Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen organisointiselvitys JYVÄSKYLÄN SEUTUA KOSKEVA TIIVISTELMÄ

Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen organisointiselvitys JYVÄSKYLÄN SEUTUA KOSKEVA TIIVISTELMÄ Lokakuu 2010 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Keski-Suomen ELY

2

3 Esipuhe Tässä selvityksessä kuvataan joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen liittyvät tehtävät ja henkilöresurssit Jyväskylän kaupunkiseudulla vuonna 2010 sekä esitetään alustavasti tulevaosuudessa seudulle sopiva joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoidon organisointimalli. Selvityksessä on laadittu muistilista siirtymäajan toimenpiteistä ja tarvittavista päätöksistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että selvitys toimii informaatio- ja valmistelumateriaalina päättäjille. Selvitys koskee Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan joukkoliikennettä (paikallis- ja seutuliikenne) ja muita henkilökuljetuksia. Laatimistapana on ollut seudun eri hallintokunnissa kuljetuksia käytännössä järjestävien henkilöiden haastattelut, joiden pohjalta on kirjoitettu asiantuntijanäkemys ja suositukset Jyväskylän seudulla tarvittavista kehittämistoimista. Vastaava selvitys on laadittu samaan aikaan Kuopion ja Joensuun kaupunkiseuduille. Selvitys on raportoitu kahdessa osassa. Alkuosan tiivistelmä (10 sivua) sisältää keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset perusteluineen. Liitemateriaalissa on esitetty laajemmin haastattelujen tulokset ja kaupunkiseutujen vertailuja. Selvityksen laatimisesta on vastannut DI Henriika Weiste, WayStep Consulting.

4 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 1 NYKYTILA... 5 1.1 JOUKKOLIIKENNE JA HENKILÖKULJETUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA... 5 1.1.1 Liikennepalvelujen tarjonta ja kysyntä... 5 1.1.2 Kustannukset... 5 1.2 JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖKULJETUSTEN HOITO... 5 1.2.1 Avoimen joukkoliikenteen järjestäminen... 5 1.2.2 Tehtävät ja käytännöt kunnissa... 6 1.2.3 Resurssit... 7 1.3 KEHITTÄMISTARPEET... 8 2 KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA SUOSITUKSET... 9 2.1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN... 9 2.2 ORGANISOINTI JA HENKILÖRESURSSIT... 10 2.3 JOUKKOLIIKENTEEN HOITOMALLI... 11 3 VAIKUTUKSIA... 12 4 ETENEMISPOLKU JA MUISTILISTA... 13

5 1 Nykytila 1.1 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Jyväskylän seudulla 1.1.1 Liikennepalvelujen tarjonta ja kysyntä Jyväskylän seudulla oli vuonna 2009 paikallisliikenteen tarjontaa noin 5,22 miljoonaa linjakilometriä. Tästä 73 prosenttia on kaupungin sisäistä liikennettä ja loput Muurameen tai Laukaaseen suuntautuvaa liikennettä. Lisäksi ajetaan pitempimatkaista vakio- ja pikavuoroliikennettä. Vuonna 2009 Jyväskylän paikallisliikenteessä tehtiin noin 6,1 miljoonaa matkaa. Paikallisliikenteen matkustajamäärä kasvoi v. 2009 vajaan 1 % edellisvuoden tasosta, mutta on edelleen 10 % pienempi kuin v. 2002. Jyväskylän seudulla ajetaan lähinnä vanhuksille ja liikkumisesteisille tarkoitettua palveluliikennettä yhteensä kahdeksalla autolla. Näistä kuusi liikennöi Jyväskylässä, yksi Laukaassa ja yksi Muuramessa. Kuntien koulutoimet järjestävät perusopetuslain tarkoittamia koulukuljetuksia. Kuntien maksamien kuljetusten piirissä oli vuonna 2009 yhteensä yli 3000 oppilasta, joista vajaa kaksi tuhatta Jyväskylässä. Kuntien maksamien koulukuljetusmatkojen määräksi voidaan arvioida noin 1,1 miljoonaa matkaa (joukkoliikenteessä tehdyt matkat sisältyvät yllä esitettyihin paikallisliikenteen matkamääriin). Kuntien sosiaalitoimet järjestävät asiakkailleen mm. vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja kehitysvammalain tarkoittamia matkoja. Vammaispalvelulain mukaisia matkaoikeuksia myönnettiin vuonna 2009 noin 2500 henkilölle ja sosiaalihuoltolain mukaisia 240 henkilölle. Toteutunut matkamäärä ei ole tiedossa, mutta kokonaismääräksi voi karkeasti arvioida noin 250 000 matkaa. 1.1.2 Kustannukset Joukkoliikenteen ja koulu- ja sosiaalitoimen henkilökuljetusten järjestämiseen käytettiin seudulla vuonna 2009 kuntarahoitusta noin 11,2 miljoonaa euroa. Tästä joukko- ja palveluliikenteen valtionavustus kattoi noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksesta 29 % käytettiin avoimeen joukkoliikenteeseen ja loput sosiaali- ja opetustoimen kuljetuksiin. Suurin maksaja on Jyväskylän kaupunki yhteensä noin 8,8 miljoonan euron maksuosuudella. Kuljetusten rahoitus hallintokunnittain on esitetty taulukossa 2 ja kunnittain ja hallintokunnittain liiteraportin taulukoissa 5 ja 6. 1.2 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoito 1.2.1 Avoimen joukkoliikenteen järjestäminen Nykyisin Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne on järjestetty Jyväskylän kaupungin, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä liikennöitsijöiden tiiviinä yhteistyönä. Jyväskylän kaupunki on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen kaupungin alueella ja ELY -keskus Laukaassa ja Muuramessa. Jyväskylän kaupungilla on siirtymäajan liikennöintisopimus paikallisliikenteen hoitamisesta liikennöitsijän kanssa. Sopimukset ovat voimassa 30.6.2014 saakka. ELY -keskuksella on liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset Jyväskylän ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välisessä liikenteessä sekä pitempimatkaisessa liikenteessä. Jyväskylän kaupungin vastuulla on kaupunkilippujen hintavelvoitteesta eli lipputuesta sopiminen liikennöitsijöiden kanssa. Vastuu seutulippujen korvausvelvollisuudesta kuuluu ELY -keskukselle, joka sopii liikennöitsijöiden kanssa seutulippujen hintavelvoitteesta. Kunnat määrittelevät lippujen hinnat ja korvauksista vastaavat kunnat ja ELY-keskus yhdessä yhteistyösopimuksessa sovittavalla tavalla.

6 1.2.2 Tehtävät ja käytännöt kunnissa Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen liittyviä tehtäviä ovat tarjottavan palvelutason määrittely, liikenteen suunnittelu, liikennepalvelujen hankinta ja palvelujen ylläpito kuten käytön seuranta ja maksuliikenteen hoito. Taulukossa 1 on esitetty pääpiirteittäin tehtävien hoito seudun kuntien hallintokunnissa. Tehtävien hoitoa esitellään yksityiskohtaisemmin liitemateriaalin haastattelumuistioissa (luku 4.1). Taulukko 1. Kuntien vastuulla olevat joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoitoon liittyvät tehtävät ja käytännöt Jyväskylän seudulla. Palvelutason määrittely Liikenteen suunnittelu Liikennepalvelujen hankinta Avoin joukkoliikenne Sosiaalitoimi Koulutoimi Aiemmin palvelutaso on määräytynyt Lain määrittelemä. Lisäksi har- Jyväskylä: Kuljetukset perusopetuslain pääosin kysynnän kinnanvaraisesti mukaan. Lisäksi 1-3 luokkien oppilaille, mukaan ja liikennöitsijän aloitteesta. Jyväskylä: palveluita järjestä- jos kävelymatka ylittää 3,5 km. Koulujen Kunnat ovat parantavät yksiköt rehtorit tekevät kuljetuspäätökset. neet kokonaispalvelutasoa lipputuen Laukaa: sosiaalityöntekijä te- Laukaa ja Muurame: Kuljetukset perusliikennelain avulla. Uuden joukkokee kuljetuspäätökset tapausopetuslain mukaan. Laukaassa lisäksi 0-2 mukaan vuodesta kohtaisesti lk oppilaille yli 3 km matkalta. Sivistystoimenjohtaja 2011 alkaen toimivaltainen viranomainen Muurame: vanhuspalveluihin, ja koulutoimen sihteeri te- määrittelee palve- vammaispalveluihin ja kotihoikevät päätökset harkinnanvaraisten kul- lutason. toon liittyvät kuljetuspäätökset jetusten osalta. Nyt uuden joukkoliikennelain tehdään sosiaalitoimessa edellyttämää määrittelyä on kussakin yksikössä valmisteltu kuntien yhteistyönä mm. liikennejärjestelmätyön yhteydessä. Tulevaisuudessa reitit ja aikataulut suunnittelee liikennöitsijä (valittavasta hoitomallista riippuen). Kunnat itsenäisesti. Jyväskylä: Palveluliikenteet kilpailutettu, liikenneinsinööri Muurame: Palveluliikenne kilpailutettu, kunnan kehitysjohtaja Laukaa: Palveluliikenne ja muutamia asiointitaksireittejä hankitaan aiempien vuosien tapaan, ei kilpailutusta Jyväskylä: kuljetusten järjestäminen on hajautunut palveluita järjestäviin yksiköihin. Kuljetusten järjestämisestä tai tilaamisesta vastaavat palveluja järjestävät laitokset. Laukaa: Taksit Muurame: Taksit suunnittelevat reitit ja mahdolliset yhdistelyt. Jyväskylä: SHL ja VPL kuljetuspalvelujen välitys ja kuljetukset ostetaan sosiaali- ja terveysltk:n päätöksen mukaisesti Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskus Oy:ltä. Kuljetukset on kilpailutettu. Laukaa: ei kilpailutusta, asiakkaille suositeltu oman kunnan taksien käyttöä ja kimppakyytiä Muurame: vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin ja kotihoitoon liittyvät kuljetukset tilataan erikseen takseilta. Ei kilpailutusta. Jyväskylä: Sivistyspalvelujen tukipalvelujen kuljetussuunnittelija vastaa kokonaisuudesta. Reittien ja aikataulujen suunnittelu tapahtuu pääsääntöisesti kouluilla koulusihteerien, kuljetussuunnittelijan ja liikennöitsijöiden yhteistyönä. Laukaa: Reitit suunnitellaan kilpailutuksen jälkeen yhdessä voittaneitten liikennöitsijöiden kanssa. Muurame: Sivistystoimenjohtaja suunnittelee reitit alustavasti. Liikennöitsijät tarkentavat oppilaslistojen mukaan. Päivähoidon aluejohtaja suunnittelee esiopetuskuljetukset yhteistyössä koulukuljetusten kanssa. Jyväskylä: Kuljetukset on kilpailutettu keväällä 2010. Tarjouskilpailu suunniteltiin ja toteutettiin sivistyspalveluissa. Hankintatoimisto on toiminut lähinnä neuvonantajana. Laukaa: Koulutoimen sihteeri ja koulutoimenjohtaja ovat vastanneet kuljetusten kilpailutuksesta. Muurame: Sivistystoimi kilpailuttanut reittien pohjalta.

7 Palvelujen ylläpito Jyväskylä: Yhdyskuntatekniikan liikenneinsinööri vastaa paikallisliikenteen ylläpito- ja kehittämistoimista yhteistyössä liikennöitsijän kanssa ja liikenneteknikko vastaa joukkoliikenteen fyysisen toimintaympäristöön ja infojärjestelmiin liittyvistä tehtävistä. Laukaa ja Muurame: seutulippuseurantaa, seutuliikennetyöryhmän toimintaa ja esimerkiksi taksapäätöksiä. Tehtäviä hoitaa Laukaassa Kaavoitus- ja suunnittelutoimiston hallintosihteeri ja Muuramessa kunnan kehitysjohtaja yhdessä asuntosihteerin kanssa. Jyväskylä: palveluja järjestävät laitokset ja yksiköt Laukaa: sosiaalityöntekijä hoitaa laskujen tarkistamisen sekä esim. ilmoitukset uusista korteista tilauskeskukseen Muurame: vanhuspalvelut, vammaispalvelut ja kotihoito kukin itsenäisesti. Jyväskylä: Kuljetussuunnittelijan tehtävänä on mm. laskujen seuranta sekä yleispäätösten ja erityistapauksia koskevien päätösten sekä ohjeiden valmistelu. Kuljetussuunnittelijalle kuuluvat myös erityistapaukset ja osaltaan lautakuntavalmistelu. Laukaa, Muurame: laskujen hyväksymistä ja akuuttien kuljetustarpeiden jatkuvaa järjestelemistä, kummassakin kunnassa koulutoimen sihteeri vastaavat. Joukkoliikenteen palvelutaso määräytyy kysynnän mukaan. Lippujen hintaa alentamalla on pyritty lisäämään matkustajamäärää ja sitä kautta myös bussivuoroja. Hiljaisilla alueilla joukkoliikennepalvelut ovat vähäisiä ja kunnat ovat korjanneet puutteita ostamalla palvelu- ja asiointiliikennettä Uuden joukkoliikennelain myötä toimivaltaisen viranomaisen on otettava entistä suurempi vastuu alueensa palvelutason määrittelemisestä. Palvelutasomäärittelyt on tehtävä ensimmäisen kerran jo vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutason määrittelemisessä ja toteuttamisessa seudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä mm. liikennejärjestelmätyöhön liittyvän joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä. Opetus- ja sosiaalitoimessa kuljetuspalvelujen palvelutason määrittely koskee kuljetusperiaatteiden määrittelyä sekä kuljetusoikeuksista päättämistä. Suuri osa päätöksistä on harkinnanvaraisia tai tapauskohtaisia ja vaatii sosiaali- tai opetussektorin osaamista. Koulutoimen kuljetukset järjestetään keskitetysti kaikissa kunnissa. Kuljetukset on kilpailutettu. Reitit suunnittelee Muuramessa kunta, Laukaassa liikennöitsijät (taksit) ja Jyväskylässä pääsääntöisesti koulut. Sosiaalitoimen kuljetusten järjestäminen erittäin hajautunutta, ja kuljetuksia tilataan jopa laitostasolla. Kuntien sisällä yhteistyö eri hallintokuntien välillä on vähäistä ja sitä tehdään pääasiassa palveluliikenteen ja esiopetuskuljetusten tiimoilta. Seudullista yhteistyötä on tehty avoimen joukkoliikenteen järjestämisessä. 1.2.3 Resurssit Seudun kuljetusjärjestelmää ylläpitää kaksi liikenteen ja kuljetusten suunnittelun ammattilaista Jyväskylän kaupungissa (liikenneinsinööri ja sivistyspalvelujen kuljetussuunnittelija). Muuten kuljetusten järjestämiseen liittyvät tehtävät hoidetaan muiden töiden ohessa. Yhteensä joukkoliikenne- ja henkilökuljetusjärjestelmän hoitoon arvioidaan käytettävän seudulla 3,5 4 henkilötyövuotta. Tehtävät jakautuvat nykyisin jopa kymmenille henkilöille kouluilla ja sosiaalitoimen yksiköissä.

8 Taulukko 2. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykyiset resurssit Jyväskylä Muurame Laukaa Kuntien kustannukset v. 2009 Matkamäärä (arvio) v. 2009 Avoin joukkoliikenne Sosiaalitoimi Koulutoimi 2 henkilöä yhdyskuntatekniikassa: liikenneinsinööri 12 henkilöä: Viisi vammaispalvelun so- Sivistyspalvelujen tukipalvelujen vastaa pääasiassa siaalityöntekijää ja kotihoidossa aina- kuljetussuunnittelija ja koulujen joukkoliikenteen suunnittelusta ja hallinnosta kin 7 henkilöä (kotihoito, päiväkeskuk- koulusihteerit. Työmäärä yhteensäkkijärjestelyistä. ja liikenneteknikko mm. pyset, palveluasuminen ja pitkäaikaishoisä selvästi enemmän kuin 1 henkin Työmäärä yhteensä to). Työmäärä yhteensä selvästi vähemmän kilötyövuosi. n. 1 htv. kuin 1 henkilötyövuosi. Kunnan kehitysjohtaja ja asuntosihteeri, työaika n. 1-2 vk/vuosi Kaavoitus- ja suunnittelutoimiston hallintosihteeri, työaika n. 2 vk/vuosi 4-5 henkilöä: vammaispalvelun ohjaaja ja sihteeri, päiväkeskusohjaaja, työaika yht. n. 4-5 vk/vuosi Sosiaalityöntekijä, n. 2 vk/vuosi 3,25 Milj. (lisäksi valtionapu 1,2 M ). 4,14 Milj. 3,85 Milj. 6,1 milj. matkaa n. 250 000 matkaa (arvio) 1,1 milj. matkaa 3 henkilöä: koulutoimen johtaja ja sihteeri, päivähoidon aluejohtaja työaika yht. n. 2,5 vk/vuosi Koulutoimen sihteeri ja koulutoimenjohtaja, työaika yht. 1,5-3kk/vuosi 1.3 Kehittämistarpeet Seuraavassa on esitetty haastatteluissa sekä Joensuun ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa tehdyssä kustannusvertailussa esille tulleita kehittämistarpeita. Kuljetusjärjestelmän tehostaminen yhteistyöllä ja paremmalla kokonaiskoordinoinnilla Haastatteluvastauksissa esitetyissä kehittämisehdotuksissa korostuivat puutteet yhteistyössä ja yhteistyön tehostamistarpeet. Kunnat ja hallintokunnat toimivat varsin itsenäisesti kuljetusten järjestelyssä. Erityisesti sosiaalitoimen kuljetusten järjestely on erittäin hajautunutta. Yksittäiset yksiköt ja laitokset tilaavat kuljetuksia suoraan liikennöitsijöiltä ilman kilpailutusta, jolloin kuljetusten yksikkökustannukset ovat kalliita ja kuljetuksia ei voida yhdistellä. Kuljetusten koordinaattori tai vastuuhenkilö puuttuu kaikkein kuntien sosiaalitoimista. Tämä vaikeuttaa varsinkin Jyväskylässä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten suunnittelua ja hoitoa sekä SOTE:n yhteistyötä koulutoimen ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Henkilöliikennelogistikon palvelujen hyödyntäminen Laukaassa toimi aiemmin logistikko koordinoimassa joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoitoa kokonaisuudessaan. Käytäntö koettiin kunnassa hyväksi ja tarpeelliseksi. Logistikon tarve tuli esille Laukaan kaikkien hallintokuntien haastatteluvastauksissa. Logistikon palveluita tarvittaisiin erityisesti kuljetusjärjestelmän tehostamisessa ja kilpailutuksen yhteydessä. Hankintaosaamisen hyödyntäminen Muuramen koulutoimessa koettiin, että ulkopuolisesta hankintaosaamisesta olisi apua ja tarjouspyyntöjä voitaisiin pyytää ja tarjouksia analysoida yhdessä. Monipalveluliikenteen edelleen kehittäminen Sekä Laukaan että Muuramen vastauksissa nousi esille tarve kehittää kuntien monipalveluliikennettä edelleen. Laukaassa monipalveluliikenteen käyttöä tulisi lisätä ja palvelualuetta laajentaa koskemaan isoja taa-

9 jamia. Muuramessa olisi tarpeen ottaa sosiaalitoimen tarpeet paremmin huomioon monipalveluliikennettä suunniteltaessa. Nykyisessä muodossa monipalveluliikenne ei sovi kovinkaan hyvin esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Monipalveluliikenne voisi muutenkin palvella paremmin sosiaalitoimen tarpeita, mutta se vaatisi reittimuutoksia ja joustavampaa aikataulua. Kunnassa olisi tarpeen tehdä päätös siitä, ketä halutaan monipalveluliikenteessä ensisijaisesti kuljettaa ja riittääkö yksi auto. Kuntien monipalveluliikenteiden suunnittelun tulisi tapahtua hallintokuntien yhteistyönä. Seutuyhteistyön lisääminen ja kuljetusperiaatteiden yhtenäistäminen Seutuyhteistyön lisääminen kuljetussuunnittelussa toisi synergiaetuja esimerkiksi tarjouskilpailuasiakirjojen valmistelussa ja hankintaprosesseissa. Synergiaa olisi todennäköisesti löydettävissä myös kuljetusten yhdistelystä, esimerkiksi pitkämatkaisten erityisoppilaiden kuljetuksista ja kieliopetuskuljetuksista. Kuntien kuljetusperiaatteissa on nykyisin jonkin verran eroja, joiden yhtenäistäminen tehostaisi ja helpottaisi kuljetusten yhteistä järjestämistä. Matkojenyhdistelyn kehittäminen Jyväskylän seudulla on selkeä tarve aloittaa matkojenyhdistelytoiminta, jotta sosiaalitoimen kuljetuskustannukset saadaan kohtuullistettua. Seudun sosiaalitoimen kuljetuskustannukset asukasta kohden laskettuna ovat yli kaksinkertaiset verrattuna Kuopion ja Joensuun seutujen kustannuksiin. Myönnettyjä SHL- ja VPL-matkaoikeuksia kohden kustannukset ovat yli puolitoistakertaiset (liiteosan taulukko 5). Kaikilla seuduilla välimatkat ovat pitkiä ja sosiaalitoimen asiakkaita joudutaan kuljettamaan haja-asutusalueilta keskustan palvelujen ääreen. Kustannusten suurta eroa selittää vain kuljetusten järjestämistapa. Sekä Kuopion että Joensuun seudulla on käytössä matkojenyhdistelykeskus, joka yhdistelee kuljetukset soveltuvin osin. Jyväskylän seudulla sosiaalitoimen kuljetuksia tilaavat yksittäiset laitokset jopa ilman kilpailutusta ja liikennöitsijät vastaavat reittisuunnittelusta. Jyväskylän seudulla tulee selvittää matkojenyhdistelyn käyttöönoton erilaisia mahdollisuuksia, vaikutuksia palveluihin ja kuljetusten järjestämisen kustannuksiin. 2 Kehittämisehdotukset ja suositukset 2.1 Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen Joukkoliikennelain mukaan toimivaltainen viranomainen mm. päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta ja määrittelee palvelutason toimivalta-alueellaan. Laissa velvoitetaan toimivaltaiset viranomaiset palvelutason määrittelyssä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Lisäksi laissa edellytetään toimivaltaisten viranomaisten suunnittelevan joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Uuden joukkoliikennelain tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisempaa joukkoliikennesuunnittelua nykyisen eri tasoilla tapahtuvan pirstaleisen suunnittelun tilalle. Liitemateriaalissa on tarkemmin esitelty erilaiset vaihtoehdot toimivaltaisen viranomaisen järjestämiseksi. Luontevinta on rajata toimivalta-alue liikenteellisen kokonaisuuden mukaiseksi. Jyväskylän seudulla selkeä liikenteellinen kokonaisuus muodostuu paikallisliikenteen alueesta. Tällä alueella syntyvät myös suurimmat matkavirrat. Toimivaltaisen viranomaisen luonteva toimialue olisi näin Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Joukkoliikennelain mukaan tämän alueen yhteisenä toimivaltaisena viranomaisena voi toimia ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki isäntäkuntamallilla tai kuntayhtymä. Liitemateriaalissa esitetyin perustein toimivaltainen viranomainen esitetään organisoitavan isäntäkuntamallilla. Toteuttamistapana voisi olla Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan alaisuuteen perustettava joukkoliikennejaosto tai erillinen joukkoliikennelautakunta. Näissä olisi edustus seudun kunnista.

10 Valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä toimisi seudullinen joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikkö. Se valmistelisi yhdessä joko kuntien edustajista muodostuvan seutuliikennetyöryhmän tai liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa joukkoliikennettä koskevat päätösesitykset joukkoliikennejaostolle (lautakunnalle). Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki määrittelevät pääosin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät. Näihin kuuluvat mm. - joukkoliikenteen konkreettisten palvelutasotavoitteiden laatiminen - joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen - joukkoliikenteen suunnittelu yhdessä yrittäjien ja muiden seudun joukkoliikenneviranomaisten kanssa - markkinaehtoisen liikenteen luvat - joukkoliikenteen hankinta, kilpailuttaminen ja joukkoliikennejärjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät - muut joukkoliikenteen hoitoon liittyvät asiat, kuten markkinointi ja lippujärjestelmät yhteistyössä liikennöitsijän kanssa. 2.2 Organisointi ja henkilöresurssit Lisäämällä kuljetusasiantuntemusta sekä yhteistyötä kuntien sisällä sekä seudullisesti saadaan selkeitä etuja nykyiseen hajautuneeseen järjestelmään verrattuna. Keskittämällä kuljetusten hoitoa on mahdollista löytää entistä tehokkaampia toimintatapoja, uusia konkreettisia kuljetusten yhdistelymahdollisuuksia sekä yhtenäistää hankintaprosesseja. Hyvässä organisaatiossa kukin tekee sitä, minkä parhaiten osaa. Kuljetusperiaatteiden määrittely ja kuljetuksiin liittyvä päätöksenteko tulisi jatkossakin säilyttää asianomaisissa hallintokunnissa. Päätökset vaativat sosiaalitoimen tai oppilashuollon erityisosaamista. Osa päätöksistä on harkinnanvaraisia. Kuljetusten suunnittelu, kilpailuttaminen ja tilaaminen sekä kuljetusten toteutumiseen liittyvä seuranta ovat liikennesuunnittelijan ammattialaan liittyviä tehtäviä. Hankintatoimen asiantuntemusta käytetään kuljetusten kilpailuttamisessa. Jotta seudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetusjärjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja riittävällä palvelutasolla, tarvitaan sitä hoitamaan vähintään 4-5 joukkoliikenteestä ja henkilökuljetuksista vastaavan henkilön tiimi. Joukkoliikenteen hoito on uudistettava vuoteen 2014 mennessä ja uudistusten suunnittelu ja toimeenpano vaatii organisaation. Valittava joukkoliikenteen hoitomalli vaikuttaa oleellisesti henkilöstöresurssien ja myös joukkoliikenteen kokonaisrahoitukseen tarpeeseen. Myös mahdolliset muut järjestelmää kokonaisuudessa tehostavat uudistukset, esimerkiksi matkojenyhdistelytoiminnan aloittaminen lisäävät kuljetusten koordinoinnin resurssitarpeita. Resurssitarve seudun joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoitoon on tällä hetkellä kaksi henkilöä kaupunki- ja seutuliikenteen (avoimen joukkoliikenteen) tehtävien hoitoon ja vähintään kaksi henkilöä seudun koulukuljetusten ja sosiaalitoimen kuljetusten reittisuunnitteluun, kilpailuttamiseen ja ylläpitoon. Tässä järjestelmässä joukkoliikenteen fyysiseen toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät tehtävät säilyisivät kunnissa nykyiseen malliin. Hankintatoimen asiantuntemusta hyödynnettäisiin kuljetusten kilpailuttamisessa.

11 Taulukko 3. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen liittyvien tehtävien vastuutahot. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusjärjestelmän ylläpitoon liittyvä tehtävä Ratkaistavat kysymykset Vastuutaho Palvelutason määrittely Mihin ja millaisella palvelutasolla joukkoliikennepalveluita järjestetään? Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Ketä kuljetetaan? Mihin kuljetetaan? Milloin? Kuntien sosiaalitoimet ja koulutoimet Henkilökuljetusten suunnittelu Millä kuljetetaan? Mitä reittiä? Seudullinen kuljetusyksikkö (tai jl vastaavat ja logistikot) Liikennepalveluiden hankinta Kuka kuljettaa? Mihin hintaan? Hankintatoimi Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Liikennepalveluiden käytön ja kustannusten seuranta ja jatkuva kehittäminen Seudullinen kuljetusyksikkö (tai jl vastaavat ja logistikot). Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen Kunnittain tehtävät voisi jakaa niin, että Jyväskylässä toimisi (vähintään) kaksi avointa joukkoliikennettä hoitavaa henkilöä sekä päätoiminen koulutoimen kuljetussuunnittelija. Jyväskylän sosiaalitoimen kuljetusten suunnittelu ja koordinointi vaatii ainakin aluksi yhden henkilön (logistikon) työpanoksen. Jatkossa logistikko voisi vastata Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen sosiaalitoimien henkilökuljetuksista sekä Laukaan ja Muuramen koulukuljetusten reittisuunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Järjestelmä toimisi tehokkaimmin jos tehtävät voidaan hoitaa samasta seudullisesta joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksiköstä. 2.3 Joukkoliikenteen hoitomalli Liikenteen järjestämistavan, mm. hoitomallin päättää joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Päätös pohjautuu joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen näkemykseen siitä, millainen palvelutaso ja lippujen hinnoittelu on alueelle sopiva. Markkinaehtoisen liikenteen malliin voidaan päätyä, jos katsotaan, että saadaan riittävä palvelutaso ilman viranomaisen puuttumista liikenteen järjestämiseen. Muutoin on sovellettava palvelusopimusasetusta. Jyväskylän paikallisliikenne on voimakkaasti yhteiskunnan tukemaa, eikä riittävää palvelutasoa ole mahdollista saavuttaa ilman kuntien ja valtion taloudellista tukea. On sovellettava palvelusopimusasetusta, jonka mukaan vaihtoehtoiset tavat järjestää liikennepalvelut ovat 1. viranomainen määrittelee lippujen enimmäishinnat ja maksaa yrityskohtaista lippusubventiota kaikille toimialueensa liikennöitsijöille (PSA:n yleinen sääntö ) eli markkinaehtoinen liikenne, mutta viranomainen puuttuu lippujen hinnoitteluun 2. käyttöoikeussopimus 3. tilaaja-tuottajamalli 4. viranomaisen oma tuotanto Joukkoliikenteen hoidon resurssitarpeeseen vaikuttaa oleellisesti valittava liikenteen järjestämistapa. Keskisuuren kaupungin paikallisliikenteen järjestämiseen parhaiten sopivia malleja ovat käyttöoikeussopimuksiin perustuva malli ja tilaaja-tuottaja-malli. Molemmat vaativat nykyistä enemmän resursseja joukkoliikenteen hoitoon, mutta käyttöoikeussopimuksiin perustuva malli on mahdollista toteuttaa pienemmällä henkilöresurssien lisäyksellä. Tässä selvityksenä on oletettu, että Jyväskylän seudulla, samoin kuin muillakin keskisuurilla kaupunkiseuduilla otetaan käyttöön käyttöoikeussopimuksiin perustuva liikenteenhoitomalli. Jos päädytään johonkin muuhun liikenteen järjestämistapaan, on tämän selvityksen henkilöresurssien tarpeesta esitettyjä arvioita tarkistettava. Joukkoliikenteen hoitomalleja ja niihin liittyviä viranomaistehtäviä on tarkemmin tarkasteltu liitemateriaalin luvussa 2.

12 3 Vaikutuksia Asiakkaat Esitetyt organisaatiomuutokset eivät välittömästi vaikuta joukkoliikenteen palvelutasoon. Vähitellen kuitenkin palveluiden tarjonta ja niistä tiedottaminen selkeytyy. Kun joukkoliikenteen suunnittelua kehitetään entistä kokonaisvaltaisemmaksi nykyisen eri tasoilla tapahtuvan pirstaleisen suunnittelun sijaan, matkaketjujen sujuvuus tulee parantumaan. Palvelutason voidaan olettaa paranevan myös erityisesti hajaasutusalueitten peruspalvelutasoisessa joukkoliikenteessä. Yksi joukkoliikenneorganisaatio tarjoaa asiakkaille myös entistä paremmat mahdollisuudet palautteen antoon. Koulu- ja sosiaalitoimessa kuljetusten yhdistely lisääntyy. Asiakkaat voivat kokea yhdessä matkustamisen palvelutason heikennyksenä. Toisaalta yhteiset matkat tarjoavat mahdollisuuden uusiin sosiaalisiin kontakteihin erityisesti sosiaalitoimen asiakkailla. Liikennöitsijät Jatkossa joukkoliikenneviranomaisella on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutasoon sekä mm. taksa- ja lippujärjestelmiin ja markkinointiin. Keskitetty organisaatio tarjoaa selkeän ja yksiselitteisen yhteistyökumppanin ja helpottaa liikennöitsijöiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Hallintokuntien kuljetusten kilpailuttamisen ja kuljetusjärjestelmän tehostamisen tavoitteena on pitää kurissa yhteiskunnan maksamien henkilökuljetusten ja taksimatkojen määrä ja kustannukset. Tämä on liikennöitsijöiden kannalta ei toivottavaa kehitystä. Kuljetusten kokonaismäärä kasvaa kuitenkin jatkuvasti väestön ikääntyessä ja koulumatkojen pidetessä, joten taksikyytejä hankitaan jatkossakin runsaasti. Lisääntyvä kilpailu pakottaa yritykset panostamaan kuljetuspalveluiden laatuun. Viranomaiset Uuden joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen suunnittelu- ja viranomaistehtävät lisääntyvät sekä ELYkeskuksessa että Jyväskylässä, jonka viranomaisalue voi siis jatkossa käsittää myös Laukaan ja Muuramen kunnat. Erityisen kuormittava on siirtymävaihe, jossa on luotava uusi joukkoliikenteen kunnallinen organisaatio sekä valittava ja otettava käyttöön uusi, kilpailuttamiseen perustuva joukkoliikenteen hoitomalli. Jyväskylän joukkoliikenneorganisaation vahvistaminen on välttämätöntä, jotta avoimen joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät pystytään hoitamaan. Toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät joukkoliikenteen palvelutason ja sitoutuvat sen toteutukseen sekä tekevät liikenteen järjestämisestä sopimukset liikennöitsijöiden kanssa. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen toimivaltainen viranomainen mahdollistaa entistä paremmin kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen. Isäntäkuntamallissa joukkoliikenteen järjestäminen ja valtion avustusten hakeminen siirtyvät Jyväskylän kaupungille. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetustiimin ansiosta sosiaali- ja koulutoimessa kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan liittyvät tehtävät vähenevät ja resursseja vapautuu ydintehtävien hoitamiseen. Liikenteen hoitoon on käytetty kuitenkin varsin vähän resursseja, joten vaikutukset eivät ole kovinkaan suuria. Kustannukset Kuljetuspalveluiden hankinnan keskittäminen, kuljetusten yhdistäminen sekä seurannan kehittäminen tehostavat kuljetusjärjestelmää, joka näkyy kustannusten nousun hidastumisena. Esitetyt kehittämistoimet edellyttävät, että nykyisen henkilökuljetuslogistikon lisäksi palkataan kaksi uutta henkilöä Jyväskylän seudulle; yksi joukkoliikenneasioiden hoitoon ja yksi kuntien henkilökuljetusten hoi-

13 toon. Palkkakustannuksiksi sivukuluineen voisi karkeasti arvioida noin 150 000 euroa/vuosi. Tämä on alle 1,5 % kuntien vuosittaisesti joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisbudjetista. Uudet henkilöt säästäisivät helposti palkkakustannukset, jos lakisääteisten kuljetusten hoitoa pystytään tehostamaan kuljetuksia kilpailuttamalla ja yhdistelemällä. Valtakunnallisten tavoitteiden saavuttaminen Valtakunnallisesti joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteeksi on asetettu joukkoliikenteen käytön lisääminen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä sekä peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Liikenne- ja viestintäministeriö on ohjeistanut kaupunkiseutuja tiivistämään yhteistyötä niin, että liikennekokonaisuus on yhden toimivaltaisen viranomaisen vastuulla sekä järjestämään liikenne uuden joukkoliikennelainsäädännön tarjoamin keinoin mahdollisimman lyhyellä siirtymäajalla. Selvityksessä esitetyt joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten organisoinnin kehittämistoimet palvelevat näitä tavoitteita. Esitetyt toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta joukkoliikennettä voidaan kehittää seudullisena kokonaisuutena ja kuljetusjärjestelmää tehostaa. Seudun omien tavoitteiden saavuttaminen Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Jyväskylän seudulla on nykyisin 5 %. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kulkumuoto-osuuden kasvattaminen 7 %:iin. Tämä edellyttää entistä suunnitelmallisempaa joukkoliikenteen kehittämistä myös kaupungin ja kuntien taholta. Joukkoliikenteen kehittämistyöhön tulee varautua vähintään tässä selvityksessä esitetyin henkilöresurssein. 4 Etenemispolku ja muistilista Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Sitä ennen joukkoliikenteen lupaviranomaiset solmivat siirtymäajan liikennöintisopimukset liikennöitsijöiden kanssa. Jyväskylän seudulla siirtymäajan liikennöintisopimukset ja siirtymäaika päättyvät - Jyväskylän kaupungin alueen paikallisliikenteessä 30.6.2014. - Laukaan ja Jyväskylän välisessä liikenteessä o 3 sopimusta (23 vuoroa) päättyy 30.6.2014 ja o 3 sopimusta (40 vuoroa) päättyy 31.5.2018. - Muuramen ja Jyväskylän välisessä liikenteessä o kolme sopimusta (208 vuoroa) päättyy 30.6.2014 o yksi sopimus (71 vuoroa) päättyy 31.5.2018 Siirtymäajan päätyttyä on aloitettava PSA:n mukainen liikenne myös liikenteen ja/tai käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisen osalta. Liikenne ja/tai käyttöoikeussopimukset tulee olla kilpailutettu merkittävästi ennen siirtymäajan sopimusten päättymistä. Taulukossa 4 esitettyyn etenemispolkuun on kirjattu siirtymäaikana tehtävät toimenpiteet ja tarvittavat päätökset siinä tarkkuudessa, kun asiat ovat olleet syyskuussa 2010 ennakoitavissa. Aikataulu on esimerkinomainen. Siirtymäaikana kaupunkiseudulla on tehtävä kolme välttämätöntä päätöstä: - päätös tavoiteltavasta joukkoliikenteen palvelutasosta (vuoden 2011 loppuun mennessä) - päätös toimivaltaisesta viranomaisesta (ennen palvelutasopäätöstä) - päätös valittavasta liikenteenhoitomallista (vuoden 2011 lopulla) Mikäli päätetään kaupunkiseudun yhteisestä toimivaltaisesta viranomaisesta, on samalla päätettävä viranomaisen organisointi- ja kustannustenjakotapa sekä varattava uudelle organisaatiolle riittävät resurssit.

14 Taulukko 4. Yksi mahdollinen etenemispolku joukkoliikenteen siirtymäaikana. Vuosi Kuukausi Toimenpide Vastuutaho 2010 9-10 Kaupungin päätös palvelusopimusasetuksen Jyväskylän kaupunki soveltamisesta 2010 31.10 mennessä Siirtymäajan seutulippua koskeva yhteistyösopimus ELY-keskus / Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 2010 31.10. mennessä Seutulippusopimusten uusiminen ELY-keskus ja liikennöitsijät 2010 31.10. mennessä Kaupunkilippusopimuksen uusiminen (lisäasiakirja siirtymäajan liikennöintisopimuksiin) Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Liikenne Oy 2010 10-12 Kaupungin joukkoliikenneinsinöörin rekrytointi Kaupunki 2010 2011 10/2010-1 / 2011 Neuvottelut seudullisesta toimivaltaisesta viranomaisesta järjestämistapa (isäntäkunta/kuntayhtymä) kustannustenjakoperiaate, resurssit Jyväskylä, Laukaa, Muurame, ELY-keskus 2011 1-2 Virallinen palvelutasopäätös JYSELI 2025 perusteella Joukkoliikenneviranomaiset alueellaan (ELY ja kaupunki) 2011 2-3 Kuntien päätökset seudullisesta joukkoliikenneviranomaisesta. Jyväskylä, Laukaa, Muurame 2011 3 Esitys LVM:lle joukkoliikenneviranomaista koskevasta Jyväskylä lakimuutoksesta (jos muodostetaan) 2011 1-6 Mahdollisen seudullisen organisaation perustamiseen liittyvät toimet - joukkoliikennejaosto tai -lautakunta -toimihenkilöiden rekrytointi ym. Jyväskylä (jos isäntäkuntamalli) Kunnat yhdessä (jos kuntayhtymä) 2011 10-12 Seudullinen toimivaltainen viranomainen aloittaa Jyväskylä, Laukaa, Muurame (heti kun lainvoima). Joukkoliikennetoimi- kunta lakkautetaan. 2011 10-11 Päätös liikenteen järjestämistavasta Joukkoliikenneviranomaiset alueellaan 2012 1 Seudullinen toimivaltainen viranomainen aloittaa Jyväskylä, Laukaa, Muurame (viimeistään) 2012 1-6 Linjasto- ja palvelutasosuunnittelu ja kustannusten arviointi ym. Palvelutasopäätös. - konsultti Toimivaltainen viranomainen alueellaan, seudun joukkoliikenneorganisaatio 2012 8-12 Kilpailuttamiskokonaisuuksien määrittely, kilpailutusaikataulun laatiminen (kilpailuttamisstrategia), Seudun joukkoliikenneorganisaatio kilpailuttamisasiakirjojen valmistelu - konsultti 2012 12 Ennakkoilmoitus tarjouskilpailusta. Joukkoliikenneviranomaiset alueellaan 2013 1 Tarjouspyyntöasiakirjojen tarkentaminen Joukkoliikenneviranomainen 2-3 1. tarjouskilpailun järjestäminen (vuonna 2014 Joukkoliikenneviranomainen päättyvät luvat, seutuliikenteessä sopimukset 4 vuodeksi) 5 Tarjouskilpailun ratkaisu Joukkoliikenneviranomainen 2014 7 Siirtymäaika päättyy. Kilpailutettu liikenne alkaa

Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen organisointiselvitys LIITEMATERIAALI KAUPUNKIKOHTAISIIN TIIVISTELMIIN

2 SISÄLTÖ 1 TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA ORGANISOINTI... 3 1.1 TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT... 3 1.2 VAIHTOEHDOT TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN ORGANISOIMISEKSI... 3 1.3 TOIMIVALTA-ALUEVAIHTOEHDOT JYVÄSKYLÄN SEUDULLA... 6 1.4 TOIMIVALTA-ALUEVAIHTOEHDOT KUOPION SEUDULLA... 7 1.5 TOIMIVALTA-ALUEVAIHTOEHDOT JOENSUUN SEUDULLA... 8 2 JOUKKOLIIKENTEEN HOITOMALLIT...10 3 HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JA VOLYYMI...13 4 HAASTATTELUJEN TULOKSET...15 4.1 JYVÄSKYLÄN SEUTU...15 4.1.1 Jyväskylä...15 4.1.2 Laukaa...18 4.1.3 Muurame...19 4.1.4 Ajankohtaista Jyväskylän seudulla...22 4.1.5 Yhteenveto ja konsultin alustavia arvioita...22 4.2 KUOPION SEUTU...24 4.2.1 Kuopio...24 4.2.2 Siilinjärven kunta...26 4.2.3 Karttula...28 4.2.4 Ajankohtaista Kuopion seudulla...29 4.2.5 Yhteenveto ja konsultin alustavia arvioita...29 4.3 JOENSUUN SEUTU...30 4.3.1 Joensuu...30 4.3.2 Kontiolahti...32 4.3.3 Liperi...33 4.3.4 Ilomantsi...34 4.3.5 Outokumpu...35 4.3.6 Polvijärvi...36 4.3.7 Juuka...37 4.3.8 Ajankohtaista Joensuun seudulla...38 4.3.9 Yhteenveto ja konsultin alustavia arvioita...39 5 TILANNEKATSAUS MUILLE KAUPUNKISEUDUILLE...40 5.1 LAHDEN KAUPUNKISEUTU...40 5.2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU...41 5.3 OULUN SEUTU...41 5.4 HÄMEENLINNAN SEUTU...42 5.5 YHTEENVETO...44

3 1 Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja organisointi 1.1 Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisia viranomaisia linja-autoliikenteessä ovat yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä 26 kunnallista viranomaista. Kunnallisista toimivaltaisista viranomaisista kolme on seudullisia: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Lahden kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki sekä vuoden 2011 alusta myös Tampereen kaupunki. Toimivaltaisia viranomaisia on pyritty kannustamaan siihen, että seudullisia kunnallisia viranomaisia muodostettaisiin lisää. Kunnallisesta itsehallinnosta johtuen muutokset toimivalta-alueissa edellyttävät kaupunkiseutujen omaa tahtotilaa. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki määrittelevät pääosin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltainen viranomainen mm. päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta ja määrittelee palvelutason toimivalta-alueellaan. Tehtäviin kuuluvat mm. - joukkoliikenteen konkreettisten palvelutasotavoitteiden laatiminen - joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen - joukkoliikenteen suunnittelu yhdessä yrittäjien ja muiden seudun joukkoliikenneviranomaisten kanssa - markkinaehtoisen liikenteen luvat - joukkoliikenteen hankinta, kilpailuttaminen ja järjestäminen - mahdollisesti muut joukkoliikenteen hoitoon liittyvät asiat, kuten markkinointi ja lippujärjestelmät Laissa velvoitetaan toimivaltaiset viranomaiset palvelutason määrittelyssä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Lisäksi laissa edellytetään toimivaltaisten viranomaisten suunnittelevan joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. 1.2 Vaihtoehdot toimivaltaisen viranomaisen organisoimiseksi 1. ELY ja keskuskaupunki 1 Tässä nykytilannetta eniten muistuttavassa mallissa kehyskuntien alueen toimivaltaisen viranomaisena olisi elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Keskuskaupungin sisäisessä liikenteessä toimivaltainen viranomainen olisi ko. kaupunki. Tällainen malli syntyy, jollei muunlaisia päätöksiä saada aikaiseksi. Hyvänä puolena voidaan nähdä: tuttuus ja helppo ja nopea toteutus kehyskunnat ja niiden vieruskunnat kuuluvat saman toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaalueeseen; tosin matkustajavirrat kehyskuntien ja niiden vieruskuntien välillä ovat vähäisiä verrattuina kehyskuntien ja keskuskunnan välisiin matkustajavirtoihin. Huonoina puolina mainittakoon: ei ole Paras-lainsäädännön hengen mukainen 1 lähde: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys, selvitysmies Matti Rainio 2009

4 joukkoliikenteen suunnittelu ja haluttaessa hankinta kaupunkiseudun käsittävänä seudullisena kokonaisuutena ei ole helposti toteutettavissa kehyskuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteeseensä ovat rajalliset. 2. ELY Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) voisi toimia toimivaltaisena viranomaisena koko kaupunkiseudulla (maakunnassa.). Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että nykyisin alueellaan toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena toimiva keskuskaupunki luopuisi toimivallastaan. Tässä selvityksessä mukana olevat kaupungit ovat voimakkaasti panostaneet alueensa joukkoliikenteen kehittämiseen, ja on epätodennäköistä että alueensa suurimpana joukkoliikenteen rahoittajana ne haluaisivat luopua toimivallastaan. Näin vaihtoehdon tarkastelu on lähinnä teoreettinen. Hyvänä puolena voidaan nähdä: kaikki alueen kunnat kuuluvat saman toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen ELY-keskuksessa on jo valmiina tarvittavaa osaamista Paras-lainsäädännön mukainen Huonoina puolina mainittakoon: kaupungin tehtävät eivät vähenisi samassa suhteessa kuin vaikutusmahdollisuudet. Mm. rahoitusjärjestelyjä koskevat sopimukset vaatisivat työtä heikko yhteys kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnitteluun nykyistä heikompi yhteys joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä keskuskaupungin vaikutusmahdollisuudet alueensa joukkoliikenteeseen heikkenisivät myös kehyskuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteeseensä ovat rajalliset ELY-keskuksessa ei ole valmiina riittäviä resursseja 3. Keskuskaupunki vastuukuntana (isäntäkuntamalli) Kuntalain mukaisella vastuukuntamallilla tarkoitetaan kuntien välistä sopimusjärjestelyä, jossa toinen kunta tuottaa yhteistoimintaan osallistuvien kuntien tarvitsemat, sopimuksessa määritellyt palvelut. Usein vastuukunnaksi tai isäntäkunnaksi kutsuttu tehtävän hoitamiseen sitoutunut kunta vastaa omalla organisaatiollaan tehtävän toteutuksesta. Seudullinen toimivaltainen viranomainen olisi kevyimmin toteutettavissa vastuukuntamallilla sijoittamalla se osaksi keskuskaupungin organisaatiota. Yhtenäisen suunnittelun kannalta on eduksi, että joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue kattaa ainakin koko työssäkäyntialueen. Näin alueen tärkeät sisäiset joukkoliikenteen yhteydet pystytään järjestämään viranomaisen toimesta ottaen huomioon kuntakohtaiset tarpeet. Samalla toteutetaan kuntarajat ylittävää yhteistyötä siten, että seutuliikenne ja kaupunkiliikenne tukevat toisiaan ja täydentävät palvelutasoa. Tämän kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueen ulkopuolelle suuntautuva joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Riittävän laajalla suunnittelualueella on mahdollista järjestää joukkoliikenne taloudellisesti ja tehokkaasti. Jatkossa tarpeen ja kokemusten mukaan on mahdollista harkita toimivaltaisen viranomaisen edelleen laajentamista koskemaan myös kehyskuntien joukkoliikennettä. Ainakin aluksi mutta mahdollisesti myös jatkossa keskisuurilla kaupunkiseuduilla kuitenkin työssäkäyntialueen kokoinen toimivalta-alue todennäköisesti riittäisi hyvin. Tällöin kaupunkiseutujen välinen joukkoliikenne suunniteltaisiin ja järjestettäisiin jatkossakin yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa

5 Poliittisesti päättävä elin voisi olla seudullinen joukkoliikennelautakunta, jossa on edustus kaikista mukanaolevista kunnista (Kuten Lahden ja Tampereen seuduilla) tai jonkin jo olevan lautakunnan alaisuudessa toimiva jaosto (kuten Hämeenlinnan seudulla). Valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä toimisi nykyisinkin kaupungin joukkoliikenteestä vastaava yksikkö tarvittavilla henkilöresursseilla vahvistettuna. Se valmistelisi yhdessä esimerkiksi kuntien joukkoliikennevastaavista koostuvan ohjausryhmän tai liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa joukkoliikennettä koskevat päätösesitykset joukkoliikennelautakunnalle. Hyviä puolia järjestettäessä toimivaltainen viranomainen keskuskaupunki vastuukuntana ovat: Paras-lainsäädännön hengen mukainen mahdollistaa joukkoliikenteen suunnittelun kaupunkiseudun käsittävänä kokonaisuutena käytetään hyväksi olemassa olevaa keskuskaupungin organisaatiota suhteellisen nopea toteuttaa antaa mahdollisuuden joustavaan omistuspohjaan; vain halukkaat kunnat lähtevät mukaan kehyskunnilla mahdollisuus vaikuttaa joukkoliikenteensä suunnitteluun hyvä yhteys kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnitteluun hyvä yhteys joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä Huonona puolena mainittakoon saatetaan mieltää liian keskuskaupunkikeskeiseksi voi edellyttää naapurikunnilta nykyistä syvällisempää paneutumista joukkoliikenneasioihin vaikutusmahdollisuuksien ja vastuun kasvaessa 4. Kaupunkiseudun kuntayhtymä Kunnat voivat osoittaa puitelain mukaiset yhteistoiminta-alueen edellyttämät tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi tai perustaa tehtäviä varten uuden kuntayhtymän. Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella (kuntalaki 78 ). Siinä sovitaan, miten jäsenkunnat järjestävät kuntayhtymän päätöksenteon. Kuntalain mukaan kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Oikeushenkilönä kuntayhtymä on oikeustoimikelpoinen eli se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Tehtävän siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan. Kunta voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yhtymäkokousedustajien, muiden luottamushenkilöiden tai esimerkiksi palvelusopimusten kautta. Kuntalain mukaisesti ylintä päätösvaltaa voi kuntayhtymässä käyttää joko yhtymäkokous tai jokin muu perussopimuksessa mainittu toimielin, esimerkiksi yhtymävaltuusto tai yhtymähallitus. Kuntayhtymän muusta organisoinnista, esim. toimielinten jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista voidaan joustavasti sopia kuntien välisessä, valtuustojen hyväksymässä perussopimuksessa. Kuntalain mukaan näiden toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuudesta. Perussopimuksen sisältö on melko vapaasti sovittavissa ja siinä voidaan sopia varsin pitkällekin menevästä delegoinnista. Jäsenkuntien tulee tämän vuoksi kiinnittää huomiota perussopimuksessa sovittavaan delegoinnin asteeseen, eli mm. siihen mitkä asiat kuuluvat jäsenkuntien päätettäväksi ja mitkä asiat esimerkiksi kuntayhtymän toimielimelle. Perussopimus on jäsenkuntien, eli omistajien välinen sopimus, joten perussopimuksen sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättävät jäsenkunnat.

6 Perussopimuksesta ja yleensäkin talouteen liittyvistä asioista on syytä neuvotella jäsenkuntien kesken jo asioiden valmisteluvaiheessa. Muutoinkin sujuvan yhteistyön edellytyksenä ovat toimivat ja vuorovaikutteiset yhteistyösuhteet kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Tarkasteltavina olevilla kaupunkiseuduilla työssäkäyntialue on huomattavasti maakuntaa pienempi kokonaisuus. Koko maakunnan laajuiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ei joukkoliikenteessä ole mitään erityistä tarvetta. Kaupunkiseuduilla ei ole myöskään valmiina sopivan laajuista, aihepiiriltään sopivaa kuntayhtymää. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen edellyttäisi siis todennäköisesti uuden liikennekuntayhtymän perustamista pääkaupunkiseudun tapaan. Tämä liikennekuntayhtymä vastaisi toimivaltaalueensa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kaupunkiseudun liikennekuntayhtymän toimivalta-alueen ulkopuolelle suuntautuva joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Hyviä puolia uuden liikennekuntayhtymän perustamisessa toimivaltaiseksi viranomaiseksi ovat: - antaa mahdollisuuden joustavaan omistuspohjaan; vain halukkaat kunnat lähtevät mukaan - mahdollistaa joukkoliikenteen suunnittelun kaupunkiseudun käsittävänä kokonaisuutena - kehyskunnilla mahdollisuus vaikuttaa joukkoliikenteensä suunnitteluun Huonona puolena mainittakoon - edellisiin verrattuna toteuttaminen vaatii aikaa - ei suoraa yhteyttä kaupunkiseudun maankäytön suunnitteluun. 4. Kunnalliset liikelaitokset 2 Kunnallisia liikennelaitoksia on ollut Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Kaikissa kaupungeissa on siirrytty ns. tilaaja-tuottajamalliin, jossa liikennelaitos on tuottajaorganisaationa mukana linja-autoliikenteen kilpailutuksessa. Helsingissä on aloittanut toimintansa Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymä, joka vastaa joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä toimivalta-alueellaan pääkaupunkiseudulla. HKL hoitaa vain metro- ja raitiotieliikennettä tuottajana. Linja-autoyksiköstä on muodostettu Helsingin Bussiliikenne Oy. Tampereella ja Turussa kaupungin organisaatioon kuuluva joukkoliikennetoimisto kilpailuttaa linja-autoliikennettä siten, että suorahankinnat Tampereen liikennelaitokselta ja Turussa kaupungin omistamalta bussiyhtiöltä vähenevät vuosittain. 1.3 Toimivalta-aluevaihtoehdot Jyväskylän seudulla Jyväskylän seudulla voi joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue rajautua perustellusti kolmella tavalla: - ELY-keskus toimii joukkoliikenneviranomaisena koko alueella (koko Keski-Suomessa) - Jyväskylä toimii joukkoliikenneviranomaisena kaupungin alueella ja ELY-keskus Laukaassa ja Muuramessa - Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat oman toimivalta-alueensa isäntäkunta- tai kuntayhtymämallilla, ja ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen muualla Keski-Suomessa. 2 lähde: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys, selvitysmies Matti Rainio 2009