TerWakaapunni yliopiston lehtori, Matti Salo
Oulun varhaisvaiheet Perustettiin 1605 Kehittyi pohjoisen Suomen suurimmaksi keskukseksi Kauppakaupunki > pohjoisen luonnontuotteet Koulukaupunki > pedagogio 1612, triviaalikoulu 1682 Uuden Oulun läänin pääkaupunki 1776
Oulun kulta-aika (1765 1880) Oikeus ulkomaankauppaan (tapulikaupunki) 1765 Taloudellinen liberalismi ja hyvät taloudelliset suhdanteet Laivanvarustuksen, laivanrakennuksen ja tervakaupan kukoistuskausi 2. tai 3. suurin kaupunki Suomessa 1700-luvun lopulla Suurin tai toiseksi suurin kauppalaivasto Suomen kaupungeista 1860-luvulla Suomen suurin tervanviejä > enimmillään 7-8 miljoonaa litraa tervaa vuodessa Runsaan sadan vuoden aikana Oulun laivavarveilla rakennettiin yli 500 suurta purjelaivaa Vilkkaat ulkomaiset yhteydet
Takaisin maakuntasarjaan Purjelaivakauden ja tervakaupan hiipuminen 1870-luvulta lähtien Laivanvarustuksen tilalle sahateollisuutta, nahkateollisuutta ja selluloosateollisuutta Hitaamman taloudellisen kehityksen kausi Kansainvälisyydestä maakunnallisuuteen Suomen kuudenneksi suurin kaupunki vuonna 1950 Edelleen tärkeä koulu- ja hallintokaupunki ja toisen maailmansodan jälkeen myös mittava varuskuntakaupunki Perusteollisuuteen ja julkisiin palveluihin painottunut talous vaarassa taantua 1970-luvulta lähtien
Oulu-ilmiö ja teknologiakaupunki Oulu Pienimuotoista elektroniikkateollisuutta 1970- luvun kuluessa Vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen teknologiapuisto > Technopolis Oulu ICT-teollisuuden nopea kehitys 1980-luvun lopulta lähtien > Oulun uusi kukoistus- ja kasvukausi Nokian menestyksen siivittämänä Teknologiasektori työllistää suoraan korkean teknologian tehtävissä lähes 10,000 ja kaikkiaan noin 18,000 henkilöä noin 800 yrityksessä Oulun alueella
Perustaminen Presidentti Urho Kekkonen 25.10.1957 allekirjoittamassa esitystä laiksi Oulun yliopistosta. Läsnä myös pääministeri V. J. Sukselainen ja opetusministeri Kerttu Saalasti. Laki Oulun yliopistosta 1958. Suomen järjestyksessä toinen monialainen valtionyliopisto Helsingin yliopiston jälkeen Yliopistolaitoksen alueellistamisprosessin ensimmäinen askel Oulun opettajakorkeakoulu yliopiston yhteyteen > kasvatusala Ensimmäiset tiedekunnat aloittavat toimintansa 1959 > painopisteeltään luonnontieteellislääketieteellis-teknillinen yliopisto
Suurta innostusta ja alkuvaiheen ongelmia Toiminta hyvin nopealla tahdilla lähes tyhjästä > vanhojen yliopistojen epäluulo Kilpailu resursseista Tampereen ja Jyväskylän uusien korkeakoulujen kanssa valtiovalta panostaa lopulta kehittämiseen, mutta rakentamisen edistymisessä suuria ongelmia > toiminta väliaikaisissa tiloissa hajallaan Rakenne monipuolistuu humanistisen alan myötä 1965
Nopean kasvun kausi 1960-luvun lopulta 1970-luvulle Oulun yliopisto merkittävä kehittämiskohde Etumatka muihin uusiin korkeakouluihin nähden Korkeakoululaitoksen kehittämislain painotukset sopivia Aluepolitiikka Koulutuksellinen vaikuttavuus jo vahvaa Tutkimustoiminta vielä kehitysvaiheessa Osoittautui onnistuneeksi alueelliseksi hankkeeksi > laaja poliittinen tuki Status nousussa korkeakoulukentässä Pyrkii kiinnittymään kansalliseen yliopistotraditioon Rakentaminen alkaa lopulta edistyä
YLIOPISTO TÄYSI-IKÄISTYY 1970-luvulta 1980-luvulle Hitaamman kasvun vaihe Uutena koulutusalana terveystieteet 1980-luvun puolivälissä Toimintojen vakiintumisen aikaa Tutkimuksellinen vaikuttavuus vahvistuu merkittävästi > kansallisen ja kansainvälisen tason huippututkijoita Rehtori Markku Mannerkosken johdolla profiloituminen teknologiayliopistoksi Tärkeä taustatekijä Oulun it-alan nousussa idulleen Rooli vielä hahmottumisvaiheessa: alueellinen yliopisto vai kansallisen tason eturivin tiedeyliopisto?
MUUTOSTEN JA UUSIEN HAASTEIDEN AIKA (1990-luvulta alkaen) Kauppatieteet uutena koulutusalana 1991 Useimmilla mittareilla mitaten Suomen toiseksi suurin yliopisto 1990-luvun alussa 1990-luvun leikkausuhkista toteutui rakennustekniikan koulutuksen lopettaminen Teknologiayliopisto hyötyy korkeakoulu- ja tiedepolitiikan teknologiapainotteisuudesta Tutkimus- ja teknologiavaikutus vahva Oulun seudun teknologiailmiön kautta > toisaalta jatkuvana haasteena vaikuttavuuden tehostaminen maakunnissa Uuden yliopistolain (2009) ja yliopistokentän uudelleenjärjestelyjen myötä strategiaksi entistä vahvempi suuntautuminen kansainväliseksi tiedeyliopistoksi
Lasaretinsaaren historiaa Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, tunnettu eri nimillä eri aikoina Rysänsaari (1600-l) > panimo, viinapolttimo, kalastusta, tervaa Polttimosaari (1776-1791) > kruunun viinanpolttimo Maaherransaari (1791-1834) > maaherran asuin- ja virkapaikka Lasaretinsaari (1834-1939) > lääninsairaala Sotilassairaala (1939-1999)