RINTAKEHÄALUEELLA TUNTUVAT KIPUTILAT ÄKILLISET RINTAKIVUT



Samankaltaiset tiedostot
ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

kivunhoito.info Kipuanalyysi

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset


Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

Ravitsemus- kaikkien asia

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Thorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

Olkapään sairauksien kuntoutus

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

1 A 5 A 2 B 6 B 3 B 7 C 4 B 8 C

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Markku Heikkinen KYS

Kivun kokonaisvaltainen hoito

KIVUNHOIDON OPAS. Oriveden terveyskeskus Vuodeosasto. Eveliina Kuutila & Satu Yrjölä Opinnäytetyön tuotos 2014 Tampereen ammattikorkeakoulu

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

T U I J A H E L L S T E N

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Ensiapukoulutus seuratoimijat Janne Wall sh ylempi AMK

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuoren niska-hartiakipu

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Ohje Nebido -injektion antamisesta Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin.

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Hämeenlinnan Taitoluistelijat

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Hermoston toiminnallinen jako

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Opas Tietoja potilaille

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala A.Ojala 2014

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

OLKAPÄÄ KIPEYTYY HERKÄSTI

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

AMGEVITA (adalimumabi)

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Transkriptio:

1 RINTAKEHÄALUEELLA TUNTUVAT KIPUTILAT ÄKILLISET RINTAKIVUT KIVUN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan Kipu on subjektiivinen kokemus, jonka taustalla ei välttämättä tarvitse olla elimistölle haitallista tapahtumaa Kipua ei voi objektiivisesti mitata Nosiseptiivisen kipu aiheutuu kipureseptorien aktivoitumisesta fysikaalisen tai kemiallisen ärsykkeen, kuten trauman, lämmön tai tulehduksen seurauksena, kun kudosvaurio on tapahtunut tai se on uhkaamassa Nosiseptiivinen kipuviesti välittyy joko somaattisia tai viskeraalisia afferentteja hermosäikeitä pitkin keskushermostoon Neurogeeninen ja neuropaattinen kipu syntyy kipuhermon, kipuradan tai sentraalisen kivunsäätelyjärjestelmän vaurioituessa Kipusignaali syntyy vapaissa hermopäätteissä, signaalin siirtyy keskushermostoon, signaalia muunnellaan eri tasoilla keskus- hermostoa --> kipukokemus SOMAATTINEN KIPU: Ohuet myelinoidut A-delta säikeet johtavat tarkasti paikannettavaa pistävää, terävää kipua (iholta, parenkyymielinten ja nivelten kapseleista, keuhkopussista, vatsakalvosta, lihaksista, luukalvoista), joka paikannetaan sensorisella aivokuorella SISÄELINKIPU: (viskeraalinen kipu) Sympaattisen autonomisen hermoston myelinoimattomien C-hermosäikeiden välittämä polttava, tylppä pitempiaikainen kipu, joka selkäytimessä siirtyy tunto- hermojen kautta aivokuorelle, jossa se paikannetaan somaattisen tuntohermotuksen mukaisesti : HEIJASTEKIPU Sisäelinkipu on vaikeammin paikallistettavaa, kivun luonne vaihtelevaa Sisäelinkipuun liittyy autonomisia reaktioita : hikoilua, pahoinvointia, verenpaineen ja pulssin muutoksia, röyhtäilyä lihaskouristuksia, pelkoa TUNTOHERMOJEN DERMATOOMIT

2 RINTAKIPUJEN ALKUPERÄ KIPUANAMNEESI Kivun sijainti ja säteily: Kivun luonne: tarkka, pienialainen, epätarkka, laaja-alainen Kivun kesto: sekunteja, minuutteja ja tunteja. Toistuvuus. Kivun alkamistapa: levossa - fyysisessä rasituksessa. Esiintymistiheys. Kivun provosoiminen: nieleminen, vartalon kierto, käsien kohoasento, hengitys, yskiminen, fyysinen rasitus Kivun helpottuminen: lepo, nitroglyserin Kipuun liittyvät autonomiset heijasteet: hikoilu, kalpeus, oksentelu, lihaskouristukset, röyhtäily SYDÄNPERÄINEN RINTAKIPU ISKEEMINEN SYDÄNKIPU Sydäninfarkti, epästabiili angiina, stabiili anginapektoris Sepelvaltimokouristus, tiukka aorttaläpän stenoosi, voimakas seinämähypertrofia, syndrooma-x Rintakipuun liittyvä kuolemanpelko on äkillisen iskeemisen sydänsairauden aiheuttamaa Kivun voimakkuus ei korreloi vaurioon Iskeeminen kipu ei välttämättä ole kipua, vaan ahdistusta, puristusta, kiristystä, epä- miellyttävää tuntemusta rinnassa, voimasta sairaudentuntua, mutta voi olla poltetta, närästystä, kirvelyä

3 SYDÄMEN HERMOTUS ISKEEMISEN SYDÄNKIVUN SÄTEILY Angina pectoris kivun sijainti. Kipu voi säteillä mihin tahansa tuntohermosegmenntien C8-T4 alueelle, useimmiten vasempaan hartiaan ja olkavarteen

4 ISKEEMINEN SYDÄNKIPU Pantamainen puristus rinnassa Kivun voimakkuus voi vaihdella Kipu provosoituu fyysisessä rasituksessa, tunnelatauksessa, viimassa, ruokailun jälkeen Infarkti- ja epästabiili angina kipu ilmenee levossa ja on voimakasta Kipu tuntuu substernaalisesti säteillen kaulalle, alaleukaan, vas. käden sisäsivulle, lapaluiden väliin ylävatsalle Kipu voi kestää < 10 min tai tunteja aiheuttajasta riippuen Nitroglyseriini poistaa kivun 2-3 min:ssa ISKEEMINEN RINTAKIPU Kipuun liittyy hikoilua, pahoinvointia, kalpeutta, tykytystä, verenpaineen vaihtelua, hengenahdistusta, pyörtymistä Iskeeminen kipu voi olla tyypillinen tai epätyypillinen ISKEMIAKIVULLE EPÄTYYPILLISTÄ: Esiintyy levossa, rasituksen sieto hyvä Kipu alkaa äkisti ja kestää < 15 sekuntia Kipu on terävää tai pistävää Kipukohdassa on painoarkuus Kivun voimakkuus riippuu hengityksestä tai asennosta Hyperventilaation kuva SYDÄN- JA VERISUONIPERÄISET MUUT KIVUT SYDÄNPUSSIN TULEHDUS: Terävä, hengityksen tahdissa paheneva, asennon vaihtoon reagoiva substernaalinen kipu, joka voi kestää tunneista päiviin Liittyy virusinfektioihin AORTAN DISSEKAATIO: Voimakas repivä, äkillisesti alkava kipu substernaalisesti, kipu säteily selkään ja kipu voi liikkua selässä lannerankaan AORTAN ANEYRYSMA: Jomottava makuulla paheneva kipu Äkillinen voimakas rintakipu ja hypotonia

5 RUOKATORVEN HERMOTUS RUUANSULATUSKANAVAN AIHEUTTAMA RINTAKIPU RUOKATORVIPERÄINEN KIPU: Refluksitauti, ruokatorven kouristelu Kipu on keskellä rintaa, polttavana, närästavänä tai puristavana. Sydänperäistä kipua pitkäkestoisempaa Liittyy nielemiseen, regurgitaatioon, röyhtäilyyn, makuu- etukumaraan asentoon Voi liittyä rasitukseen, käsillä työskentelyyn Happolääkkeet helpottavat Ruokatorvella ja sydämellä samasta tasosta lähtevä kipuhermotus Röyhtäily voi olla sydänperäinen oire

6 VATSAPERÄISET RINTAKIVUT Vatsaontelon taudeista johtuvien rintakipujen projisoituminen rintakehän alueella. RUUANSULATUSKANAVAN AIHEUTTAMA RINTAKIPU VATSAHAAVATAUTI: Närästävä, polttava ylävatsan, substernaalinen tyhjävatsakipu Perforaatiossa äkillinen kova kipu ylävatsalla alarinnassa. Myöhemmin peritoniitti. SAPPITULEHDUS: Oikean kylkikaaren alainen, rintaan ja oik. hartiaan säteilevä pitkäkestoinen jomottava kipu, johon liittyy pahoinvointi ja kuume ÄKILLINEN HAIMATULEHDUS: Voimakas pitkäkestoinen jomottava ylävatsakipu, säteily lapaluiden alle selkään KEUHKOPERÄINEN RINTAKIPU Keuhkokudos ja viskeraalinen pleura eivät aisti kipua. Bronkuksissa ja verisuonissa on kipuhelmoja. Parietaalinen pleura on hyvin kipuherkkä Keuhkopussin tulehdus: terävä, repivä hengityksen ja yksän voimistama kipu Ilmarinta: Äkillisesti alkava, hengityksen voimistama, hartiaan säteilevä kipu, johon liittyy hengenahdistus. Subkutaaninen emphyseema. Keuhkoveritulppa: Äkillisesti alkava kipu, joka ei ole kovin voimakas, hengenahdistus hallitsee kliinistä kuvaa

7 TUKIRANKAPERÄINEN RINTAKIPU Luonteeltaan pistävää, joskus pitkäkestoista särkyä, segmentaalisesti säteilevää, hengitystä vaikeuttavaa, pahenee tietyissä liikkeissä ja yläraajoja kuormitettaessa Kipu voi syntyä rintarangan lukuisista nivelistä, kylkivälilihaksista ja -kalvoista, rustorakenteista jne. Tiezen oireyhtymä: kulkiluuruston tulehdus. Toispuolinen kipu ja paineluarkuus vasen 2-3 kylkirusto. Kostokondriitti: Alimpien kylkirustojen kiputila. Nivelrikko: Jomottava, polttava kipu, jota manipulaatio tai asento pahentavat TUKIRANKAPERÄINEN RINTAKIPU TUKIRANKAPERÄISET RINTAKIVUT Rintakehän yläaukeaman hermopinne: aiheutuu hermojen puristuksesta rintakehän yläaukeamassa. Pitkäkestoinen särky ja puutuminen hartiassa, säteilee rintakehän etuosaan, lapaluun alueelle ja yläraajan sisäsivulle. Oireita yläraajoja rasitettaessa ja pahenevat rasituksen jälkeen Rintarangan fasettikivut: selkä ja rintakipu, joka liittyy selkärangan kiertoliikkeeseen - taivutukseen Välilevyn pullistuma Selkärankareuma Kasvaimet PSYKOGEENINEN RINTAKIPU Rintakipupotilaista, joilla avoimet sepelvaltimot 15-60% on psyykkisiä häiriöitä. Psyykkisiin häiriöihin liittyvä rintakipu poikkeaa tavallisesti sepelvaltimotaudista Rintakivun lisäksi on muitakin oireita Oireilun voi laukaista stressi ja elämän-muutos Paniikkihäiriö ja hyperventilaatio: Normaaliväestössä 2%:lla, rintakipu + avoimet sepelvaltimot 15-35 %:lla Toistuvia voimakkaita pelko ja ahdistus- kohtauksia, eivät liity fyysiseen rasitukseen

8 Ahdistuneisuutta, tykytystä, rintakipua, hikoilua, vapinaa, huimausta, tuntohäiriötä Depressio: 6 % väestöstä sairastaa Mielialan lasku, alakuloisuus, unihäiriöt, väsymyksen tunne, keskittymis- ja aloitekyky sekä muisti heikentyneet. Somaattisista oireista kipu on tavallisin Koko rintakehän tuikkimista, pitkäkestoista jomotusta ja painontunnetta Lievä ja epätyyppinen depressio voi jäädä huomaamatta Somatisaatiohäiriö: Psyykkinen ongelma purkautuu elimellisinä oireina kuten sydämen tykytyksenä, rintakipuna ENSIHOIDON RINTAKIPUPOTILAS Hoito ja seuranta toteutetaan pahimman vaihtoehdon mukaan (ylihoidetaan) Rintakivun huolellinen analysointi Kliininen arviointi EKG valituille potilaille Alustava työdiagnoosi Tiedot ja löydökset kirjataan huolellisesti sairaankuljetuskaavakkeelle Lääkärin konsultaatio tarvittaessa Kivun hoito tilanteen mukaan Muu spesifinen hoito sairaus, potilaan kunto ja kuljetusmatka huomioiden Hoito ja kuljetus viivyttelemättä