RISKIT IISALMI 15.11.2011 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI ETT RY
Seosrehuruokintaa käyttävät nautatilat keskimääräistä suurempia: Varastoidaan ja käsitellään suuria määriä erilaisia rehukomponentteja ja valmista rehua. Vauhti ja volyymit kasvavat, riskit kasvavat, ruokitaan suuria eläinmääriä, ongelmat kertaantuvat nopeasti => jos eläimiä sairastuu, niitä on useita
HYGIENIARISKIT: Rehun lämpeneminen, haitallisten bakteerien lisääntyminen rehussa Maa-aineksen ym. lian joutuminen rehun sekaan Homeet ja hiivat; hometoksiinit Ulosteperäiset bakteeritartunnat, ulostekontaminaatio - salmonella - EHEC
Raaka-aineiden puhtaus, niiden hyvä säilyvyys varastoinnin aikana ja vapaus rehun mukana leviävistä ulosteperäisistä bakteereista ja muista taudinaiheuttajista muodostaa perustan hyvälle ruokintahygienialle myös seosrehuruokinnassa. Perustana hyvälaatuinen säilörehu, mutta myös muut rehukomponentit vaikuttavat olennaisesti rehun kokonaislaatuun
Voidaan hyödyntää teollisuuden sivutuotteita, joiden käyttö ei maittavuuden tai sopimattoman koostumuksen takia tulisi muutoin kysymykseen Voidaan syöttää huonolaatuisia tai pilaantuneitakin rehukomponentteja, joita eläimet eivät muutoin suostuisi syömään
Rehun laadulla on oleellinen vaikutus rehun säilyvyyteen, maittavuuteen ja tuotantovaikutukseen Edulliset ja satunnaiset teollisuuden sivutuote-erät ovat riski eläinten terveydelle; nauta pitää yllätyksettömästä elämästä sekä tasalaatuisesta ruokinnasta Sekoittaminen ei sinänsä paranna rehun laatua!!
REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Rehukomponenttien varastointi on syytä pohtia jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa: Säilörehu ja kosteat rehukomponentit (mäski, perunarehu, tuoresäilötty vilja tms.): laakasiilot tai auma kovapohjaisella alustalla eli asfaltti tai betonilaatta - mieluummin katettu tila, peittäminen, suojaus linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta tuhoeläimiltä
REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Kateainerehujen käyttö Kateaineiden (perunarehu, murskevilja, ohrarehu) käyttö ei ole riittävä suoja, vaan myös kateaineena käytettävä rehu on syytä suojata: - suojaamaton kateainerehu (murskevilja, ohrarehu) houkuttelee tuhoeläimiä = > salmonellariski - kuiva kateainerehu imee alla olevasta rehusta kosteutta = > homehtumisriski, eristettävä muovilla => riski muovin joutumisesta rehun sekaan - kateaineena käytettävän perunarehun ph (5-6) laskee rehun sisäosassa maitohappokäymisen takia melko nopeasti noin 4:ään, pinnalla ei, pinta tummuu, homeita, hiivoja, klostrideja = > voi olla ruokintahygieeninen riski => pinnan peittäminen esim. oljella
REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Kuivat rehukomponentit: varastointi umpinaisissa pystysiiloissa tai laakasiiloissa REHUVARASTOT SYYTÄ SUOJATA LINNUILTA, JYRSIJÖILTÄ JA MUILTA TUHOELÄIMILTÄ!! = > nosto-ovet apejae-siiloihin? = > sileä kattorakenne, ei istumapaikkoja linnuille
REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Nestemäiset rehukomponentit (rankki, hera, melassisiirappi) - Umpinaisissa tiiviissä säiliöissä joka lämpöeristetty, varustettu sekoittajalla
REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI VARASTOKIERTO Rehukomponenttien varastokiero tulee suunnitella siten, että ne eivät ehdi homehtua tai pilaantua (erityisesti märät teollisuuden sivutuotteet). Säilyvyys: - käsittelemätön hera muutama päivä - tiivistetty hera tai rankki noin kaksi viikkoa - mäski ja tuoreleike avoin kasa 1-2 viikkoa, ilmatiiviissä säiliössä useita kuukausia - perunarehu 2-3 viikkoa, maitohappobakteerikäymisen ansiosta kauemminkin (esim. käyttö kateaineena) REHUVARASTOT TULEE PUHDISTAA REHUERIEN VÄLILLÄ!!
REHUN LÄMPENEMINEN Rehun säilyvyys riippuu; komponenttien puhtaus ja säilyvyys; rehun kosteus, happamuus ja lämpötila Rehuun joutunut maa ja kura heikentää säilyvyyttä Rehu syytä valmistaa ja jakaa lämpimänä aikana kahdesti päivässä, mikrobiologinen laatu heikkenee nopeasti Säilörehussa saattaa tapahtua virhekäymisiä ja muodostua haitallisia itiöitä Valmista rehua ei säilytetä navetassa; rehuun hajua navettailmasta, mikrobeja > maittavuus heikkenee Happolisä estää rehun lämpenemistä ( ph 4), heikentää kuitenkin kuidun sulavuutta ja rehun maittavuutta
MAAN JOUTUMINEN REHUN SEKAAN Huolellisuus säilörehun teossa, tasaiset nurmet, riittävä leikkuukorkeus, ei maata rehun sekaan Säilörehun varastointi laakasiilossa tai aumassa kovapohjaisella alustalla Seosrehun valmistus päällystetyllä alustalla, apevaunulle kovapohjaiset kulkureitit, ei maata pyörissä ruokintapöydälle
HOMEET JA HIIVAT Huonolaatuinen säilörehu ja pilaantuneet rehukomponentit voivat sisältää homeita ja hiivoja sekä hometoksiineja = > ruokintahäiriöt, vaikutus eläinten terveydentilaan, hedelmällisyys ym. Kateaineena käytettävä perunarehu homehtuu pinnasta, ellei sitä ole peitetty > pinta syytä poistaa ennen rehun ottoa ruokintaan. Kuivat kateaineet imevät kosteutta alla olevasta märästä rehusta ja homehtuvat REHUVARASTOJEN PUHDISTUS!!
ULOSTEPERÄISET BAKTEERITARTUNNAT YM. Säilörehunurmen viljely ja säilörehun valmistus; lannan pintalevitys on riski; jos lannassa salmonellaa tai EHEC- bakteereita ja lantaa joutuu rehun sekaan, ne säilyvät rehussa, rehun ph ei laske riittävän alas Rehuvarastojen suojaus linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta tuhoeläimiltä (salmonellariski!!) Rehun ja toisaalta lannankäsittely- ja eläinten laidunreittien pitäminen erillään tuotantorakennuksen ulko- ja sisäpuolella > ei lantaa rehualueelle tai apevaunun kulkureitille
APPEEN SEKOITUS Vanha, syömättä jäänyt rehu ei ole uuden rehun raaka-aine, heikentää maittavuutta ja rehuarvoa, saattaa levittää taudinaiheuttajia Apevaunun puhdistus riittävän usein, saattaa kertyä homehtunutta rehua (sekoitussäiliön yläosa) Apevaunun säilytys katetussa tilassa suojassa linnulta (istumapaikat rehuladon katto-orsilla) Appeen sekoitus kovapohjaisella (päällystetyllä) alueella
RUOKINNAN ULKOISTAMINEN Tehostaa koneiden käyttöä, mutta tautiriskit syytä ottaa huomioon Tautitilanteeltaan yhtenäinen suljettu tilarengas turvallisin vaihtoehto, mutta kuitenkin joudutaan liikkumaan myös muiden tilojen käyttämillä teillä
RUOKINNAN ULKOISTAMINEN Ulosteperäiset tartunnat suurin riski, joka pienenee, jos apevaunulla ei ajeta ruokintapöydälle (visiiripöytä, matto- tai kiskoruokkija, rehun jako esim. pienkuormaajalla rehuvarastosta) Pelisäännöt tilojen ja urakoitsijan kesken syytä selvittää etukäteen ja sopia kirjallisesti Rehulaki ei tunne seosrehu-urakointia, pitäisi rinnastaa rahtisekoittajaan, rekisteröidyttävä rehualan toimijaksi, noudatettava kuitenkin rehuhygienia-asetusta ja oltava omavalvontasuunnitelma Rehulain mukaan urakoitsijalla raskas vastuu = > vastuuvakuutukset kuntoon!!
MUUTA HUOMATTAVAA: Tuontirehut ja rehuaineet hankittava ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä tai muutoin tutkittava salmonellan varalta ennen käyttöön ottoa = > salmonellavakuutuksen suojeluehdot, eläinten hyvinvoinnin tuen ehdot ja Nasevan kansallinen taso edellyttävät Tilatason tautisuojaus; ei turhia kävijöitä eläintiloihin tai rehuvarastoihin, vierailijoille suojavaatetus; saappaat ja haalarit Ruokinnan turvallisuus- opas MTT / Tieto tuottamaan v. 2001
REHUVARASTOJEN MERKINTÄ Elintarvikkeiden alkutuotantoa koskevassa lainsäädännössä asetetut vaatimukset rehujen varastoinnin ja turvallisuuden suhteen: Edellyttää kirjanpitoa eläinten ruokinnassa käytetyistä rehuista sekä niiden varastointipaikoista Edellyttää tietoa siitä, mitä rehua kussakin varastossa on eli edellyttää käytännössä rehuvarastojen merkintää.
REHUVARASTOJEN MERKINTÄ Tulossa oleva lainsäädäntö (v. 2012?): Asetusluonnos rehualan toiminnanharjoittamisesta; maininta rehuvarastojen merkinnästä : Liite 7: Alkutuotannon toimijan kirjanpitovaatimukset: kirjanpidosta tulee käydä ilmi siilon tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu Vaatimus rehuvarastojen merkinnästä koskee kaikkia tilalla eläinten ruokinnassa käytettäviä rehuja; sekä tilalle ostetut että tilalla tuotetut rehut
REHUVARASTOJEN MERKINTÄ Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Rehuteollisuusyhdistys on laatinut yhdessä ETT:n kanssa ohjeen: Hyvät rehuvarastojen merkintätavat kotieläintiloilla Ohjeen mukainen merkintä koostuu yksilöidystä, siilokohtaisesta varastomerkistä ja rehuvarastoalueen paikan osoittavasta opastemerkistä Rehuvarastojen merkintäohje sekä ohjeet merkkien tilaamiseksi ja lista merkkitoimittajista löytyvät ETL:n (www.etl.fi) ja ETT:n (www.ett.fi) nettisivuilta
SALMONELLAN VUOKSI RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT TILANNE 01.01.-15.11.2011 >Nautatilat: - S. Typhimurium DT 104 4 tilaa - S. Typhimurium FT1 5 tilaa - S. Tytphimurium FT 41 1 tila - S. Typhimurium NST 1 tila - Salmonella ssp. 2 tilaa (tyypitys ei tiedossa tai kesken) - S. Altona 1 tila - S. Haifa 1 tila (1 tilalla s. Typhim. FT 1 + S. Haifa) 0 7 1 1 0 1 0 0 2 0 0 2
NAUTATILOILLA VUONNA 2011 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE 15.11.2011 >Teurastamoiden omavalvonta: -EHEC O 157:H7; 8 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 3 tilaa - EHEC O 145; 1 tila 2 0 0 5 0 0 1 0 3 0 1 0
YKSIKKÖKOON KASVAESSA MYÖS RISKIT KASVAVAT => POIKKEAMATILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA NIIDEN HALLINTA