KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen loppuraportti 26.3.2015
Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Selvityksen tausta... 4 1.2. Työn organisointi ja aikataulu... 4 2. Selvityksen tavoite... 8 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus... 9 4. Selvityksen kunnat... 11 4.1. Kuntien perustiedot... 11 4.2. Tilastotietoa kunnista... 12 4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot... 21 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot... 23 4.5. Kuntakonsernit... 25 4.6. Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta... 27 4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima... 29 4.8. Kuntien välinen yhteistyö... 31 4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa... 32 5. Palvelurakenne... 34 5.1. Kangasalan palvelurakenne... 34 5.2. Kuhmoisten palvelurakenne... 35 5.3. Pälkäneen palvelurakenne... 36 5.4. Toiminnan kustannukset... 37 6. Kuntien talouden kehitys... 39 7. Analyysi kuntien nykytilanteesta... 46 8. Uusi kunta 2017... 50 8.1. Uuden kunnan visio ja yleiset tavoitteet (strategia)... 50 8.2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos... 52 8.3. Muut muutokset kuntien toiminnassa vuoden 2017 mennessä... 53 8.4. Uuden kunnan organisaatio... 54 8.5. Uuden kunnan palvelutoiminta... 55 8.6. Uuden kunnan henkilöstö... 61 8.7. Uuden kunnan talous... 65 8.8. Kuntalaisten lähivaikuttaminen ja demokratia... 72 8.9. Uuden kunnan yhteistyö muiden kuntien kanssa... 72 8.10. Yhdistymissopimuksen sisältö... 73 9. Haitat ja hyödyt (toinen vaihe)... 74 9.1. Swot-analyysi vaihtoehdoista... 74 2
9.2. Elinvoiman näkökulma... 77 9.3. Vision ja strategian toteutuminen... 78 9.4. Talouden näkökulma... 79 9.5. Yhteenveto... 80 10. Liitteet... 82 11. Allekirjoitukset... 98 3
1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta Kuntarakennelain (1698/2009) ja sen muutosten (478/2013) tultua voimaan, ovat useat kunnat joutuneet selvittämään kuntarakenteen muuttamista. Tavoitteena laissa on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lakimuutoksen vuoksi Kangasalan kunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiseen selvitykseen (Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu Tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen). Selvitykseen osallistuneet kunnat täyttivät omalta osaltaan kuntarakennelain mukaisen velvoitteen selvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta kuuluu toiminnallisesti Tampereen kaupunkiseutuun mm. työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Pälkäne tekee myös laajaa yhteistyötä etenkin Kangasalan kunnan kanssa. Kunnan suuntautuminen Tampereelle on selkeää. Pälkäneen kunta kuitenkin jättäytyi pois Tampereen kaupunkiseudun selvityksestä ja on tästä syystä edelleen velvollinen tekemään selvityksen. Kuhmoisten kunta kuuluu kahdesta muusta poiketen Keski-Suomen maakuntaan ja tekee laajaa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoinen tekee Jämsän kanssa myös kuntarakennelain mukaista selvitystä. Kunta kuitenkin haluaa tarkastella myös vaihtoehtoista suuntautumista Kangasalan ja Pälkäneen kuntien suuntaan ja tästä syystä haluaa olla mukana myös nyt tehtävässä selvityksessä. Kuntien johto tapasi kesäkuussa 2014 ja neuvotteli alustavasti kuntarakenneselvityksen tekemisestä kuntien kesken. Tällöin sovittiin, että koska Pälkäne ei ole vielä tehnyt lain vaatimaa selvitystä, se ottaa tästä selvityksestä pääasiallisen vastuun. Selvitystyön suunnittelu alkoi virallisesti kesäkuussa 2014 Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustojen pyytäessä Kangasalan kuntaa mukaan kuntarakenneselvitykseen. Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi selvitykseen osallistumisen syyskuussa. Kunnanvaltuustot käsittelivät selvitykseen osallistumista seuraavasti: Kuhmoinen 16.6.2014, Pälkäne 18.6.2014, Kangasala 8.9.2014 1.2. Työn organisointi ja aikataulu Selvitystä tekemään päätettiin kuntien kesken olla käyttämättä ulkopuolista selvittäjää. Sen sijaan kunnat päättivät tehdä selvityksen käyttäen olemassa olevaa henkilöstöä. Koska kunnat olivat päättäneet, että Pälkäne ottaa suurimman vastuun selvityksen tekemisestä, valittiin selvityksen tekijäksi hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Pälkäneen kunnalta. Selvityksen organisaatio koostuu ohjausryhmästä, kuntajohtajaryhmästä ja kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä johtaa työtä ja kuntajohtajaryhmä valmistelee asiat tälle. Työryhmät tuottavat materiaalia selvitykseen ja antavat omaa asiantuntemustaan selvitykseen. 4
Ohjausryhmä Kuntajohtajaryhmä Palvelutyöryhmä Hallinto- ja taloustyöryhmä Selvitys jakaantuu teemallisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään kuvaamaan kuntien nykytilaa ja sen haasteita. Työ tehtiin kunnissa toimialojen omana työnä. Selvityksen tekijä kokosi tuotetusta materiaalista jokaiselle kunnalle nykytilakuvauksen. 1. vaiheen aikana järjestettiin kuntien valtuustoille suunnattu seminaari, jossa tiedotettiin selvityksen tekemisestä ja keskusteltiin valtuutettujen odotuksista selvityksen suhteen. Kaikissa kunnissa järjestettiin 1. vaiheen päätymisen aikaan kuntalaistilaisuudet. Tilaisuuksissa kerrottiin selvityksen tekemisestä ja siihen mennessä saaduista tuloksista. Vastaavat tilaisuudet järjestetään selvityksen päättymisen jälkeen. Toisessa vaiheessa keskityttiin mahdollisen kuntaliitoksen tuoman uuden kunnan suunnitteluun. Tällöin pääpaino siirtyy kuntakohtaisesta työskentelystä yhteistyöskentelyyn. 22.1.2015 järjestettiin kuntien johtoryhmille suunnattu seminaari, jossa learning cafe tyyppisissä työpajoissa ideoitiin kuntien nykytilaa, yhteistyön mahdollisuuksia ja kuntaliitosta. 13.2.2015 järjestettiin seminaari kuntien kunnanhallituksille. Seminaarissa esiteltiin siihen mennessä saatuja tuloksia ja haettiin poliittista ohjausta työn jatkamiseen. Hallinto- ja taloustyöryhmä kokoontui neljä kertaa selvityksen aikana ja palvelutyöryhmä kolme kertaa. Virallisten kokoontumisten lisäksi työryhmien jäsenet kokoontuivat pienemmillä kokoonpanoilla. Ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Nimi Nimike Kunta Kouhia Raimo Kunnanvaltuuston Kangasala puheenjohtaja Jokinen Mira Kunnanvaltuuston Kuhmoinen puheenjohtaja Urkko Petri Kunnanvaltuuston Pälkäne puheenjohtaja Lyytinen Heikki Kunnanhallituksen Kangasala puheenjohtaja Malin Kimmo Kunnanhallituksen Kuhmoinen puheenjohtaja Laesterä Eero Kunnanhallituksen Pälkäne puheenjohtaja Auvinen Oskari Kunnanjohtaja Kangasala 5
Heusala Anne Kunnanjohtaja Kuhmoinen Koivisto Janita Kunnanjohtaja Pälkäne Niemi Tapio Henkilöstön edustaja Kangasala Hellsten Sami Henkilöstön edustaja Kuhmoinen Hartonen Toni Henkilöstön edustaja Pälkäne Saukkoriipi Aleksi Hallintokoordinaattori Pälkäne Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Eero Laesterä ja sihteerinä Aleksi Saukkoriipi. Selvityksen tekemiseen osallistuivat seuraavat henkilöt kunnista: Nimi Nimike Kunta Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Harju Raija sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Kivineva Jarmo kehitysjohtaja Kangasala Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saaarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Sillman-Sola Jonna hallintojohtaja Kangasala Silván Lasse elinkeinojohtaja Kangasala Sipola Hannu atk-päällikkö Kangasala Tetri-Lähde Eija henkilöstöjohtaja Kangasala Heusala Anne kunnanjohtaja Kuhmoinen Kummala Arto kehittämisasiamies Kuhmoinen Luukkanen Sanna hallintojohtaja Kuhmoinen Talja Reetta taloussihteeri Kuhmoinen Terho Pertti sivistystoimenjohtaja Kuhmoinen Hirvonen Tuomas harjoittelija Pälkäne Koivisto Janita kunnanjohtaja Pälkäne Kuisma Marja aluearkkitehti Pälkäne Käenniemi Anitta rakennustarkastaja Pälkäne Laesterä Eero kunnanhallituksen Pälkäne puheenjohtaja Leino Toni kamreeri Pälkäne Nest Mauri sivistystoimenjohtaja Pälkäne Pinola Harri tietohallintopäällikkö Pälkäne Saukkoriipi Aleksi hallintokoordinaattori Pälkäne Sorri Mia hallintojohtaja Pälkäne Vaismaa Marketa kulttuurituottaja Pälkäne Vesava Matti tekninen johtaja Pälkäne Kuntarakenneselvityksen ensimmäinen vaihe eli nykytilakuvaus valmistui joulukuun alussa 2014 ja ohjausryhmä hyväksyi sen 9.12.2014. Selvityksen toinen vaihe valmistui maaliskuussa 2015 ja ohjausryhmä hyväksyi sen 25.3.2015. 6
Selvityksen tärkeimmät päivämäärät ja tapahtumat: Tapahtuma Ajankohta Osallistujat Neuvottelu selvityksen tekemisestä 2.6.2014 Kunnanjohtajat, kunnanhallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat 1. ohjausryhmä 3.10.2014 ohjausryhmä 2. ohjausryhmä 25.11.2014 ohjausryhmä Kunnanvaltuustojen seminaari 25.11.2015 ohjausryhmä, johtoryhmät, kunnanvaltuustot Lehdistötilaisuus 26.11.2015 Oskari Auvinen ja Aleksi Saukkoriipi 3. ohjausryhmä 9.12.2014 ohjausryhmä Johtoryhmien seminaari 22.1.2015 Johtoryhmät täydennettynä muilla asiantuntijoilla Kunnanhallitusten seminaari 13.2.2015 kunnanhallitukset, ohjausryhmä 4. ohjausryhmä 25.3.2015 ohjausryhmä Selvityksen valmistuminen 30.3.2015 7
2. Selvityksen tavoite Selvityksellä on kaksi pääasiallista tavoitetta ja lisäksi Pälkäneellä ja Kuhmoisilla omat pienemmät tavoitteensa. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä kuntarakenneselvitys, jossa aidosti pohditaan kolmen kunnan yhdistämisestä tulevia hyötyjä. Kaikki osallistuvat kunnat totesivat, että tilanteessa, jossa vuonna 2014 oltiin, ei kuntaliitosta voitu sulkea pois minkään kunnan mahdollisista ratkaisuista. Toisena tavoitteena on tarkastella, kuntaliitoksen mahdollisesti jäädessä toteutumatta, uusia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen tulevaisuudessa. Syvenevä yhteistyö voisi olla vaihtoehtona kuntien selviytymiselle jatkossa, jos rakennetta päätettäisiin olla muuttamatta. Pälkäneen kunnalla on selvityksessä lisäksi tavoitteena täyttää lain velvoite kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta ei vielä ole osallistunut mihinkään selvitykseen, vaikka kuntarakennelain nojalla se on siihen velvoitettu. Kuhmoisten kunta on samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tekemässä erillistä kuntarakenneselvitystä Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoisten kunnan selviytyminen tulevaisuudessa on pienen koon takia epävarminta selvityksen kuntajoukosta. Tästä syystä kunnassa koetaan tarpeelliseksi selvittää myös vaihtoehto Kangasalan ja Pälkäneen suuntaan. 8
3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Kuntien toimintaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Valtio on omilla toimillaan yrittänyt saada aikaan kuntauudistusta vuodesta 2005 alkaen. Näiden toimien seurauksena kuntaliitoksia on tehty selvitykseen osallistuvissa kunnissa jo Kangasalla vuosina 2005 ja 2011 ja Pälkäneellä 2007. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus otti tavoitteekseen kuntalakiuudistuksen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tekemisen. Myös tämä selvitys juontuu osittain kuntarakennelain päivityksen aiheuttamasta selvitysvelvollisuudesta ja myös Kangasala on jo aiemmin osallistunut Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen selvitysvelvollisuuden täyttääkseen. Kuntalain uudistamisella valtio tavoittelee kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uudistuksella huomioidaan myös entistä paremmin palvelutoiminnan erilaiset muodot. Myös kunnan pitkän aikavälin johtamista halutaan parantaa. Kuntalain uudistus ei vaikuta tähän selvitykseen. Kataisen/Stubbin hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin helmikuussa 2015, mutta sote-palveluiden siirtyminen kuntia suuremmille kokonaisuuksille on hyvin todennäköinen skenaario. Todennäköisesti jossain muodossa toteutuvan sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä todennäköisesti maakunnan kokoisille alueille lähitulevaisuudessa. Tästä syystä tässä selvityksessä ei käsitellä sote-palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Sote-uudistus vaikuttaa voimakkaasti siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista ja niihin liittyvät tukipalvelut mukaan lukien yli puolet. Sote-palveluiden lisäksi valtio on uudistamassa toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta, vähentää resurssien käyttöä ja uudistaa koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Toisen asteen koulutuksen uudistus päätettiin jättää toteuttamatta vuoden 2015 maaliskuussa kokonaisuudessaan. Uudistus toteutunee sote-uudistuksen tapaan lähitulevaisuudessa jossain muodossa. Valtionosuusuudistus on astunut voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistus muutti perusteita, joilla valtionosuuksia myönnetään, joten valtionosuuksien jakautuminen kunnille muuttui aiemmasta. Samaan aikaan valtionosuuksia kunnille supistetaan vuosittain. Tulopohjan pieneneminen aiheuttaa kunnille tarpeita hankkia tuloja muista lähteistä tai supistaa toimintaa. Tulojen lisääminen nopeasti on mahdollista vain kunnan veroja korottamalla. Toiminnan supistaminen on mahdollista, mutta se vaatii valtion toimia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä ollakseen merkittävää. Valtion toimien lisäksi kuntien haasteena on ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden määrät kasvavat jatkuvasti ja samoin kasvaa heidän palvelutarpeensa. Palvelutarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta joko tulojen lisäystä, velkaantumista tai palvelurakenteen muuttamista huomattavasti. Ongelma on akuutein niissä kunnissa, joissa väestö on pieni ja nuoret siirtyvät opiskelun ja työelämän vuoksi kasvukeskuksiin eikä työikäinen väestö riitä huoltamaan ikääntyneitä ikäluokkia. Näiden ongelmien lisäksi vaikeuksia koko kansantaloudelle aiheuttaa jo lähes vuosikymmenen jatkunut yleismaailmallinen talouden taantuma ja hitaan kasvun vaihe, jonka seurauksena mm. 9
työttömyys on Suomessa noussut jo lähes 1990-luvun laman aikaiselle tasolle. Talouden taantuma aiheuttaa lisäksi verotulomenetyksiä, joiden seurauksena myös julkisen talouden kriisiytyminen uhkaa kuntien toimintaa. Kokonaisuutena toimintaympäristö, jossa selvitystä tehtiin, oli haastava ja etenkin kuntien kannalta epävarma. Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja valtion ajamien uudistusten vaikutuksesta lähitulevaisuuden ennakoiminen oli äärimmäisen vaikeaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen jääminen toteutumatta ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja aiheuttaa todennäköisesti sen, että kuntien on tehtävä päätös kuntaliitoksen toteuttamisesta ilman tietoa sote-palveluiden tulevaisuudesta. 10
4. Selvityksen kunnat 4.1. Kuntien perustiedot Kangasala Kangasalan kunta on perustettu vuonna 1865. Kunta on käynyt läpi kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Sahalahden ja Kangasalan kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2005. Kuhmalahden kunta taas liittyi Kangasalan kuntaan 1.1.2011. Kangasalan asukasluku on (1.1.2015) 30 487 ja pinta-ala 871km². Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa ja on Tampereen naapurikunta. Kangasalan asutus on painottunut Tampereen vastaisen rajan ja Kangasalan kirkonkylän väliselle alueelle sekä valtatie 9:n läheisiin lähiöihin. Kangasala on asukasluvultaan maakunnan ja seutukunnan neljänneksi suurin kunta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven jälkeen. Kangasala on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kangasalan kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna 1868. Kunta on neuvotellut Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa vuosina 2006-2007. Kuhmoinen oli mukana myös Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä vuonna 2009. Tällöin Kuhmoisten kunnanvaltuusto kuitenkin torjui kuntaliitokset. Kuhmoisten asukasluku on (1.1.2015) 2 373 ja pinta-ala 940km². Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja Jämsän seutukunnassa. Kunnalla on naapurikunta sekä Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä. Kuhmoinen on seutukunnan pienin kunta ja maakunnan pienempiä. Kunnan asutus keskittyy keskustaajamaan Päijänteen rannalla ja valtatie 24:n varteen. Kuhmoinen on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuhmoisten kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Pälkäne Pälkäneen kunta on perustettu vuonna 1866. Kunta on aiemmin tehnyt yhden kuntaliitoksen. Pälkäneen ja Luopioisten kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2007 alkaen. Tässä yhteydessä yhtyneen kunnan vaakunaksi tuli Luopioisten kunnanvaakuna. Pälkäneen asukasluku on (1.1.2015) 6 724 ja pinta-ala 740km². Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja Tampereen seutukunnassa. Kunta sijaitsee maakunnan rajalla ja sillä on naapurikuntia Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pälkäne on seutukunnan toiseksi pienin kunta Vesilahden jälkeen ja maakunnan pienimpiä. Kunnan asutus on jakautunut kolmeen suureen taajamaan sekä kunnan länsiosien kyliin. Kunnan tärkein tieyhteys on valtatie 12. Pälkäne on yksikielinen suomenkielinen kunta. Pälkäneen kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. 11
4.2. Tilastotietoa kunnista Tässä luvussa esitellään kuntia erilaisten tilastojen valossa. Tilastot ovat väkiluvun kehitys, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltosuhde, koulutustaso, loma-asuntojen määrä, työpaikkojen määrän kehitys, työssäkäynti, työpaikkarakenne ja ikäryhmien kehitys. Tilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, ellei toisin mainita. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee sen, kuinka monta ei-työikäistä ihmistä kunnassa on jokaista sataa työikäistä kohti. Tämä kertoo mm. työvoiman ja verotulojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Koko maan huoltosuhde kertoo myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo ei-työssäkäyvien määrän suhteessa työssäkäyviin. Tätä tarkastelua ei käytetä tässä, koska tulevaisuuden työllisyysastetta ei ole mahdollista ennustaa tarkasti. Työpaikkojen määrät, jakaumat, koulutustaso ja verotulot kertovat kunnan elinkeinoelämästä ja elinvoimaisuudesta. Työssäkäynti kertoo kuntien muodostaman talousalueen rakenteesta ja kuntien talouksien yhteydestä toisiinsa. Loma-asuntojen määrä kertoo matkailun merkityksestä kunnan taloudelle. Ikäluokittaiset tarkastelut kertovat tulevasta palvelutarpeesta. Esimerkiksi käytännössä kaikki 7-15- vuotiaat käyvät peruskoulua, joten heidän määränsä perusteella voidaan suunnitella perusopetuksen määrää tulevaisuudessa. Väkiluvun kehitys 2002-2014 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kangasala 26341 26778 27303 27927 28407 28809 29282 29522 29675 29891 30126 30345 30487 Kuhmoinen 2917 2880 2838 2805 2731 2703 2639 2589 2554 2505 2438 2409 2373 Pälkäne 6632 6693 6737 6861 6895 6970 6989 7012 6950 6882 6838 6795 6724 Yhteensä 35890 36351 36878 37593 38033 38482 38910 39123 39179 39278 39402 39549 39584 Väkiluvun kehitys on kunnista ollut selkeän positiivista ainoastaan Kangasalla. Pälkäneellä asukasluku on 2000-luvulla aluksi kasvanut, mutta vuodesta 2009 supistunut. Kuhmoisten asukasluku on supistunut koko 2000-luvun ajan. Alueen kokonaisväestömuutos on Kangasalan ansiosta ollut positiivinen koko tarkastelujakson. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut huomattavasti vuoden 2008 jälkeen ja oli vuoden 2014 aikana vain 35 henkilöä eli 0,1 %. 12
50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Väkiluvun kehitysennuste 2015-2040 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 30 893 32 200 33 282 34 073 34 704 35 244 Kuhmoinen 2 336 2 196 2 099 2 027 1 966 1 916 Pälkäne 6 861 6 899 6 963 7 035 7 100 7 154 Yhteensä 40 090 41 295 42 344 43 135 43 770 44 314 Edellä kuvattu kehitys jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan siten, että Kangasalan väkiluku jatkaa vahvalla kasvu-uralla, Pälkäneen väkiluku kasvaa hieman ja Kuhmoisten väkiluku jatkaa supistumistaan. Alueen kokonaisväestömuutos olisi edelleen positiivinen, pääasiassa Kangasalan ansiosta, koko ennusteen kattaman ajan. Väestöllinen huoltosuhde 2002-2014 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 51 51 52 52 53 54 55 55 57 58 60 62 Kuhmoinen 72 72 73 72 75 74 76 78 79 83 87 94 Pälkäne 64 65 65 65 66 64 64 65 66 68 70 71 Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten määrää suhteessa huollettaviin ikäluokkiin. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa kolmessa kunnassa koko 2000-luvun. Kuhmoisten huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt huomattavasti voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. 13
Kuntien ja yhdistetty huoltosuhde vuoteen 2040 140 120 100 80 60 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 65 70 72 74 76 77 Kuhmoinen 101 114 123 128 126 119 Pälkäne 75 81 87 93 96 95 Yhdistetty 68,8 73,8 76,6 80 81,6 81,4 Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa myös jatkossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen heikkeneminen ainakin hidastuu ja kääntynee seuraavalla vuosikymmenellä positiivisempaan suuntaan. Kuhmoisten huoltosuhde on koko tarkastelujakson erityisen vaikea, huollettavien ikäluokkien ollessa suurimmillaan lähes 130% huoltavista ikäluokista. Kolmen kunnan yhdistetty huoltosuhde vuosille 2015-2040 näyttää, että Kangasalan suuri väestö ja kohtuullisena pysyvä huoltosuhde tasapainottaisi tilannetta niin, että kokonaishuoltosuhde nousisi korkeimmillaan vain noin 82:en. Väestön vähimmäiskoulutustaso (%) 2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Koko maa Keskiaste 72,3 56,4 63,8 68,6 Korkea-aste 32,5 17,7 22,2 28,7 14
Väestön koulutustaso jakautuu kunnittain siten, että Kangasalla on sekä keskiasteen että korkeaasteen suorittaneita enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pälkäneellä sekä Kuhmoisissa vähemmän. Loma-asunnot, lkm 2000 2005 2010 2013 Kangasala 4247 4206 4498 4609 Kuhmoinen 2627 2773 2979 3040 Pälkäne 3932 4022 4060 4179 Kaikissa kunnissa on runsaasti loma-asuntoja. Yhteensä loma-asuntoja vuonna 2013 oli kolmessa kunnassa 11 828 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna loma-asuntoja on selkeästi eniten Kuhmoisissa, jossa on 1,2 loma-asuntoa jokaista vakituista asukasta kohti. Suuri loma-asuntojen määrä tarkoittaa suurta loma-asukkaiden määrää kunnassa. Loma-asukkaat tuovat yrityksille asiakkaita ja lisäävät yleistä elinvoimaa. Muualla vakituisesti asuvat loma-asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia kuntaan. Työpaikkojen kokonaismäärä v 2002-2011 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kangasala 6 807 8 134 8 217 8 280 8 449 8 694 8 805 8 449 8 835 9 056 Kuhmoinen 886 844 826 779 767 788 775 654 673 692 Pälkäne 1410 1425 1483 2210 2297 2310 2181 2166 2240 2182 Yhteensä 9 103 10 403 10 526 11 269 11 513 11 792 11 761 11 269 11 748 11 930 Työpaikkojen määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittävästi vain Kangasalla. Kuhmoisissa määrät ovat pääasiassa jatkuvasti vähentyneet ja Pälkäneellä polkeneet paikoillaan. Koko alueen työpaikkojen määrä on pääasiassa kasvanut vuosia 2007-2020 lukuun ottamatta. Tilastoa sekoittavat 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset, jotka näkyvät työpaikkojen määrissä harppauksina vuosien välillä. 15
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työpaikat toimialoittain 2011 2,3 % 4,3 % 2,0 % 4,7 14,4 % 16,8 % 30,4 % 20,1 % 23,3 % 62,6 % 58,8 % 60,3 % Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Muut Alkutuotanto Jalostus Palvelut Toimialoittain tarkasteltuna kaikissa kunnissa on noin 60% työpaikoista palvelualoilla. Kangasalla sen sijaan jalostuksen työpaikkojen osuus on muita kuntia korkeampi, lähinnä alkutuotannon kustannuksella. 95,0 Työpaikkaomavaraisuus (%) 2002-2011 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 2002 2006 2010 2011 Kangasala 64,3 66,5 66,7 66,9 Kuhmoinen 90,7 86,5 80,5 83,7 Pälkäne 79,9 81,8 80,4 78,9 Työpaikkaomavaraisuus on Pälkäneellä ja Kuhmoisissa korkea, Kangasalla puolestaan matala. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla pienentynyt jonkin verran, muiden kuntien osalta muutokset eivät ole merkittäviä. 16
Työssäkäynti kuntien välillä vaihtelee. Kangasalan ja Pälkäneen välillä työssäkäynti on huomattavasti vilkkaampaa kuin työssäkäynti Kuhmoisiin tai Kuhmoisista kummastakaan kunnasta. Yhteensä 16935 Yhteensä 1143 6 Uusi kunta 7775 Uusi kunta 7775 Tampere - Tammerfors 6879 Tampere - Tammerfors Valkeakoski 255 Orivesi 164 Pirkkala - Birkala 210 Nokia 145 Helsinki - Helsingfors Hämeenlinna - Tavastehus 206 Valkeako ski 136 193 Lempäälä 124 2116 Kun tarkastellaan yhdistyneen kunnan työpaikkoja ja työssäkäyntiä, havaitaan että yhteensä kunnassa olisi (vuoden 2012 tiedoilla) 11436 työpaikkaa ja niissä kävisi 7775 kunnan asukasta. Kunnassa olisi puolestaan 16935 työssäkävijää, joista sama 7775 kävisi kunnan alueella työssä. Yhdistyneen kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi edelleen heikko. Tampere olisi selkeästi suurin työssäkäyntikunta ja tamperelaiset suurin kunnan alueella työssäkäyvä ryhmä. 17
Työttömyys-% 2002-2014 21 19 17 15 13 11 9 7 5 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kangasala 9,3 9,4 8,9 8,3 6,9 5,8 6,8 10,1 9 7,4 8,8 10,3 11,3 Kuhmoinen 16,8 18,4 17,5 18 17,4 13,8 13,6 20,3 16,2 14,4 15,2 14,6 13,7 Pälkäne 9,2 8,4 8,2 8,9 7,5 6,2 7,4 10,5 10,6 8,8 9,5 10,6 10,6 Koko maa 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 Työttömyysasteet ovat kunnissa kehittyneet hyvin eri suuntiin 2000-luvulla. Pälkäneen ja Kangasalan työttömyysasteet ovat olleet alimmillaan vuonna 2007, nousseet taantumassa 2008-2009, palautuneet alaspäin vuosiksi 2010 ja 2011 ja sen jälkeen olleet nousussa. Kuhmoisissa sen sijaan työttömyys on ollut hyvin korkea lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. 0-6-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2978 2999 3022 Kuhmoinen 118 108 97 Pälkäne 485 453 435 Yhteensä 3581 3560 3554 18
0 6-vuotiaiden määrät ovat kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Kangasalla tämän ikäisten määrien ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2020 mennessä kun samaan aikaan vastaavan ikäisten määrien ennakoidaan vähenevän muissa kunnissa. Kokonaisuutenakin tarkasteltuna näiden ikäluokkien määrät pienenevät hitaasti. 7-15-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 3518 3833 4068 Kuhmoinen 158 156 144 Pälkäne 727 725 717 Yhteensä 4403 4714 4929 7 15-vuotiaiden määrät ovat, samoin kuin nuorempienkin määrät, kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Tämä joukko on kuitenkin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin edelleen kokonaisuutena nopeasti kasvava. 16-64-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2011 2015 2020 Kangasala 18502 18355 18560 Kuhmoinen 1348 1135 1009 Pälkäne 4004 3846 3727 Yhteensä 23854 23336 23296 19
Työikäisten määrät ovat nuoremmista ikäryhmistä poiketen kehittymässä myös Kangasalla heikosti. Kokonaisuutena työikäisten joukko pienenee vuoteen 2020 mennessä hieman. Kuhmoisissa väheneminen on kuitenkin jopa 25%:n luokkaa vuosikymmenen aikana. 65-74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 2838 3324 3680 Kuhmoinen 433 475 471 Pälkäne 874 996 1096 Yhteensä 4145 4795 5247 65 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa paitsi Kuhmoisissa, jossa lukumäärä kääntynee jo vuosikymmenen lopulla laskuun. Kokonaisuutena määrät kasvavat neljänneksen vuosikymmenen mittaan. Yli 74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2055 2382 2870 Kuhmoinen 448 462 475 Pälkäne 792 841 924 Yhteensä 3295 3685 4269 Yli 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on Kangasalla, jossa tämän ikäisten määrä kasvaa lähes 40% vuosikymmenen aikana. Koko alueella kasvu on hieman alle kolmanneksen luokkaa. Kuhmoisissa kasvu on vuosikymmenellä hyvin vähäistä. 20
4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kangasala Kangasalan luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta), kuudesta lautakunnasta ja yhdestä liikelaitoksen johtokunnasta. Kunnassa on lisäksi useita muita, pienempiä elimiä. Näistä tärkeimmät ovat vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Kangasalan kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamisja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. Kuhmoinen Kuhmoisten luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja kolmesta lautakunnasta. Kunnassa toimii lisäksi vanhusneuvosto ja yhtenäiskoululla johtokunta. Näiden lisäksi Kuhmoisilla on edustus muutamissa ylikunnallisissa elimissä, esimerkiksi Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, Keurusselän ympäristölautakunnassa, maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmässä jne. 21
Pälkäne Pälkäneen luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja viidestä lautakunnasta. Lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Pälkäneen kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 22
4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot Kangasala Kangasalan kunta koostuu kunnan johdosta, kahdesta toimialasta ja liiketoimintayksikkö Oksasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin. 23
Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta. Hallinto-osasto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta. Kunta hankkii yhdyskuntasuunnittelun palveluita Pälkäneen kunnalta ja aluearkkitehti kuuluu toiminnallisesti tekniselle osastolle. Pälkäne Pälkäneen kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta ja suoraan kunnanjohtajan alla toimivasta aluearkkitehtitoiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaaminen kuuluu kunnanjohtajalle. 24
4.5. Kuntakonsernit Kangasala Kangasalan kuntakonserniin kuuluu 14 kunnan kokonaan suoraan tai välillisesti omistamaa yhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää, joissa kunnalla on pieni omitusosuus. 25
Kuhmoinen Kuhmoisten kuntakonserni koostuu kahdesta kunnan kokonaan omistamasta yhteisöstä ja kolmesta osakkuusyhteisöstä. Kunta on jäsenenä neljässä kuntayhtymässä. Nämä ovat Keski- Suomen liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy Kiinteistöosakeyhtiö Hokkalanperä 35 Asunto Oy Peltohokkala 25,6 Kiinteistö Oy Pohjoisportti 35,5 Pälkäne Pälkäneen kuntakonserniin kuuluu kaksi kokonaan kunnan omistamaa yhteisöä ja 11 osakkuusyhteisöä. Kunta on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä. Nämä ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon ky, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, 26
Pirkanmaan liitto ja Koulutuskeskus Tavastia. Pälkäne on eroamassa Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymästä. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Koy Luopioisten Pienteollisuustalo 48,65 Luopioisten Vesihuolto Oy 42,50 As Oy Tiilivakki 40,19 As Oy Kyläkantola 37,10 As Oy Luopioisten Retkipirtti 31,79 As Oy Luopioisten Kokinrivi 30,40 As Oy Aitoonrivi 26,57 As Oy Rantakukkia 26,48 As Oy Luopioisten Retkitie 25,73 As Oy Luopioisten Kyynärötarha 23,42 Koy Pälkäneen Liikekeskus 20,02 4.6. Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Kangasala Kuntavaaleissa 2012 Kangasalan äänestysprosentti oli 61,7%. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista hieman. Tällöin aktiivisuus oli 63,7%. Kangasalla on valtuustopaikkoja 51 ja tulos oli vaalien 2012 perusteella seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 27,6 15 SDP 24,6 13 KESK 14,2 7 PS 11,7 6 KD 9,9 5 VIHR 6,6 3 VAS 4,8 2 Kangasalla toimii lähes 500 aktiivista yhdistystä, jotka ovat toimittaneet yhteystietonsa kuntaan ja järjestävät toimintaa kuntalaisille. Näihin kuuluvat myös kyläyhdistykset, joita kunnassa toimii lähes 30 kappaletta. Kangasalalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kunnanvaltuutettuihin ja osallistuvat myös suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Kangasalan alueella ilmestyy kaksi sanomalehteä. Nämä ovat Kangasalan Sanomat ja Sydän- Hämeen Lehti. Sydän-Hämeen Lehti on suuntautunut enemmän Pälkäneelle, mutta uutisoi aktiivisesti myös Kangasalan tapahtumista. Kangasalla toimii vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Nämä elimet toimivat aktiivisesti edistäen eturyhmiensä asioita kunnan suuntaan. Kuhmoinen 27
Kuntavaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus oli 66 %. Aktiivisuus laski hieman edellisistä vaaleista, jolloin se oli 68 %. Kuhmoisten valtuustossa on 21 paikkaa ja jakauma vaalin perusteella on seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KESK 32,9 7 KOK 29,3 6 SDP 20,6 4 PS 13,5 3 KD 3,5 1 Lautakuntien lisäksi kunnassa toimii yhtenäiskoululla johtokunta. Virallisten luottamuselinten lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Kuhmoisissa ilmestyy kerran viikossa paikallinen Kuhmoisten Sanomat. Lehden pääasiallinen levikkialue on Kuhmoisten kunnan alue, mutta merkittävä osa tilaajista asuu muualla eteläisessä Suomessa. Kunta järjestää myös kuntalaistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Pienessä kunnassa kunnan hallinto on ns. lähellä kuntalaista, jolloin kuntalaisten on helppo lähestyä kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöjohtoa. Kuhmoisten kunnan aktiivinen kolmannen sektorin toiminta tukee kuntalaisvaikuttamista. Lukuisat yhdistykset toimivat kunnan kanssa yhteistyössä järjestäen kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia ja aktiivista vapaa-ajantoimintaa. Kuntalaisvaikuttaminen tapahtuu näin myös yhdistysten kautta. Pälkäne Kuntavaaleissa 2012 Pälkäneen kunnan äänestysprosentti oli 64,4 %. Äänestysprosentissa oli hienoista laskua, sillä kuntavaaleissa 2008 äänestysprosentti oli 68,2 %. Pälkäneellä valtuustopaikkoja on 27. Vuoden 2012 kuntavaalien tulos oli seuraava: Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 32,0 9 KESK 26,0 8 SDP 18,6 5 PS 13,8 4 VAS 5,8 1 VIHR 2,0 0 KD 1,8 0 Perinteisen vaaliosallistumisen ohella kuntalaisilla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kunnassa toimii useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja kylissä toimivat kyläyhdistykset järjestävät toimintaa etenkin kesäisin. Pälkäneen kunnassa toimii Vanhusneuvosto, joka on kuntalaisten vaikutuskanava erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Kunnassa ollaan aloittamassa nuorisovaltuustotoimintaa jossain muodossa kuntalain muutoksen myötä. Sydän-Hämeen Lehti on yksipäiväinen tilattava paikallislehti, joka kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista ja tehdyistä päätöksistä. Lehden pääasiallisia levikkialueita ovat Kangasala ja Pälkäne. 28
4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kangasala Kangasalan yritysrakenne on hyvin monipuolinen, kunnassa toimii satoja yrityksiä eri toimialoilla ja yrityskannan uusiutuminen on nopeaa. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat teollisuus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kangasalan lähitulevaisuuden merkittävin hanke on tieyhteyden todennäköinen rakentuminen Tampereen Hervannasta Kangasalle ja tähän yhteyteen tukeutuvan alueen kehittyminen yritysalueeksi. Yritysalueet ovat kehittymässä lähitulevaisuudessa muuallakin Kangasalla. Tämän mahdollistaa osittain tuleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040ja osittain kunnan oma panostaminen yritysalueiden kehittämiseen. Kangasala on toisaalta vahvasti Tampereeseen kiinnittynyt kaupunkimainen kunta, toisaalta kunnalla on myös laajoja maaseutumaisia alueita. Nämä alueet ovat pääasiassa peräisin kuntaliitoksista, joissa maaseutukunnat Sahalahti ja Kuhmalahti liittyivät Kangasalaan. Kunnan kehitys on painottunut hyvin paljon Tampereen rajan tuntumaan ja kehitys on maaseutualueilla heikompaa, paikoin jopa negatiivista. Vapaa-ajan asuminen tuo elinvoimaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia maaseutumaisille alueille huomattavia määriä. Kangasalalaiset käyvät työssä eniten Tampereella ja vasta toiseksi eniten Kangasalla. Työssäkäynti myös muualla kaupunkiseudulla on vilkasta. Työpaikkaomavaraisuus on alle 70%, mutta osuus on kasvanut 2000-luvulla. Kangasalla on n. 9000 työpaikkaa. Määrä on kasvanut tasaisesti kunnan kehityksen tahdissa lukuun ottamatta lyhyttä laskua vuosien 2008-2009 taantumassa. Työttömyys on Kangasalla alhaisinta selvityskunnista. Työttömyysaste on vaihdellut talouden yleisen kehityksen mukana, mutta pysynyt muuta Pirkanmaata paremmalla tasolla. Työttömyys on kuitenkin koko maan tasoa korkeampi. Kangasalla koulutustaso on kuntajoukon korkein. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 32 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 72 % väestöstä. Kangasalan työikäisen väestön ennakoidaan pysyvän samalla tasolla 2010-luvulla. Kunnan yritysten kannalta työvoiman saatavuus on turvattu, koska kaupunkiseudulla on tarjolla työvoimaa helposti yli kuntarajojen. Kuhmoinen Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maa- metsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta, mutta ala on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233 (tilastokeskus 2013) toimiva yritystä joista suurimpia ovat muun muassa Meltex Oy, Puulon Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin kunnan yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Suurenn liikevaihdon lisän yrityksille tuovat kunnan lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta. Kuhmoisten kunta ei ole oleellisesti laajentamassa olemassa olevia kehittyneitä alueitaan. Kunta on kaavoittamassa pieniä alueita kunnan keskustaajaman läheisyydessä. Alueet on pääsääntöisesti tarkoitettu asumiskäyttöön. 29
Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pääväylän Toritien saneeraus ja Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. hankkeen avulla pyritään näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuhmoislaiset käyvät työssä pitkälti omassa kunnassaan. Tärkein kunnan ulkopuolinen työssäkäyntialue on Jämsä. Muita alueita ovat Lahti ja Padasjoki. Työpaikkaomavaraisuus on yli 80%. Kuhmoisissa on n. 690 työpaikkaa. Määrä on laskenut tasaisesti väestön supistumisen kanssa lukuun ottamatta vuosina 2008-2009 tapahtuneen romahduksen jälkeistä lyhyttä elpymistä. Työttömyystilanne on Kuhmoisissa vaikea, taso on kuntajoukon korkein ja pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla koko viime vuosina. Työttömyys on kunnassa kuitenkin tällä hetkellä paremmalla tasolla kuin lähes koko 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti työikäisen väestön eläköitymisestä, jolloin työttömistä on tullut eläkeläisiä. Työttömyys on kuitenkin edelleen yli 13 % työvoimasta ja siten kuntajoukon korkein. Kuhmoislaisten koulutustaso on kuntajoukon matalin. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 17 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 56 % väestöstä. Kuhmoisten työikäisen väestön ennakoidaan vähenevän n. 1300:sta n. 1000:en 2010-luvun kuluessa. Tämä aiheuttaa mahdollisesti työvoimapulaa paikallisille yrityksille ja mahdollisesti vaikeuksia hoivapalveluiden tuottamiseen samaan aikaan kasvavalle ikäväestölle. Pälkäne Pälkäneen yritysrakenne on monipuolinen. Alueen suurimmat työllistäjät ovat Pälkäneen kunta ja Kangasalan kunta, Kangasalan tuottaessa Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntien lisäksi muita yhtä merkittäviä työllistäjiä ei ole, vaan kunnassa on useita keskisuuria työllistäjiä. Näistä viisi suurinta ovat Aitoon koulutuskeskus, Anna Tapion koulu, Celsa Steel Service, Artekno EPS ja Sappeen matkailukeskus. Näistä jokaisen työpaikkamäärä on noin 50 htv. Suurimpien työllistäjien joukossa on kaksi yksityistä oppilaitosta, kaksi teollisuusyritystä ja yksi matkailupalvelukeskus. Yritysten lisäksi myös maataloudella on huomattava rooli Pälkäneen elinkeinoissa. Matkailu ja aktiivinen loma-asuminen tuovat kunnan yrityksille suuren osan liikevaihdosta etenkin kesäisin. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maametsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Kunta on kaavoittamassa tällä hetkellä keskikokoista asuinaluetta kuntakeskuksen läheisyyteen. Alueella voi tulevaisuudessa asua jopa satoja ihmisiä. Lisäksi kunta on hankkimassa maa-alueita uusien yritysalueiden kaavoittamiseksi valtatien 12 läheisyyteen. Kunnan kehittyminen tapahtuu olemassa olevien taajamien läheisyydessä. Kunnan kehittymistä uhkaa Tavasen tekopohjavesihanke ja laajan alueen varaaminen tärkeäksi pohjavesireserviksi. Molemmat heikentäisivät merkittävästi elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksia, sillä pohjavettä mahdollisesti uhkaava toiminta täytyisi tällöin sijoittaa muualle. Tavasen suunnitelmien toteutuminen veisi Pälkäneen keskustalta mahdollisuudet elinvoimaisuuden lisäämiseen käytännössä kokonaan. Yritysten näkymät Pälkäneellä ovat yleisesti ottaen hyvät, Celsa Steel Service on pälkäneläisenä yrityksenä tuore, koska yritys osti Tammet Oy:n omistuksessa olleen toimipisteen vasta vuoden 30
2014 aikana. Sappeen matkailualueen on tarkoitus laajentaa toimintaansa lähivuosina, minkä pitäisi näkyä nykyistä enemmän ympärivuotisina työpaikkoina. Oppilaitosten tilanne on vaikeampi, koska valtion muuttuvasta sääntelystä johtuen yksityisten oppilaitosten toiminta vaikeutunee lähitulevaisuudessa. Pälkäneläiset käyvät työssä pääasiassa Pälkäneellä, työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla vaihdellut 80%:n molemmin puolin. Kunnan ulkopuolinen tärkein työssäkäyntialue on muu Tampereen seutu, etenkin Tampere ja Kangasala. Pienempiä, mutta huomattavia alueita ovat Valkeakoski ja Hämeenlinna. Pälkäneellä on n. 2200 työpaikkaa. Määrä on edelleen alhaisempi kuin ennen taantumaa vuonna 2007, jolloin työpaikkoja oli yli 2300. Määrä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena ottaen huomioon työ- ja yrittäjäikäisen väestön samana pysymisen 2000-luvulla ja laskun vuoden 2009 jälkeen. Työttömyys on Pälkäneellä ollut 2000-luvulla maltillista huolimatta pitkään jatkuneesta taantumasta. Työttömyyden taso on taantuman aikana ollut pääasiassa noin 10%. Työttömyys on Pälkäneellä painottunut ikääntyneisiin ja pitkäaikaistyöttömiin, joita molempia oli syksyllä 2014 lähes puolet kaikista työttömistä. Kunnan työttömyys on koko maata korkeammalla tasolla. Pälkäneen kunnan talouden kannalta tilanne on heikko, jos suuri osa työttömistä on sellaisia, joiden työmarkkinatuen maksuun kunnan on osallistuttava. Työikäisen väestön määrän väheneminen on 2010-lvuulla myös Pälkäneen ongelma. Vähenemä on ollut noin yhden prosentin luokkaa vuosittain. Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa verotulojen vähenemiseen ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuudessa voi tulevaisuudessa ilmetä yrityksillä ja kunnalla ongelmia. Pälkäneen alue on kuitenkin Tampereeseen läheisenä hyvässä asemassa työvoiman hankinnassa. Verotulojen kannalta kunnalle olisi kuitenkin tärkeää pystyä houkuttelemaan työssäkäyviä myös muuttamaan kuntaan. 4.8. Kuntien välinen yhteistyö Kolme kuntaa tekevät keskenään melko vähän yhteistyötä. Tällä hetkellä pelkästään nämä kolme kuntaa kattavaa toimintaa ei ole käynnissä. Kunnilla on myös vähän yhteisiä kuntayhtymäjäsenyyksiä. Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaalla vain sairaanhoitopiiriin, mutta on muilta osin suuntautunut Keski-Suomeen. Kangasala ja Pälkäne ovat puolestaan vahvasti suuntautuneet Pirkanmaalle. Kangasala on voimakkaasti suuntautunut erityisesti Tampereelle, Pälkäne on suuntautunut pääasiassa myös Tampereelle, mutta myös Valkeakoskelle ja pieneltä osin Hämeenlinnaan kuntayhteistyössä. Merkittävää yhteistyötä on kuitenkin Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen yhteistoiminta-alueena. Yhteistyö supistui vuoden 2015 alussa kun ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyivät Tampereen kaupungin järjestämiksi. Kangasala tuottaa Pälkäneelle myös jonkin verran tukipalveluita kuten palkanlaskentaa. Samoin osa tietojärjestelmistä on hankittu yhteistyössä. Pälkäne järjestää Kuhmoisten yhdyskuntasuunnittelupalvelun. Pälkäneen aluearkkitehti työskentelee osan ajastaan Kuhmoisten kunnalle. Pälkäneen ja Kangasalan kunnilla on historiaa myös muutamissa seutuyhteistyönä toteutetuista hankkeista. Kunnat kehittävät edelleen esimerkiksi Sappeen matkailualuetta osittain yhteistyössä. 31
4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa Kangasala Kangasala kuuluu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä on tehty vapaamuotoiselta pohjalta 1960-luvulta alkaen. Yhteistyötä syvennettiin vuonna 2005 valmistuneella seutustrategialla. Strategiaa toteuttamaan perustettiin vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Kuntayhtymän perustajakuntia olivat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Orivesi liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2009 alusta. Kuntayhtymä on luonteeltaan poliittisesti ohjattu kehittämisorganisaatio. Keskeisimmät tehtävät liittyvät seutustrategian toteutukseen. Kaupunkiseudun strategian lähtökohtina ovat seututason vahvistuminen, aktiivinen yhteistyö ja luottamuksen kanavointi tuloksiksi. Yhteistyön keskeiset osaalueet ovat yhdyskuntarakenteen seudullinen suunnittelu, palvelujen kehittäminen ja elinkeinoyhteistyö. Seudullisen yhteistyön toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa tukee valtion ja jäsenkuntien solmima MAL-aiesopimus. Osa kaupunkiseudun yhteistyöhankkeista valmistellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän ulkopuolella. Tällöinkin kaupunkiseudun kuntayhtymä tarjoaa foorumin yhteisistä asioista keskustelulle. Seutuyhteistyön organisoinnissa tulee ottaa huomioon myös lukuiset muut yhteistyöorganisaatiot, joiden puitteissa yhteistyötä tehdään. Näitä ovat muun muassa elinkeinoyhtiö Tredea, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Yhteistyötä tehdään sopimuksiin pohjautuen myös useissa eri palveluissa. Kehyskuntien yhteistyömuotoja ovat lisäksi mm. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva, Työterveyspalvelu Viisari, Pirkan Opisto ja maaseutuhallinto. Kansalaisopiston toiminnot on siirretty sopimuksin Valkeakoski-opiston alaisuuteen 1.1.2013 alkaen. Kangasala on mukana Hämeenlinnan kaupungin koordinoimassa Suomen kasvukäytävä hankkeessa (aiemmin HHT-hanke). Kuhmoinen Kuhmoinen tekee laajaa yhteistyötä Jämsän kaupungin kanssa. Jämsä tuottaa Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon palveluita, jotka kunnan puolesta tuottaa Keuruun kaupunki. Kuhmoinen tekee yhteistyötä Jämsän kanssa myös tietohallinnon ja palkanlaskennan järjestämisessä. Jämsän kaupunki tuottaa ostopalveluna Kuhmoisten kunnan tietohallinto- ja palkanlaskentapalvelut. Kuhmoinen kuuluu lukuisiin kuntayhtymiin ja vastaaviin yhteistyöorganisaatioihin. Näistä tärkeimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liitto, Lahden Ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Pälkäne Pälkäneen kunta tekee olennaista yhteistyötä Kangasalan lisäksi Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Tampere tuottaa Pälkäneelle mm. ammatillisen koulutuksen palveluita, ympäristöterveydenhuollon palveluita pelastustoimen palveluita ym. pienempiä kokonaisuuksia. Valkeakosken kaupungin kanssa Pälkäne tekee yhteistyötä mm. aikuislukiokoulutuksessa ja 32
kansalaisopistotoiminnassa. Maaseutuhallinnon palvelut myös Pälkäneelle tuottaa Oriveden kaupunki. Kuntayhtymistä merkittävimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Valkeakosken koulutuskuntayhtymä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Pälkäne on Kangasalan tapaan mukana Suomen kasvukäytävä hankkeessa. 33
5. Palvelurakenne 5.1. Kangasalan palvelurakenne Kangasalan kunta tuottaa itse suuren osan järjestämistään palveluista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen palvelut Kangasalle tuottaa Tampereen kaupunki samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut vuoden 2015 alusta lukien. Maaseutupalvelut Kangasalan kunnalle tuottaa Oriveden kaupunki. Kangasalan organisaatio koostuu kunnan johdosta, liiketoimintayksiköstä ja kahdesta toimialasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin, palvelualueisiin ja palveluyksiköihin. Kunnanjohtajan kanssa kunnan johdossa ja hänen sijaisenaan toimii kehitysjohtaja. Sivistystoimi tuottaa varhaiskasvatuksen palvelut, opetuspalvelut alakoulusta lukioon, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut. Kansalaisopistotoiminnan järjestää Valkeakosken kaupunki. Esiopetusta järjestetään sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Kangasalla toimii 16 peruskoulua, joista kaksi toimii vain yläkouluna ja yksi ala- ja yläkoulun yhdistävänä yhtenäiskouluna. Kunnassa toimii yksi lukio. Varhaiskasvatusta järjestetään 18 päiväkodissa ja neljässä avoimen varhaiskasvatustoiminnan yksikössä. Kunnassa toimii n. 15 perhepäivähoitajaa. Lisäksi kunnassa toimii neljä yksityistä päiväkotia sekä n. 40 yksityistä perhepäivähoitajaa. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa, neljässä lähikirjastossa ja kirjastoautossa. Kulttuuripalvelut järjestää taidekasvatusta ja tukee taideja kulttuuritoimintaa. Kulttuuripalvelut järjestää myös erilaisia tapahtumia yhteistyössä kunnan eri tahojen ja muiden kunnassa toimivien kanssa. Vapaa-aikapalvelut järjestää nuorisotyötä ja liikuntapalveluita. Palvelukokonaisuus tekee yhteistyötä kunnan eri toimijoiden (koulut, sote) kanssa ja järjestää runsaasti erilaista toimintaa leireistä nuorisotiloihin ja liikuntapaikoista etsivään nuorisotyöhön. Tekninen keskus vastaa kunnan maankäytön hallinnasta, yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Palvelualueet ovat kaavoitus, paikkatieto ja mittaus, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu sekä Kangasalan Vesi liikelaitos ja Kuhmalahden vesilaitos. Sosiaali- ja terveyskeskus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kangasalan ja Pälkäneen kuntien asukkaille vastuukuntamallilla. Tampere järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut 1.1.2015 alkaen yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakosken aluesairaalassa. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostui vielä vuonna 2014 seitsemästä palvelualueesta. Kun ympäristöterveydenhuolto siirtyi 1.1.2015 Tampereen kaupungin vastuulle, palvelualueita on kuusi: hallinto ja talous, vanhuspalvelut, terveyspalvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaalityön palvelut ja työterveyshuolto. Terveyspalveluita järjestetään kahdeksalla terveysasemalla, joista yhdessä ei ole lääkärin vastaanottoa. Sosiaalihuollon palveluita järjestetään useissa toimipisteissä Kangasalan 34