POHJOIS-SAVON 2015 MATKAILUSTRATEGIA
A:73 Kuopio 2011 Painosmäärä 100 kpl Taitto Thomasmedia Painopaikka Kopijyvä ISSN 1797-4402 ISBN 978-952-5759-56-3 ISSN pdf 978-952-5759-57-0 Pohjois-Savon liitto PL 247, 70101 Kuopio (Sepänkatu 1, Kuopio) puh. (017) 5501 400 faksi (017) 5501 428
Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Saatesanat...3 1. Pohjois-Savon matkailun nykytila...4 1.1 Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen... 4 1.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen...5 2. Pohjois-Savon matkailu vuoteen 2015...9 2.1 Visio...9 2.2 Tavoitteet 2015...9 2.3 Määrälliset tavoitteet...10 2.4 Strategian ydin...11 3. Matkailun toimintaedellytysten parantaminen...13 3.1 Tahkon matkailukeskittymä...15 3.2 Kuopion seutu...15 3.3 Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö...16 3.4 Ennakoiva kaavoittaminen ja investoinnit...19 3.5 Saavutettavuus...20 3.6 Matkailun myynti, markkinointi ja tunnettuuden nostaminen...21 3.7 Matkailun rahoittaminen ja julkinen tuki...23 4. Matkailutuotteiden kehittäminen...27 4.1 Tapahtumamatkailu...27 4.2 Luonto- ja vesistömatkailu...28 5. Toteuttamissuunnitelma ja tavoitteiden seuraaminen...30 Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano...30 Haastatellut...30 Lähteitä...31 Kartta Maakuntien matkailua koskevat merkinnät vuoteen 2030...32 Liitteet 1-10 Pohjois-Savon matkailun nykytila...33 1
2
Saatesanat Matkailuala on kokenut ja kokee nopeita muutoksia edelleen. Taantuma, luonnonmullistukset ja energian hinnan nousu ovat saaneet kuluttajat varovaisiksi. Myös matkailualan trendit muuttuvat. Ympäristötietoisuus kasvaa, asiakasryhmät pirstaloituvat. Internetin ja muiden sähköisten medioiden merkitys lisääntyy entisestään. Toimintaympäristön muutospaineet edellyttävät toimialojen strategioiden päivittämistä ei vähiten matkailussa. Oheisessa matkailustrategiassamme matkailun kärkituotteiden/ -keskittymien kehittäminen nähdään aiempaa painotetummassa asemassa. Kansallisessa matkailustrategiassa painotetaan panostamista matkailun tunnustettuihin vahvuuksiin, matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestymiseen sekä matkailuyrityksiä palvelevan infrastruktuurin parantamiseen. Näillä tekijöillä on erityistä painoarvoa myös Pohjois-Savon päivitetyssä matkailustrategiassa. Tärkeimpiä kehittämisen kohteita ovat Tahkon ja Kuopion alueet. Niiden yhteinen kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tunnetummiksi matkailukohteiksi voi nopeimmin nostaa koko maakuntamme vetovoimaa, tunnettuutta sekä matkailun merkitystä maakunnan aluetalouksille. Matkailussa voivat lähivuosina esiin nousta mm. ekologinen luontoympäristö, ekologiset energiaratkaisut, lähiruoka, riittävät palvelut, toimivat verkkoyhteydet ja kestävä liikennöinti. Pohjois- Savossa on monipuolista luontoa ja vesistöjä jotka antavat kaikki mahdollisuudet ja puitteet kasvattaa liiketoimintaa em. kysynnän mukaiseksi. Tarvitaan aktiivista ja osaavaa tuotteistamista ja markkinointiin panostamista. Edellisen tavoitteen mukainen toiminta näkyy jo matkailumme sisällöissä ja siihen on edelleen syytä panostaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä väheni kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 Pohjois-Savossa 11 prosenttia. Suunta on huolestuttava. Strategioilla ei bisnestä yksin luoda eikä kaikkea ratkaista. Yhteinen strategiatyö voi antaa suuntaviivoja ja tavoitteita toimijoille kuinka kehityskulkua voi kääntää positiiviseksi. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseksi Pohjois-Savossa on kaikkien tahojen pystyttävä tiiviiseen vuoropuheluun, ideointiin ja yhteistyöhön. Investointien vauhdittaminen sekä niiden monipuolisuus on olennainen kehittymisen ja kasvun mahdollistaja. Pohjois-Savon liitto perusti strategiatyötä varten hankkeen ja asetti strategiatyöryhmän. Pohjois-Savon matkailustrategian päivittäminen -hanke toteutettiin kevään ja syksyn aikana 2011. Taustatyössä käytettiin matkailutilastoja, sekä maakunnan matkailutoimijoille suunnattu kyselyä, jolla kartoitettiin toimijoiden käsityksiä toimialan nykytilanteesta, mahdollisista markkinoinnin kohderyhmistä ja alan tärkeimmistä kehittämisen kohteista lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 100 matkailutoimijaa Pohjois-Savosta. Kyselyn koonti löytyy strategian liiteosiosta. Kehittämisen painopisteitä kartoitettiin myös Tahkolla 13.4.2011 järjestetyssä matkailun strategiaseminaarissa, johon osallistui n. 90 matkailuyritysten -, kehittämisja rahoittajatahojen edustajaa Pohjois-Savosta. Seminaarissa järjestettyjen työpajojen viesti oli selkeä: yhteistyötä markkinoinnissa, myynnissä ja koulutuksessa on edelleen lisättävä sekä alan sisäistä viestintää tehostettava. Matkailustrategian päivitys -hanketta koordinoi strategiaryhmä. Strategiatyöryhmän näkemyksillä on ollut merkitystä kuvattaessa matkailun eri osaalueiden kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa. Selvitystyötä tehtiin myös haastattelujen kautta keskeisten organisaatiotahojen edustajille. Tavoitteena oli selvittää näkemyksiä matkailualan muutoksista ja kehittämisen kohteista. Prosessissa on hyödynnetty myös Koulutustarjonnan tavoitteet 2016 aineistoa ja haastattelutiivistelmiä. Kuopiossa 14.11.2011 Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savon liitto Kari Tarkiainen EU-hankekoordinaattori Pohjois-Savon liitto 3
1. Pohjois-Savon matkailun nykytila Pohjois-Savon matkailun aluetaloudellinen vaikutus ei ole erityisen suuri terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin, metsätalouteen ja teollisuuteen, teknologiateollisuuteen tai alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen verrattuna (Kuvio 1). Puhtaasta matkailutulosta suurimman osan, noin puolet välittömästä matkailutulosta, saa Kuopio (130 M ). Sen jälkeen välittömiä matkailutuloja eniten saavat Nilsiä (41 M ), Iisalmi (36 M ), Siilinjärvi (26 M ) ja Leppävirta (8M ). Matkailutulosta eniten hyötyy vähittäiskauppa, jonka vaikutus on enemmän kuin puolet kaikesta välittömästä matkailutulosta (Tyni 2007). Matkailuala työllistää Pohjois-Savossa n. 3 100 henkilöä, joka on n. 3 %:ia maakunnan työllisestä työvoimasta (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2008). Tätä taustaa vasten matkailutoimialan merkitys Pohjois- Savossa on pieni, joskin sillä on potentiaalia ja kasvavaa merkitystä aluetaloudelle taloudellisen rakennemuutoksen ollessa käynnissä. Matkailun kysyntä ylläpitää parempaa palvelutasoa matkailukeskuksissa kuin mitä vakituisen väestön varaan rakentuva palvelutaso edellyttäisi. Pohjois-Savossa on vain yksi todellinen matkailukeskittymä, joka on Tahko. Vahvin matkailukaupunki on Kuopio. Muita keskuksia tai matkailukohteita ovat mm. Rauhalahti, Vesileppis, Kuntoranta, Kunnonpaikka, Fontanella, Lohimaa, Metsäkartano, ja kaupunkeja Nilsiä, Varkaus sekä Iisalmi. Näiden jälkeen matkailu keskittyy mm. mökkimajoitukseen sekä luonnon ja vesistön ympärille kehitettyihin ohjelma- ja majoituspalveluihin ja maatilamatkailuun. Maakunnassa on näiden lisäksi monipuolinen tapahtumatarjonta. Tapahtumat liikuttavat suuriakin massoja, millä on vaikutuksensa majoitus- ja ravitsemispalveluiden kysyntään, mutta ne vaikuttavat myös muiden toimialojen kehitykseen, joista valtaosin hyötyvät palvelut ja kauppa. 1.1 Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2007 laaditussa Pohjois-Savon matkailustrategiassa asetettiin paljon tavoitteita Pohjois-Savon matkailulle. Tavoitteiden mukaisesti Tahkon kehittyminen on edistynyt, ICT:n hyödyntämismahdollisuuksia myynnin ja markkinoinnin suhteen on parannettu ja saavutettavuus on kohentunut lähivuosien aikana. Vesistömatkailun kehittyminen, palveluiden saatavuus ja tuote- Kuvio 1. Pohjois-Savon painopistealojen %-osuudet BKT:sta v. 1995-2008 16 14 12 10 % 8 6 4 2 0 Alkutuotanto + elintarviketeollisuus Metsätalous ja -teollisuus Teknologiateollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus 1995 2000 2005 2008 4
ryhmittäinen kehitys ovat edistyneet tavoiteltua verkkaisemmin, mahdollisesti siitä syystä, että tarjottavissa olevien tuotteiden ja tuoteryhmien sesonki on lyhyt, ja tuotteet ovat siksi huonosti kaupallistettavissa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yhteistyössä eri toimijoiden ja yritysten välillä on edelleen puutteita ja kehittämistarvetta. Maakunnan matkailuinvestointien ja palveluvarustuksen parantamisen vauhti on jäänyt kohtuullisen vaatimattomalle tasolle, vaikka myös edistymistä on tapahtunut. Myös laadun taso vaihtelee maakunnan matkailutoimipaikoissa edelleen. Alueellinen saavutettavuus on parantunut hieman, mm. Savon radan nopeuttamisen ja VT5:n kunnostustöiden vuoksi, joista näkyvimpänä tuloksena Kallansiltojen uudistaminen. Kaikesta huolimatta maakunnan matkailulliset vahvuudet ja heikkoudet ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina vuodesta 2007 tähän päivään saakka. 1.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savon ulkomaalaiset yöpymisvuorokaudet nousivat aina vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeinen taantuma näkyy selvänä laskuna tilastoissa. Rekisteröityjen yöpymisten määrä on laskussa, kun sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto ja palkkasumma ovat hieman nousseet (liite 1). Talouden taantumalle tyypillinen lähimatkailun kasvu näkyy kotimaisten vierailijoiden suhteellisena kasvuna ulkomaalaisiin matkailijoihin verrattuna. Ulkomaisista matkailijoista erityisesti venäläisten vierailijoiden määrä laski taantuman aikana tuntuvasti (liite 9). Määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin vuoden 2007 matkailustrategiassa myös ympärivuotisen matkailukysynnän lisääntyminen, majoituskapasiteetin käyttöasteen kohottaminen ja noin 6000 uuden vuodepaikan rakentaminen Pohjois- Savoon vuoteen 2014 mennessä. Ympärivuotinen matkailukysyntä ei ole rekisteröityjen yöpymisten määrällä mitattuna lisääntynyt merkittävästi, ja kevät ja syksy ovat edelleen hiljaisempaa aikaa Pohjois-Savon matkailussa. Majoituksen käyttöaste notkahti vuositasolla hieman taloustaantuman myötä (keskimäärin 36,2 % vuonna 2010), joskin asuntomessut paransivat Kuopion majoituspaikkojen käyttöastetta merkittävästi kesällä 2010. Pohjois-Savoon on tullut ajanjaksolla uusia matkailuun liittyviä vuodepaikkoja arviolta 2500 ja Tahkolle vajaa 2000 vuosina 2007-2009. Elokuussa 2011 julkaistujen tilastojen mukaan kehityssuunta Pohjois-Savossa on jo huolestuttava. Vertailun vuoksi, maakunnittainen ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia ja Varsinais- Suomessa, 12 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla yöpymisiä kirjattiin 8 prosenttia ja Uudellamaalla 6 Taulukko 1. Tavoitellut ja toteutuneet yöpymiset Pohjois-Savon rekisteröidyissä majoitusliikkeissä v. 2007-2010 Kotimaiset Ulkomaiset tavoitellut toteutuneet tavoitellut toteutuneet 2007 818 601 816 912 123 421 121 244 2008 867 717 805 368 135 763 145 103 2009 919 780 787 898 149 339 114 683 2010 974 967 807 454 164 273 107 779 Lähde: Tilastokeskus 5
prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Päijät- Hämeessä ja Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia kummassakin. Yöpymiset vähenivät eniten Satakunnassa, 12 prosenttia ja Pohjois- Savossa laskua on ollut peräti 11 prosenttia (Liite 7). Tämän suhteen on kuitenkin huomattava, että kyseinen kk-tilasto antaa varsin erilaisen kuvan kuukausittain. Heinäkuu vertailukuukautena on matkailullisesti merkittävä, samoin joulu-tammikuun vertailutieto. Useat vuonna 2007 asetetuista määrällisistä, tai muista kehittämistavoitteista eivät ole toteutuneet joko taloustaantuman vuoksi tai muista syistä johtuen. Siksi vuoden 2007 tavoiteasetannalla ei ole perusteltua jatkaa vuoteen 2015 saakka. Asioita on ajateltava uudella tavalla. Toimintatapoja on pyrittävä muuttamaan, fokusoimaan ja yksinkertaistamaan. Matkailun nykytila ja kehitysnäkymät Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä 1. Pohjois-Savon matkailukeskukset ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa matkailukeskusten ja kohteiden sijainti on valtakunnallisesti ja itäsuomalaisittain hyvä. 2. Maakunnan vesistö ja luonto ovat vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen, tuotteistaminen ja palvelutarjonta eivät ole kehittyneet riittävästi. 3. Maakunnan matkailuyöpymisten määrät ovat laskeneet erityisesti vuosina 2008 2011. 4. Tahko ja Kuopio tunnetaan valtakunnallisesti, mutta kansainvälinen tunnettuus ei ole riittävää. 5. Maakunnallisesti tärkeiden tapahtumien ja yritysten keskitetty yhteismarkkinointi vähäistä. 6. Sähköisten markkinointikanavien hyödyntäminen on yhä vähäistä. 1. Saavutettavuuden parantamiseen on edelleen panostettava ja huolehdittava rahoituksen riittävyydestä tiestön, rautateiden ja lentoliikenteen kehityksen suhteen. 2. Vesistömatkailun kehittämiseksi yritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä ja markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä. 3. Kuopion ja Tahkon tunnettavuutta on parannettava esimerkiksi imagomarkkinoinnin tehostamisen kautta. 4. Tapahtumien kehittämiseen ja yhteismarkkinointiin on panostettava kokonaisuutena ja tapahtumia on kehitettävä laaja-alaisemmin yritysten muodostamissa yhteistyöverkostoissa. 5. Matkailuyritysten on panostettava nykyistä enemmän sähköiseen markkinointiin ja yhteismarkkinointitoimenpiteisiin esim. VisitLakelandportaalissa Yleisnäkymä vuoden 2007 matkailustrategian toteutumisesta Matkailukeskusten kehitys 1. Tahko ja Kuopio ovat kehittyneet tasaisesti, mutta suuret ympärivuotiset vetovoimatekijät puuttuvat koko maakunnasta. 2. Matkailun saavutettavuus on parantunut, esim. keskusten perusinfraa ja tiestöä on parannettu, myös korjausinvestointeja on saatu aikaan ja uusia on suunnitteilla. 3. Yhteistyön kehitys ei ole ollut riittävää matkailukeskusten, -yritysten ja muiden matkailutoimijoiden välillä esimerkiksi Lohimaan tunnettuus kansainvälisestikin tunnettuna kalastusmatkailukohteena ei ole toteutunut. 1. Kuopion ja Tahkon houkuttavuutta ja tunnettavuutta on parannettava ympärivuotisen tarjonnan kehittymisen kautta sekä markkinointitoimenpiteitä tehostamalla. Vetovoimakohteisiin on panostettava 2. Investointihalukkuutta on nostettava sekä uusettä perusparannusinvestointeja vauhdittamalla sekä mahdollisten investointikohteiden aktiivisella markkinoinnilla. 3. Yhteisen maakunnallisen tahtotilan, ja sitä kautta yhteistyön, kasvattaminen matkailutoimialan kehittämisessä keskeinen tekijä matkailukeskusten, yritysverkostojen, kehittäjien ja rahoittajien toiminnan paremmalle ja tehokkaammalle kehittämiselle. 6
Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä Muu kehittämistoiminta 1. Kehittämishankkeita on ollut paljon, mutta hankkeiden vaikuttavuus ja erityisesti pysyvät vaikutukset ovat olleet vähäisiä, pl. suorat investoinnit.. - Vetovoimaisia investointeja vähän 2. Maakunnallisen mittakaavan imagomarkkinointia ei ole käynnistetty 3. Sähköisen markkinoinnin tehostaminen on aloitettu, mutta kehitystyö on vasta alussa 4. Erä- ja luontomatkailu on kehittynyt pienin askelin, mutta paljon kehitettävää vielä jäljellä. 5. Reitistöjä ja reittikartastoja on kehitetty, mutta reitistöjen ylläpidossa on ollut ongelmia alueittain, erityisesti kelkkareitit olleet ongelmallisia. 6. Vesistömatkailun infrastruktuuri ja palvelut ovat kehittyneet, mutta eivät riittävästi. 7. Matkailuyritysten majoituksen ja palveluiden laatu vaihtelee huomattavasti, mutta laatuasioita on myös pyritty kehittämään. 8. Tapahtumia on ympäri maakuntaa, mutta ei riittävästi ympärivuotisia vetovoimaisia tapahtumia 9. Kokous- ja kongressimatkailussa maakunta on jäljessä saman kokoluokan kaupunkeja 10. Matkailun julkinen rahoitus on kohtuullisella tasolla 1. Hankkeiden vaikuttavuuteen, suunnitelmallisuuteen ja pysyviin vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota jo hankevalintavaiheessa. Pienemmissä kohteissa uus- ja perusparannusinvestoinneilla kohteiden vetovoima ja laatu nousevat. 2.-3. Sähköisten myynti- ja markkinointikanavien tehokas hyödyntäminen on kustannustehokas väylä myös ulkomaanmarkkinointiin. Imagomarkkinointikampanja on käynnistettävä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa 4.-6. Erä-, luonto- ja vesistömatkailun tuotteistamiseen on kiinnitettävä laaja-alaista huomiota erityisesti matkailun kehittämisvyöhykkeillä (ks. kartta). Reitistöjen ylläpitovastuu: pidetään yllä ainoastaan sellaisia reittejä, joita on mahdollista ylläpitää ja kehittää ja joille löytyy vastuutaho sekä rahoitus. 7. Palvelun laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen panostettava entistä enemmän. 8. Kaupunkien ja kuntien valmiuksia järjestää laadukkaita, vetovoimaisia ja suuria tapahtumia on kehitettävä yhdessä keskeisten sidosryhmien erityisesti yritysten kanssa. 9. Kokous- ja kongressimatkailun merkitystä korostettava ja kapasiteettia järjestää - isoja kongresseja pyrittävä järjestämään. 10. Matkailun rahoitusinstrumenteista on jatkossakin pyrittävä varmistumaan, kansallinen rahoitus on kyettävä turvamaan ja yksityisen rahoituksen merkitystä korostettava. Kansainväliset rahoituskanavat on pyrittävä hyödyntämään nykyistä paremmin ja tehtävä tunnetuiksi. 7
8
2. Pohjois-Savon matkailu vuoteen 2015 Miten kehitetään: Investointihalukkuutta ja investointien määrää kasvatetaan Laatua parannetaan Yhteistyötä lisätään Sähköisten kanavien käyttöä tehostetaan Mitä tarjotaan: Tahko ja Kuopio matkailun keskuksina Tuotteistettuja palveluja Ympärivuotisia aktiviteetteja Pohjois-Savon matkailu 2015 Kenelle tarjotaan: Ulkomaisena kohderyhmänä venäläisille ja saksalaisille Kotimaisille perhe- ja vapaa-ajan matkailijoille 2.1 Visio Pohjois-Savon maakunta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Tahkon ja Kuopion kautta. Maakunta lisää vetovoimaisuuttaan matkailumaakuntana tarjoamalla sekä kotimaisille että erityisesti venäläisille ja saksalaisille aktiivilomailijoille laadukkaita palvelukokonaisuuksia, monipuolisia tapahtumia ja hienoja luontoelämyksiä ympäri vuoden. Visiossa tiivistetään Pohjois-Savon matkailutoimialan pääpainopistealueet kehittämisen suhteen ja mitä maakunnassa etupäässä tarjotaan ja mille kohderyhmille. 2.2 Tavoitteet 2015 Matkailun keskeisiksi tavoitteiksi nostetaan 1. Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuuden kasvattaminen maakunnan kärkinä 2. Yhteistyön lisääminen matkailuyritysten ja muiden maakuntien matkailukeskittymien välillä sekä yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen myös ylimaakunnallisesti 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailu- ja tulovirran kasvattaminen (erityisesti Venäjältä ja Saksasta) Vetovoimaisuuden kasvu vaikuttaa uusien potentiaalisten vierailijoiden kiinnostumiseen Pohjois- Savosta matkailukohteena, mikä voi puolestaan kasvattaa ostopäätösten lisääntymistä. Kasvanut kysyntä lisää sekä suoraa matkailutuloa, mutta myös oheistarjontaa ohjelmapalvelu-, kaupan, siivous-, rakennus- ja kuljetusaloille. 9
2.3 Määrälliset tavoitteet Määrällinen kasvutavoite on maltillinen, johtuen mm. siitä, että aikaisemmin astetuista tavoitteista on jääty paljon, toisaalta maailmantaloudellisen tilanteen johdosta tavoitetasoa ei ole syytä asettaa ylioptimistisen korkealle. Määrällisten tavoitteiden kehittymistä tulee seurata vuosittain. Seurannasta voivat vastata yhdessä matkailustrategiaryhmä, Kuopion matkailupalvelu, Tahkon markkinointi Oy, sekä Pohjois-Savon liitto. Matkailustrategiaryhmän on tarpeen kokoontua vähintään kerran vuodessa riittävän seurannan varmistamiseksi. Määrälliset tavoitteet Nykytila v. 2007-2010. Toteutuneiden yöpymisten ka. 804 485 kotimaista ja 122 237 ulkomaalaista yöpymistä Rekisteröityjen yöpymisten määrän kasvattaminen vuosittain tarkoittaa: kotimaisten yöpymisvuorokausien lisäystä 3-5 %, eli n. 24 100-40 200 vrk:lla tarkoittaa: ulkomaalaisten matkailijoiden lisäystä 4-6 %, eli n. 4 900 7 300 vrk:lla Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuuden kasvattaminen 15 %:lla rekisteröidyistä yöpymisistä tarkoittaa keskimäärin noin 18 300 ulkomaalaisen vuosittaista lisäystä Matkailijoiden viipymän pidentäminen tarkoittaa: kotimaiset 1,8 vrk:sta 2 vrk:een tarkoittaa: ulkomaiset 2,5 vrk:sta 2,7vrk:een Huonekäyttöasteiden kohottaminen 50,8 %:sta 52 %:in Miten määrällisiin tavoitteisiin voidaan päästä? Vetovoimaisia investointeja pyritään saamaan aikaan Palveluiden ja tuotteiden laatuun vaikutetaan, mm. perusparannusinvestoinnein ja ylläpitoinvestoinnein Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia käytetään nykyistä tehokkaammin hyödyksi, tuoden laadukkaat tuotteet ja palvelut helposti, nopeasti ja näyttävästi esille. Kootaan helposti ostettavia palvelukokonaisuuksia Kokous- ja kongressi- ja tapahtumamatkailua kehittäen, koska ne liikuttavat massoja Kehitetään kärkikohteiden, Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuutta Tiivistetään toimialan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä aloitetaan maakunnallinen imagomarkkinointihanke Parannetaan edelleen alueen saavutettavuutta, ml. laajakaistat Kohdennetaan markkinointipanokset ensisijaisesti Venäjän ja Saksan markkinoille 10
2.4 Strategian ydin Matkailustrategian ydin muodostuu investoinneista, sähköisestä myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotteistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisen kautta pyritään kasvattamaan maakunnan tunnettuutta sekä lisäämään matkailijavirtoja Pohjois-Savon maakuntaan. Vetovoimaiset investoinnit. Investointien laatu ja määrä. Palveluinfra. Sähköinen myynti ja markkinointi Tuotteistetut palvelut ja yhteistyön lisääminen Miten tavoitteisiin päästään? Investointihalukkuuteen ja investorien houkutteluun panostetaan: kärjiksi Kuopion ja Tahkon alueet Matkailupalveluiden ja tuotteiden tunnettuutta parannetaan sähköisiä myynti- ja markkinointivälineitä hyödyntämällä Yritysten ja muiden toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä ja tuotteistamista edistetään ja kehitetään Parannetaan maakunnan saavutettavuutta (VT5, VT9, rautatiet, lentoliikenne) sekä sähköistä saavutettavuutta, ml. laajakaistat Tiivistetään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Sähköisen myynnin ja markkinoinnin maakunnallinen kehittäminen keskitetään pääosin yhdelle toimijalle Ylimaakunnalliseen yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen kannustetaan Lakeland-alueilla Korostetaan maakunnan monipuolisuutta, yritysmyönteisyyttä ja kaavoitusta sekä nopeutetaan palveluinfran parantamista Käynnistetään maakunnallinen imagomarkkinointihanke yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tapahtumia ja kokous- sekä yritysmatkailua kehitetään. Luodaan maakunnallinen tapahtumakalenteri 11
12
3. Matkailun toimintaedellytysten parantaminen Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Asiakaslähtöisyys, laatu, yhteistyö ja ylimaakunnallinen yhteistyö Matkailuyritysten yhteistyön tiivistäminen yhteismarkkinoinnissa ja myynnissä, sekä yhteistyön lisääminen erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Verkostopohjaisten matkailupalvelujen tuotekehitys Matkailua tukevien rinnakkaistoimialojen huomioiminen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä esim. luovat alat, kulttuuripalvelut, rakentaminen ja liikenne Saimaan järvialueen yhteistyömallien löytäminen ja kehittäminen Yhteistyön rahoittamiseksi luotava pysyvämmät rahoitusmekanismit, puitteet ja pelisäännöt Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoitumisen kehittäminen myös maakunnan rajat ylittäen mm. Etelä-Savon ja Keski-Suomen vesistömatkailutoimijoiden kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi Tuetaan ylimaakunnallista yhteistyötä ja yhteismarkkinointia ympäröivien maakuntien kanssa matkailua tukevien toimintojen osalta Pyritään tiivistämään yhteistyötä Lakeland alueella sekä yritysten välillä että naapurimaakuntien kesken Saavutettavuus Matkailun kehityksen kannalta elintärkeätä varmistaa sujuvat tie- ja ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun (VT5, Savonrata) ja Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin suuntaan Kuopion lentoasemaa kehitetään yhtenä Suomen kansainvälisistä lentoasemista ja se on Itä-Suomen selkeä päälentoasema Pysyvä ja kestävä ratkaisu Kuopion lentoaseman ja Tahkon sekä Siilinjärven juna-aseman ja Tahkon välisiin liikenneyhteyksiin ja muiden liikenteellisten solmukohtien parantaminen Pohjois-Savon kattavan ja matkailua palvelevan virkistys- ja retkeilyreitistön tunnettavuuden, ylläpidon ja ympärivuotisuuden kehittäminen (ml. moottorikelkkareitit talvella) Varkauden lentoaseman merkitys ymmärretään tärkeäksi elinkeinoelämän kannalta Kaikessa logistiikkaan liittyvässä kansallisessa edunvalvonnassa huomioidaan tie- ja ratayhteyksien kehittämisen tukevan VT5, Savonrata, VT9 yhteyksien kehittämistä Selvitetään, miten Helsingin lento- ja rautatieaseman transitoliikenteestä voidaan houkutella osa kv. liikematkustajista päivämatkoille Pohjois- Savoon. Paikallisliikenteen aikataulujen parempi sovittaminen Tahkolle etelästä julkisilla liikennevälineillä saapuvien matkailijoiden yhteysliikenteen parantamiseksi Tahkolla ja muuallakin maakunnassa keskityttävä lähivuosina erityisesti virkistys- ja retkeilyreitistön tuotteistamiseen. Reittien ylläpitoon on löydettävä pysyviä rahoitusmalleja ja ylläpitäjiä, jotta laadukkaista reiteistä voidaan nauttia ympärivuotisesti Moottorikelkkareittien osalta tärkein toimenpide on pysyvän Rautavaara- Nilsiä-Siilinjärvi-Kuopio-Leppävirta -reitin muodostaminen ja ylläpito 13
Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Maankäyttö ja kaavoitus mahdollistajina Kuntien rooli on kaavoitusmonopolin kautta ratkaiseva, jossa strategisen ja ennakoivan maapolitiikan ja kaavoituksen (suunnitelmat + strategiat) kautta voidaan yhdessä yritysten ja muiden matkailutoimialan kehittäjien kanssa saavuttaa kestävä ja laadukas matkailun toimintaympäristö Maankäytön kannalta on varmistuttava siitä, että Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden suuntaviivojen välillä on synergiaa Tahkon alueen kehittämissuunnitelman ja muiden vastaavien ennakoivien kehittämisstrategioiden laadukas toteutus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja laadukkaamman kuntakaavoituksen myös matkailun näkökulmasta Matkailun myynti ja markkinointi Imagomarkkinointi Tuotemarkkinointi Sähköiset myynti- ja markkinointikanavat Pääasiassa maakunnallinen matkailun myynti- ja markkinointi organisoidaan Kuopion matkailupalvelu Oy:lta käsin ensisijaisesti sähköistä myyntikanavaa hyödyntäen. Yhteistyö useiden toimijoiden välillä on tärkeää Maakunnallinen imagomarkkinointi käynnistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tuotemarkkinoinnista vastaavat yritykset osana omaa liiketoimintaansa Kuopion matkailupalvelu sopii maakunnan toimijoiden, organisaatioiden, kuntien ja yritysten kanssa yhteistyön kehittämisestä ja rahoituspohjasta. Käynnistetään maakunnallinen imagon kehittämisen hanke Tuotteet ja palvelut voidaan haluttaessa viedä sähköiseen markkinapaikkaan myytäväksi 14
3.1 Tahkon matkailukeskittymä Tahko, Kuopion ohella, on matkailijamäärällä mitattuna Pohjois-Savon matkailun veturi, ja Tahkon alueelle työllistyy verrattain suuri määrä matkailualan toimijoita. Tahko matkailukeskittymänä ja vetovoimatekijänä tuottaa synergiahyötyjä myös muille kuin aivan suoraan Tahkon alueella toimiville yrityksille. Liikevaihtoa tarkasteltaessa koko Koillis-Savo hyötyy Tahkon matkailusta hyvin verrattuna muihin seutuihin ja Tahkon vaikutus näkyy muuallakin maakunnassa. Samanaikaisesti Pohjois-Savon päivitettävän matkailustrategian kanssa valmistuu Tahkon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030. Projektissa on mukana Tahkon alueen yrittäjiä, Nilsiän kaupunki ja muita julkisia toimijoita. Tahkolle laaditaan strategia siitä, mitä palveluja halutaan tarjota, kenelle, millä keinoin Tahkoa ja valittuja palveluja markkinoidaan, miten alueelle saadaan investointeja ja miten aluetta rakennetaan pitkällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelma edistää Tahkon kehitystavoitteita mm. kaavoituksen ennakoitavuudesta ja 30 000 vuodepaikan rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaavoitukseen liittyvänä tavoitteena on, että Tahkon noin 1 000 hehtaarin suuruinen selvitysalue saadaan käyttöön. Tahkon nykyinen vahvuus on talvisesonki. Rinnealueiden laajentuminen on turvattava tulevaisuudessakin Tahkon kasvun varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rinneyrittäjien, Nilsiän kaupungin ja Tahkon rinnealueen maanomistajien on päästävä yhteisymmärrykseen alueen pitkän aikavälin käytöstä. Tahkon ympärivuotista käyttöä on myös edistettävä. Tahkon ympärivuotisessa matkailutarjonnassa erityisesti vesistöt ja luonto ovat valtteja, jotka tulee huomioida myös lomaasumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kotimaiset asiakkaat ovat maakunnalle tärkeitä, mutta ulkomaisten asiakkaiden määrää on aktiivisesti kasvatettava. Kotimaasta on vaikea saada aikaan suurta määrällistä kasvua, joten kasvua on haettava ulkomailta. Sekä Tahkolla, Kuopiossa, kuin koko Pohjois-Savossa kokonaisuutena venäläiset matkailijat ovat suurin yksittäinen ulkomainen ryhmä (Liite: kartta). Heille suunnattuun markkinointiin ja palveluntuotantoon kannattaa panostaa. Tahkon alueen yritykset toimivat markkinoinnin osalta verkostomaisesti, mutta yhteistoimintaa erityisesti alueen pienempien yritysten kanssa on tiivistettävä, kun Tahkon palveluja kehitetään. Esimerkiksi taloudellisesti suuren riskin sisältävä tapahtumien järjestäminen on turvallisempaa yritysverkostolle kuin yksittäiselle yritykselle. Tahkon ympäristössä ja lähialueilla toimivien yritysten, esimerkiksi maatilamatkailu-, erä-, luonto-, ja kalastusmatkailuyritysten kannattaa pyrkiä verkostoitumaan ja tekemään sekä keskinäistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä isompien toimijoiden kanssa, jolloin mahdollisuudet esimerkiksi ympärivuotisuuden suhteen voivat kehittyä myönteisesti. 3.2 Kuopion seutu Kuopion seudulla ja erityisesti Kuopion kaupungin alueella matkailijoille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja ostosmahdollisuuksia. Vuonna 2007 Kuopion seudulle asetetuista tavoitteista on toteutunut erityisesti ICT:n hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa. Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toteuttamassa VisitLakeland.fi -matkailuportaalissa kaikilla maakunnan matkailuyrityksillä on mahdollisuus esitellä ja myydä tuotteitaan ja palvelujaan verkkokaupassa. Kuopion kaupungilla on käynnissä kehittämisja investointisuunnitelmia, jotka lisäävät kaupungin ja maakunnan vetovoimaisuutta myös matkailijan näkökulmasta, joista tässä tuodaan esille vain joitakin esimerkkejä. Kuopion torialue ja kävelykeskusta ovat rakenteilla. Samaan aikaan sen kanssa toteutuu keskustan elokuvateatterihanke. Kuopion kaupunginteatterin remontoimisesta on tehty päätös, ja Kuopio suunnittelee kongressikeskukseksikin muuntuvan monikäyttöhallin rakentamista. Lisäksi nykyisen rautatie- ja linjaautoaseman tilalle kaavailtu matkakeskus nostaa Kuopion profiilia nykyaikaisena matkailukaupunkina. Ikean ja Ikanon merkitys matkailijavirtoihin tulee olemaan huomattava, josta osa on pyrittävä saamaan myös alueen muiden palveluiden käyttäjiksi. Maankäytön kannalta tulee varmistua Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden yhteneväisyydestä. 15
Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Toimenpide Tuetaan MasterPlan suunnitelmien mukaisia kehittämis- ja investointihankkeita Vastuu Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, muut kunnat, yritykset Edistetään ennakoivaa ja tarkoituksenmukaista maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus Investoreja houkutellaan, investointihalukkuuteen vaikutetaan positiivisesti Nilsiä ja Kuopio Ympärivuotisuutta kehitetään Yritykset, Nilsiän kaupunki, muut kaupungit ja kunnat yhteistyössä Yhteistyötä lisätään ja kehitetään & verkotutaan muiden matkailukeskittymien kanssa Yritykset, kaikki toimijat yhdessä Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Kuopion Matkailupalvelu Oy, kunnat ja yritykset Uusia vetovoimatapahtumia synnytetään ja vahvoja vakiintuneita tapahtumia kehitetään edelleen Yritykset, muut toimijat yhteistyössä ja kunnat 3.3 Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö Matkailuyritysten välistä yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita on parannettava, koska maakunnan matkailu on tietyllä tavalla pirstaloitunutta yhtä suurkeskittymää ja muutamia keskuksia lukuun ottamatta. Yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittävääkin kasvua, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuuden lisäystä. Yhteistyön hyötyinä voi olla erityisesti rahallisten panostusten keskittäminen, siten kustannustehokkaampi yhteismarkkinointi, riskinjako tapahtumien järjestämisessä ja uudenlaiset tuote- ja palveluyhdistelmät. Matkailuyrittäjiltä strategiakyselyn kautta saadun palautteen mukaan yhteistyön lisäämiseen on tarvetta mm. yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä sekä yritysten välillä verkostopohjaisen matkailupalvelujen tarjonnan ja tuotekehityksen osalta. Myös alueiden välistä yhteistyötä kannattaa edistää. Yhteistyön lisääminen myös rinnakkaistoimialojen 16
kanssa tulee havaita hyvissä ajoin lisäarvoksi. Matkailuyrityksiä, tuotteistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien, mm. tapahtumien, kehittelyä voivat edesauttaa esimerkiksi luovat alat, kulttuurisektori, rakentaminen ja liikenne. Yhteistyötä tulee lisätä erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Näiden vetovoimaisten matkailukärkien menestymisen avain lähitulevaisuudessa on yhteistyössä, yhteismarkkinoinnissa ja esimerkiksi sähköisen markkinoinnin edelleen tehostamisessa koko muunkin maakunnan eduksi. Kun Kuopio ja Tahko kasvavat matkailullisesti, se vaikuttaa positiivisesti myös muuhun matkailusektoriin, ja mikä huomattavaa, myös matkailun ulkopuoliset toimialat voivat hyvin ja kasvavat. Vaikka eräänä yhteistyön mallina esille tuotu maakunnallisen matkailuyhtiön perustaminen jakaakin mielipiteitä, on konkreettisia yhteistyömuotoja silti perusteltua selvittää sekä maakunnallisen matkailuyhtiön, että muiden yhteistoimintamuotojen välillä. Yhteistyömuotojen on tuotava selkeää lisäarvoa matkailuyrityksille kustannustehokkaamman markkinoinnin, ennakkoluulottoman tuotekehityksen, monipuolisemman palvelutarjonnan tai muun hyödyn kautta. Yhteistyöhön on luotava pysyvä ja selkeä rahoitusmalli. Toimijoille on perusteltava, mikä on yhteistyön fokus, lisäarvo nykyiseen toimintaan verrattuna ja paljonko yhteisestä yhtiöstä syntyy kuluja. Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoituminen on edellytys ympärivuotisuuden lisäämiseksi, jolloin asiakkaille olisi kaikkina vuodenaikoina tarjolla monipuolisia aktiviteetteja. Vesistömatkailutoimijoiden verkostoituminen yli maakuntarajojen on välttämätöntä yhteistyön lisäämiseksi sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi. Myös yhteistyön lisääminen yli maakuntarajojen sekä elinkeinoelämän suuntaan, ja koulutuksen sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ovat kehityksen kannalta oleellisia. Ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymien ja yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä on syvennettävä. Ylimaakunnallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä on perusteluta hyödyntää lisäksi MEK:n, Finpron ja ISBE:n ja ministeriöiden verkostoja. Toimenpide Verkotutaan laaja-alaisesti yli kuntarajojen ja toimialojen Vastuu Yritykset, yrityspalvelut, kunnat, kuntayhtymät Ylimaakunnallista yhteistyötä kehitetään ja siihen kannustetaan ELY-keskukset, maakunnan liitot, elinkeinoyhtiöt, yritykset Selvitetään perusteellisesti maakunnallisen matkailuyhtiön perustamisen edellytykset Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, yritykset Laadun parantamiseen tähdätään mm. perusparannus ja ylläpitoinvestoinnein sekä palvelun laatua jalostamalla ja palveluinfraa kehittämällä Yritykset, rahoittajat 17
18