OULUN YLIOPISTON KEHITYS OSANA YHTEISKUNTAA JA KORKEAKOULULAITOSTA. Matti Salo

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTON KEHITYS OSANA YHTEISKUNTAA JA KORKEAKOULULAITOSTA Matti Salo Nordea-ilta

2 OY:N KEHITYSVAIHEET LAAJASSA YHTEISKUNNALLISESSA JA KORKEAKOULUPOLIITTISESSA KONTEKSTISSA Tarkastelunäkökulmat Periferisyyden/maantieteen merkitys Vaikuttavuuden muotoutuminen Kehitysvaiheet Perustaminen ja alkuvuodet ( ) Nopein kasvuvaihe ( ) Kansallisen tason eturivin yliopistoksi ( ) Täysi-ikäinen teknologiayliopisto tulosohjauksen kentällä ( ) Kansainvälistyvä tiedeyliopisto haasteellisessa toimintaympäristössä ( )

3 PERUSTAMINEN JA ALKUVUODET ( ) Perustamisen edellytykset ja perustelut Perustaminen 1958: järjestyksessä Suomen II valtionyliopisto ja I alueellinen yliopisto Karjala takaisin > aluemenetykset kompensoitavissa P-S:n luonnonvarat hyödyntämällä > tärkein perustamismotiivi Merkittävää lääkäri- ja opettajapulaa koko maassa > mahdollisti laajapohjaisemman yliopiston saamisen Periferian tarpeet tunnustettiin, mutta eivät olisi yksin riittäneet hankkeen toteutumiseen Periferian vahva edustus valtakunnanpolitiikassa auttoi perustamista Vanhoissa akateemisissa keskuksissa suurta epäluottamusta uutta yliopistoa kohtaan Periferinen sijainti toisaalta takasi selkeän vaikutusalueen ja toimintakentän Eksotiikkalisä > OY perustettaessa koko maailman pohjoisin yliopisto Oulun esikoisasema jossain määrin auttoi alkuvaiheen resurssikilpailussa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa P-S:n nuoriso ottaa yliopiston omakseen

4 NOPEIN KASVUVAIHE ( ) Korkeakoululaitoksen kehittämislaki 1966 > merkittävä yliopistolaitoksen kasvu Ensimmäiset aluepoliittiset lait 1966 > aluepoliittisen ajattelun institutionalisoituminen Erityisesti korkeakoulupolitiikassa vahva korkeakoulualueisiin ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin perustuva ajattelu OY hyötyi merkittävästi vahvan aluepolitiikan ajanjaksosta Toisaalta kilpailu kiristymässä > yliopistolaitoksen alueellistamisen II vaihe OY:llä kuitenkin selvä etumatka Vanhojen yliopistojen epäluulot hälvenevät > asema yliopistokentässä vakiintuu P-S:n akateeminen tyhjiö alkaa täyttyä Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutkimukseen panostetaan > perustamislakikin velvoittaa Oulun kaupunki alkaa kasvaa nopeasti

5 KANSALLISEN TASON ETURIVIN YLIOPISTOKSI ( ) Öljykriisi ja valtiontalouden lama > kehittämislain tavoitteista tingitään Aluepoliittisilla näkökohdilla edelleen painoarvoa Kasvu suuntautuu nuorimpiin alueellisiin yliopistoihin Lapin korkeakoulu/yliopisto 1979 Periferisyys ei OY:lle enää ratkaiseva kilpailuetu > Mannerkosken johdolla suunta kansallisen tason eturiviin > Laki Oulun yliopistosta (1983): ei enää mainintaa erityisestä Pohjois-Suomi missiosta Toimii tehokkaasti koulutuksen suihkukaivona Kansallisen ja kansainvälisen tason huippututkimusta monilla aloilla Yliopisto rakentaa pohjoista itsetuntoa, identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa > pohjoista sivistyneistöä alkaa valmistua jo toisessa polvessa alueen omassa yliopistossa

6 TÄYSI-IKÄINEN TEKNOLOGIAYLIOPISTO TULOSOHJAUKSEN KENTÄLLÄ ( ) Asteittain uuteen tulosohjauksen korkeakoulupolitiikkaan > elinkeinoelämän tarpeet ja kansainvälinen kilpailukyky Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään voimakkaasti 1990-luvun lama Ulkopuolisen rahoituksen merkitys korostuu Vahva kansallinen teknologiapolitiikka Aluepoliittisten näkökohtien painoarvo heikkenee/katoaa yhteiskuntapolitiikassa OY 1990-luvun alussa maan toiseksi suurin yliopisto > pystyy kilpailemaan tasaveroisesti muiden suurten kanssa Kokonaisstrategiassa (1994) pohjoisuustutkimus yksi kolmesta painoalasta mutta käytännössä vähempiarvoinen Pohjoisesta perifeerisyydestä tulee leimallisesti Lapin yliopiston brändi Alueellinen vaikuttavuus merkittävä ja monipuolinen ja pyritään edelleen tehostamaan maakuntatasolla OY välttämätön taustatekijä Oulun teknologiailmiön synnyssä ja kehityksessä kukoistukseen Yliopisto vastaa vahvasti ICT-alan tarpeisiin Oulu imee vahvasti muun P-S:n potentiaalia mutta toisaalta hidastaa sen valumista Ruuhka-Suomeen

7 KANSAINVÄLISTYVÄ TIEDEYLIOPISTO HAASTEELLISESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ( ) Yliopistouudistus 2009 > valtionyliopistot jäävät historiaan Yliopistojen välinen nollasummapeli ja kilpailu äärimmilleen Ulkopuolisen rahoituksen merkitys korostuu entisestään Nokia-vetoinen teknologiabuumi taittuu Globaaliin kilpailuun vastataan keskittämisellä ja kriittisen massan hakemisella Periferisyys jo lähtökohtaisesti ongelmallista > uskotaan vain vahvimpien keskusten olevan kilpailukykyisiä > kansalliset panostukset ennalta määrätyille voittajille (Aalto-yliopisto ja metropolipolitiikka) Keskeisyys/periferisyys vaikuttaa myös mahdollisuuksiin kerätä ulkopuolista rahoitusta Myöskään Oulun 1990-luvun huima teknologiamenestys ei takaa kansallisen tason uskoa tai erityiskohtelua 2000-luvulla Pohjoisuus/periferisyys pudotetaan OY:n strategisten painoalojen joukosta OY pakotettu tuottamaan sitä, mistä saadaan tulospisteitä > alueellinen tehtävä toissijaiseksi Käytännössä OY:n alueellinen vaikuttavuus edelleen vahva ja monipuolinen Suuria toiveita uusien menestyvien teknologia-alojen löytämiseksi