Pikku Keke-Ketun tehtäväkortit - Kestävän kehityksen opas varhaiskasvatukseen
Sisällysluettelo Johdanto 3 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa 4 Kuinka hyödyntää tehtäväkortteja? 6 Ekologisesti kestävä kehitys 8 Kulttuurillisesti kestävä kehitys 10 Sosiaalisesti kestävä kehitys 12 Taloudellisesti kestävä kehitys 14 Lähteitä 16
Johdanto Kestävä kehitys on nousut vuosien saatossa yhä suuremmalla jalustalle globaalissa yhteiskunnassa kysymyksellä: Miten saamme luonnonvarojamme riittämään vielä tulevillekin sukupolville? Kestävässä kehityksessä onkin kyse kehityksestä, jolla pyritään mahdollistamaan tarpeiden riittävyys nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on turvata ihmisille terveellinen ja turvallinen elämä luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Pieni lapsi oppii sekä suhteessa ympäristöönsä, että siinä vaikuttaviin tekijöihin; ihmiset, tunteet ja tilanteet. Tästä syystä kestävä kehitys tulee nähdä osana suomalaista varhaiskasvatusta ja sen toteuttamista. Myös Opetushallitus (2018, 21) on linjannut, että varhaiskasvatuksen tehtävänä on ennen kaikkea ohjata ja opastaa lapsia kohti terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Ihminen omaksuu näin ollen jo lapsuudessaan kestävän elämäntavan periaatteita ja niiden mukaista toimintaa, mistä johtuen varhaiskasvattajien rooli näiden periaatteiden opettajina korostuu. Pikku Keke-Kettu ja hänen tehtäväpussinsa on työväline varhaiskasvattajille, jonka tarkoituksena on sekä helpottaa että selkeyttää tätä varhaiskasvatuksessa toteutettavaa kestävän kehityksen kasvatusta. Pikku Keke-Kettu 3
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa Kestävä kehitys on jaettu neljään (4) ulottuvuuteen, joiden tarkoituksena on selkeyttää kestävän kehityksen periaatteiden ja aatteiden kasvatusta, opetusta ja omaksumista. Nämä ulottuvuudet ovat ekologisesti-, kulttuurisesti-, sosiaalisesti- ja taloudellisesti kestävä kehitys. Ulottuvuudet toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään, esim. yksilön taloudelliset päätökset vaikuttavat niin ekologisiin, kuin sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Varhaiskasvatuksessa nämä ulottuvuudet näyttäytyvät monin eri tavoin: lasten kanssa voidaan muun muassa tutkia ympäristöä, kierrättää materiaaleja, leikkiä, käydä metsäretkillä, ihmetellä ja lukea tarinoita liittyen kestävään kehitykseen. Jokaiselle ulottuvuudelle on laadittu mallina jo kaksi tehtäväkorttia, joita varhaiskasvattajat voivat työssään käyttää. Nämä mallit löydät ulottuvuuksien omien otsikoiden alta, kappaleiden päätteeksi. Näiden valmiiden tehtäväkorttien lisäksi 4
jokaisen ulottuvuuden alle on kerätty listan muotoon muitakin ideoita ja ehdotuksia, joiden pohjalta varhaiskasvattajat voivat itse luoda uusia kortteja lasten kanssa ihmeteltäväksi. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsia ilon ja positiivisuuden kautta, vahvistaen heidän kokemaansa luontosuhdetta kokonaisvaltaisesti kohti ympäristövastuullista elämäntapaa. Tämä kasvatus toteutuu osana lapsen jokapäiväistä elämää muun muassa leikin, ihmettelyn, oivallusten ja kädentaitojen myötä. Keskeistä on, että kasvatuksessa integroidaan tietojen, tunteiden ja toiminnan kokonaisuus, milloin tilanne, jonka pieni lapsi kokee, vahvistaa kyseisen käyttäytymisen vahvistumista osaksi yksilön elämäntapaa. Juuri näiden kokemusten myötä, missä lapsi saa niin suuria ilon ja mielihyvän kokemuksia kuin oivalluksia, syntyy aitoa kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Tämän aidon kiinnostuksen myötä lapsi oppii toimimaan luonnon monimuotoisuuden rinnalla ja näin ollen huolehtimaan ympäristöstään. Voidaankin siis sanoa, että varhaiskasvatuksessa toteutettava kestävän kehityksen kasvatus edistää lasta omaksumaan kestävää elämäntapaa, lisäämässä hänen ympäristötuntemustaan. 5
Kuinka hyödyntää tehtäväkortteja? Pikku Keke-Ketun tehtäväkorttien tavoitteena on tutustuttaa lapset kestävän kehityksen arvoihin ja periaatteisiin, jolloin lapsille tarjotaan mahdollisuus omaksua terveellinen ja kestävä elämäntapa osaksi omaa toimintaansa. Avain asemassa on lasten kiinnostuksen ja oppimisen ilon herättäminen aihetta kohtaan. Tätä kiinnostusta herätetään monin eri keinoin: maskotin, Pikku Keke-Ketun, avulla, tehtäväkorttien mysteerin eli tehtävän ja aiheeseen liittyvän lorun myötä. Tehtäväkortit ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisten työväline, jonka avulla he opettavat jo aivan pienimmillekin lapsille kestävän kehityksen periaatteita pedagogisten toimintatuokioiden myötä. Tuokioiden kautta pyritään vaikuttamaan lasten käsitykseen luonnosta sekä näin opettaa lapsille luonnonvaroja ja -monimuotoisuutta suojaavia toimintoja ja käyttäytymisen tyylejä. Varhaiskasvattajien tulee kuitenkin olla unohtamatta, että lapsi oppii kaikkialla kaiken aikaan. Varhaiskasvattajan tehtävänä on suunnitella tehtäväkortti (sisältö ja aihe) jokaiselle pidettävälle kestävän kehityksen kasvatusta painottavalle pedagogiselle tuokiolle. Kyseinen tehtäväkortti suunnitellaan ja toteutetaan laminoituun muotoonsa varhaiskasvattajan toimesta. Tavoitteena on, että lasten osallisuus huomioidaan korttien suunnittelussa: mikä on tämänhetkinen kiinnostuksen kohde lasten keskuudessa liittyen kestävään kehitykseen? Lisäksi varhaiskasvattajien tulee havainnoida lasten kasvu- ja oppimistarpeita sekä näin pyrkiä yhdistämään heidän tarpeensa, toiveensa ja ajatuksensa kyseiseen tuokioon mahdollisimman hyvin. 6
Kortin valmistuttua se siirretään pussiin, josta yksi lapsi saa sen nostaa kyseisen toimintatuokion aluksi. Lapsen nostettua kortin, varhaiskasvattaja lukee siinä olevan lorun, joka liittyy kortin aiheeseen. Lorun tavoitteena on herättää lapset kuuntelemaan, motivoitumaan ja keskittymään päivän aiheeseen sekä herättää heissä kysymyksiä, joista lapset ja varhaiskasvattajat voivat avoimesti keskustella läpi toimintatuokion. Kansikuva aiheesta Aihe ROSKAT Hyi hyi roskia, pitäisikö niitä popsia? Minä en roskia siedä, en roskista pidä. Voisitko ne pois kerätä? Sisältö, motivointi loru aiheesta TEHTÄVÄ: Roskien kerääminen Korttiin kirjattu tehtävä Tehtäväkorttien alalaitaan on kirjattu tehtävä, joka käsittelee kyseistä aihetta kestävästä kehityksestä. Tätä kortin tehtävää varhaiskasvattajat ja ryhmän lapset lähtevät yhteisesti tekemään tai ratkomaan joko yhdessä ryhmässä tai pienryhmittäin. Tehtävä käsittelee aina jotain ulottuvuutta kestävästä kehityksestä. Muista kuitenkin, että ulottuvuudet ovat aktiivisessa yhteydessä toisiinsa aina! 7
Ekologisesti kestävä kehitys Ekologisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kaikkea aineellista, luonnon päällä eläviä materiaaleja. Näitä materiaaleja ovat kaikki, joista ihmiselämä on riippuvaista, kuten vesi, puut, kasvit, eläimet, hiili ja monet muut luonnonvarat. Kyse on näin ollen ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen kasvatuksessa tämä tarkoittaa kestävän elämäntavan periaatteiden opettamista, missä painotetaan luonnonvarojen kunnioittamista. Varhaiskasvatuksessa ekologinen ulottuvuus näkyy päiväkodin arjessa muun muassa seuraavilla tavoilla: luonnon raaka-aineiden säästäminen ja jätteiden minimointi, asioiden ja esineiden korjaaminen sekä kierrättäminen, kulkeminen jaloin, metsäretkillä ympäristön kunnioittaminen, päiväkodin pihan ja lähiympäristön siivoaminen, kierrätyskeskuksissa vierailu sekä luonnonmateriaalien lajittelu. Esimerkki tehtäväkortti 1. Kierrättäminen KIERRÄTTÄMINEN Pahvia ja paperia, metallia ja lasia, monen monta asiaa. Mistä tiedän mihin laitan, tämän luonnon tavaran? TEHTÄVÄ: Luonnonmateriaalien lajittelu 8
Esimerkki tehtäväkortti 2. Roskat ROSKAT Hyi hyi roskia, pitäisikö niitä popsia? Minä en roskia siedä, en roskista pidä. Voisitko ne pois kerätä? TEHTÄVÄ: Roskien kerääminen 9
Kulttuurisesti kestävä kehitys Kulttuurisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan yhteiskunnan ja sen kulttuurin perintöjä, niiden kannattelua sekä eteenpäin viemistä vielä tulevillekin sukupolville. Näin ollen tämä ulottuvuus on sidoksissa lapsen asuinmaahan ja sen kulttuuriin. Suomalaisen yhteiskunnan saadessa väriä entistä enemmän 2000-luvulla myös ulkomaalaistaustaisista perheistä, tulee varhaiskasvatuksessa huomioida myös perheen ja tämän lapsen synnyinmaa ja sen kulttuuri. Tavoitteena on säilyttää kulttuurinen monialaisuus ja viedä sitä eteenpäin. Kyse on aineettomiin hyödykkeisiin suuntautumisesta ja ihmisten ajatusmaailmojen vahvistamisesta. Varhaiskasvatuksessa tämä kestävän kehityksen ulottuvuus näyttäytyy lukuisilla eri tavoilla niin arjessa kuin pedagogisissa toimintatuokioissa: lasten ymmärryksen edistäminen kulttuurista, sen perinnöstä ja oikeudenmukaisuudesta, esineiden ihmettely ja hyödyntäminen, kansansadut, -musiikit ja -lorut. Esimerkki tehtäväkortti 3. Soittimet (kannel) SOITTIMET Minua voit silittää tai taputtaa, voit myös hieman koputtaa. Kuuntele mikä ääni; se on musiikin ääni! TEHTÄVÄ: Soittimien soittaminen 10
Esimerkki tehtäväkortti 4. Satukirja SATUKIRJA Olen tuttu sinun äidillesi, olen tuttu sinun mummillesi. Olen tuttu jokaiselle, kohta myös sinulle, siis kuuntele ja katsele! TEHTÄVÄ: Satutuokio 11
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutuminen vaatii yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista. Kyse on näin ollen yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Korostetussa asemassa ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhteiskunnan hyvinvointi. Huomio on kiinnitetty tällä ulottuvuudella nykyisten sekä tulevien sukupolvien hyvään ja mielekkääseen elämään yhteisessä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Varhaiskasvatusta lähestyttäessä sosiaalisuuteen liitetään tyypillisesti lasten taholta ystävät, sosiaaliset suhteet ja -taidot. Varhaiskasvatuksessa toteutettavaa toimintaa luodaan niin lasten kiinnostuksen kohteiden kuin lasten osallisuuden pohjalta. Osallisuuden toteutumiseen liittyy oleellisesti yhteiskunnan perus- ja ihmisoikeudet. Varhaiskasvatuksessa voidaan muun muassa järjestää Lapsen oikeuksien päivänä toimintaa aiheen tiimoilta. Esimerkki tehtäväkortti 5. Aurinko AURINKO Päivä paistaa, perhonen lentää, niitty nauraa, linnut laulaa, kulta siivet kimaltaa. TEHTÄVÄ: Aurinkolaulu ja - tanssi 12
Esimerkki tehtäväkortti 6. Ystävykset YSTÄVYKSET Ystävyyttä kalliimpaa, ei voi kukaan koskaan saavuttaa. Ystävyys hellii ja lohduttaa, käden suo lämpöisen. Ystävyys on lahja jokaisen. TEHTÄVÄ: Ystävyyssadun luku 13
Taloudellisesti kestävä kehitys Taloudellisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan yksilön päätöksiä ja hänen toimiaan. Jokaisella tekemällämme päätöksellä on jokin vaikutus toiseen ihmiseen ja muuhun lähiympäristöömme. Esimerkiksi lapsen huoltajan tehdessä päätöksen siitä, ettei osta lapselleen uutta lelua, vaan viekin hänet metsään rakentamaan käpyeläimiä vaikuttaa lapseen (luovuus, luontosuhde, tunnetaidot), huoltajaan (perhesuhteet) sekä ympäristöön (luonnonmateriaalien kierrättäminen, kestävä elämäntapa). Varhaiskasvatuksessa taloudellisesti kestävän kehityksen kasvatusta voidaan toteuttaa edellä mainitun esimerkin mukaisesti hyödyntämällä luonnon materiaaleja. Lisäksi päiväkodissa voidaan lasten kanssa piirtää liiduilla maahan, luoda kuvataidetta luonnonmateriaaleista tai hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Esimerkki tehtäväkortti 7. Maassa MAASSA Kiveä ja hiekkaa, ruohoa ja multaa. Eri kokoista ja eri väristä. Älä meitä hävitä, olemme täällä teitä varten. TEHTÄVÄ: Hiekkakakkujen rakentaminen 14
Esimerkki tehtäväkortti 8. Syyslehti SYYSLEHTI Olin ennen vihreä, nyt muutin väriä. Olen oranssi ja punainen, sekä hieman keltainen. Muutun ruskeaksi, maan ja metsän väriseksi. TEHTÄVÄ: Lehtien keräily ja niistä askartelua 15
Lähteitä Cantell, H. 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Luomi, A; Paananen, J; Viberg, K. & Virta, L. 2010. Keke päiväkodissa Kestävän kehityksen opas. 9. https://www.kierratyskeskus.fi/files/4679/keke_paivakodissa.pdf Parikka-Nihti, M. 2011. Pieniä puroja. Kasvua kohti kestävää kehitystä. Helsinki: Lasten keskus ja kirjapaja Oy. Parikka-Nihti, M. & Suomela, L. 2014. Iloa ja ihmettelyä. Ympäristökasvatus varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-kustannus. Peltomäki, P. 1997. Kestävä kehitys Tavoitteet ja todellisuus, esimerkkinä Sumiaisten kunta. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/11664/644.pdf?sequence=1 Pohjola, A. & Särkelä, R. (toim.) 2011. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Helsinki: WSOY. Ojanen, S. & Rikkinen, H. (toim.) 1995. Opettaja ympäristökasvattajana. WSOY. Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf Opetusministeriö. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa / Baltic 21E -ohjelma. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -Työryhmän ehdotus ohjelman käynnistyssuunnitelmaksi 36:2002. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80771/opmtr36.pdf?sequence=1&isal lowed=y Väätäinen, K. 2019. Kestävän kehityksen osa-alueiden ilmentyminen luonnontieteiden projektitöissä: Tapaustutkimus StarT-projektissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300996 16