PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITEASIA- KIRJA VUODELLE 2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (14) PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITEASIA- KIRJA VUODELLE 2004 Puolustusministeriö on valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 ja 13 :n nojalla päättänyt hyväksyä ja julkaista ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteet vuodelle 2004 tämän hallinnonalan tulostavoiteasiakirjan mukaisesti. Puolustusministeriön osastojen ja erillisyksiköiden sekä puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on sisäisessä tulosohjausprosessissaan huolehdittava siitä, että tässä tulostavoiteasiakirjassa mainitut tulostavoitteet tulevat asianmukaisesti niiden toteutumisesta vastuussa olevien henkilöiden tietoon. Talousarviosetuksen 14 :n mukaisesti puolustusministeriön vahvistamat tulostavoitteet toimitetaan tiedoksi myös valtiovarainministeriölle, valtiontilintarkastajille ja valtiontalouden tarkastusvirastolle. PUOLUSTUSMINISTERI Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola JAKELU TIEDOKSI PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Pääesikunnan suunnitteluosasto

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 2 (14) PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 3 2. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat vuosina 2002-2004 4 3. Vuodelle 2004 asetetut tulostavoitteet 5 3.1 Pääluokka 27. Puolustusministeriön hallinnonala 5 3.2 Luku 27.01. Puolustusministeriö 5 3.3 Luku 27.10. Puolustusvoimat ja luku 27.30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 6 3.4 Luku 27.92. Puolustushallinnon rakennuslaitos 9 4. Tulostavoitteiden toteutumisen seuranta 13

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 3 (14) 1. Yleistä Valtioneuvoston ohjesäännön 16 :n mukaan puolustusministeriön toimialaan kuuluvat: 1) puolustuspolitiikka; 2) sotilaallinen maanpuolustus; 3) kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen; 4) sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriön hallinnonalalla on käytössä puolustusministeriön, Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yhteistyönä määritetty, tulosohjaukseen perustuva hallinnonalan strateginen ohjausprosessi. Prosessilla pyritään yhdistämään toisiinsa pitkän aikavälin suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja talousarviosuunnittelu sekä toiminnan ja talouden seuranta. Ohjausjärjestelmää tullaan jatkossa edelleen kehittämään vahvistamalla Pääesikunnan tavoiteorganisaatio ja tehtävät. Lisäksi tulostavoitteita selkeytetään, niiden mittaamista parannetaan ja toteutumisen seurantaa tehostetaan vuonna 2003 valtionhallinnossa käynnistetyn tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen mukaisesti. Uudistushankkeessa valmistellaan mm. talousarvion kehittämistä ja erityisesti tulosbudjetoinnin vahvistamista sekä alustavien tulostavoitteiden esittämisen selkeyttämistä talousarvioesityksessä varainhoitovuodesta 2005 alkaen. Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja ovat sopineet, että tulosohjausjärjestelmää ja sisäistä laskentaa kehitetään tavoitteena nykyistä parempi puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden arviointi ja seuranta valtioneuvoston toimenpidesuosituksen mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2004 tulostavoitteiden perustana on ollut vuonna 2001 tarkistettu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja sekä sotilaallisen toimintakyvyn säilyttäminen vuonna 2004. Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja ovat sopineet 22.12.2003 puolustusvoimien tulostavoitteista vuodelle 2004. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja ovat vastaavasti sopineet 24.2.2004 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2004 tulostavoitteista. Tulosneuvotteluissa on sovittu myös tulostavoitteiden toteutumisen seurannasta. Puolustusministeriön omat tulostavoitteet perustuvat ministeriön sisäiseen tulosohjausprosessiin, johon sisältyvät mm. esimiesten ja alaisten väliset tulos- ja kehittämiskeskustelut. Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ohjeistavat itse omat sisäiset suunnittelu- ja seurantaprosessinsa valmisteltujen perusratkaisujen ja aikataulujen mukaisesti.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 4 (14) 2. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat vuosina 2002-2004 Alla olevassa taulukossa on esitetty luvuittain/momenteittain puolustusministeriön hallinnonalan (pääluokka 27) käytettävissä olevat määrärahat vuosina 2002-2004. Vuoden 2002 luvut ovat tilinpäätöksen mukaisia, ja vuoden 2003 osalta taulukko sisältää myös lisätalousarvioissa myönnetyt määrärahat. Momentti TP 2002 1000 TA 2003 1000 TA 2004 1000 27.01.19 PLM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 1) 165 000 172 500 27.01.21 Toimintamenot (PLM) 11 109 11 411 12 136 27.01.22 Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot 2) 800 500 500 27.01.74 Uudisrakennukset ja perusparannukset 3) 26 338 Luku 27.01. Puolustusministeriö 38 247 176 911 185 136 27.10.16 Puolustusmateriaalihankinnat 516 696 519 000 572 600 27.10.21 Puolustusvoimien toimintamenot 1 131 224 1 231 990 1 270 436 Luku 27.10. Puolustusvoimat 1 647 920 1 750 990 1 843 036 27.30.22 Rauhanturvaamistoiminnan kalustoja hallintomenot 24 466 59 368 43 424 Luku 27.30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 24 466 59 368 43 424 27.99.50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen 1 598 1 600 1 650 27.99.95 Kurssivaihtelut 8 30 10 Luku 27.99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 1 606 1 630 1 660 Hallinnonala yhteensä 1 712 239 1 988 899 2 073 256 1) Arvonlisäveromenot on budjetoitu vuoteen 2002 saakka valtiovarainministeriön pääluokkaan. 2) Momentin nimi on ollut vuoteen 2002 saakka Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista aiheutuvat menot. 3) Momentti on poistettu talousarviosta vuonna 2003 puolustushallinnon kiinteistöuudistukseen liittyen.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 5 (14) 3. Vuodelle 2004 asetetut tulostavoitteet 3.1 Pääluokka 27. Puolustusministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Osallistutaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluihin ja kehitetään puolustusjärjestelmää selontekojen mukaisesti. Kehitetään Suomen kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistoiminta- ja kriisinhallintakykyä Euroopan unionin tavoitteiden, PARPprosessin ja pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Puolustusmateriaalihankkeissa noudatetaan vuonna 2003 uudistettua puolustushallinnon materiaalipoliittista ohjelmaa ja yleisiä hankintaperiaatteita. Puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan. Uudistustyö on kiinteästi sidoksissa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Saatetaan loppuun vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet. Puolustushallinnon yhteistoimintaa lisätään muun yhteiskunnan kanssa toiminnan kehittämisvaatimusten ja ohjelmajohtamisen kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan keskushallinnon uudistamista jatketaan vuonna 2003 laadittujen selvitysten perusteella. Varmistetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten suoritusten arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto puolustushallinnossa. Selvitetään hallinnonalan budjetin vaikutukset hallituksen aluepolitiikkaan liittyen maan eri osissa. 3.2 Luku 27.01. Puolustusministeriö Puolustusministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Osallistutaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluihin ja ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä selontekojen mukaisesti. Kehitetään Suomen valmiutta osallistua EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluun ja kansainväliseen kriisinhallintaan sekä parannetaan edelleen yhteistoimintakykyä PARP-prosessin kautta. Tuotetaan perusteita strategiselle päätöksenteolle hankkimalla olennaista tutkimustietoa. Ministeriön intressit kohdentuvat turvallisuusympäristön muutokseen, kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämiseen osana kansallisia turvallisuusjärjestelyjä, sotilaallisen puolustusjärjestelmän strategiseen kehittämiseen sekä hallinnonalan toimintojen tehostamiseen. Vastataan hallinnonalan toiminnan ja rakenteen kokonaiskehittämisestä, huomioiden erityisesti yleinen tietoyhteiskuntakehitys. Ajankohtaiset kehittämisteemat liittyvät kumppanuustoiminnan laajentamiseen, tietohallintoon sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseen.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 6 (14) Varmistetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten suoritusten arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto puolustushallinnossa. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisjärjestelmä (urasuunnittelu ja seuraajapolut) sovitetaan vastaamaan uuden palkkausjärjestelmän vaatimuksia. Ohjataan, seurataan ja aikataulutetaan käynnissä olevia ja vuonna 2004 käynnistyviä tilausvaltuuksiin perustuvia puolustusmateriaalihankintoja. Ohjataan tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien toteutumista tehtyjen tulossopimusten ja materiaalipoliittisten linjausten pohjalta kiinnittäen erityistä huomiota siirtyvien erien määrän pienentämiseen, materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaan ja uudelleen kohdistamiseen sekä seurantaraportointiin Valmistellaan hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2005 ministeriön strategisten linjausten mukaisesti kehittäen erityisesti puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien budjetointia sekä puolustusvoimien toimintamenomäärärahojen mitoitusta, menoperusteita ja budjetointirakennetta. Seurataan kiinteistöhallintouudistuksen toteutumista ottaen huomioon kiinteistömenojen kokonaismenokehys sekä kehitetään puolustushallinnon alue-, toimitilaja ympäristöpoliittista ja strategista toimintaa mukaan lukien niihin liittyvä ohjaus ja seuranta. Otetaan käyttöön työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva ministeriön palkkausjärjestelmä vuoden 2004 aikana. Vakiinnutetaan ministeriön sähköisen asianhallintajärjestelmän toiminta ministeriön työvälineenä ja toimintatapana sekä aloitetaan järjestelmän edelleen kehittäminen laatimalla jatkokehityssuunnitelma puolustusministeriön tietohallinnan strategian 2002 mukaisesti. Kehitetään ulkoista ja sisäistä sähköistä viestintää, määritellään ja kehitetään kriisi- ja poikkeusolojen tiedotuskäytännöt sekä toteutetaan hallinnonalan kehittämishankkeiden (vuoden 2004 selonteko ja kumppanuushanke) viestintä sekä ohjataan koko hallinnonalan viestintää. 3.3 Luku 27.10. Puolustusvoimat ja luku 27.30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja ovat sopineet seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Suorituskyky Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. Maa-, meri- ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitetään valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisesti. 2010-luvun puolustusjärjestelmän suuntaviivat vahvistetaan valtioneuvoston seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 7 (14) Osallistutaan puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmisteluun valtioneuvoston selonteon laatimiseen liittyen. Saatetaan päätökseen vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet. Puolustusvoimien tutkimustoimintaa kehitetään ministeriön antaman ohjauskirjeen mukaisesti. Resurssit ja varojen käyttö Puolustusmateriaalihankkeissa otetaan käyttöön vuonna 2003 uudistettu puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma ja yleiset hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Puolustusmateriaalin hankintamäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja sitomaton osuus voi olla korkeintaan 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Vuodelta 2002 siirtyvät erät on käytettävä 1.6.2004 mennessä. Vuodelta 2003 siirtyneistä puolustusmateriaalimäärärahoista käytetään 1.6.2004 mennessä 40%, 1.9.2004 mennessä 65% ja 31.12.2004 mennessä kaikki. Määrärahat käytetään myöntämisvuosijärjestyksessä. Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80 %. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 3,5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja ko. momentin selvitysosassa eriteltyjen määrärahojen käyttötarkoitusten osalta varainhoitovuonna suunnitellun ja toteutuneen määrärahojen käytön poikkeama on korkeintaan 5 %. Puolustusvoimat jatkaa lähivuosina poistuvaan kalustoon liittyvän ampumatarvikemateriaalin nopeutettua poistamista. Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4 %. Alueita ja toimitiloja kehitetään kiinteistöalan määrärahakehysten puitteissa toiminnallisten muutoksien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Painopisteenä ovat selonteon 2001 toimeenpano, valmiusyhtymien ja johtamisjärjestelmien kehittäminen sekä puolustusministeriön räjähdepäätökseen ja tilausvaltuuksiin liittyvät hankkeet.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 8 (14) Henkilöstö Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Henkilöstövoimavarat tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita. Henkilöstöjärjestelmää kehitetään puolustusvoimien henkilöstöstrategian linjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti. Puolustusvoimien henkilöstöstrategia päivitetään vuonna 2004. Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1-5). Kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on 35 000. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisyksiköiden koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1-5). Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan erityisesti paikallispuolustuksen valmiutta. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen suunnittelu (urasuunnittelu ja seuraajapolut) ja uusi palkkausjärjestelmä saatetaan vastaamaan toisiaan. Kansainvälinen toiminta Jatketaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu. Suunnitelma tarkistetaan helmikuun loppuun mennessä. Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimuksien ja NORDCAPS:n periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan EU:n voimavaratyöryhmien työskentelyyn, aloitetaan toimenpiteet päätetyllä tavalla ja käynnistetään niiden edellyttämät hankkeet. Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi, mukaan lukien asevalvonta- ja aseriisuntajärjestelyjen toimeenpanon edistäminen puolustushallintoa koskevilta osilta. Kehittämishankkeet Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa on sovittu varsinaisten tulostavoitteiden ohella lisäksi erikseen seuraavista kehittämishankkeista: Puolustusvoimat määrittää ydintoimintonsa, jotka ovat johdettavissa puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Määrittelyä hyödynnetään arvioitaessa mahdollisuuksia siirtää tukitoimintoja kumppanuusjärjestelyjen piiriin. Otetaan käyttöön uudistettu puolustusmateriaalin suunnittelu- ja hankintaprosessi. Käynnistetään puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen PLM ak:n 226/0500/2003 ja myöhemmin tarkentuvan ohjauksen mukaisesti. Kehitetään tulosohjausjärjestelmää ja sisäistä laskentaa tavoitteena nykyistä parempi puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden arviointi ja seuranta valtioneuvoston toimenpidesuosituksen mukaisesti. Puolustusvoimien tulosjohtamista tehostetaan jatkamalla prosessijohtamisen käyttöönottoa. Työssä otetaan huomioon valtioneuvoston päätös, jonka mukaisesti kaikki hallinnonalat ottavat käyttöön terävöitetyn tulosohjaus- ja raportointimallin vuoden 2005 alusta alkaen.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 9 (14) Uusia yhteistyömuotoja ja kumppanuutta harkittaessa lähdetään liikkeelle määritetyistä ydintoiminnoista. Tukitoimintojen osalta käynnistetään selvitykset yhteistyömahdollisuuksista muun yhteiskunnan kanssa. Puolustusvoimien lääkintähuollon uudistaminen käynnistetään vuoden 2003 selvitysten pohjalta. Uuteen toimintamalliin siirrytään vaiheittain vuodesta 2004 alkaen. Uudessa toimintamallissa ollaan vuonna 2006. Taloudenhoitoa, materiaalihallintoa sekä toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa tukeva, integroitu tietojärjestelmäkokonaisuus (MAHATA-ympäristö) otetaan kokonaisuutena käyttöön vuoden 2004 aikana. Laaditaan suunnitelma puolustusvoimien tietohallinnon uudistamiseksi. Vahvistetaan pääesikunnan tavoiteorganisaatio ja tehtävät osana puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistusta. 3.4 Luku 27.92. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusministeriö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat sopineet laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Yleiset kehittämistavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta, osaaminen ja organisaatio kehitetään vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Laitoksesta kehitetään puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaava kiinteistö-, rakennus- ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankinta- ja tuottajaorganisaatio. Edistetään kiinteistöuudistuksen tavoitteiden saavuttamista ja osapuolten hyvää yhteistyötä ja osallistutaan aktiivisesti kiinteistöuudistuksen seuraamista varten perustettujen eri työryhmien ja neuvottelukuntien työskentelyyn. Parannetaan Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä, kilpailukykyä ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteistamisen avulla. Saatetaan loppuun kiinteistönhoidon tuotteistamishanke hinnoittelun saattamiseksi vertailukelpoiseksi yleisten markkinoiden kanssa. Kehitetään ympäristö- ja turvallisuusasioita osana rakennuslaitoksen toimintamallia. Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvona laskettu tavoitearvo on 3,8 asteikolla 1 5. Nykyinen arvo on 3,64. Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1-5. Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 3,54. Kehitetään erikseen sovittavalla tavalla kiinteistötoimen tiedonhallintajärjestelmiä palvelemaan tehokkaasti puolustushallinnon ja omistajien tiedonhallintatarpeita. Selvitetään rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan liittyvät mahdolliset rakennuslaitoksen tehtävät.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 10 (14) Kehitetään ja koordinoidaan pohjoismaista kiinteistö- ja ympäristöalan yhteistyötä osallistumalla yhteistyökokousten ja työryhmien toimintaan Pääesikunnan kanssa tehtävässä asiantuntijapalvelusopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Kehitetään Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistöalalla. Rakennuttamispalvelujen tulostavoitteet Rakennuttamispalvelut ja asiantuntijapalvelut tuotetaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti tehtyjen kumppanuussopimusten ja asiantuntijapalvelusopimuksen mukaisesti. Toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät annetussa aikataulussa Pääesikunnan tilausten mukaisesti. Kiinteistöjen ylläpidon tulostavoitteet Kiinteistönhoito ja siivous: Toteutetaan kiinteistönhoitopalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut tuotetaan sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Kiinteistöjen kunnossapito: Kunnossapitokorjaukset tehdään käyttäjän tarpeet ja omistajien tavoitteet huomioiden rakennuksiin, ulkoalueisiin ja rakenteisiin korjausohjelman mukaisesti. Käyttäjän erillistilaukset tehdään sovitussa laajuudessa, aikataulussa ja kustannuksissa. Energiapalvelujen tulostavoitteet Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla katselmusten edellyttämät energiansäästötoimet omistajan osoittamien varojen puitteissa. Lisätään käyttäjän tietoisuutta energian kustannuksista ja kulutuksista lisäämällä käyttäjäkoulutusta. Parannetaan energian toimintavarmuutta erityisesti kriittisissä kohteissa. Varmistetaan kustannuskilpailukyky energian hankinnassa. Perustetaan rakennuslaitoksen johdolla toimiva energiatoimialan yhteistyöryhmä ja kehitetään energiatoimialan tehokkuutta ja toimivuutta eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 11 (14) Hallinnon tulostavoitteet Tuotetaan hallintopalvelut tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Lisätään laitoksen toiminnan tuloksellisuusinformaatiota ja toiminnan läpinäkyvyyttä raportoinnin avulla. Osallistutaan puolustushallinnon tietohallinnon ohjausryhmän ja sen alaisena toimivan puolustushallinnon tietohallintotyöryhmän työhön. Tavoitteena on mm. toteuttaa hallinnonalan tietohallintostrategiaa, parantaa tietohallinnon kustannustehokkuutta sekä yhteen sovittaa hallinnonalan kehitystavoitteita valtionhallinnon kehitystavoitteiden kanssa. Kehitetään henkilöstön osaamista liittyen Rakennuslaitoksen asiantuntija- ja hankkijaroolin kehittämiseen, kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen ja maanpuolustustietämyksen syventämiseen. Parannetaan rakennuslaitoksen henkilöstön työhyvinvointia ja vähennetään eläkeja sairauskuluja työhyvinvointia tukevan toimintamallin avulla. Ulkopuolisia palveluja koskevat tulostavoitteet Puolustushallinnon ulkopuolelle tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyttämällä riittävä kate palvelujen hintaan. Maksullisen toiminnan tulos Puolustushallinnon rakennuslaitoksen nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tavoitteellinen tuotto-/kululaskelma on vuonna 2004 tulosalueittain seuraava: Kiinteistönhoito (milj. ) Siivous (milj. ) Kunnossapito (milj. ) Energiapalvelut (milj. ) Rakennuttamispalvelut (milj. ) Hallinto (milj. ) Yhteensä (milj. ) Myyntituotot 26, 7 15,3 24,4 45,1 5,2 0,1 116,8 Myynnin oikaisuerät Liikevaihto 26, 7 15,3 24.4 45,1 5,2 0,1 116,8 Muuttuvat kulut -23,0-13,7-22,3-43,5-4,3-106,8 Omien toimitilojen ylläpito 0,3 0,2 0,2 0,3 1,0 Myyntikate 4,0 1,8 2,3 1,9 0,9 11,0 Kiinteät kulut -3,4-1,5-2,3-1,9-0,9 0,3-9,7 Käyttökate 0,5 0,3 0,0 0,0 0 0,4 1,3 Poistot -0,5-0,3-0,0-0,0 0-0,4-1,3 Jäämä 0 0 0 0 0 0 0 Hallinnon kulut sisältyvät toimialojen kiinteisiin kuluihin.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 12 (14) Tunnusluku Tunnuslukujen tavoitetasot Kiinteistöjen ylläpidon ja energiapalvelujen tunnusluvuille asetetaan vuodelle 2004 seuraavat tavoitetasot: PhRakL:n ylläpitämät toimitilarakennukset: Hoito /htm 2 /kk (Ei sis. kiinteistöveroa eikä ns. käyttäjäpalveluita) Kunnossapito /htm 2 /kk Vuoden 2002 toteutuma 0,84 0,40 Vuoden 2003 ennakoitu 0,83 0,41 Vuoden 2004 tavoitetaso Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 40,3 40,0 40,0 Euro/MWh (lämpöenergia) lämmön hinta 40,3 42,9 45,5 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 12,9 12,9 12,9 Euro/MWh (sähköenergia) sähkön hinta 57,9 83,8 73,8 Veden ominaiskulutus l/rm3l 124 124 124 Euro/vm 3 (vesi) veden hinta 1,82 2,5 2,6 Henkilötyövuoden hinta euro/htv 32 172 33 000 33 900 0,83 0,42 Toiminnan laajuustietoja Vuosi 2002 toteutuma Vuosi 2003 ennakoitu Vuosi 2004 tavoitetaso Huoneistoala ( 1000 htm 2 ) (ylläpidettävät toimitilarakennukset) 3 470 3 400 3 320 Lämmitetty rakennustilavuus (1000 m 3 ) 10 600 10 400 10 100 Henkilöstömäärän kehitys (htv) 1 342 1 300 1 270 Rakennuslaitos muuttuu puolustushallinnon kiinteistöratkaisuun liittyen asteittain yhä enemmän palvelun tuottajasta palvelujen hankinta- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Vähennykset toteutetaan pääosin ns. luonnollisen poistuman avulla. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. euroa) Yhteensä 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot Myyntituotot 154,5 119,9 116,8 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 154,5 119,9 116,8 Maksullisen toiminnan kustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38,2-44,5-42,5 Henkilöstökulut -41,4-41,1-42,4 Vuokrat -2,4-1,9-1,9 Ulkopuoliset palvelut -67,2-25,9-24,0 Muut erilliskustannukset -4,4-5,3-4,7 Erilliskustannukset yhteensä -153,6-118,7-115,5 Käyttöjäämä 0,9 1,2 1,3

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 13 (14) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. euroa) Yhteensä 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Poistot koneista ja kalustosta -1,3-1,2-1,3 Korot -0,3-0,4-0,4 Toimitilojen pääomakustannus -1,3-0,0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -2,9-1,6-1,7 Kokonaiskustannukset yhteensä -156,5-120,3-117,2 Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -2,0-0,4-0,4 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 99 100 100 4. Tulostavoitteiden toteutumisen seuranta Puolustusministeriö, puolustusvoimat sekä Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestävät tulostavoitteidensa toteutumisen seurannan siten, että tässä tulostavoiteasiakirjassa asetettujen ja tulossopimuksiin kirjattujen tulostavoitteiden toteutuminen voidaan todentaa. Raportoinnin sisältö on virastoittain seuraava: Puolustusministeriö Puolustusministeriön osastot ja toimintayksiköt (vast.) seuraavat niille sisäisessä budjetissa osoitettujen määrärahojen käyttöä ja asetettujen tulostavoitteiden toteutumista sekä raportoivat asiasta kansliapäällikön määräämällä tavalla. Puolustusvoimat Pääesikunta raportoi puolustusministeriölle tulostavoitteiden toteutumisen ja käytetyt voimavarat sekä selvitykset ja arvioinnit seuraavasti: Kuukausittain määrärahojen käytön momenteittain ja talousarvion mitoituslaskelman tiliryhmäerittelyn mukaisesti. Kuukausittain (UM:lle ja PLM:lle) tarvittavat tiedot rauhanturvaamistoiminnan määrärahojen käytöstä: määrärahat, tulot ja menot sekä sidonnat momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut rauhanturvaamistoimintaan käytössä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. Kolme kertaa vuodessa (30.4., 31.7. ja 31.12. tilanteesta) tilausvaltuuksien käyttöja sitomistilanteen tilausvaltuuskohtaisesti niiden perustelumuistion pääjaottelun

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 14 (14) mukaisesti eriteltynä. Raporttiin lisätään arvio sitomis- ja käyttötilanteen kehittymisestä. Kaksi kertaa vuodessa tulos- ja vuosiraportissa sovittujen tulostavoitteiden toteutumisen, avain- ja tukituloksille kohdistetut henkilötyövuodet sekä niihin ja talousarviossa esitetyille puolustusvoimien tulosyksiköille kohdistuvat välittömät menot / kustannukset. Pääesikunnan kaksi kertaa vuodessa laatima tulos-/vuosiraportti sisältää lisäksi tulostavoitteesta riippuen seuraavat tiedot: Arvio tilannekuvan ja aluevalvonnan tasosta ja kehittymisestä. Selvitys puolustusvoimien tehtävien toteutumisesta ja puolustusvalmiuden kehittymisestä. Selvitys puolustushaaroittain kehittymisestä vastaavalla tarkkuudella kuin vuosille 2005-2008 annettu tulostavoite (luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä). Puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuutta koskevan tulostavoitteen toteutuminen (raportointiohjeet: PLM ak nro 774/0100/2001-15.10.2002 ja PE:n ak nro R3071/12.7/D/II - 19.12.2002). Karkea selvitys poistetusta maanpuolustuskalustosta ja siihen liittyvän ampumatarvikemateriaalin poistamisesta. Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4 %. Selvitys käytössä olevista, luovutetuista sekä uusista toimitiloista. Selvitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintavolyymistä ja tuen määrästä. Selvitys kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen kehittämisohjelman valmiuden toteutumisesta, hankintojen valmistelusta ja toteutuksesta sekä määrärahan käytöstä ml. arvio sitomis- ja käyttötilanteen kehittymisestä. Selvitys rauhankumppanuustavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä kansainväliseen toimintaan. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos raportoi tässä tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisten merkittävien poikkeamien syistä puolustusministeriölle 31.7.2004 tilanteesta elokuun loppuun mennessä toimitettavassa osavuositulosraportissa sekä koko vuoden 2004 osalta 16.3.2005 mennessä annettavassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2004 toimintakertomuksessa.