PL 7 Päivämäärä Numero Diaarinumero ORIVESI / / /2014

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen PL 7 Päivämäärä Numero Diaarinumero ORIVESI / / /2014 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS; JUUPAJOEN LÄMPÖ OY ASIA LUVAN HAKIJA LAITOKSEN SIJAINTI Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee lämpölaitoksen toiminnan muutosta siten, että nykyisen lämpökeskuksen viereen rakennetaan toinen lämpökeskus. Lupapäätös koskee myös lämpölaitoksessa syntyvän tuhkan hyödyntämistä kentän rakentamisessa. Juupajoen Lämpö Oy Osoite: Tapulitie 8, Korkeakoski Osoite: Tapulitie 8, Korkeakoski Kiinteistöt: Lämpölä ja Lakuoja Kylä: Aakkola Kunta: Juupajoki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n ja 30 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 3 mukaan polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantolaitoksella on oltava ympäristölupa, kun laitos on osa luvanvaraista toimintaa. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2. momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 mukaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohtien 3 ja 13c perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Juupajoella toimii Oriveden ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut , jolloin se on tullut vireille. TOIMINTAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oriveden kaupungin ympäristölautakunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt Juupajoen Lämpö Oy:lle aikaisemman ympäristöluvan. Alueella on voimassa Juupajoen kunnanvaltuuston hyväksymä Korkeakosken asemakaavan korttelia 57 koskeva asemakaava, jossa lämpökeskuksen alue kuuluu energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (EN) ja viereinen alue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T).

2 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Lämpökeskus sijaitsee Korkeakosken taajaman pohjoisosassa. Alueen länsipuolella kulkee Orivesi Haapamäki rautatie. Pohjoispuolella on maa- ja metsätalousaluetta ja lounaispuolella omakotiasutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Lämpökeskuksen vieressä sijaitsee JPJ- Wood Oy:n saha ja sen etelä- ja kaakkoispuolella on teollisuusaluetta, jossa sijaitsevat Paahtopuu Oy:n pellettitehdas, MM-Woodin höyläämö ja UPM- Kymmene Oyj:n saha ja lämpölaitos. Korkeakosken koulu ja Juupajoen yläkoulu sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä ja Juupajoen vanhainkoti noin metrin etäisyydellä. Lämpökeskus sijaitsee Leppähampaanjoen vesistöalueella Rauhianjoen osavaluma-alueella (35 755). Alue ei kuulu tärkeisiin pohjavesialueisiin. Juupajoen Lämpö Oy:n lämpölaitos on aloittanut toimintansa vuonna Laitos tuottaa kaukolämpöä JPJ-Wood Oy:n sahalle ja Juupajoen kunnalle Korkeakosken taajaman rakennuksiin. Vuonna 2014 nykyisen lämpökeskuksen viereen on tarkoitus rakentaa uusi 6 megawatin lämpökeskus. Nykyinen 5 megawatin kiinteän polttoaineen lämpökeskus jää varakattilaksi. Lisäksi nykyinen varakattilana oleva 3 megawatin kevytpolttoöljykattila jää varalle. Lämpölaitoksen polttoaineena käytetään puuperäisiä polttoaineita, pääasiassa kuorta, purua ja haketta. Poltossa syntyvä tuhka, noin 500 m 3 vuodessa on tarkoitus käyttää lämpölaitoksen vieressä sijaitsevan kentän rakentamisessa. Tuhkaa käytettäisiin pinta-alaltaan m 2 :n kokoiselle alueelle yhteensä enintään noin m 3. Suunnitelman mukaan tuhkaa levitetään pohjamaan päälle cm:n kerros, jonka päälle tulee murskesoraa noin 40 cm. Myöhemmin alue päällystetään tarvittaessa asfaltilla. Uuteen lämpökeskusrakennukseen tulee 6 MW:n kiinteän polttoaineen arinakattila (kattila 1), sähkösuodin, 35 metrin korkuinen savupiippu ja 500 m 3 :n polttoainevarasto. Olemassa olevassa lämpökeskusrakennuksessa on 5 MW:n kiinteän polttoaineen arinakattila (kattila 2), 3 MW:n kevytpolttoöljykattila (kattila 3), 30 metrin korkuinen savupiippu, 400 m 3 :n polttoainevarasto ja 50 m 3 :n polttoöljysäiliö. Lisäksi rakennuksessa sijaitsee sähkökatkojen varalta 72 kilowatin dieselaggregaatti. Kuorta varastoidaan kasassa lämpökeskuksen viereisellä alueella, josta sitä siirretään pyöräkuormaajalla lämpökeskuksen kuorisiiloon. Sieltä polttoaine kulkee kuljettimilla etupesässä oleville arinoille automaattisesti tehontarpeen mukaan. Kattilat 1 ja 2 ovat vinoarinakattiloita, joihin polttoaine syötetään yläosaan ja tuhka poistuu alaosasta. Arinalla on kolme vyöhykettä: kuivaus-, palo- ja loppupalovyöhyke. Kattila 1 on varustettu arinan jäähdytyksellä ja molemmat kattilat savukaasujen kierrätyksellä lämpötilojen kontrolloimista varten. Savukaasut lämmittävät kattilaveden enintään 130 asteen lämpötilaan ja paine on enintään 10 baaria. Savukaasut johdetaan multisyklonin eli pyörre-

3 erottimen kautta savupiippuun. Kattila 1:llä on myös sähkösuodin multisyklonin jälkeen. Varakattilana toimivalla 3 MW:n öljykattilalla on oma savuhormi samassa savupiipussa kattila 2:n kanssa. Öljykattilalla ei ole savukaasun puhdistuslaitteistoa. Öljykattilaa käytetään vain poikkeustapauksissa. Kattiloiden ja sahan verkon vesikierto on erotettu omaksi primäärikierroksi. Lämpö jaetaan lämpöjohtoverkoston kautta kuivaamoiden pattereille ja niiden kautta kuivausilman lämmitykseen. Pumppausta verkkoon ohjataan paine-eron mukaan. Kaukolämpöveden lämmitys hoidetaan primäärikierron lämpöjohtovedellä lämmönsiirtimen kautta. Tarvittava vesi johdetaan Juupajoen kunnan vesijohtoverkosta. Vedelle tehdään käsittely elvytyssuolalla ja korroosiota estävällä kemikaalilla, joka sisältää N,N-diethyylihydroksiyyliamiinia, etanomaliinia, kaliumhydroksidia ja hydrokinonia. 3 Tuotantomäärät Arina- ja lentotuhka kertyvät tuhkakontteihin, joiden tilavuus on noin 5 m 3. Kattilassa 1 syntyvä tuhka on kuivatuhkaa, jonka kastelu kontissa on mahdollista. Kattila 2:n tuhka on märkätuhkaa. Tuhkaa syntyy noin 500 m 3 vuodessa. Seuraavassa taulukossa on lämpökeskuksen energian tuotanto kahdelta vuodelta ja arvio tuotantotasosta: Vuosi Energian tuotanto yhteensä (MWh/a) Myynti sahalle MWh/a Myynti kunnalle MWh/a (arvio) (arvio) (arvio) Raaka-aineet, polttoaineet ja energian käyttö Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio käytettävistä polttoaineista, niiden energiamäärät, lämpöarvot ja kokonaisenergia: Polttoaine Määrä/vuosi Kattila1 Määrä/vuosi Kattila 2 Lämpöarvo Kokonaisenergia/vuosi Kuori i-m i-m 3 1,9 GJ/i-m GJ Hake , GJ Puru , GJ Sähkön kulutus lämpölaitoksella on noin 350 MWh vuodessa. Lämpölaitoksella käytetään vettä noin m3 vuodessa ja kemikaaleja litraa vuodessa.

4 4 Varastointi Polttoon menevä kuori varastoidaan asfalttipohjaisella alueella kasoissa. Polttoöljyä varastoidaan 50 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu välitilan vuotoa mittaavalla anturilla. Voiteluöljyä ja vedenkäsittely- ja kattilakemikaaleja säilytetään lämpölaitoksen varastossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Uusi lämpökeskus toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Kahden kiinteän polttoaineen kattilan käyttö antaa mahdollisuuden ajaa kumpaakin optimaalisella kuormituksella. Fossiilisten polttoaineiden käyttö voidaan käytännössä lopettaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hiukkaspäästöjen mittaustulosten mukaan kattilan 2 ominaishiukkaspäästöt ovat olleet mg/m 3 n ( mg/mj), typen oksidien ominaispäästöt mg/m 3 n ( mg/mj) ja rikkidioksidin 31 mg/m 3 n (12 mg/mj). Uuden kattilan ominaispäästöjen raja-arvot ovat asetuksen 750/2013 mukaan seuraavat: hiukkaset 50 mg/m 3 n, typen oksidit 375 mg/m 3 n ja rikkidioksidi 200 mg/m 3 n. Lämpölaitoksen laskennalliset vuosipäästöt ovat seuraavat: Aine Kattila 1 tonnia Kattila 2 tonnia Kattila 3 Yhteensä tonnia Hiukkaset 3,48 3,37 0 6,85 Rikkidioksidi 1,4 0,3 0 1,7 Typen oksidit 13,7 4,3 0 18,0 Hiilidioksidi foss. 0 Hiilidioksidi bio Taulukossa hiukkaspäästöt on laskettu ominaispäästöjen 30 mg/mj (kattila 1), 117 mg/mj (kattila 2), rikkidioksidi ominaispäästön 12 mg/mj, typen oksidit ominaispäästön 119 mg/mj ja hiilidioksidi ominaispäästön 108 g/mj perusteella. Päästöt vesiin ja maaperään Lämpökeskuksella syntyviä jätevesiä ovat lähinnä huoltotöiden ja lattioiden pesun yhteydessä syntyvät pesuvedet ja vesikäymäläjätevedet, jotka on johdettu kunnan viemäriin. Päällystetyn ja reunakorokkein varustetun öljysäiliöalueen sadevedet on johdettu öljynerotus- ja sulkuventtiilikaivon kautta avo-ojaan.

5 Piha-alueen ja rakennettavan kentän pintavedet kulkeutuvat pintavirtauksina ja reunaojia pitkin alueen pohjoispuolella olevaan avo-ojaan, jota pitkin vedet virtaavat Rauhianjokeen. Pintavesien mukana ojaan kulkeutuvia ravinteita vähentävät murskepintaiset alueet, joiden läpi pintavedet suodattuvat ja osittain imeytyvät maaperään. 5 Jätteet Tuhkaa syntyy noin 500 m 3 vuodessa ja se käytetään lämpölaitoksen vieressä sijaitsevalle alueelle rakennettavan kentän rakentamiseen. Tarvittaessa kuivatuhka kastellaan. Tuhkasta on otettu näytteitä vuosina 2005, 2007 ja Tulosten mukaan raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset maarakennuskäytön rajaarvoihin verrattuna. Tuhkaa voidaan käyttää myös lannoitteeksi. Öljykattilan nuohouksessa syntyvä jäte on vaarallista jätettä, jonka huoltoliike toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Lämpölaitoksessa syntyy vähäinen määrä pahvia, paperia, siivousjätteitä ja muovijätteitä. Ne pannaan sekajäteastiaan. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, akut, paristot, pesuliuottimet ja voiteluaineet sekä öljynerottimen tyhjennysjäte toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön. Melu ja tärinä Lämpölaitoksen aiheuttama melutaso on alhainen ja jää lähimpien asuinrakennusten kohdalla alle 45 db:n. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lämpölaitos on miehittämätön. Sen valvonta toimii jaksoittaisen käytönvalvonnan periaatteella siten, että huoltomies käy lämpökeskuksella tarvittaessa. Häiriötilanteissa hälytys siirtyy robottipuhelimen välityksellä päivystäjälle, joka normaalina työaikana on viereisellä sahalla. Työaikojen ulkopuolella hälytys siirtyy päivystäjälle. Lämpölaitoksen tarkkailussa noudatetaan tarkkailusuunnitelmaa. Käyttötarkkailussa valvotaan kattilan palamisolosuhteita. Savukaasupuhdistimista seurataan erottuvan aineen määrää, multisykloneista lisäksi paine-eroa ja tiiveyttä ja sähkösuodattimesta virta- ja jännitearvoja. Kiinteän polttoaineen kattila 1 nuohotaan 2 kk:n välein. Lisäksi vuosittain tehdään perusteellinen nuohous ja huolto Mittalaitteet ja anturit tarkastetaan ja huolletaan valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Öljypoltin huolletaan tarpeen mukaan. Multisyklonien mekaaninen kunto tarkastetaan säännöllisesti. Kiinteän polttoaineen laatua seurataan silmämääräisesti. Tehdyt tarkastukset, huoltotoimenpiteet, häiriöt ym. käyttötarkkailutiedot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. RISKINARVIOINTI JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEESSA Lämpökeskuksen toimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalo ja öljyvuoto. Öljyvuodon estämiseen on varauduttu. Öljysäiliö on kaksoisvaippasäiliö, joka on

6 varustettu välitilan vuotoa mittaavalla anturilla, jonka hälytys on ohjattu lämpökeskuksen hälytinjärjestelmän kautta päivystäjälle. Öljysäiliön alusta on asfaltoitu reunakynnyksin ja paikan sadevedet on johdettu hälyttimin varustetun öljynerottimen ja sulkuventtiilillä varustetun kaivon läpi avo-ojaan. Öljyputkistot tarkistetaan säännöllisin välein. Kattilat on varustettu kuivakiehuntasuojilla ja rajoitintermostaatilla, jolloin toimintahäiriön sattuessa automaatiojärjestelmä ajaa kattilat alas. Häiriötilanteissa hälytykset menevät päivystäjälle. Laitoksella on pelastussuunnitelma. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Juupajoen kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivulla, Oriveden kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivulla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Oriveden Sanomissa Lähialueen kiinteistöjen omistajille on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Juupajoen kunnanvirastossa ja Oriveden kaupunginvirastossa. Tarkastukset ja neuvottelut Laitoksella on tehty tarkastuksia ja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole saapunut muistutuksia. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lupamääräykset Ympäristölautakunta myöntää Juupajoen Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee lämpölaitoksen toimintaa ja tuhkan hyödyntämistä tiloilla Lämpölä RN:o 4:130 ja Lakuoja RN:o 4:147 Juupajoen kunnassa Aakkolan kylässä. Tämä päätös korvaa Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan antaman ympäristölupapäätöksen. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 määrätään sekä seuraavia lupamääräyksiä: 1 Kiinteän polttoaineen kattiloissa saa polttaa puuperäisiä polttoaineita kuten sahan sivutuotteena syntyvää kuorta, purua ja haketta sekä puhdasta puujätettä. (YSL 43, YSA 19 ).

7 7 2 Lämpölaitoksen päästöraja-arvot ovat seuraavat (VNA 750/2013): Aine Kattila 1 mg/m 3 n Kattila 2 mg/m 3 n Hiukkaset Typen oksidit NO x (NO 2 ) Rikkidioksidi SO Kattila ( asti) 850 ( alkaen) 3 Kiinteän polttoaineen kattiloissa syntyvän tuhkan saa toimittaa hyväksyttyyn jätteenkäsittelylaitokseen, asetuksen 591/2006 mukaiseen hyödyntämispaikkaan tai hyödyntää lannoitteena lannoitevalmistelain mukaisesti tai käyttää kentän rakentamiseen hakemuksen mukaisesti. Tuhkan määrä ja käyttö tulee ilmoittaa vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviromaiselle. 4 Käytettäessä arina- ja lentotuhkaa hakemuksen mukaisen kentän rakentamiseen tuhkan maanrakennuskelpoisuus on osoitettava teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla näytteenotto ja analyysi tuhkasta kolmen vuoden välein. Seuraava näyte on otettava vuoden kuluessa uuden kattilan 1 käyttöön otosta. Tuhkasta on tutkittava seuraavien aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet noudattaen asetuksessa 591/2006 määrättyjä menetelmiä: arseeni (As), barium (Ba), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), elohopea (Hg), lyijy (Pb), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), vanadiini (V), sinkki (Zn) ja fosfori (P) Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JL 8, 12, 13, 29 ) 5 Sadevedet ja muut alueen valumavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Poltettavan kuoren varastointikenttä tulee varustaa kiintoaineen erotuksella. Alueelta tulevien valumavesien laatua on seurattava valvontaviranomaisen määräämällä tavalla. (YSL 46, YSA 19, VNA 750/2013) 6 Toiminnanharjoittajan on osallistuttava mahdolliseen Juupajoen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YSL 46 ) RATKAISUN PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa päätöksen mukaisesti, laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen mahdollisuudet, onnettomuusriski sekä alueen asemakaava.

8 8 Lupamääräyksiä on vähennetty edelliseen lupaan verrattuna, koska suurin osa määräyksistä sisältyy valtioneuvoston asetukseen nro 750/2013. Lupamääräysten perustelut PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Lämpölaitoksen lupamääräykset on annettu puhdasta puujätettä polttavalle laitokselle. Muita jätteitä poltettaessa toimintaa koskisivat valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (151/2013) annetut määräykset (lupamääräys 1). Lämpölaitoksen päästöraja-arvot on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi noudattaen valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNA 750/2013). (lupamääräys 2) Jätelain mukaan jätettä saa toimittaa sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröityyn hyödyntämiseen valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti taikka jätteen hyödyntämiseen, jolle ei ympäristönsuojelulain 30a :n nojalla tarvita lupaa. Tuhkan hyödyntämiseen lannoitteena ei tarvita ympäristölupaa, jos tuhka on haitatonta. (lupamääräys 3) Lupamääräyksessä 4 on määrätty maanrakennukseen käytettävän tuhkan laadun tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisvaaraa. Tarvittaessa valumavesien laatua ja vaikutuksia on selvitettävä näytteiden avulla (lupamääräys 5). Jos alueella tehdään alueellista tarkkailua, siihen osallistumista edellytetään toiminnanharjoittajilta. (lupamääräys 6). Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on haettava uusi ympäristölupa. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään , ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 52-56, 96, 105.

9 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 7, 16 19a, 21, 37. Jätelaki (JL 646/2011) 8, 12, 13, 29, Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA 179/2012) 20, 22. Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNA 750/2013) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (VNA 591/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevan taksan kohtien 3 ja 5.5 mukaan euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä kuulutuksella Juupajoen kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivulla ja Oriveden kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivulla. Lisäksi päätöksestä tiedotetaan Oriveden Sanomat -lehdessä. Päätös on nähtävänä kuulutusajan Juupajoen kunnassa ja Oriveden kaupunginvirastossa. Päätös lähetetään seuraaville: Juupajoen Lämpö Oy, Tapulitie 8, Korkeakoski Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 297, Tampere Juupajoen kunta, Koskitie 50, Korkeakoski JPJ-Wood Oy, Tapulitie 8, Korkeakoski Pirkanmaan pelastuslaitos, Kääjäntie 5 B, Orivesi Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus päätöksestä lähetetään tiedoksi niille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. 9 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristösuojelulain 96 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika alkaa päätöksen antopäivän jälkeen ja päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Tämän ympäristöluvan on Oriveden kaupungin ympäristölautakunta hyväksynyt kokouksessaan Pöytäkirjanpitäjä Soile Kontu

10 10 VALITUSOSOITUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSEEN Valitusviranomainen ja valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Oriveden ympäristölautakunnalle. Valitusoikeus on luvan hakijalla sekä niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät sekä toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, alueellisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella sekä muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika ja valituksen perille toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle viimeistään 30. päivänä tämän päätöksen antamispäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjelmä liitteineen voidaan omalla vastuulla lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta. Valituskirjelmä liitteineen toimitetaan osoitteella Oriveden kaupunki, ympäristölautakunta, PL 7, Orivesi tai Keskustie 23, Orivesi. Telekopio: , sähköposti: Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituksen liitteet Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmä on valittajan tai valittajan laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.