin kymmenkertaiset verrattuna nykyiseen keskimääräiseen päästötasoon. Rantakylän lämpökeskuksen käyttö väheni merkittävästi vuonna 1987, jolloin Kontiosuolla käynnistyi voimalaitos (Imatran Voima Oy:n toimesta). Lämpökeskusprosessien teho ja tuotanto Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa. Laitoksen polttoaineteho on kiinteällä polttoaineella yhteensä 54 MW ( MW) ja 39 MW ( MW), jos energiaa tuotetaan öljyllä. Kattila 1 on valmistunut vuonna 1978 ja kattila 2 vuonna Kattilat ovat arinakattiloita. Kattiloiden sytytykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Kiinteä polttoaine poltetaan mekaanisella viistoarinalla ja tarvittaessa apuna käytetään raskasta polttoöljyä,

6 jos kiinteä polttoaine on liian kosteaa. Öljypoltin on pyöriväkuppinen. Kattiloiden savukaasut puhdistetaan multisyklonierottimella ja johdetaan 60 metriä korkean savupiipun kautta ulos. Molemmilla kattiloilla on savupiipun sisällä erilliset hormit. 6 Kattilan 1 polttoaineteho on kiinteällä polttoaineella 24 MW ja öljyllä 17 MW (nimellistehot ovat vastaavasti 20 ja 15 MW). Kattilan 2 polttoaineteho on kiinteällä polttoaineella 30 MW ja öljyllä 22 MW (nimellistehot ovat vastaavasti 26 ja 20 MW). Öljyllä hyötysuhde on 90 % ja kiinteällä polttoaineella 85 %. Kaukolämmöntuotanto on vaihdellut viime vuosina GWh:n välillä, mutta vuonna 2005 tuotanto oli poikkeuksellisesti vain noin 4 GWh. Polttoaineiden käsittely, syöttölinjat ja varastointi Turve ja puuperäiset polttoaineet tuodaan peräpurkulaitteilla varustetuilla rekkaautoilla turpeen vastaanottoasemalle. Kauhakuormaaja siirtää polttoaineen varastoina toimiviin siiloihin, joiden yhteinen tilavuus on noin 700 m 3. Vastaanottoasemalta turve siirtyy hihnakuljettimella seulalaitokselle. Sieltä turve kuljetetaan edelleen hihnakuljettimella laitoksen seinän vieressä olevaan 100 m 3 siiloon (kummallekin kattilalle on oma siilo). Raskasta polttoöljyä säilytetään 980 m 3 :n suuruisessa terässäiliössä (1 vaippasäiliö). Säiliö on tarkastettu ja puhdistettu vuonna Säiliö on sijoitettu betonirakenteiseen suoja altaaseen, joka on kooltaan 1,1 kertainen säiliöön verrattuna. Raskaan polttoöljyn säiliö sijaitsee tontin koilliskulmassa ja kiinteän polttoaineen varasto tontin pohjoisreunalla. Suoja altaan sadevedet poistuvat automaattisesti. Jos suoja altaaseen pääsee öljyä, pintahaistelija sulkee poispumppausjärjestelmän ja estää öljyisen veden pääsyn kaupungin sadevesiviemärijärjestelmään. Järjestelmän toimivuus testataan kerran kuukaudessa. Kevyttä polttoöljyä säilytetään laitoksen sisällä 1 vaippaisessa säiliössä. Säiliö on sijoitettu betoniseen suojakaukaloon, jonka suuruus on noin 0,3 kertainen säiliöön verrattuna. Suoja altaassa on öljyvuodon hälytin. Polttoaineiden käyttö Pääpolttoaineena arvioidaan käytettävän, käyntiajalla h/a, raskasta polttoöljyä kattilassa 1 noin 600 t/a ja kattilassa 2 noin 1800 t/a. Polttoaineena käytetään tarvittaessa myös palaturvetta ja puujätettä. Puujäte sisältää kuorta, purua ja haketta. Polttoolosuhteiden vakioimiseksi kiinteitä polttoaineita käytettäessä tarvitaan aina mukaan turvetta. Lämpökeskuksessa käytettävät polttoaineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät polttoaineet ja niiden varastointi. Polttoaine Varastointi Varaston koko Raskas polttoöljy Säiliö, joka on 980 m 3 (Teboil) betonialtaassa Kevyt polttoöljy Säiliö lämpökeskuksen 5 m 3 sisällä Palaturve Kuori ja puru Katettu varastosiilo 700 m 3

7 Pääpolttoaineiden ja raskaan polttoaineen käyttö on ollut viime vuosina kuvan 1 mukaista. 7 ÖLJYN, PUUN JA TURPEEN KÄYTTÖ RANTAKYLÄN LÄMPÖKESKUKSESSA VUOSINA Polttoaineen energiamäärä (TJ) POR (TJ) PALATURVE PUU (TJ) Vuosi Kuva 1. Rantakylän lämpökeskuksen kiinteiden polttoaineiden ja raskaan polttoöljyn (POR) käyttö viime vuosina. Vuosina 2003 ja 2005 lämpökeskuksessa poltettiin vain öljyä. Vuonna 2004, jolloin laitosta käytettiin keskimääräistä enemmän, palaturpeen joukossa oli mukana noin 3 % jyrsinturvetta. Polttoprosessi Kattiloiden käynnistykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoprosessia tarkkaillaan mittaamalla savukaasun lämpötilaa, happipitoisuutta ja tummuutta. Kattilan savukaasut johdetaan multisyklonille lentotuhkan erottamiseksi ja sieltä 60 metriä korkeaan savupiippuun. Arinatuhka poistetaan tulipesästä 1 2 tunnin välein. Vesiprosessit Laitoksella käytetään kaupungin talousvesiverkosta otettua vettä m 3 vuodessa. Kattilavesi otetaan kaukolämpöverkosta. Kaupungin kaukolämpöverkoston verkkoveden valmistus hoidetaan normaalitilanteessa yhtiön Joensuun voimalaitoksella (Kontiosuolla). Rantakylän lämpökeskus toimii varalaitoksena veden valmistuksessa. Laitoksella syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätevesiä muodostuu laitoksen puhtaanapidon yhteydessä ja sosiaalitiloista. Laitoksella on sopimus Joensuun Veden kanssa jätevesien johtamisesta. Sopimus edellyttää tuhkan sammutusveden lietteen erottamista viemäriin johdettavasta vedestä. Tätä varten viemäriin johdettaville vesille on lietteenerotuskaivo. Kemikaalien käyttö ja varastointi Kunnossapitokemikaaleja käytetään laitteiden kunnossapidossa ja niitä varastoidaan pieniä määriä työkohteissa. Mikäli Joensuun voimalaitoksen (Kontiosuo) vedenkäsittelylaitos ei ole käytettävissä, kaukolämpöverkon vettä voidaan valmistaa Rantakylän

8 lämpökeskuksen tiloissa. Veden käsittelyyn tarvittavat kemikaalit hankitaan tarvittaessa laitokselle. 8 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen päästölaskelmat on tehty olettaen, että kattila 1 toimii öljyllä ja kattila 2 osan aikaa kiinteällä polttoaineella. Kattilassa 1 poltetaan raskasta polttoöljyä. Vuositasolla käytettävä määrä on keskimäärin 600 tonnia. Polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,9 %. Päästöt ilmaan ovat näin ollen taulukossa 2 esitetyn mukaiset. Taulukko 2. Rantakylän lämpökeskuksen kattilan 1 päästöt (tonnia) ilmaan, kun polttoaineena on öljy ja kattilan käyttöaika on 600 tuntia vuodessa. Päästö Tonnia Hiukkaset 0,5 Rikkidioksidi 11,0 Typen oksideja 3,7 (NO 2 :na) Hiilidioksidi 1870 Kattilassa 2 poltetaan raskasta polttoöljyä, palaturvetta ja puuta. Vuositasolla käytettävän öljyn määräksi on arvioitu keskimäärin 1800 tonnia, palaturpeen 8100 tonnia ja puupitoisten polttoaineiden 1000 tonnia. Palaturpeen rikkipitoisuus vaihtelee 0,2 ja 0,6 %:n välillä. Päästöt ilmaan ovat tällöin, jos käyttöaika on 1800 tuntia vuodessa, alla olevassa taulukossa 3 esitetyn mukaiset. Taulukko 3. Rantakylän lämpökeskuksen kattilan 2 päästöt (tonnia) ilmaan, kun polttoaineena on öljyn lisäksi kiinteitä polttoaineita ja kattilan käyttöaika on 1800 tuntia vuodessa. Polttoaine Yhteensä Öljy Turve Puu Päästö tonnia tonnia tonnia tonnia Hiukkaset 1,5 12,9 1,3 13,7 Rikkidioksidi 32,0 19,0 0,0 51,0 Typen oksideja 11,0 23,0 1,6 35,6 (NO 2 :na) Hiilidioksidi Taulukossa 4 on esitetty laskentaperusteet (päästökertoimet) ja kuvassa 2 näkyvät päästöt taulukossa esitetyillä kertoimilla laskettuina vuosina Vuonna 2004 päästöt ilmaan olivat keskimääristä suuremmat. Vuosina 2003 ja 2005 päästöt olivat keskimääräistä vähäisemmät, kun laitosta käytettiin vähemmän aikaa ja laitoksessa poltettiin vain öljyä. Lämpökeskuksen takuumittausasiakirjojen mukaan kattiloiden hiukkaspäästöjen ns. takuuarvo on 300 mg/m 3 (n) kiinteän polttoaineen (turve) poltossa. Kattilan 1 osalta vuonna 1980 ja kattilan 2 osalta vuonna 1982 tehtyjen mittausten mukaan hiukkaspäästöt olivat hieman takuuarvoa suurempia, kun laitos toimi täydellä teholla. Kattilan 1 hiukkaspäästö oli 383 mg/m 3 (n), kun nimelliskuorma oli 100 % (mittaustoleranssi oli 60 mg/m 3 (n)). Kattilan 2 hiukkaspäästö oli 340 mg/m 3 (n), kun nimelliskuorma oli 100 %, mutta ylitys jää mittaustoleranssin 50 mg/m 3 (n) sisään. Takuumittausasiakirjo

9 jen mukaan öljyn poltossa kummankin kattilan hiukkaspäästöt alittivat valmistajan asettaman takuuarvon, 120 mg/m 3 (n). 9 Lämpökeskuksen päästöjä on mitattu käyttöönottomittausten jälkeen vain vuonna Tällöin mitattiin kummankin kattilan hiukkas ja typpipäästöt, kun polttoaineena oli raskas polttoöljy. Lisäksi mitattiin kattilan 1 rikkidioksidipäästöt. Mittaustulosten mukaan polttoöljyn poltosta aiheutui hiukkaspäästöjä 17 (K1) ja 14 mg/mj (K2) ja typenoksidipäästöjä 287 (K1) ja 317 mg/mj (K2). Kattilan 1 rikkidioksidipäästö oli 154 mg/mj (456 mg/m 3 (n)). Tuolloin käytetyn polttoöljyn rikkipitoisuus oli 1,9 %. Taulukko 4. Toiminnanharjoittajan Rantakylän lämpökeskuksen päästöjen laskennassa käyttämät päästökertoimet. Mitattuja arvoja ovat vain öljyn ja turpeen hiukkaspitoisuudet. Päästökerroin Lähde Päästö Öljy Turve Puu Hiukkaset, mg/mj Mittaukset (ei puu) Rikkidioksidi, mg/mj Polttoaineen rikkipitoisuus Typen oksideja (NO 2 :na), mg/mj Yleisesti käytetty kerroin Hiilidioksidi, g/mj 76,6 104,9 108,5 Ympäristöhallinto Lämpökeskuksen päästöjen määrään vaikuttavat polttoaine, poltto olosuhteet, polttotekniikka ja palamisen hallinta (kuten hapen määrä). Toiminnanharjoittajan VAHTI rekisteriin ilmoittamien hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien viime vuosien vuosipäästöt (tonnia/vuosi) on esitetty kuvassa 2. RANTAKYLÄN LÄMPÖKESKUKSEN ILMAPÄÄSTÖT VUOSINA Päästöt (t/a) Vuosi Hiukkaset (t) Rikkidioksidi (t) Typen oksidit NO2:na (t) Kuva 2. Rantakylän lämpökeskuksen ilmapäästöjen kehitys (lähde VAHTI rekisteri). Hiukkaspäästöt ovat olleet pienet vuosina 2003 (7,4 tonnia) ja 2005 (2,6 t), jolloin lämmön tuottamiseen käytettiin vain öljyä ja laitosta käytettiin vähemmän aikaa verrattuna muihin vuosiin.

10 Jätevesipäästöt 10 Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä pohjaveteen tai pintaveden pilaantumista. Laitoksen sisältä jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Tuhkan sammutusvesi johdetaan viemäriin lietteenerotuskaivon kautta. Päästöt maaperään Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään tai maaperän pilaantumista. Pihaalueen ajoväylät ja pysäköintialueet on asfaltoitu. Jätteet Lämpökeskuksessa syntyvät jätteet ja niiden käsittely nykyisen tilanteen mukaisesti on kuvattu taulukossa 5. Tuhkaa muodostuu merkittävimmin silloin kun poltetaan kiinteää polttoainetta. Kaikki tuhka toimitetaan ongelmajätteeksi. Näiden jätteiden lisäksi laitoksella voi syntyä myös muita jätteitä laitteiden kunnossapidon ja uudistamisen myötä. Taulukko 5. Rantakylän lämpökeskuksen toiminnassa syntyvät jätteet. Jätenumermäärä Jätelaji Kokonais Jätteen sijoitus Öljyn polton tuhka < 5 m 3 /a Ongelmajätehuolto Rinnakkaispolton tuhka 25 m 3 /d Ongelmajätehuolto Öljyjätteet < 1 m 3 /a Ongelmajätehuolto Kiinteät öljyjätteet < 1 m 3 /a Ongelmajätehuolto Kunnossapidon roskat 2 m 3 /a Kaatopaikka Fortum Power and Heat/Thermal Power Service Oy vastaa lämpökeskusalueella syntyvien jätteiden käsittelystä ja lajittelusta sekä niiden kuljettamisesta Joensuun kunnalliselle kaatopaikalle sekä ongelmajätehuollon edellyttämistä toimenpiteistä. Häiriö ja poikkeustilanteet Häiriötilanteet voivat olla tuotantoon liittyviä katkoksia tai onnettomuuksia ja niiden seurannaisvaikutuksia. Lämpökeskuksen turvallisen toiminnan takia laitosta varten on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma ja tehty poikkeustilanteiden vaaranarviointi. Ympäristövahinkojen torjuntaohjeet ja myös ympäristövaikutuksista on tehty arvio. SFS Inspecta Oy on tarkastanut kattilalaitoksen vaaranarvioinnin molempien kattiloiden osalta Yhtiö ilmoittaa ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista viipymättä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset ilmanlaatuun Joensuun kaupungin terveyslautakunta teki ilman laadun mittauksia Tuulentien alueella (noin 400 m itäkaakkoon lämpökeskuksesta) vuosina Mittauksissa todettiin, että alueen ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat vuosikeskiarvona 15 20

11 µg/m 3. Suurin tuntikeskiarvo oli 97 µg/m 3. Mutalassa ja Vesikkopuistossa (noin 500 m itäkoilliseen lämpökeskuksesta) olleiden hiukkasleijumamittausasemien mukaan hiukkasten vuosikeskiarvot olivat 54 ja 46 µg/m 3. Kun polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla nykyisin noin kolmasosa tai enintään puolet tuon ajan rikkipitoisuudesta, ovat lämpökeskuksesta aiheutuvat päästöt raskaan polttoöljyn polton osalta nykyisin enää noin kolmannes vuoden 1980 luvun päästöistä. Lämpökeskuksen käyttöaika on myös olennaisesti vähäisempi kuin 1980 luvulla, minkä vuoksi myös muiden polttoaineiden käytöstä syntyvät päästöt ovat olennaisesti vähentyneet laitoksen käytön alkuaikoihin verrattuna. 11 Hakemuksessa on käsitelty myös Pohjois Karjalan bioindikaattoritutkimusta, jonka tulokset käyvät selville edellä esitetyssä kappaleessa (Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristön ilmanlaatu, sivut 3 4). Luvan hakija arvioi, ettei ilman laadun lisäselvityksiin ole tarvetta. Vaikutukset pintaveden laatuun Toiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesien laatuun. Piha alueen sadevedet johdetaan 1970 luvulla rakennettuun sadevesiviemärijärjestelmään, jossa ei ole öljynerotuskaivoa. Öljyautojen purkupaikka on asfaltoitu. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät pilaa lämpökeskuskiinteistön tai sen ympäristön maaperää tai pohjavettä. Piha alueen ajo ja kulkuväylät on asfaltoitu. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen Luvan hakija arvioi, että laitoksen toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Häiriötilanteissa laitoksen nokipäästöt voivat aiheuttaa likaantumista lähialueilla. Laitoksen pölypäästöistä on valitettu erityisesti silloin, kun polttoaineena on käytetty jyrsinturvetta. Laitos on luopunut jyrsinturpeen käytöstä. Meluvaikutukset Laitoksen toiminta aiheuttaa liikennettä, joka osaltaan vaikuttaa alueen melutasoon, mutta toiminnasta aiheutuvat liikennemäärät ovat vähäisiä verrattuna Utrantien liikennemääriin. Laitoksen aiheuttamaa melua ei ole erikseen mitattu, mutta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan häiritsevää melua. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Laitoksella on käytössä tavanomainen lämpökeskustekniikka. Koska laitos on varalämpölaitos, sen tekninen taso on ollut riittävä siihen tarpeeseen. Laitoksessa käytettävää tekniikkaa on verrattu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaan kuvaukseen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) pienissä voimalaitoksissa (Jalovaara et al Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 649). Taulukossa 6 on toiminnanharjoittajan laatima yhteenveto parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä lämpökeskuksessa. Taulukossa 7 on yhteenveto Rantakylän lämpökeskuksen päästöistä ilmaan verrattuna BAT tasoon. Luvanhakija arvioi, että laitoksen päästöt ovat kiinteän polttoaineen hiukkaspäästöjä lukuun ottamatta BAT tasoa. Öljyn

12 ja turpeen polton hiukkaspäästöt ja öljyn polton typenoksidi ja rikkidioksidipäästöt on mitattu, mutta muut lämpökeskuksen päästöarvot perustuvat arvioon. 12 Taulukko 6. Luvanhakijan esittämä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arviointi Rantakylän lämpökeskuksessa. Osa alue Polttoaineen laatu Polttoaineen syöttö Polttotekniikka Prosessin valvonta Savukaasujen käsittely Rantakylän tilanne Laitoksella käytetään polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Öljyn rikkipitoisuus on alle 1 %. Kiinteän polttoaineen laadun tasaisuutta hallitaan puu/turvesuhteella. Polttoaineen laatu pyritään pitämään tasaisena sekoittamalla muut kiinteät polttoaineet turpeeseen. Öljypolttimet ovat pyöriviä kuppipolttimia. Prosessia valvotaan öljyajossa kauko ohjauksella ja kiinteän polttoaineen ajossa paikan päällä. Savukaasut puhdistetaan multisyklonilla. Taulukko 7. Luvanhakijan esittämä yhteenveto Rantakylän lämpökeskuksen päästöistä ilmaan verrattuna BAT tasoon. Öljyn polton eri päästöt ja turpeen polton hiukkaspäästöt on mitattu (*), mutta muut päästöarvot perustuvat joko polttoaineen rikkipitoisuuteen tai yleisesti käytettyyn arvioon. Päästö Yksikkö Öljyn poltto Turpeen poltto Puun poltto BAT BAT BAT SO 2 mg/mj 440 * < NO x mg/mj 150 * Hiukkaset mg/mj 20 * * Ympäristöjärjestelmät Rantakylän lämpökeskuksessa on käytössä ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa yhtiön politiikan mukaisesti ympäristöpäämäärien toteutuminen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Järjestelmä sisältää systemaattisen dokumentoinnin mm. luvista, sopimuksista, vastuuhenkilöistä, viranomaisraporteista, häiriöistä, ympäristöpalautteista, ohjeista, henkilöstön koulutuksesta, ym. Järjestelmään kuuluu ympäristöasioiden hallinnan jatkuva kehittäminen. Kullekin vuodelle laaditaan tärkeimmistä kehittämis ja seurantakohteista ympäristöohjelma. Ensimmäinen sertifiointi on tehty Laitoksen toiminnasta huolehtivalla Thermal Power Service Oy:llä on käytössään sekä ISO 9001:2000 standardin mukainen laatujärjestelmä että ISO ja lisäksi työ, terveys ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS Energiatehokkuus Kattiloita ajetaan energiatarpeen mukaan mahdollisimman taloudellisesti. Fortum Power and Heat Oy on liittynyt energiansäästösopimukseen. Rantakylän lämpökeskuksen toiminnassa ei ole löydettävissä mitään merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia, eikä hakemuksessa ole esitetty energiantehokkuutta koskevia suunnitelmia.

13 LAITOKSEN TOIMINNAN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU 13 Käytöntarkkailu Käytöntarkkailun tavoitteena on laitoksen häiriötön toiminta. Käytöntarkkailusta vastaa käyttöhenkilökunta. Käytöntarkkailuun kuuluvat savukaasun lämpötilan, happipitoisuuden ja tummuuden jatkuva seuranta. Polttoaineiden kulutusta, koostumusta ja laatua seurataan ohjelman mukaan. Kiinteän polttoaineen käytön aikana lämpökeskuksessa on jatkuva vuoromiehitys. Vuorossa on kaksi miestä. Mahdolliset vuodot ja häiriötilanteet havaitaan siten nopeasti. Jätevesiä koskevaan käytöntarkkailuun kuuluvia toimenpiteitä ovat lietteenerotuskaivon ja laitoksen sisällä olevien öljynilmaisimien säännöllinen seuranta. Merkittävistä puhdistinlaitehäiriöistä ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille. Päästötarkkailu Laitoksessa ei ole tällä hetkellä jatkuvatoimista päästötarkkailua. Savukaasupäästöjä on mitattu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viimeksi vuonna Raskasmetallipäästöjä ei ole mitattu tai arvioitu. Poikkeavista päästöistä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. Raportointi Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskevat tiedot. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille. Ympäristönsuojeluvuosiraportin sisällysluettelo on esitetty taulukossa 8. Raportti toimitetaan viranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Taulukko 8. Luvanhakijan ilmoittama ympäristönsuojelun vuosiraportin sisältö. Asia Toiminta Polttoaineet Puhdistinlaitteiden toiminta Poikkeustilanteet Päästöt ilmaan Kiinteät jätteet Tehdyt ympäristöselvitykset Sisältö Käyntiaika h/kk Tuotettu energiamäärä MWh/kk Polttoaineet ja niiden käyttömäärät sekä tiedot laadusta Multisyklonin toiminta aika ja häiriöt Valitukset, häiriöpäästöt ja niiden syyt Laskennalliset päästöt ilmaan kuukausittain t/kk Jätteiden määrä lajeittain t/a Jätteiden toimituspaikat Muut mahdolliset selvitykset

14 TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI 14 Lämpökeskus toimii varalämpökeskuksena ja se sijaitsee asuinalueen läheisyydessä. Sen merkittävin ympäristönäkökohta on päästöt ilmaan. Ilmapäästöistä merkittävin on häiriötilanteissa muodostuvat hiukkaspäästöt. Mikäli viranomainen päätyy määräämään lupamääräyksiä, Fortum Power and Heat Oy ehdottaa hiukkaspäästöille rajaa kiinteiden polttoaineiden poltossa 200 mg/mj ja öljyn poltossa 40 mg/mj. Toiminnanharjoittaja on lisäksi ilmoittanut, että ympäristövaikutusten minimoimiseksi tarkkaillaan lämmön tuotannon prosessia sekä energian tuotannon tehokkuutta. Päästöjen ja jätteiden määrä lasketaan ja raportoidaan vuosittain Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristöviranomaiselle. Luvan hakija ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan alueella järjestettävään yhteiseen ilman laadun seurantaan päästömääränsä suhteessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu seuraavien viranomaisten ilmoitustaululla: Joensuun kaupunki ja Pohjois Karjalan ympäristökeskus. Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille (yhteensä 6 kpl) erillisellä kirjeellä. Hakemusasiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävänä Joensuun kaupungin kirjaamossa. Lupahakemuksen kuuluttamisesta on tiedotettu sanomalehti Karjalaisessa Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen lämpökeskuksella on suoritettu tarkastuskäynti ja hakemuksen johdosta on neuvoteltu Neuvottelussa saatiin tietoja suunnitelmasta laitoksen käytön olennaisesta vähenemisestä vuonna Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Joensuun kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta (ympäristölautakunta) ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (ympäristölautakunta). Joensuun kaupunginhallitus on antanut (590 ) lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Rantakylän lämpökeskus sijaitsee Rantakylän Utran väkirikkaalla asuntoalueella, mikä on aikanaan vaikuttanut laitoksen sijaintipaikan valintaan. Kaukolämmön käyttäjiin nähden sijainti on keskeinen. Lämpökeskus on Rantakylän alueen kaukolämpöhuollon kannalta ilmeisen välttämätön. Sijainnin vuoksi laitoksesta aiheutuvilla mahdollisilla haitoilla on Kuurnankadun lämpökeskusta suurempi merkitys, mikä pyydetään erityisesti ottamaan huomioon laitoksen ympäristöluvalle asetettavissa ehdoissa ja luvan hakijalta edellytettävissä selvityksissä.

15 Päästöistä aiheutuvat haitat kohdentunevat vallitsevien tuulensuuntien vuoksi lämpökeskuksen itä ja pohjoispuolille. Korkea savupiippu edesauttaa päästöjen laimentumista ja ohjautumista muualle kuin lämpökeskuksen välittömään läheisyyteen. Lämpökeskuksessa sallittavien polttoaineiden osalta tulee huomioida myös polttoaineen kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuvat mahdolliset haitat (esim. pölyäminen turpeen osalta). Asuinalueella ei voida sallia vastaavia haittoja kuin esimerkiksi teollisuusalueilla. 15 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lämpökeskusta vastapäätä sijaitsevaa korttelia ja sen lähialueita koskevan asemakaavan muutoksen Kaava ei ole lainvoimainen, koska hyväksymispäätöksestä on valitettu Kuopion hallinto oikeuteen. Hyväksytty kaavamuutos lisää toteutuessaan lämpökeskuksen lähialueen asukasmäärää noin 450 asukkaalla. Ottaen huomioon, että alue on jo nykyisellään runsasväkinen (Rantakylän kaupunginosa: 8736 asukasta v. 2006), ei tämä asemakaavan muutos olennaisesti muuta niitä olosuhteita, joiden puitteissa lämpökeskus toimii. Kaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kanta mahdollisiin erillisselvityksiin lämpökeskuksen aiheuttamista päästöistä. Ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaan asia ei kaavavaiheessa vaatinut erillistä selvittämistä, vaan se voidaan huomioida laitosta koskevassa ympäristöluvassa. Kaavamuutoksen huomioon ottamiseksi Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle toimitetaan hyväksytyn asemakaavan muutoksen asiakirjat. Rantakylän lämpökeskus sijaitsee pääkadun (Utrantie) varressa. Laitoksen aiheuttama raskas liikenne on kokonaisuutena vähäistä eikä muodosta erityistä liikenteellistä ongelmaa." Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa (153 ) todetaan mm. seuraavaa: Laitoksen tekniikka on yli 25 vuotta vanhaa ja ei siten enää ole BAT tasoa. Tämä koskee erityisesti hiukkaspäästöjä, koska puhdistusjärjestelmänä on vain multisykloni. BAT tekniikka edellyttäisi tasoa mg/mj, mutta hakemuksessa päästöjen todetaan olevan puun osalta 120 mg/mw ja turpeen osalta 133 mg/mw. Laitoksen kunnostaminen nykyiselle BAT tasolle on ilmeisesti varsin kallista ja koska laitosta käytetään vain huippu ja varalaitoksena, huomattavat investoinnit lähinnä hiukkaspäästöjen vähentämiseen ilman, että laitoksella samalla on muunlaista laajempaa laitoksen uudistamistarvetta, eivät ole todennäköisiä. Laitos on kuitenkin välttämätön turvaamaan alueen lämmöntarve. Laitoksen ympäristössä on kuusikerroksisia taloja ja suunnitellut Skilan tontin talot eivät kaksi kerrosta korkeampina ole olennaisesti korkeampia. Laitoksen aiheuttamista päästöistä ei ole tehty valituksia ympäristövirastoon. Leviämismallilaskelmat laitoksen päästöjen aiheuttamien pitoisuuksien selvittämiseksi lähialueella ovat perusteltuja erityisesti hiukkasten osalta. Ympäristölautakunta antaa lausuntonaan edellä olevan ja toteaa, että lupa voidaan myöntää. Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelusihteeri on ilmoittanut , että Kontiolahden ympäristölautakunta ei anna hakemuksen johdosta lausuntoa.

16 Muistutukset ja mielipiteet 16 Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Toiminnanharjoittajan vastine Fortum Power and Heat Oy on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta Joensuun kaupungin kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois Karjalan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Joensuun kaupungin Rantakylässä sijaitsevaa lämpökeskusta, hakemuksen mukaisesti seuraavin määräyksin. Polttoaineet 1. Laitoksen polttoaineina voidaan käyttää turvetta, puuta, raskasta polttoöljyä ja kevyttä polttoöljyä. 2. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Puu tai kasvisperäisten polttoaineiden, jotka eivät ole aikaisemmin olleet käytössä, ominaisuudet tulee selvittää ennen niiden pysyvää käyttöönottoa. Päästöt ilmaan 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 60 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Lämpökeskusta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman alhaiset. Kattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla, kun polttoaineena on raskas polttoöljy, korkeintaan 40 mg/mj eli 140 mg/m 3 (n) kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen normaalissa käyttötilanteessa. Ympäristökeskus antaa kiinteän polttoaineen päästöjä koskevat määräykset päästömittausten jälkeen erillispäätöksellä. 5. Käytettävien polttoaineiden laatua ja koostumusta tulee seurata siten, että kiinteiden polttoaineiden tuhkapitoisuus ja lämpöarvo sekä turpeen rikkipitoisuus selvitetään polttoaineiden kokoomanäytteestä vuosittain. Mahdolliset muutokset tulee päivittää tarkkailusuunnitelmaan. 6. Kiinteiden polttoaineiden käsittely ja siirrot sekä polttoainekuljetukset tulee hoitaa siten, että niistä ei aiheudu häiritsevää pölyämistä. Laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa jatkuvaa tai usein toistuvaa hajuhaittaa lähiympäristössä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Jätteet on käsiteltävä ja säilytettävä kiinteistöllä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Käsittelyssä ja lajittelussa on otettava huomioon Joensuun kaupungin jätehuoltomääräykset.

17 8. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle Ongelmajätteet kuten raskasöljytuhka, öljyjätteet, akut ja öljysuodattimet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, että erilaatuiset ongelmajätteet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja ja pintavesiin sekä yleiseen viemäriin on estettävä. Mahdollisten vahinkotilanteiden varalta tulee ongelmajätepisteiden läheisyydessä olla aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia sekä alkusammutusvälineet. Muualle toimitettavat ongelmajätteet saa luovuttaa tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on myönnetty lupa kyseisen jätteen keräämiseen, vastaanottoon ja käsittelyyn. Kiinteistöllä syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa muualle käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteen saa antaa kuljetettavaksi vain tätä tarkoitusta varten hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja (valtioneuvoston päätös nro 659/1996), joka on oltava mukana jätteen siirron aikana ja luovutettava siirron jälkeen vastaanottajalle. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 10. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. 11. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Päästöt viemäriin 12. Lämpökeskuksen jätevedet on kerättävä, käsiteltävä ja johdettava viemäriin ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. 13. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää sellaisia määriä tai pitoisuuksia öljyä, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai laitteille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen jatkokäsittelylle. Melu 14. Rantakylän lämpökeskuksen ja siihen liittyvien oheistoimintojen aiheuttama meluvaikutus ekvivalenttisena melutasona L Aeq saa olla lähiympäristön asuinkiinteistöjen piha alueilla päiväaikaan klo 7 22 korkeintaan 55 db ja yöaikaan klo 22 7 korkeintaan 50 db. Häiriö ja poikkeustilanteet 15. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, veteen, viemäriin tai maaperään aiheuttavista häiriö, vahinko ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Huomattavista poikkeustilanteista, kuten polttoaine tai kemikaalivuodoista, on

18 lisäksi ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 18 Poikkeustilanteiden torjuntatoimet on aloitettava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 16. Käyttötarkkailua on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla. 17. Toiminnanharjoittajan on mitattava kummankin kattilan turpeen polton savukaasun rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuudet sekä häkäpitoisuus. Mittaukset tulee tehdä ennen uuden lupahakemuksen jättämistä ( mennessä) ja mittaustulokset tulee liittää lupahakemukseen. Raskaan polttoöljyn polton savukaasun rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuudet sekä häkäpitoisuus tulee mitata mennessä ja mittaustulokset tulee liittää uuteen lupahakemukseen. Mittaukset on tehtävä eri tehoalueilla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittaustilanteesta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna öljyn osalta 3 %:n ja kiinteän polttoaineen osalta 6 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportit on toimitettava Pohjois Karjalan ympäristökeskukselle lupahakemuksen liitteenä. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mittaustulokset tulee toimittaa kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittauksissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riittävästi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla ja analyysilaboratorioilla tulee olla riittävä pätevyys. Toiminnanharjoittajan on laadittava sekä kiinteän polttoaineen että raskaan polttoöljyn päästömittausten perusteella päästöjen leviämisselvitys koskien hiukkasten ja rikkidioksidin leviämistä. Leviämisselvitys tulee liittää lupahakemukseen. Ympäristökeskus antaa tulevaisuudessa tehtäviä päästömittauksia koskevan määräyksen erillispäätöksessä. 18. Päästömittauksia koskeva mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään kuukausi etukäteen. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa mittaussuunnitelmaa koskevia tarkentavia ohjeita. 19. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuositarkkailua koskevat tiedot tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä seuraavista asioista: tuotanto, polttoaineiden kulutus, koostumus ja käyntiaika kattiloittain sekä kuukausittain eriteltynä polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin vuosipäästöt yksiköissä mg/mj ja mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen sekä päästöjen laskentaperusteet laskennalliset nikkelin ja vanadiinin päästöt (kg/vuosi)

19 laitoksella syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrä ja käsittely jätelajeittain. Jätteet on luokiteltava ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti jätteiden hyötykäyttöä ja vähentämistä koskevat toimenpiteet kemikaalien kulutus ympäristöpäästöihin vaikuttaneet häiriötilanteet, niiden syyt sekä vaikutukset päästöihin ja ympäristöön savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden (pois lukien kattilan käynnistys ja alasajot) kokonaiskestoaika (tuntia) päästöihin vaikuttaneet prosessin huolto ja korjaustoimenpiteet prosessimuutokset 19 Edellä luetellut tiedot tulee toimittaa kirjallisesti. Raportoinnissa tulee hyödyntää Tyvi operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla niin, että osa raportoinnista tapahtuu sähköisesti. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraporttiin. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 20. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun valvontaviranomaisten kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Joensuun lämpökeskus sijaitsee Joensuun Rantakylässä Utrantien varressa. Laitoksen ympärillä on Rantakylän asuinalue. Lämpökeskus ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähiympäristössä ole pohjavesialuetta. Lämpökeskus on otettu käyttöön v Sen pääpolttoaine on ollut 2000 luvun alkuun asti jyrsinturve. Turpeen käyttö on näkynyt rikkipäästöissä, koska pohjoiskarjalainen polttoturve on keskimääräistä rikkipitoisempaa. Aivan 2000 luvun alussa tehtyjen teknisten ratkaisujen myötä puuperäisten polttoaineiden käyttöä lisättiin merkittävästi, mikä on vaikutti sekä rikkidioksidipäästöjen että typenoksidipäästöjen vähenemiseen. Lisääntyvä puun käyttö vähensi jonkin verran myös tuhkajätteen määrää. Puuperäistä polttoainetta ei kuitenkaan ole käytetty vuoden 2004 jälkeen. Lämpökeskuksen jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkostoon. Piha alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Merkittävimmän riskin muodostavat mahdolliset poikkeustilanteet, joiden yhteydessä jompaankumpaan viemäriin voi joutua haitallisia tai vaarallisia kemikaaleja kuten esimerkiksi öljyä.

20 Rantakylän lämpökeskuksen toiminnot täyttävät ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain mukaiset vaatimukset toimittaessa hakemuksen ja sitä koskevien lupamääräysten edellyttämällä tavalla. 20 Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen nro 1017/ :n mukaan kun polttolaitoksessa, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa tai sen jälkeen, rakennetaan tai on rakennettu kaksi laitosta tai useampia laitoksia siten, että ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta, pidetään tällaisten yksiköiden kokonaisuutta yhtenä polttolaitoksena. Asetuksen perustelumuistion mukaan polttolaitoskokonaisuutena ei pidetä kahta polttolaitosta, jos kummallakin on oma erillinen sisäpiippu yhteisen piipun sisällä. Rantakylän lämpökeskuksella ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Pohjois Karjalan lääninhallitus on antanut laitokselle ilmansuojeluilmoituksen johdosta päätöksen Toiminta alkoi siten ennen em. valtioneuvoston asetuksessa nro 1017/2002 määritettyä ajankohtaa ( ). Pohjois Karjalan ympäristökeskus katsoo, kun laitoksen savukaasut johdetaan samaan savupiippuun, jossa kattiloiden savukaasuille on omat savuhormit, että Rantakylän lämpökeskus ei muodosta VNa:n 1017/2002 mukaista polttolaitoskokonaisuutta, jonka polttoaineteho on yli 50 MW. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lämpökeskuksen jätevedet johdetaan viemäriin, nuohousvedet lietteenerotuskaivon kautta viemäriin ja piha alueen sadevedet sadevesiviemäriin. Palamisen hyvyyttä seurataan jatkuvatoimisesti. Jätteitä syntyy vähäisiä määriä ja ne käsitellään asianmukaisesti. Rantakylän lämpökeskuksen ei voi katsoa kaikilta osin edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Kun kuitenkin huomioidaan laitoksen lyhyt vuotuinen toiminta aika sen ollessa vara ja huippulämpökeskus ja käytön aikainen toiminnan tarkkailu, laitoksen toiminnalle voidaan myöntää lupa. Suunnitelmissa on lisäksi käytön olennainen vähentäminen parin vuoden kuluttua. Laitoksen hiukkaspäästöistä tullaan antamaan myöhemmin erillinen päätös. Yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 Lämpökeskuksen polttoaineilla ja niiden ominaisuuksilla on huomattava merkitys ilmapäästöihin ja niiden ehkäisemiseen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi.