1
Pohjoisen globaali merkitys nousee Ilmastonmuutos Uudet liikenneyhteydet Pohjoinen merireitti Uusi teknologia luonnonvarojen hyödyntämiseen Energiaratkaisut Miten tähän vastaa koulutusjärjestelmä??? 2
3
4 Mikro- ja pk-yritykset Suomessa Kokoluokka Osuus yrityksistä Osuus työntekijöistä Mikroyritykset 94% 28% 16% Pk-yritykset 6% 35% 33% Suuret yritykset <1% 37% 51% Osuus liikevaihdosta Suuren mikro- ja pk-yrityssektorin olemassaolo ei itsessään takaa talouskasvua, mutta se on menestyvien kansantalouksien keskeinen ominaispiirre. 4
Suomen yrittäjät 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0-3000 -6000-9000 -12000 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001-2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 1-4 h 5-9 h 10-19 h 20-49h 50-99 h 100-249 h Lisäys yhteensä 77 152 - suuryritykset - 274 - pk-yritykset 77 426 (alle 20h yritykset 56 583) 250-499 h 500-999 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous > 1000 h 5
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ROOLI (ml.amk) pyrittäessä parempaan???, pk- ja mikroyrittäjyyden rooli tulevaisuuden työllistäjänä avainasemassa 6
7
Oulun Eteläisen alue 2013 JOKILAAKSOT 3 seutukuntaa Haapaveden-Siikalatvan Ylivieskan Nivala-Haapajärven Merijärvi Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Sievi Nivala Haapajärvi Siikalatva Kärsämäki Pyhäntä 14 kuntaa Asukkaita n.90000 Kaupunki Reisjärvi Pyhäjärvi SeutuNet 8
Oulun Eteläisen yrityskartta 778 52 119 705 375 398 346 74 514 187 238 335 Yht. = 4597 131 325 * Aineistosta on poistettu asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöt, kunnan toimipaikat, kuntayhtymät, seurakunnat, säätiöt, tuntemattomat ja yhdistykset 9
JEDU 2013 Seitsemän ammattiopistoa Aikuiskoulutus integroitu ammattiopistoihin Järjestämislupa 3176, budjetti n.45 milj. Henkilöstöä n.550 Kehittämishankekanta noin 10 miljoonaa euroa Käytännönläheinen innovaatioiden tuottaminen 10
POHJOIS-SUOMEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJÄT TULOKSELLISUUSMITTARISTO 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1 061 1 037 Siika-Pyhäjokial.koulutuskuntayhtymä** 974 1 016 958 900 928 954 944 1 040 1 046 1 027 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä** 1060 1 070 1044 1 004 1 058 1 028 1 039 1 077 1 068 1 041 2 K-Pohjanmaan koulutusyhtymä 1030 1 025 996 1 012 1 061 1 050 1 097 1 093 1 038 1 025 3 Oulun seudun koulutuskuntayht. 984 972 998 981 983 986 998 992 1 020 1 034 Koill.-Pohjanmaan amm.koul.ky ** 993 992 1024 969 980 971 1 086 4 Raahen koulutuskuntayhtymä 988 945 945 979 968 954 951 1 006 961 966 5 Haapaveden Opist.kann.yhd. ry 829 850 887 832 868 882 800 895 6 Raahen Porvari- ja Kaupp.rah. 974 918 933 916 985 851 941 1 082 1 080 1 009 7 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 1010 1 055 1069 1 067 1 061 1 041 1 035 1 035 1 034 1 031 8 Kemi-Tornionl. koul.ky. Lappia 980 1 047 964 1 017 1 013 960 960 965 911 944 9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 999 900 984 1 032 986 951 978 977 957 956 10 Kemijärven kaupunki 1032 920 1015 983 975 1 035 974 990 937 941 *Kajaanin kaupungin luvut (maakunta-kuntayhtymä vuodesta 2007 alkaen) *Kemi-Tornion amm.korkeak. ky luvut (Lappia vuodesta 2009 alkaen) ** yhdistynyt Oulun seudun kuntayhtymään ** muodostaa osan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymästä 1.1.2012 lähtien 11
(Luvut Kamilta) 12
Laadullisen ennakoinnin tavoitteita Koulutus ja osaamistason nosto Kansallisten verkostojen yhteiskäyttö Alueellinen ennakointijärjestelmä Työelämälähtöinen koulutus Aikuiskoulutuksen tutkimus- ja oppimisympäristöjen ja uusien koulutusmallien kehittäminen Elinkeino- ja työelämäyhteyksien kehittäminen Yhteisen osaamisen ja voimavarojen hyödyntäminen, yhteisten palveluiden ja järjestelmien luominen 13
Hyödyt koulutuksen järjestäjälle? Keskustelun keskiössä on ammatillisuus ja sen kehittäminen sekä yhteistyön toteuttamisen käytänteet esim. työssäoppiminen Opettajan ja työelämän edustajan kohtaamisessa aito vuorovaikutus ja verkostoituminen Työelämäyhteistyö dokumentoituu ja tulee läpinäkyväksi eikä perustu olettamuksiin Huom! Työelämän kehittämiskumppanuudessa toimiminen ei ole perinteinen opettajan osaamisala ja vaatii perehdyttämistä 14
Laadullinen ennakointi JEDUssa Ennakointi ja palautejärjestelmä kaikilla koulutusaloilla Valitaan, mitä pidetään tärkeänä (makrotieto, palautetieto, prosessitieto) Tietojen hyödyntäminen (Koulutusalavastaavat ja työpaikat) Tietoisuus, että työelämä voi vaikuttaa koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen Toiminnan kehittäminen yhteisesti koulutustoimijoiden ja työelämätoimijoiden kesken Kokonaisjärjestelmä, ei irrallisia taulukoita tai dokumentteja Tiedot tuotetaan hyödynnettävään muotoon Aikuiskoulutukselle nopeasti tietoa koulutusten suunnitteluun ja kohdentamiseen 15
Keskeisiä periaatteita Työelämän organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden ennakointivalmiuksien kehittäminen. Haastetaan yritykset ja koulutusorganisaatiot yhteistyöhön. Tulevaisuuden hahmottamisen lisäksi työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö tulevaisuuden tekemiseksi. Osaamistarpeista saadaan parhaiten tietoa analysoimalla toimijoiden strategioita sekä kysymällä heiltä suoraan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista. 16
Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus 3. asteen koulutus JEDU, KPAMK, OAMK, OEI AVI Maakunnalliset politiikat Maakunnan liitto Valtakunnalliset politiikat ELY OKM, OPH SM TEM, MMM Työhallinto Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus TEM, TE -toimistot Työntekijät 17
Toiminta 2007-2013 JEDU -ennakoinnin prosessikuvaus Nykytila ja visio tulevaisuudesta Tulevaisuuden osaamistarpeet Ennakointijärjestelmän toiminta Vaihe 1 - taustainformaatio Vaihe 2 - klusterit Vaihe 3 - toimintamallit Vaihe 4 - kvalifikaatiot Vaihe 5 - toimiva järjestelmä Trendit ja heikot signaalit Työelämän näkemykset Muutokset toimintaympäristössä Toimintamallit Geneeriset taidot työelämässä Tulevaisuuden koulutusjärjestelmä Selvitykset ja tilastoaineisto KESU -prosessi Työvoiman tarve Työvoiman tarjonta Ikäluokkakehitys Ammattirakenteen muutos Ennakointimalli Tapa toimia Vastuut www-sivut PPL yhteistyö ELY -keskus -yhteistyö Toimijoiden haastattelut: Rehtorit, koulutusalavastaavat Työpaikkaohjaajat ja työpaikat Ennakointijärjestelmä Oulun Eteläisen alueella JEDUn tuottamana VATT, OKM, OPH, TIKE, TEM Ennakointimalli, yhteys maakunta- ja valtakunnan tasoon Tietokanta, pitkittäisja poikittaisleikkaukset AMKE ennakointiverkosto BM -toiminta Ennakointi systemaattista, jatkuvaa toimintaa 18
KÄYTTÖKOKEMUKSET Sosiaali- ja terveysalan haastattelut Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (2009-2011) Lähiesimiesten haastatteluiden perusteella käynnistetty koulutustoiminta: Oppisopimus lähihoitaja 2 v. (kaksi ryhmää) Johtamisen erikoisammattitutkinto 2 v. (kaksi ryhmää) Lääkehoidon koulutukset useita ryhmiä (kuusi lähipäivää) Lyhytkestoiset täydennyskoulutukset (1-3 pv) Henkilöstön osaamiskartoitukset 1/2008 05/2009 430 henkilön osaamisprofiilit ennakointijärjestelmään (kvalifikaatioiden ja niiden tason määritys, itsearviointi, esimiesarviointi => henkilöiden osaamispotentiaali ja osaamisvaje => analysointi ja osaamisen kehittäminen Kallion lähiesimiesten osaamisen arviointi JET koulutuksessa (360 asteen arviointi) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (2010) Useita lähihoitajakoulutusryhmiä Pyhäjärvellä (2010-2012) 19
KÄYTTÖKOKEMUKSET Majoitus-, ravitsemis- ja talousalan haastattelut ml kotityöpalvelut Työvoimapulasta kärsivien alojen tilanteen selvitys MARATA /KAM, SEDU, Rovaniemen KKY, Kouvolan seudun KKY Kotityöpalvelujen laatuverkostohanke Kouluttajille uusia kontakteja ja ajantasaista tietoa työelämästä Puualan kartoitus (JEDU, CENTRIA) Metallialan kartoitus (JEDU, CENTRIA) Autoalan haastattelut, Ylivieskan autolaakso 2011 VOSE hanke 2010 2012 JEDU osaamiskartoitukset koulutusaloittain 2012-20
Puualan kokemukset 2010-2013 Haastattelut JEDUn alueella 2010-2011 Haastattelut vaikuttivat siihen, että alueelle laadittiin puualan yhteinen strategia alueen koulutusorganisaatioille Jatkotyönä syntyi PUUASTE hanke, jossa pyritään koulutus- ja konsultointipalveluissa yrityksille yhden luukun periaatteeseen 21
22
Oulun eteläisen/ Jokilaaksojen alueen puutuotestrategia Tavoitetila: Olla Suomen johtava puutuotealan ammatillisen ja alemman korkeakoulutuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja kehityksen keskittymä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä alueen puutuoteyritysten kanssa ja joka kykenee palvelemaan asiakkaitaan yhden luukun periaatteella. Kehittää puutuotealan kehittämisympäristöä vastaamaan puutuotealan yritysten tarpeisiin palvelu-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tehtävä: Alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisen koulutuksen toteuttaminen Alueella olevan puutuoteosaamisen kokonaisvaltainen hyödyntäminen Puutuotealan työpaikkojen kehittäminen ja säilyttäminen alueella Alueen puutuotealan toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja ylläpito Puutuotealan työpaikkojen kiinnostavuuden lisääminen alueella Puutekniikan koulutuksen kiinnostavuuden ylläpito/kasvattaminen Painopistealat ja vastuuorganisaatiot: Puuntyöstö- ja terätekniikka (JEDU, Kalajoki): höyläys, saha Pintakäsittelytekniikka (CENTRIA): teollinen pintakäsittely Rakennuspuusepänteollisuus (JEDU, Nivala): ikkuna- ja oviteollisuus Teollinen puurakentaminen (JEDU, Nivala): elementtituotanto Levykalusteteollisuus (JEDU, Haapavesi) Suunnittelu ja työstötekniikka (JEDU, Haapavesi + CENTRIA): 3D-suunnittelu ja CNC-työstö 23
PuuAsTe kehittää uusia asiantuntija- ja testauspalveluja Centrian ja JEDU:n puutuotepalveluvalikoimaan luo ja tuotteistaa kattavan puutuotteiden testauspalveluvalikoiman ja asiantuntijapalveluverkoston Tarkennus Kehitys Pilotointi Tuotteistaminen Hankkeen kesto: 01.01.2012 31.12.2013 Tarkennetaan yrityksen/yritysryhmän asiantuntijapalvelun tarve Kehitetään asiantuntija-palvelu yhteistyössä yrityksen tai yritysryhmän kanssa Kokeillaan palvelun toteuttamista käytännössä yrityksen tai yritysryhmän tarpeeseen Kuvataan palvelun sisältö Määritetään palvelun hinta Laaditaan palvelun esittelymateriaalit WWW-sivut: www.centria.fi/puuaste Lisätietoja: Pauliina Mattila pauliina.mattila(at)centria.fi +358 44 4492 631 24
Case/Ylivieskan autolaakso 2011 Kartoituksessa haastateltiin kahdeksan autoalan avainhenkilöä ja saatiin tiedot 99 työntekijästä. Haastattelukysymykset: 1. Minkä ammattien edustajia yrityksessänne työskentelee ja mitä tietoja ja taitoja heillä on? 2. Mikä nykyosaaminen tulevaisuudessa ammattilaisillanne korostuu ja mitä uutta osaamista tullaan tarvitsemaan? 3. Mitä osaamista nykyisellä henkilöstöllä pitäisi olla nykyisen osaamisen lisäksi? 4. Jos olette palkkaamassa henkilöstöä yritykseenne, mihin ammatteihin ja mitä osaamista heiltä odotatte? 5. Onko teillä kiinnostusta kouluttaa henkilöstöänne tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja mihin tutkintoihin? 6. Mitä alihankintapalvelua tai tilapäistyövoimaa on ollut vaikea hankkia maakunnastamme? 7. Oletteko halukas tarjoamaan työssäoppimispaikkaa opiskelijalle? Mitä valmiuksia heiltä odotatte? 8. Kuinka moni henkilöstöstänne on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen? Minkä ammatin edustajat ja montako henkilöä? 9. Onko teillä halukkuutta työpaikkaohjaajakoulutukseen? Minkä ammattien edustajilla ja montako henkilöä? 25
Minkä ammattien edustajia yrityksessänne työskentelee? Ammattinimikkeet: Henkilömäärä % Autonasentaja, ajoneuvoasentaja, autofiksari, huoltoneuvoja 46 46,5 Myyjä (auto-, varaosa-), sihteeri 31 31,3 Johtaja, päällikkö, työnjohtaja 22 22,2 26
Välittömät lisäosaamistarpeet: Autonasentaja, ajoneuvoasentaja, ajoneuvomekaanikko, Autofiksaaja, Huoltoneuvoja Auton, kulkuneuvon vianetsintä, korjaustarpeen määrittely, vikadiagnostiikka Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Autojen korjaukseen ja huoltoon liittyvien materiaalien tuntemus Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius 27
Välittömät lisäosaamistarpeet: Automyyjä, Varaosamyyjä, Autosihteeri Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö, myyntihenkisyys Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Tekninen tietotaito, varaosat, tuotetietous Liikevaihdon ja myyntitilanteen seuranta 28
Välittömät lisäosaamistarpeet: Esimiehet ja päälliköt Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, ATKperustaidot Yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö 29
Tulevaisuudessa korostuvat Autonasentajan ja huoltoneuvojan osaamisessa Auton, kulkuneuvon vianetsintä, korjaustarpeen määrittely, vikadiagnostiikka Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Ympäristötietoisuus, ympäristömyönteisyys Autoalan sähkötekniikan perustaidot Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö 30
Tulevaisuudessa korostuvat Auto- ja Varaosamyyjän osaamisessa Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Ympäristötietoisuus, ympäristömyönteisyys Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö Hinnoittelu, tarjousten laskeminen Verkkokauppaan, nettikauppaan liittyvä osaaminen, sähköinen kaupankäynti 31
Tulevaisuudessa korostuvat Esimiehien/päälliköiden osaamisessa Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaidot Markkinointiin ja mainontaan liittyvä osaaminen Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Myyntitaidot ja myyntitekniikka, Hankintaosaaminen, ostotoiminta, hankintaprosessin hallinta Henkilöstöhallintoon, työsuhdeasioiden hoitoon liittyvä osaaminen 32
Mihin tutkintoihin on kiinnostusta? Automekaanikonammattitutkinnon suoritus (autokorimekaanikon ammattitutkinto, automekaanikon erikoisammattitutkinto) seitsemän henkilöä Varaosamyynnin koulutusohjelma (varaosamyyjän ammattitutkinto?) neljä henkilöä Automyyjän ammattitutkinnon suorittaminen kaksi henkilöä Yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen yksi henkilö Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon suorittaminen yksi henkilö Lisäksi kahdelle moottoripyöräasentajan/mönkijäasentajan koulutusta. Lisäksi kahdelle moottoripyöriin liittyvää koulutusta. 33
Lisätietoja koulutustarpeista: Varaosamyyjän koulutus pt. (myyntitaidot + asiakaspalvelu), lähiopetuskoulutus. Asiakaspalvelukoulutusta / -kurssi (lyhytkestoinen kurssi). Työnjohtajalle ja varaosamyyjille asiakaspalvelukoulutusta. 34
Kansainvälinen yhteistyö Puola/ Wielkopolska alue,asukkaita n.3,5 milj. Wielkopolska System of Monitoring and Forecasting Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja CENTRIA ammattikorkeakoulu ovat tehneet ennakointiyhteistyötä Poznanin teknillisen yliopiston kanssa viimeisten kolmen vuoden aikana. Yliopiston työryhmä on kehittänyt järjestelmän laadullista ennakointia varten. Kvalifikaatiopohjaista järjestelmää käytetään koulutustoimijoiden ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseksi ja opiskelijoiden työllisyyden parantamiseksi Järjestelmän avulla on mahdollista tehostaa työmarkkinoiden toimintaa. Yritykset voivat hakea uutta työvoimaa ja yksilöidä tarvittavan työvoiman vaatimukset järjestelmän avulla. Kvalifikaatioita tarkastelemalla, pisteyttämällä ja arvioimalla saadaan selville työnhakijan todellinen osaaminen. 35
Jatkotoimenpiteet Tarvitaan yhteiset työkalut/ tietojärjestelmät, jotta eri alueiden aineistot ovat kaikkien hyödynnettävissä (aineistojen käytettävyys ja luotettavuus paranee). Ennakointi on oleellinen osa koulutustoimijoiden työtä, jotta koulutuksen työelämälähtöisyys/vastaavuus voidaan turvata. Tietojen päivittäminen on luonteva kytkeä työssäoppimisen ja muun työelämäyhteistyön yhteyteen. 36
TOIMINTAMOTTOMME OPETUKSEN MUUTTAMINEN/ KEHITTÄMINEN (Huberman 1992) OPETUKSEN METAFORA EI ENÄÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ OLE ORKESTERI, JOTA OHJATAAN ENNALTA LAADITUN PARTITUURIN AVULLA, VAAN JAZZ-BÄNDI, JOKA IMPROVISOI JATKUVASTI OMAN YMMÄRRYKSENSÄ JA RITUAALIEN ASETTAMISSA RAJOISSA Justinus/Haapavesi http://www.youtube.com/watch?feature=pla yer_embedded&v=d7or7sicvva 37