Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille. Trafi Meri 2016 seminaari 12.4.2016 Lolan Eriksson Hallitusneuvos



Samankaltaiset tiedostot
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS Liikenneministeri Anu Vehviläinen

KOMISSION KERTOMUS. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen mukainen Euroopan unionin toinen kaksivuotisraportti

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Pariisin ilmastosopimus

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Ympäristöministeriön koolle kutsuman NECA-työryhmän tulosten yhteenveto

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Suomen arvion mukaan sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.

Biopolttoaineiden tulevaisuus EU:ssa ja kansallisesti Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Lähes nollaenergiarakentamisen säädösten valmistelusta

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Katsaus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. HML , Pirkko Heikinheimo VNK

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS. rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Helavuori Markus(LVM) JULKINEN

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0131/21. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VTO Mänttäri Janne(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Fokusoitu Yksinkertaistettu Valmiina tulevaisuuteen. Strategia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Luovia ratkaisuja merenkulun ympäristöhaasteisiinmiksi

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. Ympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen

Rikkidirektiivin toimeenpano

KOMISSION TIEDONANTO. Arvio toimista, jotka YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA on toteuttanut

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI

Tieliikenne nollapäästöiseksi, mitä tämä edellyttää kaupungeilta?

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

Sääntely. Ylijohtaja Tuomas Routa

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA

Lentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

AKEn ympäristöjärjestelmä

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Miten Suomi pärjää EU:n sääntöviidakossa? Case verkkokoodit

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio:

Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille Trafi Meri 2016 seminaari 12.4.2016 Lolan Eriksson Hallitusneuvos 1

Pariisin ilmastosopimus: Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia Pitää keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 ᴼC ja pyrkien kohti 1,5 ᴼC Vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä Muuttaa teknologian kehitystä ja rahoitusvirrat kohti vähähiilistä tulevaisuutta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

Pariisin ilmastosopimus Oikeudellisesti sitova valtiosopimus Yhteisiä tavoitteita Velvoitteita kaikille maille, mutta päästövähennystavoitteet eivät sitovia, sopimusta täydentää kansalliset panokset (INDC) Kattava voimaantulo edellyttää vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Koskee 2020 jälkeistä aikaa Allekirjoitusseremonia YK:n päämajassa 22.4.2016; Suomi ja n 130 muuta maata mukana 3

188 maata antanut lupauksen/sitoumuksen (INDC) Kattaa yli 95 % globaaleista päästöistä Säännöllinen väliarviointi 5 v. välein ensimmäinen v 2023, päästötavoitteiden riittävyydestä arviointi jo 2018 4

EU:n rooli EU:n lupaus (INDC) EU:n 2030 energia- ja ilmastostrategian mukainen: vähintään -40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta Komissio antaa ehdotuksen EU:n ns. taakanjakopäätökseksi päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden vähennystavoitteesta kesällä 2016, kattaa mm kotimaan liikenteen ja maatalouden Ilmastodiplomatiaa ja köyhempien maiden tuen kasvattamista jatketaan Kv. lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämisestä sovittava ICAOssa ja IMOssa 5

Kv. lento- ja meriliikenne Ennusteiden mukaan nopeasti kasvavia sektoreita Osuus globaaleista päästöistä noin 4 5 % IMO:n GHG selvitys 2013: kasvuennuste merenkulussa 50-250 % vuoteen 2050 Pariisin sopimus ei sisällä nimenomaista kirjausta lentoja meriliikenteestä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös näiden sektoreiden tulee osallistua ICAO:n yleiskokous lokakuussa, jossa päätetään lentoliikenteen hiilineutraalista kasvusta 2020 lukien 6

Merenkulkusektori IMO päätti EEDI ja SEEMP -säännöistä vuonna 2011 EEDI säännöt pakottava sääntely kaikille uusille laivoille lipusta riippumatta varmistaa ilmastotavoitteen saavuttamisen ja laivojen tasavertaisen kohtelun 2025 kaikki uudet laivat 30 % energiatehokkaampia SEEMP laivojen energiatehokkuutta koskeva hallintasuunnitelma, koskee kaikkia laivoja 7

Katseet IMO:on Riittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää lisätoimia, kuten operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä ja taloudellista ohjausta IMO:n 3 askeleen etenemissuunnitelma Merenkulun ympäristösuojelukomitean (MEPC) 69. kokous 18.-22.4.2016: tarkoitus sopia laivojen polttoainekulutusta ja CO2 päästöjä koskevasta datakeruujärjestelmästä (DCS) koskee kaikkia laivoja yli 5000 GT käsitellään IMO:n työsuunnitelmaa jatkotoimista CO2 -päästöjen vähentämiseksi 8

Suomi toimii osana EU:ta Lähivuosien keskeinen asiakokonaisuus ilmastomuutokseen liittyvät toimet ja sopiminen CO2- päästöjen vähentämisestä koskevasta sääntelystä ja toimenpiteistä IMOssa IMO:n Datakeruujärjestelmän osalta toimivalta Unionilla johtuen EU:n merenkulun MRV-asetuksesta Muutoin jaettu toimivalta jäsenvaltioiden ja Unionin välillä ilmastoasioissa - tiivis koordinaatio Ympäristö- ja liikenneministereiden epävirallinen neuvosto 14-15.4. - käsitellään mm. toimia IMO:ssa ja ICAO:ssa 9

Kansallisen tason valmistelua Kansallisen tason valmisteluprosessit hoidetaan LVM:n ja Trafin yhteistyönä - kaikki sidosryhmät mukana Selvitetty 2011 IMO:ssa esillä olleita taloudellisen ohjauksen vaihtoehtoja päästökauppa ja ns. bunkkerimaksu Selvitys tarkoitus käynnistää miten CO2 päästöjen sääntely vaikuttaa Suomen ulkomaan meriliikenteen kustannuksiin, teollisuuden vienti- ja tuontikuljetuksiin sekä kilpailukykyyn ja työllisyyteen Suomen erityisenä haasteena talviolosuhteet ja jäävahvistetut laivat 10

Haasteita ja mahdollisuuksia CO2 päästöjen vähentäminen asettaa haasteita Vahvistaa mahdollisuuksia kehittää teknologiaa, operatiivisia toimintatapoja ja koko kuljetusketjua sekä ottaa käyttöön digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia Arvioidaan että suurin osa 2020 jälkeen rakennettavista Suomen lipun alla purjehtivista laivoista käyttäisi LNG:tä polttoaineena LNG vähentää CO2 päästöjä n. 20 %. Digitalisaation hyödyntämisestä laivojen operoinnin optimoinnissa ja polttoainekulutuksen säästämiseksi on jo merkittäviä saavutuksia 11

Toimintavalmiuksien vahvistaminen Tärkeätä varmistaa IMO:n sääntelyn täytäntöönpano globaalilla tasolla EEDI-sääntöihin kirjattiin velvoite avustaa erityisesti kehitysmaita sääntelyn täytäntöönpanossa ja teknologiayhteistyössä n. 70 % laivoista rekisteröity kehitysmaihin IMO-GEF-UNDP käynnistäneet GloMEEP projektin Global Industry Alliance (GIA) Suomi aktiivisesti mukana 12

k Kiitos Lisätietoja: lolan.eriksson@lvm.fi 13