Ajankohtaista yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämisessä Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Helsinki 30.10.2012
Aikuisten hyödyntämiä opiskelumuotoja korkeakoulussa Tutkintoon johtava koulutus YAMK tutkinnot maisteriohjelmat korkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkintojen osat avoin korkeakouluopetus, erilliset opinnot, maksullinen tarjonta Tutkintoa täydentävä koulutus erikoistumisopinnot (huom. omaehtoinen hakeutuminen) maksullinen täydennyskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus erikoistumiskoulutus
Uudistamispaineita Korkeakoulutettujen määrä ja osuus kasvanut ja kasvaa Korkeakoulutetut osallistuvat aikuiskoulutukseen (73% työnantajan tuella, koko väestöstä 52%) Julkinen sektori ja isot yritykset kouluttavat eniten Työelämän muutokset aiheuttavat jatkuvaa osaamisen kehittämisen tarvetta Korkeakoulutetut kokevat tarvitsevansa koulutusta Korkeakoulutettujen työttömyys kasvanut -> työmarkkina-aseman vahvistaminen moninkertaisella koulutuksella Työelämäkytkennän vahvistamisen tarve Nuorten koulutukseen pääsyn turvaaminen - työurien pidentäminen
Erikoistumiskoulutukset Erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista säädetään okm:n asetuksella (Yliopistolaki 558/2009 7 954/2011) Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus (VN:n asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) Okm päättää kunkin yliopiston esityksestä stm:tä kuultuaan, mitä erikoistumiskoulutuksia ja niiden erikoisaloja kussakin yliopistossa on, erikoislääkärin, erikoiseläinlääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavasta koulutuksesta säädetään erikseen (Okm:n asetus 568/2005) Yliopistot päättävät laajuudesta, 45 120 op Laadunvarmistus osa yliopiston laadunvarmistusta Erikoistumiskoulutukset eivät sisälly rahoituskriteerinä perusrahoitukseen Osana lisensiaatin tutkintoa ja farmaseutin erikoistumiskoulutus opiskelijalle maksutonta Erikoistumiskoulutusten opiskelijamääristä ei kerätä tietoa, lisensiaattitutkintojen määrä ovat laskeneet
Erikoistumisopinnot Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, jotka järjestetään väh. 20 ov laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille tai muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville (Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 464/1998 12 ) Erikoistumisopinnot eivät sisälly rahoituskriteerinä perusrahoitukseen Maksullista, pidempikestoista täydennyskoulutusta Yliopisto päättää hinnoittelusta (VNA yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009 rajoissa) Laadunvarmistus osa yliopiston laadunvarmistusta Erikoistusmisopintojen osallistujamäärät laskeneet
Vielä rahoituksesta Koulutuksen rahoituksen laskentakriteereissä mukana avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän perusteella määräytyvä osuus, 2% perusrahoituksesta Avoimesta yliopisto-opetuksesta ja erillisistä opinnoista voidaan periä maksua enintään 10 e/opinto-oikeuteen kuuluva op Opettajankoulutuksen opinnot ja farmaseutin erikoistumiskoulutus kuitenkin maksuttomia Julkisoikeudellisilla yliopistoilla mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen laissa säädettyjen tehtävien toteuttamista - > tällöin toimitaan avoimilla markkinoilla
Psykoterapeuttikoulutus Psykoterapeuttikoulutus: yliopisto vastaa koulutuksesta ja ottaa opiskelijat, järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteen alan koulutusvastuu, laajuus vähintään 60 op, osaaminen osoitetaan näytöllä Yhtenäisyyttä haetaan konsortiolla, joka linjaa esim. osaamisvaatimuksia ja laatukriteerejä (suosituksia/kannanottoja) Yliopistot voivat periä maksua järjestämästään koulutuksesta, maksut 10 000 28 000 e Lisäksi voi tulla muita kuluja
Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Väh 30 op. laajuista,, 2009 -> Suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille työelämässä oleville Okm:n erityisavustus, rahoitusperusteena at ja eat:n laskennallinen yksikköhinta 3268 e n. 1200 aloittanutta/v Palautetta: Koulutus- ja erityisesti sopimusmalleista tarvitaan konkreettista ohjeistusta ja yhtenäistettyä mallia, koulutuksen sitominen työsopimukseen on ongelmallista, tiukat sopimusehdot eivät houkuttele työnantajia, työnantajaa tulisi pystyä vaihtamaan koulutuksen kuluessa Näyttöjä tulee kehittää, toiminnallisista näytöistä ei ole vielä paljoa kokemuksia, kirjallinen kehittämistehtävä on hyödyllinen, sillä se jää työyhteisön käyttöön Mallia tulee kehittää edelleen tiiviimmin opetusta ja tutkimusta tekevissä yksiköissä (erityisesti yliopistoissa laitokset ja tiedekunnat) Rahoituksen riittävyys ("yksikköhinta") ja riittävyys useampiin koulutuksiin, koulutus- ja toimialakohtainen kattavuus 2012 haku: osallistumismaksut voivat olla suuruudeltaan korkeintaan koulutuksen toteuttamisesta syntyvien kustannusten ja valtion avustuksen välisen erotuksen verran
Erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ohjauksen siirto Tällä hetkellä OKM säätelee erikoistumiskoulutusta = vastaa asetuksen esittelystä (yliopistojen koulutusvastuut, koulutukseen ottaminen, tavoitteet ja järjestämistapa, koulutusohjelmat ja niiden pituus, tutkinnon suorittaminen, yhteistyöelimet) STM rahoittaa Yliopistot vastaavat koulutuksen sisällöstä ja laativat ja arvioivat erikoislääkärikuulustelut Palvelujärjestelmä toteuttaa Kukaan ei tee erikoisalakohtaista määrällistä ennakointia tai mitoitusta kenelläkään ei ole vastuuta varmistaa, että kaikille erikoisaloille on optimi määrä erikoistuvia lääkäreitä. Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa puutteita
Erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ohjauksen siirto HO: Selkeytetään terveydenhuollon korkeakoulutusta tieteenalan kehittymisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden varmistamiseksi Valtioneuvosto 15.11.2011: erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaus siirretään OKM:stä STM:öön Tarkoituksena on selkeyttää koulutuksen rahoitusta osana EVO-koulutusrahoituksen uudistamista, jotta STM:n mahdollisuudet ohjata erikoistumiskoulutusta ja sen mitoitusta vahvistuvat Yliopistojen rooli on tarkoitus säilyttää tai jopa vahvistaa koulutuksen järjestämisessä dl 12/2012
Kesu 2011-2016: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista uusista opiskelijoista on jo korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus korkeakouluissa. Syynä moninkertaiseen korkeakouluopintoihin ovat mm työelämän eri tehtäviin säädetyt liian yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset sekä mahdollisuus hankkia tutkintoon johtavassa koulutuksessa osaamista täydentävää koulutusta maksutta. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella voidaan tukea mm. uusien työnkuvien ja asiantuntija-alojen syntymistä ja korkeakoulutettujen erikoistumista.
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset Valtioneuvosto: tavoitteena on selkeyttää tutkintojärjestelmää siten, että korkeakoulututkinnon jälkeen tarvittava laaja osaaminen hankitaan korkeakouluissa tutkintoa täydentävinä erikoistumiskoulutuksina. Koulutuksille luodaan laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Työryhmän tehtävänä on aikuiskoulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet huomioon ottaen: määrittää erikoistumiskoulutuksen tehtävä ja tavoitteet määrittää erikoistumiskoulutuksen asema suhteessa tutkintoon johtavaan koulutukseen, korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja muuhun korkeakoulutettujen hyödyntämään täydennyskoulutukseen tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, erikoistumiskoulutusten laadunvarmistusjärjestelmästä ja erikoistumiskoulutuksen rahoittamisesta kuvata erikoistumiskoulutuksen toteuttamismalleja dl 31.3.2013
Kysymyksiä Voi suorittaa tutkinnon jälkeen tai osana tutkintoa Syventää? täydentää? päivittää? Työelämäkytkentä miten määritellään? Yhteys korkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöhön miten määritellään? Kytkentä muodolliseen pätevyyteen? Laajuus? vähintään 30 op vai vaihteluväli? Miten sijoittuu tutkintojen kansallisessa viitekehyksessä? Kelpoisuusvaatimukset?
Ja lisää kysymyksiä Modulaarinen rakenne, mutta miten huolehditaan kokonaisuuden rakentumisesta? Onko määriteltävä tavoitteellinen suorittamisaika? Mikä taho päättää siitä mitä erikoistumiskoulutuksia on? Laadunvarmistus? Rahoitus - monikanavaisuus
Näkökulmia aikuiskoulutuksen johtamisesta osana opetuksen ja koulutuksen johtamista Laadukkaan, houkuttelevan ja tunnetun täydennyskoulutuksen luominen siten, että se täydentää saumattomasti tutkintoon johtavaa koulutusta - yhtymäkohdat perustutkintojen kehittämistyöhön, ydinainesanalyysiin, laajojen kandidaattiohjelmien, maisterivaiheen ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen roolien rakentamiseen, modulaarisuus Hyvät työelämäyhteydet edellytys sekä nuorten että aikuisten kouluttamiselle, tutkintojen ja niiden jälkeisten kokonaisuuksien suunnittelulle ja toteuttamiselle Tutkintoon johtavan koulutuksen ja tutkinnon osien avoin tarjoaminen suunnittelu, määrittely, laadunvarmistus, opiskelijapalvelut haasteita opetuksen johtamiselle kokonaisuutena alakohtaisten verkostojen ja korkeakoulujen yhteistyöllä suuri merkitys
Ylipistollisen aikuiskoulutuksen uusi kuva? Koulutustarjonta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa täydennyskoulutuksella selkeä asema ja kytkentä yliopiston profiiliin Uudet erikoistumiskoulutukset ovat kysyttyjä ja arvostettuja Työelämän tarpeet on entistä paremmin huomioitu, työelämäyhteydet ovat vahvoja Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on entistä toimivampaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää Avoimen yliopiston opetuksella edelleen tärkeä tehtävä sekä tasa-arvon edistäjänä että yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin vastaajana?
- Keskustelua -